Keskustelu poliiseista, syyttäjistä ja asiantuntijoista

[Päämiäs]

a) Auer on puhunut totta uhrin koskettamisesta kylpyhuoneen ovesta
b) Auer ei ollut tietoinen, onko uhri vielä hengissä - jos surma olisi tapahtunut varhaisemmin, kokeilureissua ei olisi tarvittu - edes harhauttamismielessä ei olisi ollut välttämätön
c) Auer on ollut hädissään uhrin tilasta ja mahdollisesta pelastumisesta
d) silmittömät syytökset Matti Mäkistä kohtaan ovat - näin yhtenä esimerkkinä
- perusteettomia, koska hän on toiminut kiistatta kuten pitääkin mitatessaan ja dokumentoidessaan oven avautumiskulman.

Kokenut huippututkija Matti Mäkinen teki uskomattoman tarkkaa tutkimusta tultuaan valvotun yön ja Auerin sairaskuljetuksen jälkeen paikalle 3:35.

Ensipartion kokelas Härmä ajoi puolimatkaan liian hitaasti, vielä näköetäisyydelläkin kuuttosi ohi Y-tienhaaran ja sai käskyn peruuttaa takaisin. Ekalla rikospaikallaan tohkeissaan Härmä ei tajunnut eikä kyennyt oikein kirjaamaan lainkaan murhan tapahtumia, joita Auer shokissaankin joutui moneen kertaan toistamaan ja korjaamaan avuttoman pojan harhailevia väärinkäsityksiä.
Lopulta kiihottunut Härmä sentään sai kirjattua perustiedot, jotka sitten kertoi alkutiedoiksi Mäkisen tultua ottamaan rikospaikan.

Pelkän Härmältä sivumennen kuulemansa vähäisen sivuseikan kylpyhuonekurkistuksenkin varmistamiseksi Mäkinen nerokkaasti keksi alkututkimusten jälkeen aamulla heti laittaa pomonsa Lapinlahti testaamaan kurkistuksen ennen ruumiin siirtämistä ja jopa valokuvata rekonstruktio sekä vielä mitata oven avautuminen. Kukaan muu poliisi ei olisi kyennyt näin täydelliseen detaljiin pureutumiseen.
Näin syyttömän Auerin todistus tuli heti tältäkin osin todistettua totuudenmukaiseksi.
Mitään todellista tarvetta eikä syytä ollut tehdä rekonstruktiota merkityksettömästä kylpyhuonekäynnistä, mutta jälkikäteen se olikin täysosuma rikos-Sontiksen väärennösten paljastamisessa.

Pätevän tutkijan tunnistaa nimenomaan keskittymisestä vain olennaisiin merkitykselliseen seikkoihin, jotta päästään heti oikean murhamiehen tuoreille jäljille, eikä ala nuohoamaan vääriä turhia paikkoja eikä jahtaamaan omaa haisevaa häntäänsä kuten myöhempien aikojen väärentäjäpoliisit.
Mäkinen tutki kaiken tarpeellisen eikä optimaalisesti mihinkään turhaan tuhlannut aikaa. Ainoa pikku tarkkaamattomuusvirhe oli housujen nosto oven edestä, jolloin verijälkeä ei huomattu. Mutta senkin älykkäin komisario Joutsenlahti päätteli hienosti 5vk jälkikäteen kuvista.

Aamun valjetessa murhamiehen tekoset oli päivänselvää ja varmaa, ettei mitkään todisteet syytä Aueria. Vieläkään Aueria vastaan ei ole ensimmäistäkään edes aihetodistetta.
Miksi niitä nyt syyttömästä edes voisi löytyä?

[sisotalo]

On syytä palauttaa mieliin kuinka professori Virolainen kommentoi loppupuheenvuoroja 2010

- Syyttäjä on vedonnut ensi sijassa syytetyn tunnustukseen esitutkinnassa, jossa tämä kertoi pitäneensä itseään todennäköisenä tekijänä, hätäpuheluun, josta kuullut äänet eivät viittaa siihen, että talossa oli ulkopuolisia ja motiivina surmatun ja syytetyn välillä ennen tekoa olleeseen riitaan, joka oli johtanut fyysiseen kamppailuun.

