Hypnoosi

[Xerxes]

Mitä on hypnoosi minun mielestäni?

Tämä aihe , hypnoosi, kiinnostaa minua henkilökohtaisesti. Totuus on, että hypnoosia ei vielä tänä päivänäkään tunneta täydellisesti. On pötypuhetta, että hypnotisoitu säilyttää täysin oman päätösvaltansa ja harkintakykynsä hypnoosin aikana. Näin voivat kertoa jopa hypnoosin harjoittajat, vaikka tietävät kyllä, että tällainen on pötypuhetta. Hypnoosissa, ainakin riittävän syvässä hypnoosissa, hypnotisoitu "tottelee" aika pitkälle hypnoosin suorittajan ohjeita ja "määräyksiä". Hypnotisoitu voi tehdä mitä kummallisimpia tekoja, riisuutua, tanssia kuvitellen olevansa erinomainen tanssija, jne... vaikka ei normaalitilassa niin tekisi. Hypnotisoitu kuulee mitä hypnotisoija käskee hänet kuulemaan ja jopa näkee olemattomia, vaikkapa elefantin, kun käsketään nähdä. Oma kontrolli katoaa aika suuressa määrin. Tällainen edellyttää riittävän syvää hypnoosia, ja lisäksi, että koehenkilö on sellainen, joka voi vaipua syvään hypnoosiin. Nämä omituisimmat temput vaativat tiettyjä ominaisuuksia sekä potilaalta, että hypnoosin suorittajalta. Kuinka suuri prosentti ihmisistä on hypnotisoitavissa? Rivien välistä voi lukea, että se riippuu suuressa määrin myös siitä kuka hypnotisoi. Kaikki hypnoosin taitajat eivät ole samantasoisia, vaan on taitavia ja vielä taitavampia. Kuitenkin suurin osa ihmisistä noin yleisesti sanoen voidaan hypnotisoida.

On totta, että hypnoosi on myös vaarallinen. Sitä ei täysin tunneta vieläkään. On vahvoja epäilyjä, että eräissä tunnetuissa rikoksissa olisi käytetty hypnoosia. Olen lukenut, että ainakin Robert Kennedyn murhassa niin olisi tapahtunut. Tietysti nämä lehtitiedot eivät ole täysin luotettavia. Myös Lauerma on viitannut hypnoosin käyttöön rikoksissa, siis että rikolliset käyttävät hypnoosia. Valitettavasti tämä lienee totta, mutta sellaisen käytön laajuus on tuntematon. Hypnoosi on siis suuri voimavara esim. sairauksien hoidossa, kuin lääketieteessä yleensäkin, mutta myös suuri vaara, koska sitä voidaan yhtä hyvin käyttää "vääriin tarkoituksiin" rikollisessa mielessä. Suomessa Lauerman mukaan saa hypnoosia harrastaa kuka tahansa, sitä ei ole toistaiseksi rajattu vain lääketieteen käyttöön. "Lavahypnoosin" puolella on myös esiintynyt todella taitavia hypnotisoijia, kuten Suomessa Olavi Hakasalo, "Olliver Hawk". Hän on esitellyt taitojaan myös poliisille, eikä hänen kyvyistään ole epäselvyyttä. Totta on sekin, että täällä "lavahypnoosin" puolella esiintyy ja on esiintynyt myös huijareita, joiden hypnoosinäytökset ovat ennakkoon harjoiteltuja näytelmiä. Lauerma edustaa "Tieteellistä Hypnoosia" ja on luonnollista ja ymmärrettävää, että hän varoittaa hypnoosin väärinkäytöksistä. Sellaistakin on esiintynyt ja esiintyy myös Suomessa.

[Misri]

^ On totta, että hypnoosi on kiistelty asia. On eri koulukuntia, ja ei oikestaan ole tarkkaa määritelmää, tietoa siitäkään, voiko hypnoosilla vaikuttaa todella ihmisen mieleen, vai onko se vain unenkaltainen alitajunnantila. Hypnoosia käytetään viihdekäytössä ja sitten on tämä Lauermankin edustama lääketieteellinen käyttö.

Mutta se, että sillä kaivettaisiin ihmisen muistista autenttisia muistikuvia, siitä on paljon kokemukseen perustuvaa tietoa. Kuten, ettei muistikuvat tallennu muistiin elokuvantarkasti. Muistikuvilla on taipumus muokkautua ajan kanssa ja niiden tilalle syntyy valemuistoja, joita hypnonisoitu ihminen itse pitää oikeina aitoina muistikuvinaan.

