strangelove kirjoitti:Lapioon liittyvät omituisuudet ovat merkillisiä. Ensinnäkään koskaan ei ole kerrottu sitä, kuka huomasi, että lapio oli viety juuri L:n saunatyömaalta. Miksi tekijä (jos eri kuin L:t) haki sen juuri sieltä, sillä Anyonen juttujen mukaan heidän talonsa ei suinkaan ollut Tulilahtea lähin asumus? Voisi ainakin olettaa, että esimerkiksi haudankaivaja Koikkalaisen työkaluvajasta olisi löytynyt lapio.
Hieman vaikuttaisi siltä, että L:t tekojen jälkeen halusivat karistaa kaikki epäilykset ja jättää oman lapionsa Tulilahdelle. Ehkä he kuvittelivat poliisien ajatelleen asian siten, ettei tekijä varmasti jätä todistusaineistoa murhapaikalle. Siis eräänlaista käänteispsykologiaa.
Runar Holmströmin syyllisyyteen en ole koskaan uskonut. En epäile etteikö hän persoonana olisi voinut tehdä noita tekoja, mutta kätkemiset ovat vaatineet sellaista kekseliäisyyttä, jota Holmströmillä ei varmasti ollut. Mukana on pitänyt olla toinen henkilö. Tulee mieleen juurikin Kyllikin tapaus, jossa jako oli juuri tällainen; veriteon teki yksinkertainen psykopaatti ja lopusta vastasi ovela ja rikkiviisas sukulaismies - suorastaan "rikollinen nero".
Belkeriltä sinällään mainioita pohdintoja. Olen yhtä mieltä siitä, että itse surmatyöt tehtiin yksin. Kätkemisisoperaatioihin tuli sitten mukaan avustaja. Siis ihan kuten Isojoellakin!
Luin sivun 17 juttua
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?p=65313 tekojen jälkilavastuksesta ja ajanotosta. Sen perusteella en vakuuttuisi, että hautaamiset ja piilottamiset tehtäisiin alle kolmen tunnin, jos vieraspaikkakuntalainen sekavassa mielentilassa on juuri surmannut kaksi naista. Jälkilavastuksessa oletetaan liikaa, että tekijä toimii koko ajan suunnitelmallisesti ja oikein. Yleisen elämänkokemuksen perusteella sanoisin, että tekijä tekisi paljon virheitä, tuumailisi, tekisi edestakaisia ratkaisuja.
Oletan, että rajavartijan kertomuksen perusteella RH on palannut paikkakunnalle jonkun tutun luo. Tämä tuttava on voinut olla sukulainen tai esim. rikospiireistä tuttu. Henkilö B on auttanut ruumiiden hautaamisessa ja paikkojen jälkisiivouksessa. RH on alun perin tehnyt puolivillaisia ratkaisuita, joita on alettu korjailla.
Haudanteon luulisin jääneen yksin RH:n kontille. Haudankaivuu on voinut olla ex tempore -ratkaisu, jos ruumiit ovat olleet metsässä kuitenkin jo jonkin aikaa onnistuneesti piilossa. Tähän viittaa lapion haku. Paikkakuntalainen olisi luultavasti tuonut itse lapion, jos hautaamista olisi suunniteltuu jo etukäteen.
Hautaamis- ja piilottamistoimia on voitu tehdä kolmekin kertaa. 1. kerta: tekoilta ja -yö. Silloin RH:n hätäpeittelyt metsään. 2. Ehkä seuraava yö, kun uni tule silmään ja pitää tehdä jotakin. Tuolloin olisi luontevaa, että mopedisti RH olisi tullessaan havainnut lapion ja ottanut sen keksittyään hautaamisprojektin. 3. Paikkakuntalaisen kanssa käynti paikalla ja mm. pyörien upotus.
Peittelyissä on todellakin kuin kahden ihmisen kädenjäljet. Toinen on tehnyt osan hutiloiden hätäisesti, toinen suunnitelmallisemmin ja paikkoja jonkin verran tuntien. Esim. Kyllikki S:n murhassa on samoja piirteitä. KS:n tapauksessa oletan, että tekijä on ollut lähipiiristä (muistamme Uhrilampaista, että mitä me himoitsemme? - Sitä minkä näemme joka päivä. Siihen tulee kiinnostus, siitä tulee kohde, toimille teon tarve; lisäksi alkoholilla voi olla osuutta toteutumiseen), toiminut äkkipikaisesti, tehnyt hätäpiilon ja myöhemmin hieman tolkun palattua suorittanut loput työnsä suunnitelmallisemmin. (Vähän kuin Jekyll ja Hyde -mielentiloissa.)
Miksei haudankaivaja tai hänen apurinsa hakenut lapiota Koikkalaisen vajasta? Ilmeisesti tuntemusta ei ollut niin paljon, vaikka aluetta onkin tunnettu.
Entä myöhemmin löytyneet tavarat? Oletan, että naisilta viedyt tavarat (kello oli ainakin) on otettu taloudellisen hyödyn mielessä, mikä sopii pikkurikollisen periluonteeseen. Tavarat ovat jääneet tekijän antamina apurin haltuun, mutta tämäkään ei ole uskaltanut laittaa niitä rahoiksi. Mutta miksei hän polttanut ja hävittänyt kaikkea? Oletettavasti tavarat ovat olleet jonkin noutotyön takana, eivät apurin kotona. apuri on leittänyt ne maisemiin NÄKYVILLE (muttei liikaa), jotta ne löydettäisiin ja ne auttaisivat RH:ta. Tavarathan olisi ollut helppo upottaa vaikkaa heteeseen, jos niistä todella olisi haluttu eroon metsässä.
Poliisitutkinnan suurin ongelma taisi olla, että kaikki koetettiin survoa yhden päivän sisään tehdyksi ja että tekijöitä on (kuten esim. myöh. Oswaldin tapauksessa) vain ja ainoastaan yksi. Surman ja tyttöjen löytämisen välillä on kuitenkin pitkä aika.
Näin äkkiseltään: Voiko murhan vielä selvittää? Pieni mahdollisuus on, jos apuri on elossa. Oletettavasti apuri on pelännyt, että jos hänen osuutensa tulee ilmi, hänkin joutuu vankilaan. Vaikka piilottamisapu on jo vanhentunut, kyseeseen tulee häpeä.
Poliisi ja oikeuslaitos voisivat myöntää armahduksen ja tietojen salaamisen apurille julkisesti. Näin totuus voitasiin selvittää eräänlaisen "armahtavan totuuskomission" hengessä, kuten joissakin maisssa ont tehty kansanmurhien kohdalla. Täydellinen syytesuoja olisi varmaan ainoa, joka saisi apurin paljastamaan tapahtumien todellisen kulun.