- Puolustus on kiistänyt syytetyn tunnustaneen ja väittänyt, että poliisi oli painostanut syytettyä tunnustamaan ja esittänyt tälle johtopäätöksiä sisältäneitä kysymyksiä. Poliisi oli tiedottanut julkisuuteen virheellisesti syytetyn tunnustaneen teon. Sanottua kuulustelua ei ollut videoitu eikä syytetyn puolustusasianajajalle ollut varattu tilaisuutta olla läsnä kuulustelussa. Hätäkeskuspuhelusta on useita litterointeja ja siitä on esitetty erilaisia tulkintoja. Syytetyn ja hänen miehensä välillä ei ollut ollut riitaa. - Puolustus on vedonnut eri kohdissa esitutkinnan yksipuolisuuteen ja siihen, ettei puolustuksen käyttöön ollut annettu kaikkea esitutkinta-aineistoa. Syyttäjä on puolestaan ihmettelyt, että puolustukselle on vuodettu esitutkinnasta salaisia tietoja.

Ei tässä ole hajuakaan kylpyhuoneen oven raosta kautta koskettamisesta. En ole vieläkään varma, että se onnistui, mutta oli onnetonta, että poliisi teki rekon väärin. Siinä oli hyvä kohde poliisin sisäisessä kiistassa. Tuomioon ei sillä ole koskaan ollut vaikutusta. Veripilkut Annelin paidassa eivät voineet tulla kurkottelusta, vaan mistä muualta tahansa verisessä talossa.

Virolainen on pysynyt puolueettomana koko prosessin aikana, mikä on tietenkin tyhmää keskustelijalta, joka on juridiikan professori eläkkeellä, ei toimiva tuomari. Hänen kertomuksensa loppulausunnosta on varmaan juuri se mitä oikeussalissa kuultiin.

Virolainen auttaa ymmärtämään miksi elinkautinen pamahti. Syyttäjä tukeutuu tunnustukseen ja puolustus kiistää ilman todisteita. Totta kai olisi Manner saanut olla mukana kaikissa kuulusteluissa ja voinut torjua koko "tunnustuksen" kun sitä vielä puuhattiin. Riidasta Anneli itse kertoi kun alkoi asiaa miettiä. Hätäpuhelusta olisi puolustuksen pitänyt esittää yksi todellinen litterointi ja ampua upoksiin Niemen versio jo oikeussalissa.

[Vareksenpoikanen]

Hätäkeskuspäivystäjästä.

Kuuntelin Sisotalon linkistä häke-nauhan ja taas kävi samoin kuin muillakin kerroilla. Heti alussa kiivastun häke-virkailijaan.

Totuus on se, että koko homma lähti meneen päin hanuria siinä vaiheesssa kun häke sanoo/käskee: "Rauhoitu!" Ja soittaja, AA, alistuu siihen.

Vaikka puhelu jatkuukin siinä toivossa että häke lähettäisi apua, niin "Rauhoitu" hetkellä nähtävästi AA menetti toivonsa. Jonkinlaista toivon kipinää, joka hetken kuluttua sammuu lopullisesti näkyy vielä siinä kohdassa kun AA kysyy: "Tuleek sielt kettää?"
Ja tossa vaiheessa ei AA enää ilmeisesti itsekkään usko että häkestä saisi apua.

Hätäkeskuksen sivulta jossa esitellään hätäkeskusvirkailijoiden koulutusta sanotaan:

"Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on selvittää, mitä on tapahtunut ja missä, mikä on tehtävän riskiluokka sekä hälyttää tarvittaessa auttava viranomainen paikalle. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän on arvioitava potilaan terveydellinen riski tapahtuma- ja tilatietojen avulla, tunnistettava sosiaaliset hätätilanteet sekä pelastus- ja poliisiviranomaisten antaman avun tarve. Työn vaativuuteen kuuluu kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen. Päivystäjä antaa soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita sekä tukee hälytettyjä yksiköitä tehtävässä. Päivystäjän työ on kolmivuorotyötä."

Ensimmäinen tehtävä olisi ollut selvittää se että mitä on tapahtunut.
Sen jälkeen missä.
Sen jälkeen hälyttää apua.
Ja sen jälkeen antaa ohjeet AA:lle miten tulee toimia.

Eikä alkaa kysymään tuntomerkkejä.

Tästä puhelusta se koko homma lähti päin hanuriiiii!

Muistaakseni:
silloin kun tutkinnanjohtaja vaihtui niin tämä häke puhelu oli voimakkaasti esillä. Eli poliisi tarttui siihen ettei tollasta puhelua voi soittaa kukaan muu kuin surmaaja.

Jos yksykskahdessa olisi ollut ammattitaitoinen päivystäjä olisi surmaaja saatu samanvuorokauden aikana kiinni!

Kyllä minä uskon niin.

[Harpo]

Hätäkeskuspäivystäjästä.