Tässä muutamia tiedettyjä lainalaisuuksia hypnoosista muistin virkistämiseksi:

TIIVISTELMÄ

*Hypnoosin luotettavuus totuuden selvittämisessä on suuresti yliarvostettu
*Syvässäkin hypnoosissa voi tietoisesti valehdella. Ammattilaistenkin pettäminen on mahdollista
*Hypnoosissa oloa voi teeskennellä
*Ei tiedetä keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja riippumatonta vahvistusta
*Hypnootikon suorittama tietoinen tai tiedostamaton johdattelu on suuri riskitekijä
*Hypnoosi-istunnossa noudatettava tiettyjä sääntöjä, jolloin riskejä voidaan vähentää

[Xerxes]

^ On totta, että hypnoosi on kiistelty asia. On eri koulukuntia, ja ei oikestaan ole tarkkaa määritelmää, tietoa siitäkään, voiko hypnoosilla vaikuttaa todella ihmisen mieleen, vai onko se vain unenkaltainen alitajunnantila. Hypnoosia käytetään viihdekäytössä ja sitten on tämä Lauermankin edustama lääketieteellinen käyttö.

Mutta se, että sillä kaivettaisiin ihmisen muistista autenttisia muistikuvia, siitä on paljon kokemukseen perustuvaa tietoa. Kuten, ettei muistikuvat tallennu muistiin elokuvantarkasti. Muistikuvilla on taipumus muokkautua ajan kanssa ja niiden tilalle syntyy valemuistoja, joita hypnonisoitu ihminen itse pitää oikeina aitoina muistikuvinaan.

Tässä muutamia tiedettyjä lainalaisuuksia hypnoosista muistin virkistämiseksi:

TIIVISTELMÄ

*Hypnoosin luotettavuus totuuden selvittämisessä on suuresti yliarvostettu
*Syvässäkin hypnoosissa voi tietoisesti valehdella. Ammattilaistenkin pettäminen on mahdollista
*Hypnoosissa oloa voi teeskennellä
*Ei tiedetä keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja riippumatonta vahvistusta
*Hypnootikon suorittama tietoinen tai tiedostamaton johdattelu on suuri riskitekijä
*Hypnoosi-istunnossa noudatettava tiettyjä sääntöjä, jolloin riskejä voidaan vähentää

=============================

Tuossa edellä näkökulma on kovin "tarkoitushakuinen" ja johtaa harhaan. "..... Mutta se, että sillä kaivettaisiin ihmisen muistista autenttisia muistikuvia ..... "

Juuri niin. Esim. rikostutkinnassa nimenomaan kaivetaan muistista esiin autenttisia muistikuvia, ja juuri siitä on ollut ja on jatkossakin hyötyä rikostutkinnasa. Hypnoosissa koehenkilö saattaa muistaa sellaisia yksityiskohtia, joita ei muista normaalitilassa. Esim. rikoksen tekijän ulkonäön niin tarkasti, että siitä saadaan tarkkoja yksityiskohtia, niin että ne voidaan liittää tiettyyn henkilöön, tai auton rekisterinumeron, joka ohjaa auton omistajaan, joka on mahdollinen rikoksen tekijä. Ja vastaavaa. Löytyy käytännön esimerkkejä, joissa on tapahtunut juuri niin ja rikos on selvinnyt hypnoosissa annetun tiedon perusteella. Tämä on faktaa! Mm. Jermon kirjassa kuvataan esimerkkitapaus.

Hypnoositieto sinänsä ei kelpaa todisteeksi, koska hypnoosissa saatu muistitieto voi olla myös väärää, eli koehenkilön alitajunta on voinut lisätä muistoihin omia lisäyksiään, ja ne tuntuvat koehenkilöstä tosilta. Näitä kutsutaan "valemuistoiksi", mutta se ei tee kelvottomaksi hypnoosissa saatuja tietoja. Rikostutkimuksessa asia täytyy tarkistaa ja vahvistaa muilla todisteilla, ja niin tehdäänkin. Usein muu tutkimus osoittaa, että hypnoosissa saatu tieto oli aivan oikea, ja joskus juuri se tieto johtaa rikoksen selviämiseen. Koska hypnoosissa saatu tieto ei sellaisenaan ole välttämättä faktatietoa, niin voidaan sanoa, että "hypnoosissa saatu vihjetieto johti rikoksen selviämiseen". Hypnoositieto itse sellaisenaan ei kelpaa todistukseksi oikeudessa - mutta hypnoosin avulla saatu lisätieto johtaa joskus rikostukimuksen oikeaan kohteeseen, ja rikos selviää. Näin on tapahtunut usein, vaikka sitä ei välttämättä mainosteta yleisesti. Myös Lauerma näyttää hyväksyvän "puolueettoman todistajan" hypnotisoinnin rikoksen tutkinnassa. Esim. Bodomin tapauksessa, samoin kuin AA:n tapauksessa on hypnotisoitu myös epäilty, tosin ei ehkä juuri sillä hetkellä epäilty. Jos rikos on täysin selvittämätön, niin eihän aina voida tietää, onko todistaja "puolueeton" vai onko peräti itse osallinen rikoksessa. Kyllä hypnoosia käytetään nykyäänkin myös rikoksen selvittämisessä, kuten tämäkin AA:n esimerkki osoittaa. Joskus se johtaa rikoksen selviämiseen. Ei poliisikaan sitä aivan pelkän huvin vuoksi tee. Kyllä myös poliisi tietää hypnoosin käytön mahdollisuudet rikostutkinnassa.

