MURHA.INFO

45 minuuttia: Poliisin epäiltyjen rekisterissä nuhteettomien suomalaisten nimiä

Poliisihallitus ei ole antanut julkisuuteen tietoa epäiltyjen rekisteriin kirjattujen ihmisten määrästä.

Keskusrikospoliisin ylläpitämään epäiltyjen rekisteriin on syötetty tietoja 1990-luvun lopulta saakka. Rekisteriä valvoo poliisihallitus. Myös tietosuojavaltuutetulla on valvontavastuu.

– En pidä sitä lukua mahdottomana. Ottaen huomioon pitkän ajan ja näillä tiedoilla on myös aika pitkä tallennusaika, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

45 minuuttia -ohjelman eri lähteistä saamien tietojen mukaan rekisterissä on myös suuri määrä nuhteettomien suomalaisten nimiä, joita on hatarin, arveluttavin tai kokonaan virheellisin perustein liitetty rikoksesta epäiltyyn henkilöön tai rikolliseen toimintaan.

Lisäksi rekisteriin on liitetty hatarin perustein suuria yrityksiä.

Lain mukaan epäiltyjen rekisteriin kirjaamiseen täytyy liittyä rikosepäily tai rikostutkinta. Peruste kirjaamiselle on myös silloin, kun epäillään vakavaan rikokseen myötävaikuttamista.

Ohjelman tietojen mukaan ihmisiä on päätynyt poliisin epäiltyjen rekisteriin muun muassa sillä perustella, että he ovat julkisesti näyttäytyneet rikoksesta epäillyn seurassa.

– Se on se kauhuskenaario, mikä tässä kaiken aikaa pyörii mielessä. Se varmasti kuvastaa sitä etäisyyttä, mikä poliisihallituksella rekisterin pitäjänä on kenttätyöhön, Aarnio sanoo.

"Virheellisellä rekisterimerkinnällä tuhoisat seuraukset"

Aarnio on esittänyt huolensa siitä, että poliisin käytännön työssä toimivaltasäännökset eivät ole kaikille kristallin kirkkaita.

– Lait ovat kirjoitettu selkeästi, mutta jalkauttaminen käytännön työhön on haaste, Aarnio sanoo.

Tietosuojavaltuutetun mukaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan tällaisille merkinnöille ei ole laillisia perusteita.

– Se ei ole missään nimessä niiden kriteereiden mukaista, Aarnio toteaa.

Merkinnällä voi olla vaikutuksia ihmisen elämään, mikäli se vuotaa tietojärjestelmästä tai sitä käytetään väärin, uskoo Aarnio.

– Me tiedetään tänä päivänä, että ihmisen pitäisi brändätä itsensä ja huolehtia omasta maineestaan. Jos virheellinen tieto siitä, että henkilö on poliisin epäiltyjen järjestelmässä vuotaa, niin jokainen voi ymmärtää, että sillä on tuhoisat seuraukset, Aarnio sanoo.

Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan rekisterin laajentamista koskeva lakimuutos, niin sanottu havaintotietojärjestelmä. Se laajentaisi poliisin oikeuksia entisestään ja mahdollistaisi keneen tahansa liittyvien pelkkien havaintojen kirjaamisen järjestelmään.

Tietosuojavaltuutettu: Kymmeniä tarkistuspyyntöjä poliisin rekisteristä

Tietosuojavaltuutetulle on tullut kymmeniä tarkistuspyyntöjä, jossa ihmiset haluavat tietää, onko heidän nimensä poliisin epäiltyjen rekisterissä. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan pyynnöt eivät ole vielä ruuhkauttaneet toimintaa.

Aarnio kertoo, että tietosuojavaltuutetun toiminta on tarkistuspyyntöjen suhteen erittäin rajattua. Valtuutettu voi tarkistaa vain poliisin rekisterinpidon laillisuuden, mutta pyynnön tehneelle ei voida kertoa mitään. Perusteluna on käytetty sitä, että se voisi häiritä poliisin toimintaa.

(MTV3–STT)

– Tänä vuonna tai viime vuonna ei ole tarkastettu epäiltyjen tietojärjestelmää, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoo MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmassa.