Kuuntelin Sisotalon linkistä häke-nauhan ja taas kävi samoin kuin muillakin kerroilla. Heti alussa kiivastun häke-virkailijaan.

Totuus on se, että koko homma lähti meneen päin hanuria siinä vaiheesssa kun häke sanoo/käskee: "Rauhoitu!" Ja soittaja, AA, alistuu siihen.

Vaikka puhelu jatkuukin siinä toivossa että häke lähettäisi apua, niin "Rauhoitu" hetkellä nähtävästi AA menetti toivonsa. Jonkinlaista toivon kipinää, joka hetken kuluttua sammuu lopullisesti näkyy vielä siinä kohdassa kun AA kysyy: "Tuleek sielt kettää?"
Ja tossa vaiheessa ei AA enää ilmeisesti itsekkään usko että häkestä saisi apua.

Hätäkeskuksen sivulta jossa esitellään hätäkeskusvirkailijoiden koulutusta sanotaan:

"Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on selvittää, mitä on tapahtunut ja missä, mikä on tehtävän riskiluokka sekä hälyttää tarvittaessa auttava viranomainen paikalle. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän on arvioitava potilaan terveydellinen riski tapahtuma- ja tilatietojen avulla, tunnistettava sosiaaliset hätätilanteet sekä pelastus- ja poliisiviranomaisten antaman avun tarve. Työn vaativuuteen kuuluu kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen. Päivystäjä antaa soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita sekä tukee hälytettyjä yksiköitä tehtävässä. Päivystäjän työ on kolmivuorotyötä."

Ensimmäinen tehtävä olisi ollut selvittää se että mitä on tapahtunut.
Sen jälkeen missä.
Sen jälkeen hälyttää apua.
Ja sen jälkeen antaa ohjeet AA:lle miten tulee toimia.

Eikä alkaa kysymään tuntomerkkejä.

Tästä puhelusta se koko homma lähti päin hanuriiiii!

Muistaakseni:
silloin kun tutkinnanjohtaja vaihtui niin tämä häke puhelu oli voimakkaasti esillä. Eli poliisi tarttui siihen ettei tollasta puhelua voi soittaa kukaan muu kuin surmaaja.

Jos yksykskahdessa olisi ollut ammattitaitoinen päivystäjä olisi surmaaja saatu samanvuorokauden aikana kiinni!

Kyllä minä uskon niin.

Olen ihan samaa mieltä. Monet kokevat tilanteen häke-nauhalla oudoksi tai epäluonnolliseksi juuri häke-päivystäjän takia. Häneen ei helposti kiinnitä juuri huomiota, kun kuuntelee vain Auerin ja lapsen reaktioita ja taustaääniä, mutta totuus kuitenkin on, että juuri hänen kanssaan Auer kommunikoi ja hänen käytöksensä tietysti vaikuttaa eniten siihen, miltä Auer kuulostaa.
Alusta saakka virkailija kuulostaa siltä, että ei ota tilannetta tosissaan. Tämä saa Auerin ikään kuin vakuuttelemaan, että se mitä hän kertoo, on totta. Siitä taas väistämättä tulee olo, että Auer esittää. Tilanne hieman helpottaa puhelun kestäessä, mutta vahinko on jo tapahtunut ja ensivaikutelma häke-nauhan kuuntelijalle muodostunut.
Monet ovat sanoneet, että häke-virkailija oli kokenut ja kuuli heti Auerin aloituksesta, että kyseessä ei ollut oikea tilanne. Höpö höpö. Jos virkailija lähtee puhumaan apua soittavalle henkilölle alentuvasti (huom. ei rauhoittavasti vaan nimenomaan alentuvasti) muka sen vuoksi, että heti arvaa tilanteen lavastetuksi, hän totisesti leikkii ihmishengillä ja on äärimmäisen epäpätevä.

[Pieni liekki]

Häkevirkailija on minusta aikanaan toiminut täysin asiallisesti. Hän ymmärsi lähes saman tien Anneli Auerin puheluun vastattuaan, että Tähtisentiellä oli hätätilanne kyseessä. Häkevirkailija hälytti paikalle poliisin ja ambulanssin eikä missään vaiheessa kyseenalaistanut Auerin hätää. Minusta häkevirkailijan toimissa ei ole ollut mitään moitittavaa, vaan hän on toiminut ripeästi ja saanut avun nopeasti paikalle. Harmi vaan, ettei apu ehtinyt ajoissa eikä murhaajaa tavoitettu.

