Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Suomessa tapahtuneet vielä selvittämättömät henkirikokset
Stobbart
Poliisikoira Rex
Viestit: 275
Liittynyt: Ti Helmi 20, 2018 11:42 am

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Stobbart »

Todella kiintoisa tämä tuleva kirja, itsekin olen epäsuorasti kuullut jonkin kirjan olevan ehkä tuloillaan. Tiedossa on ollut, että Lilja muutti kertomustaan Arvon kotiintulosta ensimmäisen ja toisen kuulustelun välillä. Mutta tuo on uusi ja erittäin kiinnostava tieto, että Lilja on maanantaiaamuna kertonut Arvon aamuöisestä kotiintulosta ja verisistä vaatteista meijerin työntekijöille. Mistähän tämä tieto on peräisin? Itse en ole tuollaista bongannut etp:stä, eikä myöskään Reinboth maininnut tällaista HS:n artikkelissa, eikä Keskisarjan kirjassakaan ole kyseistä tietoa.

Olisiko Jukka Kyösti tavoittanut jonkun meijerin työntekijän, tai heidän jälkeläisensä? Juuri tällaista henkilöä tämä tapaus historiankirjoituksen osalta kaipaisi, kun nyt Lilja ja myös lapsensa ovat jo kuolleet. Erittäin suurella mielenkiinnolla odotan kyseistä opusta.
eelaCraig
Armas Tammelin
Viestit: 73
Liittynyt: Su Helmi 16, 2020 4:24 pm

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja eelaCraig »

Ainoa aiheesta kirjoitettu kirja, jossa päästään edes lähelle totuutta, mitä oikeasti tapahtui, on oiva kurki ja rippikoulutytöt vaarassa (1958). Ainoa tapaukseen liittyvä henkilö, joka on päässyt edes lähelle totuutta, on oiva kurki. Luin tämän 8-sivuisen kirjan talvella ainakin 20 kertaa ja olen vakuuttunut, että kyseessä ei voi olla pelkkä mielikuvitustarina, ei voi olla, kukaan ei voi täysin omasta päästään sepittää moista juttua. Kirjan täytyy perustua jonkinasteisiin faktoihin. Oiva kurki on lähestynyt aihetta täysin eri näkökulmasta kuin kukaan muu. Pelkään pahoin, että hän on oikeilla jäljillä. Älkää jättääkö tätä kirjaa lukematta, sen saa minkä hyvänsä kirjaston kautta kaukolainauksella Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Kirja on hyvin selkokielistä ja helppolukuista tekstiä ja se antaa aivan uuden näkökulman tapaukseen. Itse olen vakuuttunut, että jotakin kirjassa kuvatunlaista tapahtui Kyllikin katoamisyönä, ja siksi juttu ei koskaan selvinnyt. Oiva kurki antaa kirjassaan loogiset selitykset moneen epäselvään ja ihmeelliseen asiaan, kuten miksi suohauta merkattiin ja miksi Kyllikin kengästä löytyi puukolla leikattu miesten sukka tai miksi Kyllikin kirjoittamia runoja yms. ei jäänyt jälkeen kuin se yksi ainoa ja miksi senkin sisältö on mitä on (runoa lukiessa ja miettiessä jokaista sanaa tulee ainakin minulle mieleen että kirjoittajalla on ollut selvästi itsetuhoisia ajatuksia). Kukaan muu ei ole 70 vuoden aikana pystynyt antamaan näihin kysymyksiin parempia vastauksia kuin oiva kurki. Kirja herättää uuden ja erittäin mielenkiintoisen kysymyksen - kuka oli oiva kurki?
Dave Klein
Alibin satunnaislukija
Viestit: 55
Liittynyt: Su Touko 05, 2013 7:31 pm

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Dave Klein »

Oiva Kurki oli mielenterveysongelmista kärsinyt kaupustelija, joka Kyllikin hautajaisissa meuhkasi puolen tunnin ajan kuolemanrangaistuksen palauttamisen puolesta ja jolta itseltään lähti lakki pöpilässä myöhemmin.
Aragon
Alibin satunnaislukija
Viestit: 62
Liittynyt: La Syys 16, 2023 9:02 pm

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Aragon »