Aarnion mukaan syynä on se, että poliisin rekistereitä on kymmenittäin ja heidän arvioitavana on rekisterin tarkoituksenmukaisuus ja myös käytössä olevat resurssit.

Poliisi voi asentaa EPÄILTYJEN tietokoneisiin ja älypuhelimiin vakoiluohjelmia vuoden 2014 alusta lähtien.

Po­lii­si saa vuo­den ku­lut­tua oi­keu­den asen­taa sa­laa va­koi­lu­oh­jel­mia ri­kok­ses­ta epäil­ty­jen tie­to­ko­nei­siin ja äly­pu­he­li­miin. Tie­to­tur­va­yh­tiö F-Se­cu­re ai­koo suo­ja­ta asiak­kai­den­sa tie­to­ko­neet po­lii­sin mah­dol­li­sia ur­kin­ta­yri­tyk­siä vas­taan par­haan­sa mu­kaan.

Niin sa­no­tun troi­ja­lai­sen avul­la lain­val­vo­jat voi­vat seu­ra­ta ri­kok­ses­ta epäil­lyn tie­to­ko­neen käyt­töä ja vies­tit­te­lyä ny­kyis­tä kat­ta­vam­min.
---

Va­koi­lu­oh­jel­mien käy­tös­sä voi ol­la po­lii­sin kan­nal­ta myös ris­ke­jä. "Jos näin saa­daan py­säy­tet­tyä kou­luam­pu­ja, se on hie­noa. Va­koi­lu­oh­jel­mia ei saa käyt­tää hep­poi­sin pe­rus­tein. Jos po­lii­si seu­raa syyt­tö­mäk­si osoit­tau­tu­van ih­mi­sen tie­to­ko­neen käyt­töä, se on ko­vem­pi yk­si­tyi­syy­den­louk­kaus kuin pu­he­lin­kuun­te­lu."


Po­lii­si saa vuo­den ku­lut­tua oi­keu­den asen­taa sa­laa va­koi­lu­oh­jel­mia ri­kok­ses­ta epäil­ty­jen tie­to­ko­nei­siin ja äly­pu­he­li­miin. Tie­to­tur­va­yh­tiö F-Se­cu­re ai­koo suo­ja­ta asiak­kai­den­sa tie­to­ko­neet po­lii­sin mah­dol­li­sia ur­kin­ta­yri­tyk­siä vas­taan par­haan­sa mu­kaan.

Poliisi menettämässä työkalunsa verkkorikosten selvittämiseen (Yksilönsuoja ei pääotsikkoon mahdu - poliisiuskovaisuutta? - B. huom.)


19.4.2013 06:00 Poliisin verkkorikosten selvittäminen uhkaa tyssätä uuden pakkokeinolain tullessa voimaan ensi vuoden alussa. Laissa poliisilta vietäisiin tyypillisten verkkorikosten selvittämiseen tarvittavat työkalut.

Poliisi voi nykyään hakea televalvontalupaa tutkiakseen tietojärjestelmään kohdistunutta luvatonta käyttöä, vahingontekoa, viestintäsalaisuuden loukkaamista tai tietomurtoa. Tuomioistuimen myöntämä televalvontalupa antaa poliisille oikeuden tutkia tietokoneiden kautta kulkevan viestiliikenteen teknisiä tietoja ilman, että koneen käyttäjä tietää siitä.



Pakkokeinolain muutoksen jälkeen poliisin on vaikea selvittää, kuka komentaa haittaohjelmaa, kunhan rikollinen suorittaa komentamisen kaappaamiensa tietokoneiden välityksellä.

Kun rikollinen peittää tietoteknisen jalanjälkensä, poliisin tutkimukset voisivat ilman televalvontalupaa tyrehtyä heti ensimmäiseen tietokoneeseen, jonka kautta murtoketju kulkee.

Poliisin olisi mahdollista jatkaa tutkintaa myös ilman televalvontalupaa, jos välikoneen käyttäjä antaa siihen luvan. Käytännössä rikollinen voi kuitenkin käyttää rikoksensa toteuttamiseen 100 eri konetta. (Poliisi sen sijaan on nykyään murtautunut kaikkiin 100 tavallisen ihmisen koneelle ja tutkinut niiden kaikki tiedot. Todella reilua, ja tulokset ovat kv. murtotapauksissa kai silti heikkoja? Mutta nautittavasta nykyisesta oikeudesta ei toki haluta luopua. Yksilönsuojasta viis, poliisinoikeudet hallitkoot? - B. huom.)