[Ande]

Oletteko kuunnelleet eri häke-nauhoitusta kuin minä?
Muistaakseni "rauhoitu" sanotaan siinä vaiheessa, kun soittaja sanoo "tulkaa äkkii, tääl on joku tappaja", eli kun soittajan asiasta ei ole tullut vielä mitään selvyyttä.
No, sanoipa häkepäivystäjä se milloin tahansa, ainakin osoitteen kysyy heti aluksi, eli selvittää juuri tuoa 'missä'-vaihetta.
Ei siinä minun käsittääkseni paljon väärin mennä, jos hän saa puhelun alussa selville osoitteen ensin ja sen jälkeen jatkaa kysymällä 'mitä', jotta tietää hälyttää oikean yksikön.

Olen tähän päivään asti ihmetellyt , että ei poliisi, ei syyttäjä eikä puolustus ole vähääkään kiinnostunut tämän häkepäivystäjän kuulemisesta. Sen me tiedämme, että nauhalle ei tartu kaikkea sitä, mitä puhelimeen kuuluu. Kuuliko häkepäivystäjä mitään sellaista, jota ei kuulu nauhalla. Ilmeisesti ei ainakaan mitään ulkopuolisen läsnäoloon viittaavaa, koska kysyy, vieläkö se siellä on.

[Vareksenpoikanen]

Oletteko kuunnelleet eri häke-nauhoitusta kuin minä?
Muistaakseni "rauhoitu" sanotaan siinä vaiheessa, kun soittaja sanoo "tulkaa äkkii, tääl on joku tappaja", eli kun soittajan asiasta ei ole tullut vielä mitään selvyyttä.
No, sanoipa häkepäivystäjä se milloin tahansa, ainakin osoitteen kysyy heti aluksi, eli selvittää juuri tuoa 'missä'-vaihetta.
Ei siinä minun käsittääkseni paljon väärin mennä, jos hän saa puhelun alussa selville osoitteen ensin ja sen jälkeen jatkaa kysymällä 'mitä', jotta tietää hälyttää oikean yksikön.

Olen tähän päivään asti ihmetellyt , että ei poliisi, ei syyttäjä eikä puolustus ole vähääkään kiinnostunut tämän häkepäivystäjän kuulemisesta. Sen me tiedämme, että nauhalle ei tartu kaikkea sitä, mitä puhelimeen kuuluu. Kuuliko häkepäivystäjä mitään sellaista, jota ei kuulu nauhalla. Ilmeisesti ei ainakaan mitään ulkopuolisen läsnäoloon viittaavaa, koska kysyy, vieläkö se siellä on.

Iltalehden sivulta kopioin alun virallisesta litteroinnista joten sitä ei ole pakko edes kuunnella. Suurin osa suomalaisista on lukenut litteroinnin, harvempi kuunnellut eri versioita.

Kirjoitin:

Totuus on se, että koko homma lähti meneen päin hanuria siinä vaiheesssa kun häke sanoo/käskee: "Rauhoitu!" Ja soittaja, AA, alistuu siihen.

Häke: Hätäkeskus.

Anneli: Tääl o joku tappaja. Tulkaa nopeesti.

Häke: Mi, mikä?

Anneki: Joku tuli ikkunast sisään.

Häke: Rauhotu, mikä paikkakunta?

Anneli: Ulvila.

Häke: Ulvila, jooh.

Anneli: Tähtisentie viiskytneljä.

Häke: Anteeksi mikä?

Anneli: Tähtisentie.

Häke: Joo-o.

Anneli: Viiskytneljä.

Häke: Onks tää omakotitalo?

Anneli: On.

Häke. Mitä siellä tapahtuu?

Anneli: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.

Häke: Joku hakkaa puukolla?

Jukka: Auuu (valittaa)

Anneli: Kyllä. Heti.

Jukka: Auuu.

Häke: Kuka siel hakkaa puukolla, tunneksä sitä?

Jukka: Auuu.

Anneli: Ei se o pimeetä. Mä juoksi puhelimee ku mä pääsin. Löi muaki, tulee näköjää verta.

Häke: Joo.

Anneli: Hei nopeesti.

Se ero tässä on että kuuntelemalla nauhaa tietää että sanan "Rauhoitu" perään kuuluu litteroinnissa piste eikä pilkku.
Näihin keskusteluihin kirjoitellessa tulee kirjoitusvirheitä, pilkku- ja pistevirheitä mutta virallisessa litteroinnissa niitä ei pitäisi olla.

Sana "Rauhoitu." On erillinen ja se on käsky. Eikä osoitteen tiedustelun sivulause.