[Misri]

^ Näistä sinun omista tulkinnoistasi, en viisastunut yhtään. Koska luulen tietäväni, että sinä et ole tehnyt yhtään tutkimusta hypnoosin vaikutuksesta ihmisen muistisuoritukseen. Suomessa käytetään harkitusti hypnoosia rikostutkinnassa. Syystä, että se ei ole luotettava menetelmä todistajien kuulemisessa. En ole vielä huomannut, että olisi ollut lööppiuutista, jossa sanottaisiin, että hypnoosin avulla selvitettiin "joku" rikos.

[Gyllis]

Misri, entäs jos NG olisi hypnoosissa tunnustanut teot?

Mikä olisi mielipiteesi hypnoosista silloin?

[Misri]

^ Kukaan ei puhu edes hypnoosissa itseään vastaan. NG tihrusteli viiltoaukon lieve naamanpäällään, vasemmalla silmällään rumaa murhaajaa suoraan naamaan. Joka murhaaja oli ollut yhtä pitkä kuin hypnoosia suorittanut tohtori.

TIIVISTELMÄ

*Hypnoosin luotettavuus totuuden selvittämisessä on suuresti yliarvostettu
*Syvässäkin hypnoosissa voi tietoisesti valehdella. Ammattilaistenkin pettäminen on mahdollista
*Hypnoosissa oloa voi teeskennellä
*Ei tiedetä keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja riippumatonta vahvistusta
*Hypnootikon suorittama tietoinen tai tiedostamaton johdattelu on suuri riskitekijä
*Hypnoosi-istunnossa noudatettava tiettyjä sääntöjä, jolloin riskejä voidaan vähentää

Ja sitäpaitsi käräjäoikeus piti mahdollisena, että NGllä on ollut aivovammasta johtuva elimillinen muistiaukko. Silloin ei voi myöskään olla hypnoosissa mitään muistikuvia murhaajasta. Joten se siitä!

[Xerxes]

^ Kukaan ei puhu edes hypnoosissa itseään vastaan. NG tihrusteli viiltoaukon lieve naamanpäällään, vasemmalla silmällään rumaa murhaajaa suoraan naamaan. Joka murhaaja oli ollut yhtä pitkä kuin hypnoosia suorittanut tohtori.

TIIVISTELMÄ

*Hypnoosin luotettavuus totuuden selvittämisessä on suuresti yliarvostettu
*Syvässäkin hypnoosissa voi tietoisesti valehdella. Ammattilaistenkin pettäminen on mahdollista
*Hypnoosissa oloa voi teeskennellä
*Ei tiedetä keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja riippumatonta vahvistusta
*Hypnootikon suorittama tietoinen tai tiedostamaton johdattelu on suuri riskitekijä
*Hypnoosi-istunnossa noudatettava tiettyjä sääntöjä, jolloin riskejä voidaan vähentää

Ja sitäpaitsi käräjäoikeus piti mahdollisena, että NGllä on ollut aivovammasta johtuva elimillinen muistiaukko. Silloin ei voi myöskään olla hypnoosissa mitään muistikuvia murhaajasta. Joten se siitä!

=================================================
Mutta lyhyesti:

MISRI: "Mutta se, että sillä kaivettaisiin ihmisen muistista autenttisia muistikuvia ..."

YLEINEN TOTUUS ON: "Rikostutkimuksessa hypnoosin avulla nimenomaan kaivetaan ihmisen muistista autenttisia mielikuvia!"

Ymmärsinkö oikein, että Misri on eri mieltä? Millä perusteella?