Näiden tietokoneiden haltijoilta poliisin pitäisi jokaiselta erikseen pyytää lupa tutkiakseen, mihin murtoketju jatkuu. Todennäköisesti rikollinen ehtisi kadota jo jäljettömiin tutkimusten hitauden takia.

Poliisi: Lakimuutos olisi katastrofi (Paljonko isoja kv. verkkomurtoja onkaan saatu kiinni? En olisi ihan vakuuttunut nykyisenkään tyylin tehokkuudesta. - B. huom.)

Rikollinen voi käyttää haittaohjelmaa esimerkiksi palvelunestohyökkäykseen, yritysvakoiluun, roskapostin lähettämiseen tai luottokorttihuijakseen.

– Lakimuutos olisi katastrofi verkkorikosten selvittämisen kannalta. Mielestämme meidän olisi pitänyt saada parempia keinoja rikosten selvittämiseen, sanoo ylitarkastaja Sari Kajantie keskusrikospoliisin verkkorikostorjunnasta. (Poliisipuolueellinen kannanotto poliisin virkanaiselta. B. huom.)

Kajantien mukaan kysymys on siitä, minkälainen painoarvo yhteiskunnassa annetaan verkkorikoksille. Hän muistuttaa, että yhteiskunta toimii yhä enemmän tietoverkkojen varassa.

Kansalaisjärjestö Electronic Frontier Finlandin (EFFI) varapuheenjohtaja ja tietokonetekniikkaoikeuteen erikoistunut juristi Ville Oksanen suhtautuu varauksella poliisin käyttämiin valvontakeinoihin. Hänen mukaansa poliisilla on hyvä olla työkalut verkkorikosten selvittämiseen, mutta myös poliisia pitäisi valvoa nykyistä paremmin.


Kansalaisjärjestö: Poliisia pitää valvoa paremmin


– Jos valvontapuoli olisi kunnossa, poliisille voitaisiin antaa jopa suuremmat valtuudet verkkoliikenteen seuraamiseen. Tällä hetkellä televalvontalupia myöntävissä tuomioistuimissa ei ole kuitenkaan tarpeeksi tietotekniikan asiantuntijuutta. Yhtenäinen linja puuttuu, sanoo Oksanen. (Valvontapuolen vajavaisuudet ja joskus olemattomuuskin ovat suuria uhkia yksilönoikeuksille. "Poliisi ei tee koskaan väärin" on vääristynyt ja lapsellinen suhtautumistapa. - B. huom.)

Oksasen mielestä poliisin teletietojen valvonta tietoverkkorikoksissa pitäisi saada läpinäkyväksi niin, että tutkintatavat voitaisiin arvioida jälkikäteen. Nykyään tätä valvoo yleisellä tasolla vain eduskunnan oikeusasiamies.

– Hän on antanut kriittisiä arvioita poliisin menettelytavoista, mutta ne ovat jääneet lähinnä puheiksi, jotka eivät ole johtaneet mihinkään konkreettisiin toimiin. Paras taho tähän valvontaan olisi asiantunteva tuomioistuin, sanoo Oksanen. (Nykyään pakkokeinoista päättävien tuomareiden tekninen ymmärrys on holhouksenalaisen tasoa. Lupia annetaan monimutkaisissa asioissa täysin edesvastuuttomasti ja ymmärrystä vailla. "Mitä hyvä poliisi pyytää, sen hyvä tuomari antaa" -uskomuksilla mennään.- B. huom.)

Oksasen mukaan verkkorikoksille pitäisi tehdä oma valvontalupakäytäntö, koska nykyinen perustuu perinteiseen puhelinliikenteeseen.

– Poliisille voitaisiin antaa lupa seurata ohjelmistojen välistä komentoliikennettä, mutta henkilökohtainen viestintä kuten sähköpostien sisältö olisi suojattua. +++

Näin rikosten selvittämistä helpotettaisiin, mutta perustuslaillinen yksilönsuoja toteutuisi riittävän kattavasti.