Hätäkeskusvirkailijan ensimmäinen tehtävä puheluun vastaamisen jälkeen on selvittä: mitä on tapahtunut ja sen jälkee missä!

[Kuolemannaakka]

On toki niin, että häke-virkailijat työssään saavat kaikenlaisia kännisten huutoaloituspuheluita, eli suhtautuminen voi ihan tämän vuoksi olla tahattoman alentuva aluksi. Siis kun puhelu alkaa, kuten Ulvilassa alkoi, ei häke voi tietää mistä on kyse ja "tääl on joku tappaja!" -huuto hysteeriseltä naiselta saattaa aiheuttaa alitajuisen tympääntymisen joka kuuluu tässä "rauhoitu!"-käskyssä.

Kyllä häke muuten asiansa hoitaa ihan ok, paitsi ei uhraa ajatustakaan soittajan ja tämän lasten terveydelle, eli unohtaa kokonaan edes kysyä, että pystyykö soittaja jäämään puhelimeen vai pitäisikö mennä jonnekin piiloon tai karkuun. Ei ehdota mitään suojautumista tai tekoja. Mutta hänellä on toisaalta todella lyhyt aika hahmottaa tapahtumia, ja tottakai häke-soitto viereisestä huoneesta täysin suojattomana on alitajuisesti vaikeammin uskottava, joten häke jotenkin päättelee, ettei soittaja ole hengenvaarassa.

VAIKKA tällaisia soittoja on varmaan harva se päivä, eli kännisten miesten riitaa ja tappelua, ja jommankumman vaimo soittaa häkeen. Ei silloinkaan varmaan käsketä soittajaa menemään piiloon. Yleensä riitelijät ovat tuttuja, eikä oleteta, että isännästä selvittyään toinen käy lasten ja naisten kimppuun, vaikka se ihan täysin mahdollista olisikin, eikä kukaan sitä etukäteen voi tietää.

Mutta noin niinkuin rikoksen selviämisen kannalta Auer toki toimi huomattavasti paremmin ja ohjeiden mukaan kuin häke. Soitti heti apua, pyrki estämään väkivallan ja sitten hankkimaan havaintoja. Sai nauhotettua tapahtumat. Pystyi lapsen avulla pysymään puhelimessa ja silti hankkimaan tietoa. En nyt tiedä, miten tuossa olisi voinut tuon paremmin asiat hoitaa ja tutkimusta edistää. Ei mennyt edes jälkiä sotkemaan jälkikäteen, vaikka poliisi kehotti! Onneton viranomaisuskovaisuus ja kiltteys se tämän sopan oikeastaan keittikin. Auer järkeili asioita ja luotti viranomaisiin niin paljon, että oli valmis hylkäämään itse havaitsemansa asiat ja todistamaan itseään vastaan. Että jos poliisi sanoo, että koira todisti, ettei kukaan ole tontilta poistunut, tämä vakuuttaa Auerin, että hän on siis tullut hulluksi eikä ketään ulkopuolista ole siellä ollut. Hänelle ei tule mieleenkään, että poliisi voisi valehdella.

[Human interest]

Hätäkeskuspäivystäjästä.

Kuuntelin Sisotalon linkistä häke-nauhan ja taas kävi samoin kuin muillakin kerroilla. Heti alussa kiivastun häke-virkailijaan.

Totuus on se, että koko homma lähti meneen päin hanuria siinä vaiheesssa kun häke sanoo/käskee: "Rauhoitu!" Ja soittaja, AA, alistuu siihen.

Vaikka puhelu jatkuukin siinä toivossa että häke lähettäisi apua, niin "Rauhoitu" hetkellä nähtävästi AA menetti toivonsa. Jonkinlaista toivon kipinää, joka hetken kuluttua sammuu lopullisesti näkyy vielä siinä kohdassa kun AA kysyy: "Tuleek sielt kettää?"
Ja tossa vaiheessa ei AA enää ilmeisesti itsekkään usko että häkestä saisi apua.

Hätäkeskuksen sivulta jossa esitellään hätäkeskusvirkailijoiden koulutusta sanotaan:

"Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on selvittää, mitä on tapahtunut ja missä, mikä on tehtävän riskiluokka sekä hälyttää tarvittaessa auttava viranomainen paikalle. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän on arvioitava potilaan terveydellinen riski tapahtuma- ja tilatietojen avulla, tunnistettava sosiaaliset hätätilanteet sekä pelastus- ja poliisiviranomaisten antaman avun tarve. Työn vaativuuteen kuuluu kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen. Päivystäjä antaa soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita sekä tukee hälytettyjä yksiköitä tehtävässä. Päivystäjän työ on kolmivuorotyötä."

