Edith kirjoitti: Pe Touko 30, 2025 10:37 am
Esitin kysymyksesi. Tässä ChatGPT:n vastaus:
"On totta, että oikeudenkäynnissä ei todettu rikosta tapahtuneen syytetyn tuomitsemiseen vaadittavalla varmuudella. Siksi puhutaan asianomistajasta, ei uhrista – tämä on täsmällinen ja tärkeä terminologinen ero rikosoikeudellisessa kontekstissa. Tässä ei ole kyse siitä, että joku olisi nimetty rikoksen uhriksi ilman näyttöä, vaan siitä, että on ollut riittävä syy nostaa syyte ja arvioida, täyttyivätkö rikoksen tunnusmerkit.
Keskustelu kuitenkin koskee ennen kaikkea sitä, millainen näyttö on riittävä nimenomaan suostumuksen puuttumisesta, kun kyseessä on alaikäinen ja merkittävästi päihtynyt henkilö. Tämän vuoksi tapaus on juridisesti mielenkiintoinen – ja tärkeä ennakkotapauksen kannalta.
Alaikäisyydellä ei ole tässä tapauksessa merkitystä, koska iän perusteella suostumusta seksuaaliseen kanssakäymiseen täysi-ikäisen kanssa ei voi antaa alle 16 vuotias. Asianomistaja oli yli 16 vuotias.
[quoteMitkä seikat tukevat näkemystä, että seksi ei ollut vapaaehtoista?
1. Uhrin humalatila: Asianomistajalla oli 2,05 promillen alkoholipitoisuus. Lääkärin mukaan se on tila, joka vastaa jo vakavaa keskushermoston lamaa. Tällaisessa tilassa oleva henkilö ei välttämättä kykene muodostamaan tai ilmaisemaan pätevää tahtoa – vaikka hän saattaisi kyetä fyysisesti liikkumaan tai puhumaan. Lain esitöiden ja korkeimman oikeuden ratkaisujen mukaan tämä voi estää vapaaehtoisen suostumuksen syntymisen.[/quote]
Ei ole tarkkaa tietoa, mikä
asianomistajan veren alkoholipioisuus oli tämän tavatessa uhrit ja seksuaalisten tekojen tapahtuessa. Alkoholipitoisuus oli ollut 2.05 promillea ensihotajien mittaamana, ennen asianomistajan sairaalaan tuomista. Sairaalaan tuomisen ja vastaajien tapaamiseen kuluneen ajan pituudesta ei ole varmaa tietoa, mutta on tietoa että se olisi vähintään 3 tuntia.
2. Muistikatkos: Asianomistaja ei muistanut tapahtumia. Hän ei tiennyt, miten päätyi metsikköön eikä muistanut seksuaalista kanssakäymistä. Vaikka muistinmenetys ei ole suora todiste siitä, ettei teko ollut vapaaehtoinen, se on olennainen seikka arvioitaessa, onko suostumus ollut pätevä ja ymmärretty.
No ei kyllä ole. Vapaaehtoisuutta arvioitaessa ratkaisevaa on se, onko toinen osapuoli ymmärtänyt tai olisiko tämän tullut ymmärtää, ettei henkilö ole kykenevä antamaan suostumustaan. Se, muistaako asian jälkeenpäin vai ei, ei kerro siitä asiasta yhtään mitään.
3. Olosuhteet: Seksuaalinen teko tapahtui yöllä pusikossa kolmen aikuisen miehen kanssa, joista kukaan ei ollut entuudestaan asianomistajalle tuttu. Sukupuoliyhteys tapahtui pian sen jälkeen, kun tyttö oli tuotu ambulanssilla sairaalaan päihtymystilan vuoksi. Tällaiset olosuhteet ovat poikkeukselliset ja herättävät oikeudellisesti perusteltuja kysymyksiä suostumuksen uskottavuudesta.
Tämä on muilta osin täysin totta, paitsi että se ei vaikuta tähän asiaan millään lailla millä minkä värisellä tai merkkisellä kulkuneuvolla tai oliko kulkunuevo ambulanssi tai taksi, syytteessä mainittujen tekojen olosuhteisiin. Sinällään tapahtumien poikkeuksellisuus herättävät perusteltuja epäilyksiä suostumuksen uskottavuudesta, mutta muu todistusaineisto tukee vahvasti näkemystä suostumuksen antamisesta.