Hallitus yrittää korjata vahinkoa (<-- väliotsikko poliisimyönteinen: "vahinkohan" on myös kansalaisten koneiden ylenmääräinen tarpeeton urkkiminenkin- B. huom.)


Vaikka perustuslakivaliokunta päätti pakkokeinolakiuudistuksen yhteydessä rajoittaa poliisin valtuuksia tietoverkkorikosten tutkinnassa, hallitus on tehnyt asiasta uuden lakimuutosesityksen. Siinä poliisin televalvontaoikeudet pidettäisiin nykyisellään.

– Pakkokeinolain kokonaisuudistus oli hyvin laaja ja se hyväksyttiin edellisessä eduskunnassa niin loppuvaiheessa, että aivan kaikkia yksityiskohtia ei pystytty perusteellisesti hiomaan. Nyt siihen on tehty ilmeisimmin tarvittavia korjausesityksiä, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. (Lakiesitys tuli ihan viime tipassa ennen vaaleja, kiitos Braxin hutiloinnin. Pakkokeinolakiin ei ehditty tutustua kunnolla muiltakaan osin. - B- huom.)
Henrikssonin mukaan televalvonnan käytön edellytyksiä harkittaessa on punnittava vastakkain epäillyn luottamuksellisen viestin suojaa ja toisaalta asianomistajan etuja ja rikoksen selvittämisen tärkeyttä.

Epäilty muuttuu tietoverkkorikosten tutkinnassa monesti epäillystä uhriksi ja asinaomistajaksi, vasta kun poliisi toteaa, että ulkopuolinen henkilö on käyttänyt hänen konettaan rikoksen toteuttamiseen. Toisaalta rikoksen uhri ei monesti edes tiedä joutuneensa uhriksi ilman poliisin tutkimusta.

– Vakavien rikosten selvittämisen puutteet voivat loukata asianomistajien perus- ja ihmisoikeuksia, joten rikoksien selvittämiseen on oltava riittävät keinot.

Sisäministerin mukaan
rajoittaminen oli erehdys (Räsänen on tässä juttuvyyhdessä ollut täydellinen ministeriönsä ja poliisien käsinukke ja papukaija. Uskoo poliisin hyvyyteen, ei tuntene asioita. Helppo mennä virkaväen mukana, niin hallituskausi vierii kivasti eteenpäin... - B. huom.)


Lain korjausehdotukset on tehty sisäasiainministeriön aloitteesta. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan poliisin keinot puuttua verkkorikoksiin heikkenivät selvästi uudessa pakkokeinolaissa, koska perustuslakivaliokunta asetti uuden rajan rikoksille, joissa poliisi voisi anoa televalvontaoikeutta.

Televalvontalupaa saisi anoa ainoastaan rikoksissa, joissa maksimirangaistus on vähintään kaksi vuotta. Käytännössä tyypillisten tietoverkkorikosten maksimirangaistus on yksi vuosi.

– En usko, että kenenkään tarkoitus oli ottaa poliisilta pois keinot näiden rikosten selvittämiseen. Kyllähän siinä on myös yksityisen henkilön turvallisuudesta kysymys, että pystytään rikoksen uhrin oikeuksia tukemaan selvittämällä näitä rikoksia, sanoo Räsänen. (Räsänen tajuaa UHRIKSI vain alkuperäisen verkkoteon uhrin. Räsänen ei tajua, että jos joku tekee verkkoiskun ja käyttää siihen vaikkapa 500 ihmisen koneita, näistä 500 tavallisesta ihmisestä tulee uhreja, jos heidän yksityistietojaan kerätään ja käsitellään valvomatta. Räsänen ilmeisesti uskoo, että kun KAIKKI verkkopoliisit saavat yksilönsuojassa olevia tietoja, niin KAIKKI em. poliisit toimivat herrasmiesten ja -naisten tavoin. Räsänen ei ilmeisesti ole lukenut tai ymmärtänyt, että urkintaan syyllistyneitä on jo nyt SATOJA. Näitä juttuja on mm. tässä puussa. Olisi kiva tietää, montako sivullisen konetta poliisimme nuuskii vuoden mittaan. Riittääkö 1000 vai 10 000? - B. huom.)