Ensimmäinen tehtävä olisi ollut selvittää se että mitä on tapahtunut.
Sen jälkeen missä.
Sen jälkeen hälyttää apua.
Ja sen jälkeen antaa ohjeet AA:lle miten tulee toimia.

Eikä alkaa kysymään tuntomerkkejä.

Tästä puhelusta se koko homma lähti päin hanuriiiii!

Muistaakseni:
silloin kun tutkinnanjohtaja vaihtui niin tämä häke puhelu oli voimakkaasti esillä. Eli poliisi tarttui siihen ettei tollasta puhelua voi soittaa kukaan muu kuin surmaaja.

Jos yksykskahdessa olisi ollut ammattitaitoinen päivystäjä olisi surmaaja saatu samanvuorokauden aikana kiinni!

Kyllä minä uskon niin.

Olen samaa mieltä Vareksenpoikasen kanssa, että tuosta häke-virkailijan ”Rauhoitu”-tiuskaisusta tulee vaikutelma, ikään kuin hän yrittäisi hiljentää Annelin. Se kuulostaa samalta kuin hän sanoisi: ”Turpa kiinni”.
Ei mennyt siis aivan putkeen häke-virkailijaltakaan. En tiedä, olisiko toisenlainen reagointi vaikuttanut lopputulemaan, mutta olisihan hän voinut vähän antaa Annelille toivoa...
Aika surullista kuultavaa, anyway.

[Xerxes]

Tästä kysymyksestä tulee minulle mieleen.

On paljon sellaista ajattelua, että poliisit, syyttäjät ja asiantuntijat puhuvat aina totta!

Valitettavasti tuo on väärä käsitys.

Vakuutusoikeudenkäynnit kertovat selvästi, että "asiantuntijan sanaan, ei voi aina luottaa". Asiantuntija voi aina väittää, että se oli hänen mielipiteensä sillä hetkellä.

Myös syyttäjä voi puhua vastoin parempaa tietoaan. Oikeuden istunnoissa tällainen valehteleminen on tavallista. Sekä syyttäjien puolella, että todistajien puolella, kuin myös asiantuntijoiden puolella. Voidaan sanoa, että oikeuden istunnoissa valehdellaan paljon.

Tämän tiedon on elämä opettanut. Edes syyttäjä, poliisi, tai tunnettu ansioitunut asiantuntija ei aina ole rehellinen. Niinpä myös syyttäjällä on mahdollisuus valita todistajikseen sellaisia henkilöitä, jotka jo etukäteen ovat samaa mieltä hänen kanssaan. Oikeuden istunnot ovat joskus suurta näytelmää. Oikeus ei aina tee oikeaa päätöstä. Tämä on valitettava totuus.

Tässä Ulvila tapauksessa on syyttäjän tiedottamiin asioihin uskottu liikaa. Itsekin olen havainnut, että syyttäjän lehdistölle antama tieto ei aina pidä paikkaansa. Syyttäjän näkemyksiin on uskottu liikaa ja syyttäjä on tosiaan käyttänyt mediaa lyömäaseena. Onko vika syyttäjän vai lehdistön, se jää epäselväksi.

Tällaisia mietteitä tuo mukanaan tämä oikeustapaus.

[sisotalo]

Xerxes kirjoittaa viisaita ajatuksia yleisellä tasolla, mutta mikä on tilanne Ulvilan surman lukuisissa oikeudenkäynneissä? Muutama nimimerkit jahtaavat syyttäjää virheistä, mutta mikä sellainen oikein mahtaa olla. Minä nostan esiin Ampujan ryhmään mukaan oton. Syyttäjällä oli kortit käsissään kun hän esitti laajan valituspyynnön, joka päättyi tyylikkääseen 21 kohdan listaan hovioikeuden päätöstä vastaan. Sisotalo jäi yksinään vastaamaan kaikkiin näihin kohtiin, puolustus jätti vastaamatta.

Tilanne KKOssa oli veitsen terällä. Perustana on 2-1 tuomion hovioikeudessa ja ja syyttäjän esitys tätä tuomiota vastaan. Media tuki uskollisesti syyttäjän linjaa. Oli mahdollisuuksien rajoissa, ettö KKO ottaa Ulvilan surman ratkaisun omiin käsiin samalla tavalla kuin tehtiin Pääministerin morsian kirjan suhteen. Syyttäjän virhe oli tuoda Ampuja KKOn pöydälle.