Stobbart kirjoitti: Su Touko 12, 2024 1:16 pm Todella kiintoisa tämä tuleva kirja, itsekin olen epäsuorasti kuullut jonkin kirjan olevan ehkä tuloillaan. Tiedossa on ollut, että Lilja muutti kertomustaan Arvon kotiintulosta ensimmäisen ja toisen kuulustelun välillä. Mutta tuo on uusi ja erittäin kiinnostava tieto, että Lilja on maanantaiaamuna kertonut Arvon aamuöisestä kotiintulosta ja verisistä vaatteista meijerin työntekijöille. Mistähän tämä tieto on peräisin? Itse en ole tuollaista bongannut etp:stä, eikä myöskään Reinboth maininnut tällaista HS:n artikkelissa, eikä Keskisarjan kirjassakaan ole kyseistä tietoa.

Olisiko Jukka Kyösti tavoittanut jonkun meijerin työntekijän, tai heidän jälkeläisensä? Juuri tällaista henkilöä tämä tapaus historiankirjoituksen osalta kaipaisi, kun nyt Lilja ja myös lapsensa ovat jo kuolleet. Erittäin suurella mielenkiinnolla odotan kyseistä opusta.
Tietenkään haastateltavista ei suoraan voi nähdä teoksen suuntaa, mutta Pentti Kankaanpää on käsittääkseni vahvasti ns. ojalinja-teorian kannattajia ja sitä vaihtoehtoa toi julkisuudessakin esille vuosituhannen taitteen jälkeen.

Toivottavasti "Jukka Kyösti on perehtynyt Kyllikin kohtaloon kolme vuotta" viittaa siihen, että on saanut inspiraation Susanne Reinbothin artikkeleista sekä Juho Saaren ja Teemu Keskisarjan kirjoista ja nähnyt silti aiheeseen uuden lähetymistavan. Niinkin kun käy joskus, että useampi tutki samaa aihetta, joista viimeisenä julkaisevalle tulee häiriintyneitä insentiivejä keksiä jotain sensaationhakuista päästään, koska melkein suoraa kopiota aiemmistakaan kirjoista ei voi julkaista.
C:a 35000 sanan lähinnä julkaistuun aineistoon perustuva monografi Kirkkonummen 1990 verityöstä (Vasta osassa III mopo keulii).
https://docs.google.com/document/d/e/2P ... 35mjBv/pub
eelaCraig
Armas Tammelin
Viestit: 73
Liittynyt: Su Helmi 16, 2020 4:24 pm

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja eelaCraig »

"Oiva Kurki oli mielenterveysongelmista kärsinyt kaupustelija"

Niin. Oliko oikeasti näin vai halusiko tietty taho asian olevan näin? Kovin vähän tästäkin asiasta loppujen lopuksi tiedetään ja on kirjoitettu. Miksiköhän? Oiva Kurjen kirja loppuu siihen, että nimismies ottaa puhelimella yhteyden johonkin itseään ylempään tahoon, josta tulee sitten saman tien määräys salata asioiden todellinen kulku asian arkaluonteisuuden vuoksi (pappi oli kova auktoriteetti 1950-luvun maailmassa).

Kovin on ristiriitaista sekin tieto aiheuttiko haudalle merkiksi laitettu männynnäre (männyntaimen) reiän Kyllikin vatsaan vai ei. Ruumishuoneella oli tehty testejä ja päädytty siihen, että männynnäreellä ei saa lyötyä reikää tuoreeseen ruumiiseen, mistä pääteltiin sitten että männynnäre oli lyöty haudalle paljon myöhemmin eli joko loppukesästä tai vasta syksyllä, jolloin ruumis oli jo lahonnut sen verran että näre lävisti vatsan. Toisaalta asiantuntijat olivat tutkineet männynnäreen ja antaneet lausunnon että männynnäre oli kuitenkin kevään kasvustoa eikä loppukesän eikä syksyn eli näre on katkaistu ja lyöty haudalle jo keväällä. Ilmeinen ristiriita siis, jonka kanssa olemme eläneet 70 vuotta. Sen sijaan Oiva Kurki tarjoaa kirjassaan Rippikoulutytöt Vaarassa aivan toisenlaisen selityksen Kyllikin vatsan reikään ...
Vastaa Viestiin