Räsäsen mukaan televalvontaoikeudet noudattavat perustuslain henkeä, koska niissä on kysymys teknisten tunnistetietojen seuraamisesta. Hänen uskoo, että lakiin ehdotetut korjaukset hyväksytään, kun perustuslakivaliokunta pääsee harkitsemaan asiaa uudelleen.

- Digitoday -

45 minuuttia tänään: Putin päätyi toisellekin listalle



MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimi on päätynyt toiseenkin Suomen poliisin salaiseen rekisteriin. (Mikään ei takaa, etteikö ole/olisi ollut kolmannessa, neljännessä jne. - B. huom.)

Kaksi viikkoa sitten 45 minuuttia -ohjelma paljasti, että Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia koskeva rikosepäily oli talletettu Suomen poliisin salassa pidettävään epäiltyjen rekisteriin.

Ohjelman eri lähteistä saamien tietojen mukaan Putinin nimi oli kirjattuna myös KRP:n järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenrekisteriin.

Epäiltyjen rekisteri sisältää poliisin tiedustelu- ja tarkkailutietoja henkilöistä, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta. Järjestäytyneen rikollisuuden rekisterissä on puolestaan kyse vuodesta 2008 käytössä olleesta tilapäisestä analyysirekisteristä, johon keskusrikospoliisi listaa rikollisina pitämiensä jengien jäseniä.

Aiemmin keskusrikospoliisi on vakuuttanut, että Putin-sotkussa kyse oli yksittäisestä merkinnästä. (Tämähän on vain rehellistä valehtelua. Mutta ei rajaa - ei tolkkua, niin mielivalta etenee. - B. huom.)

Aiheesta lisää illan 45 minuuttia –lähetyksessä kello 20.05.

Hallituksen tavoite: Järjestäytynyt rikollisuus kannattamattomaksi
Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan strategialla, joka sisältää parikymmentä uutta toimenpidettä.

Uusi strategia sisältää parikymmentä toimenpidettä, joilla muun muassa lisätään viranomaisten yhteistyötä ja tietojen vaihtoa myös yksityisten toimijoiden kanssa.

Presidentti Niinistö: Putin-sotkussa kyse saman virheen eri ilmenemismuodosta




Presidentti Sauli Niinistön mukaan Putinin nimen löytymisessä toisesta poliisin rekisteristä on kyse saman poliisin virheen eri ilmenemismuodosta.

Niinistö kommentoi asiaa tänään politiikan toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa.

MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma kertoi eilen, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimi on päätynyt toiseenkin Suomen poliisin salaiseen rekisteriin, järjestäytyneen rikollisuuden rekisteriin.

Aikaisemmin ohjelma paljasti, että Putinia koskeva rikosepäily oli talletettu Suomen poliisin salassa pidettävään epäiltyjen rekisteriin.

Keskusrikospoliisi vakuutti, että Putin-sotkussa kyse oli yksittäisestä merkinnästä.

(MTV3)

Salainen rekisteri on kuin iso tunkio

Poliisi on kirjannut todellisten rikollisten sekaan suuren joukon henkilöitä, joilla ei ole mitään tekemistä järjestäytyneen tai minkään muunkaan rikollisuuden kanssa.

Vladimir Putinin nimen paljastuminen Keskusrikospoliisin ylläpitämästä analyysirekisteristä sekä epäiltyjen rekisteristä on vasta jäävuoren huippu.

Iltalehden tietojen mukaan rekistereissä on tavallisten kansalaisten lisäksi muun muassa tunnettuja poliitikkoja ja yhteiskunnallisia vaikuttajia kuin myös julkisuuden henkilöitä.

Matti Meikäläinen on voinut joutua rekisteriin esimerkiksi sillä perusteella, että hänen on nähty nousevan samaan taksiin jonkun jengiläisen kanssa. Tai että hän on istunut urheilukilpailussa samassa aitiossa jonkun ammattirikollisen kanssa. Tai että hän on jonkun enkelin, bandiitin tai cannonballin kaveri tai tuttava.

Vaikka Meikäläistä ei epäiltäisi rikoksesta, hänet on voitu kirjata epäiltynä myötävaikuttamisesta vakavaan rikokseen tai järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan.