ELIMELLINEN MUISTIAUKKO EI ESTÄ HAVAINTOJA MURHAAJASTA

Miksi? Koska elimellisen muistiaukon "totaali muistiaukko" alkaa vasta aivovamman aiheuttaneesta iskusta eteenpäin. Hypnoosikoe tehtiin vasta kuukausi tapauksen jälkeen, jolloin iskua edeltävältä osalta ollut muistiaukon osa oli jo osittain palautunut, kuten tällaisissa tapauksissa tapahtuu. Muistia palautuu vähitellen ajan myötä vammauttavaa iskua edeltävältä ajalta. Hypnoosissa ollut psykogeeninen muistiaukko on väistynyt ja muistoja on palannut mieleen aina iskuun saakka, mutta ei siitä eteenpäin. Näinhän Lauerma selitti, mutta tosin piti sitä epätodennäköisenä, mutta ei kokonaan kieltänyt sellaista mahdollisuutta. Siis sellainen on mahdollista.

[Misri]

^ Ylilääkäri, psykiatrian professori Hannu lauerma toteaa 24.9.2003 Nils Gustafssonin vuoden 1960 kuulustelua ja hypnoosikertomusta koskevassa lausunnossaan:

"Gustafssonin kertomusten valossa hänellä olisi alunperin ollut täydellinen muistinmenetys tapahtumista, mutta hypnoosissa hän olisi kyennyt palauttamaan mieliinsä tapahtumat aina siihen saakka kun häntä lyötiin päähän. Tässä kertomuksessa on se *ristiriitaisuus, että päähän kohdistuneesta iskusta johtuvaan usean vuorokauden tajunnan tason laskuun liittyisi elimellisperäinen muistinmenetys, joka ei lainkaan ulottuisi aivovammaa *edeltäneisiin vaiheisiin kuten yleensä tapahtuu. Vaikka oletettaisiin että elimisperäiseen muistinmenetykseen johtanut isku olisi tullut vasta ensimmäisen lyönnin jälkeen, vaikuttaa epätodennäköiseltä, että uhri kykenisi luotettavasti muistamaan hyökkääjän kasvonpiirteiden ja vaatetuksen yksityiskohtia hyvinkin tarkoin kuukauden kuluttua, poikkeukselliseen järkytykseen liittyneen psykogeenisen muistinmenetyksen väistyttyä hypnoosissa. Oletetun elimellisperäisen muistinmenetyksen alku olisi myös poikkeuksellisen tarkkarajainen".

[Xerxes]

^ Ylilääkäri, psykiatrian professori Hannu lauerma toteaa 24.9.2003 Nils Gustafssonin vuoden 1960 kuulustelua ja hypnoosikertomusta koskevassa lausunnossaan:

"Gustafssonin kertomusten valossa hänellä olisi alunperin ollut täydellinen muistinmenetys tapahtumista, mutta hypnoosissa hän olisi kyennyt palauttamaan mieliinsä tapahtumat aina siihen saakka kun häntä lyötiin päähän. Tässä kertomuksessa on se *ristiriitaisuus, että päähän kohdistuneesta iskusta johtuvaan usean vuorokauden tajunnan tason laskuun liittyisi elimellisperäinen muistinmenetys, joka ei lainkaan ulottuisi aivovammaa *edeltäneisiin vaiheisiin kuten yleensä tapahtuu. Vaikka oletettaisiin että elimisperäiseen muistinmenetykseen johtanut isku olisi tullut vasta ensimmäisen lyönnin jälkeen, vaikuttaa epätodennäköiseltä, että uhri kykenisi luotettavasti muistamaan hyökkääjän kasvonpiirteiden ja vaatetuksen yksityiskohtia hyvinkin tarkoin kuukauden kuluttua, poikkeukselliseen järkytykseen liittyneen psykogeenisen muistinmenetyksen väistyttyä hypnoosissa. Oletetun elimellisperäisen muistinmenetyksen alku olisi myös poikkeuksellisen tarkkarajainen".

Kuten huomataan Lauerma käyttää ilmaisua
.... vaikuttaa epätodennäköiseltä .... . Sehän tarkoittaa, että Lauerma pitää sitä silti mahdolliselta, vaikka se vaikuttaakin epätodennäköiseltä.

Tuo näennäinen tarkkarajaisuus taas selittyy sillä, että hypnoosi oli vasta kuukausi itse pahoinpitelyn jälkeen ja teorian mukaan elimellisen muistiaukon ennen vammauttavaa iskua olevaan muistiaukkoon muistia palaa ajan kanssa ja nyt oli hyvin jo ehtinyt palautua enemmän tai vähemmän. Edelleen päällä ollut psykogeeninen muistiaukko väistyi hypnoosissa. Siis täysin mahdollista. Aina ei toteudu se todennäköisin vaihtoehto kun kysymyksessä on yksittäistapaus. Siis täysin mahdollista. Oliko liian vaikea ymmärträä?