Täsmennetään nyt joku muu syyttäjän virhe. Oliko hänellä muita tämän suuntaisia virheitä? Vielä kiinnostavampi on kysymys, missä asiassa syyttäjä antoi Annelin syyllisyyttä osoittavaa väärää tietoa, johon mediassa uskottiin. Pitää siis erottaa faktat ja niiden tulkinnat. Tarkoitan tässä pelkästään faktoja.

[kerroush]

Hätäkeskuspäivystäjästä.

Kuuntelin Sisotalon linkistä häke-nauhan ja taas kävi samoin kuin muillakin kerroilla. Heti alussa kiivastun häke-virkailijaan.

Totuus on se, että koko homma lähti meneen päin hanuria siinä vaiheesssa kun häke sanoo/käskee: "Rauhoitu!" Ja soittaja, AA, alistuu siihen.

Vaikka puhelu jatkuukin siinä toivossa että häke lähettäisi apua, niin "Rauhoitu" hetkellä nähtävästi AA menetti toivonsa. Jonkinlaista toivon kipinää, joka hetken kuluttua sammuu lopullisesti näkyy vielä siinä kohdassa kun AA kysyy: "Tuleek sielt kettää?"
Ja tossa vaiheessa ei AA enää ilmeisesti itsekkään usko että häkestä saisi apua.

Hätäkeskuksen sivulta jossa esitellään hätäkeskusvirkailijoiden koulutusta sanotaan:

"Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on selvittää, mitä on tapahtunut ja missä, mikä on tehtävän riskiluokka sekä hälyttää tarvittaessa auttava viranomainen paikalle. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän on arvioitava potilaan terveydellinen riski tapahtuma- ja tilatietojen avulla, tunnistettava sosiaaliset hätätilanteet sekä pelastus- ja poliisiviranomaisten antaman avun tarve. Työn vaativuuteen kuuluu kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen. Päivystäjä antaa soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita sekä tukee hälytettyjä yksiköitä tehtävässä. Päivystäjän työ on kolmivuorotyötä."

Ensimmäinen tehtävä olisi ollut selvittää se että mitä on tapahtunut.
Sen jälkeen missä.
Sen jälkeen hälyttää apua.
Ja sen jälkeen antaa ohjeet AA:lle miten tulee toimia.

Eikä alkaa kysymään tuntomerkkejä.

Tästä puhelusta se koko homma lähti päin hanuriiiii!

Muistaakseni:
silloin kun tutkinnanjohtaja vaihtui niin tämä häke puhelu oli voimakkaasti esillä. Eli poliisi tarttui siihen ettei tollasta puhelua voi soittaa kukaan muu kuin surmaaja.

Jos yksykskahdessa olisi ollut ammattitaitoinen päivystäjä olisi surmaaja saatu samanvuorokauden aikana kiinni!

Kyllä minä uskon niin.

Olen samaa mieltä Vareksenpoikasen kanssa, että tuosta häke-virkailijan ”Rauhoitu”-tiuskaisusta tulee vaikutelma, ikään kuin hän yrittäisi hiljentää Annelin. Se kuulostaa samalta kuin hän sanoisi: ”Turpa kiinni”.
Ei mennyt siis aivan putkeen häke-virkailijaltakaan. En tiedä, olisiko toisenlainen reagointi vaikuttanut lopputulemaan, mutta olisihan hän voinut vähän antaa Annelille toivoa...
Aika surullista kuultavaa, anyway.

Häkevirkailija sanoo "raauuhotu", minusta hyvin painokkaasti ja rauhoittavasti. Ensin paniikissa oleva tai paniikia näyttelevä pitää saada rauhoittumaan, että edes jotain järkevää saadaan irti.

VP: "Ensimmäinen tehtävä olisi ollut selvittää se että mitä on tapahtunut."
Tämä selkesi jo Auerin ensimmäisistä sanoista, (tääl o joku tappaja, se aikoo tappaa mun miehen) sitä ei siis tarvinnut enää kysellä.

VP: "Sen jälkeen missä."
Mikä paikkakunta? Ulvila. Mikä osote... etc

VP: "Sen jälkeen hälyttää apua."
Mä meen nyt hetkeks pois hälyttään apua, älä sulje puhelinta.

VP: "Ja sen jälkeen antaa ohjeet AA:lle miten tulee toimia."
Mikä tilanne siel on ny? Apu on koko ajan tulossa. Auer itse tuon jälkeen säätää uhrista eikä anna häkelle suunvuoroa ennen kuin on ilmoittanut: "Nyt hiljeni!"

Kysymys, missä vaiheessa Häke toimi vastoin ohjeita???