4. Ikä ja valta-asetelma: Asianomistaja oli 17-vuotias, eli rikosoikeudellisesti vielä alaikäinen. Tällaisessa tilanteessa oikeuden pitäisi arvioida suostumuksen pätevyyttä erityisen tiukasti. Lisäksi kolme aikuista miestä yhtä päihtynyttä nuorta kohtaan muodostaa epäsymmetrisen vallankäytön asetelman, joka voi vaikuttaa siihen, onko suostumus ollut aidosti vapaaehtoinen.
WTF???? Ei tyttöä tässä epäillä rikoksesta, joten millään rikosoikeudellisella alaikäisyydellä ei ole mitään merkitystä. Sitäpaitsi, rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Käsittääkseni rikosoikeudellista alaikäisyyttä käsitteenä ei ole olemassakaan, jos ei sillä sitten viitata tuohon 15 vuoden rikosoikeudellisen vastuun ikärajaan. Minun mielestäni, tuolla 3-1 asetelmalla olisi merkitystä, jos olisi syytä epäillä väkivaltaa tai väkivallalla uhkaamista tai jonkinlaista pakottamista. Jälleen: olemassa olevat todisteet viittaavat päinvastaiseen.
Miksi tässä tapauksessa tarvitaan korkeimman oikeuden linjausta?
Oikeus ei todennut tapahtuneen rikosta, koska jäi varteenotettava epäily – mikä on riittävä syy syytteiden hylkäämiseen rikosoikeudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö teko olisi voinut täyttää rikoksen tunnusmerkit toisenlaisella näyttökynnyksellä.
Niin? Ja jos tädillä olisi munat, hän olisikin setä. Jos esim. tytön antaman ilmoituksen raiskauksesta ja ryöstöstä katsottaisiin riittävän näyttökynnykseksi - niin kuin aika monien mielestä pitäisi - miehet olisi tullut tuomita syyllisiksi raiskaukseen ja ryöstöön.
Oikeudellisesti tässä tapauksessa kaivataan selkeyttä siihen, kuinka vapaaehtoisuus arvioidaan silloin, kun uhrin kyky muodostaa ja ilmaista tahto on heikentynyt humalan tai muun syyn vuoksi, mutta mitään näkyvää pakottamista ei ole dokumentoitu.
Bullshit. Oikeuellisesti on selkeää, kuinka vapaaehtoisuutta arvioidaan, kun uhrilla ei ole kykyä muodostaa ja ilmaista tahtoaan humalan vuoksi, ja syytetty/vastaaja on pystynyt tai olisi tullut pystyä toteamaan tämä. Kiistanalaista tässä jutussa on, onko asianomistajan kyky muodostaa ja ilmaista tahtoaan ollut heikentynyt, vai onko hän vain "hölmöillyt kännipäissään". Muihin syihin en ota kantaa, koska niitä ei ole määritelty. Muu syy voi olla vaikka ohi kulkijan punaiset sukat.
Tässä ei siis väitetä, että syyllisyys olisi ollut selvä – vaan että oikeusjärjestelmässä on tällä hetkellä tulkinnanvaraa, joka on haitallista sekä uhrien oikeusturvalle että oikeusvarmuudelle. Korkeimman oikeuden linjaus voisi luoda selkeät rajat sille, milloin suostumusta pidetään pätevänä ja milloin ei."
Korkeimman oikeuden lijaus toisi ilmanmuuta rajat oikeuskäytännölle, mutta se voisi jopa vastaisuudessa heikentää ainakin syytettyjen/vastaajien oikeusturvaa. Minun mielestäni tässä tapauksessa ratkaisu joka päätyisi syytettyjen syyllisyyteen, loisi "automaattiasetelmia" niin, että asioita ei enää tarkasteltaisi kokonaisuutena, vaan jotkut tietyt yksityiskohdat jotka eivät suoraan liittyisi rikosepäilyyn, ratkaisisivat sen, onko rikosta tapahtunut vai ei. Esim. niin, että aina kun humalainen nainen harrastaa seksiä, se muuttuisi hänen jälkeenpäin tekemällään ilmoituksella juridisesti raiskaukseksi tai törkeäksi raiskaukseksi.