[Misri]

^ Ei tähän nyt tarvita minun ymmärrystäni. Arvostan Lauerman monipuolista osaamista. Ja tuo "epätodennäköinen" tarkoittaa, että tiedossa olevien lääketieteellisien todennäköisyyksien 99.99% - valossa katsottuna "joku" asia ei ole siis mahdollinen.

[Matlock]

^ Ei tähän nyt tarvita minun ymmärrystäni. Arvostan Lauerman monipuolista osaamista. Ja tuo "epätodennäköinen" tarkoittaa, että tiedossa olevien lääketieteellisien todennäköisyyksien 99.99% - valossa katsottuna "joku" asia ei ole siis mahdollinen.

"Vaikuttaa epätodennäköiseltä" tarkoittaa ihan jotain muuta kuin 99,99% varmuus. Taas esimerkki keskustelutyylisi mahdottomuudesta.

[Gyllis]

Oliko Misrillä joku keskustelutyyli? En ole huomannut. Eihän hän edes ajatuksella lue muiden tekstejä tai sitten sitä ajatusta ei vaan ole riittävästi. Omaa mantraa vuodesta toiseen.

Hypnoosi jakaa mielipiteitä. Mielestäni kukaan ei voi sanoa, että juuri kyseinen hypnoosi olisi onnistunut tai epäonnistunut. Siksi väittely asiasta on todella turhaa.

[Matlock]

Misri yrittää jymäyttää lukijoita antamalla ymmärtää, että lääketiteessä ehkä tarkoittaa varmasti.
Tosiasiassa itse käytän potilastyössä ilmaisua "vaikuttaa epätodennäköiseltä", jos todenäköisyys on jotain 20-30%. "On epätodennäköistä" jotain 10%. "Erittäin epätodennäköistä" muutama %,"äärimmäisen epätodennäköistä" muutama promille.

[Misri]

^ Pitää paikkansa Gyllis, etten kaikkien tekstiä lue syystä tai toisesta. Joko kys. teksti on samaa vanhan toistoa tai sitten tekstin aihe poikkeaa liikaa keskusteltavasta aiheesta.

Valittevasti ei ole sellaista mittaria millä voitaisiin arvioda onko hypnoositila todellinen. Koska hypnoosissa voi myös valehdella tietoisesti.

TIIVISTELMÄ

*Hypnoosin luotettavuus totuuden selvittämisessä on suuresti yliarvostettu
*Syvässäkin hypnoosissa voi tietoisesti valehdella. Ammattilaistenkin pettäminen on mahdollista
*Hypnoosissa oloa voi teeskennellä
*Ei tiedetä keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja riippumatonta vahvistusta
*Hypnootikon suorittama tietoinen tai tiedostamaton johdattelu on suuri riskitekijä
*Hypnoosi-istunnossa noudatettava tiettyjä sääntöjä, jolloin riskejä voidaan vähentää

[Misri]

Misri yrittää jymäyttää lukijoita antamalla ymmärtää, että lääketiteessä ehkä tarkoittaa varmasti.
Tosiasiassa itse käytän potilastyössä ilmaisua "vaikuttaa epätodennäköiseltä", jos todenäköisyys on jotain 20-30%. "On epätodennäköistä" jotain 10%. "Erittäin epätodennäköistä" muutama %,"äärimmäisen epätodennäköistä" muutama promille.

Lääketieteessä haetaan aina varmuuksia. Ei todellakaan niin kuin eräs "asiantuntija" lääkäri toimi todistajalausunnossaan, hän oli näkevinään kuvissa ensin jotain, josta näkemästään ei enää ollutkaan varma mitä olikaan oikein nähnyt.

Tuo sinun oma esimerkkisi ei toimi tähän Lauerman hypnoosilausuntoon. Jos asianuntija antaa lausuntonsa hypnoosista menetelmänä suhteessa muistisuoritukseen. Niin hän kaiketi perustaa sen antamansa lausuntonsa, sellaiseen vahvaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön, josta samasta tutkimuksesta on tehty myös useita muita samansuuntaisia sitä tukevia rinnakkaistutkimuksia. Ja sen kaiken tutkimustiedon perusteella asiantuntijana sanoo, "että on hyvin epätodennäköista, että Gustafssonin kertomus hypnoosissa olisi autenttinen".