Kuunelkaapa se äänite nyt uudellen tai lukekaa litterointi.

[Xerxes]

Kyllä syyttäjä on väärää tietoa jakanut lehtien välityksellä. Minä muistelen näin. Minä kiinnitin huomiota siihen, että syyttäjä tiedotti lehdistön välityksellä, että AA oli poissa puhelimen äärestä 59 sekuntia. Tuolloin oli teoriana, että AA kesken hätäpuhelun kävi surmaamassa miehensä. Minä kuuntelin tuota äänitettä, ja totesin, että tuo oli yhtä kaukana totuudesta kuin itä on lännestä. Ei lähimainkaan, eikä sinne päinkään. Täysin perätöntä. Huomasin kyllä, että tuo laskelma 59 sekuntia kyllä myöhemmin peruutettiin. Se oli pakko, koska kuka tahansa kuuntelemalla tuota äänitettä saattoi todeta tuon valheeksi. Siinä on vain lyhyitä välejä jolloin AA oli poissa puhelimen välittömästä läheisyydestä, eikä niissä väleissä voinut ehtiä menemään sinne takkahuoneen perukoille, iskemään useita painavia iskuja uhriin, ja sitten palaamaan takaisin puhelimen ääreen. Sitä paitsi tekijä olisi ollut palatessaan hyvin verinen ja verijälkiä olisi ollut myös olohuoneessa ja puhelimen ääressä. Puhelimessa ollut A olisi nähnyt AA:n palaamassa verisenä ja jättämässä verijälkiä kaikkialle missä liikkui ja ollut itsekin veriroiskeiden värjäämä. Täysin mahdoton teoria. Tämä meni joillekin täydestä tämäkin niin kuin väärä raha, lehdistön välityksellä. Faktat kertovat, että AA ei ole käynyt siinä puhelun kestäessä muuta kuin siinä olohuoneessa lähellä takkahuoneen ja olohuoneen välistä aukkoa. Kyllä siellä takkahuoneen perukoilla oli eri henkilö hakkaamassa uhria teräaseella. Mielestäni tuollaisesta väitteestä pitäisi syyttäjä asettaa syytteeseen. On se niin ruma menettely. Syyttäjän pitäisi pysyä totuudessa, tai ainakin niin, että ei jäisi kiinni suorasta valehtelemisesta. Näin minä muistelen.

[sisotalo]

Anneli oli kaksi minuuttia poissa puhelimesta, mutta siinä keskellä hän huutaa puhelimeen; Tuleek siält kettää. Siitä huudosta on 36 sek siihen kun Anneli tarttuu uudelleen puhelimeen. Ennen tätä huutoa on Anneli ollut poissa puhelimesta pitempään. Missään tapuksessa hän ei ole voinut ehtiä murhaamaan miestään näiden kahden minuutin aikana.

En kuitenkaan syytä syyttäjää siitä, että hän antaa sekuntiluvun 58. Tämä on hänen tehtävänsä murhasyytettä ajaessaan. Huono syyttäjä olis sanonut, että Anneli oli poissa puhelimesta kaksi minuuttia ja ehti siis murhaamaan. Tämä tieto oli minulla pitkään aikaa.

[Xerxes]

Anneli oli kaksi minuuttia poissa puhelimesta, mutta siinä keskellä hän huutaa puhelimeen; Tuleek siält kettää. Siitä huudosta on 36 sek siihen kun Anneli tarttuu uudelleen puhelimeen. Ennen tätä huutoa on Anneli ollut poissa puhelimesta pitempään. Missään tapuksessa hän ei ole voinut ehtiä murhaamaan miestään näiden kahden minuutin aikana.

En kuitenkaan syytä syyttäjää siitä, että hän antaa sekuntiluvun 58. Tämä on hänen tehtävänsä murhasyytettä ajaessaan. Huono syyttäjä olis sanonut, että Anneli oli poissa puhelimesta kaksi minuuttia ja ehti siis murhaamaan. Tämä tieto oli minulla pitkään aikaa.

Tämä sisotalon kirjoitus ei mielestäni pidä paikkaansa!

Kuunnelkaa tuo nauhoite niin että se kellonaika pyörii siinä vieressä ja merkatkaa ne ajankohdat, jotka AA on puhelimen ääressä. Ne ovat vain lyhyitä tuokioita, jolloin AA ei ole puhelimessa puhumassa tai muuten puhelimen välittömässä läheisyydessä. Miten se sisotalo noin erehtyy!? Puhelun jälkeen kyllä oli poissa puhelimen äärestä pari minuuttia ja hyvin pian sinne saapui poliisi.