Poliisi ei saa antaa rekisteritietoja ulkopuolisille. Siis periaatteessa. Poliisilaki on kuitenkin joustava "Vaitiolovelvollisuus ei estä ilmaisemasta sellaisia tietoja, joiden ilmaiseminen on yksittäistapauksessa tarpeen... huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon välttämiseksi..." (43 §).

Voi vain kuvitella, miten Meikäläisen rakennusfirman tarjous pärjää jossain valtiohallinnon urakkakilpailussa. Tai miten hänen siivous- tai turvapalvelunsa saa toimeksiantoja. Entä miten hän voisi päästä vastuunalaiseen virkaan?

Rekisterimerkintä on kuin polttomerkki otsassa.

Putin oli vain yksi nimi Matti Meikäläisen rinnalla tuossa epämääräistä tunkiota muistuttavassa analyysirekisterissä ja siitä hieman seulotummassa epäiltyjen rekisterissä.

Vaikka kaikki huomio on nyt kiinnitetty Putin-merkintään, kyse ei ole muuta kuin KRP:n kömmähdyksestä ja diplomaattisesta töppäyksestä. Varsinainen ongelma on Matti Meikäläisestä ja lukuisista muista hänen kaltaisistaan tehdyt merkinnät.

Nyt pitäisi tutkia, syyllistyivätkö rikokseen ne poliisiesimiehet, jotka päättivät Matti Meikäläisen ja lukuisten hänen kaltaistensa kirjaamisesta.

Sisäministeriö antoi 11.4. Poliisihallitukselle määräyksen varmistaa, "ettei epäiltyjen tietojärjestelmä sisällä muita vastaavankaltaisia tapauksia". Suomeksi tämä tarkoittaa, avointa valtakirjaa, jolla vääristä merkinnöistä vastaava viranomainen voi itse putsata omat jälkensä.

Saa nähdä, laajentaako Valtakunnansyyttäjänvirasto tutkintansa koskemaan koko rekisteriä. Ja jos laajentaa, ehtiikö se - vai ovatko Poliisihallitus ja KRP jo tehneet suuren deletointioperaation?

RISTO KUNNAS [email protected]

Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaiset ovat päässeet käsiksi myös älypuhelimien ja taulutietokoneiden käyttöjärjestelmien välittämiin tietoihin, arvioi Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner.

Valtaosassa älypuhelimia käytetään kolmen yhdysvaltalaisen yhtiön, Googlen, Applen ja Microsoftin, käyttöjärjestelmiä. Googlen älypuhelimien käyttöjärjestelmä on Android, jota käyttää eniten matkapuhelimia valmistava Samsung.

"Älypuhelimien ja taulutietokoneiden käyttöjärjestelmät lähettävät valtavasti tietoa puhelimen käytöstä yhtiöille. Todellisuudessa emme edes tiedä, mitä kaikkea tietoa käyttöjärjestelmät välittävät. Lisäksi yhtiöillä on tiedossaan kattavat sijaintitiedot puhelimista", sanoo Manner.

Useissa yhteisöpalveluissa, kartoissa ja viihdepalveluissa hyödynnetään satelliittipaikannukseen tai matkapuhelinverkon sijaintietoihin perustuvaa paikannusta.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoo olevansa järkyttynyt, mutta ei silti kovin yllättänyt Yhdysvalloissa paljastuneeseen urkintaan.

Poliisit tekevät sopimattomia ja kiellettyjä sivutöitä

Osa poliiseista tekee virkatöidensä ohella sellaisia sivutöitä, joiden sopivuus lainvalvojalle on kyseenalainen.

Poliisit ovat hankkineet lisätuloja muun muassa ajamalla taksia, vaikka korkein hallinto-oikeus on pitänyt sitä sopimattomana sivutyönä poliisille.

Poliisihallituksen sisäisen tarkastuksen yksikkö kävi viime vuonna läpi ensimmäistä kertaa koko poliisihallinnon sivutoimiluvat ja -ilmoitukset sekä perehtyi poliisiyksiköiden sivutoimikäytäntöihin.

Tarkastuskertomuksen mukaan suurin ongelma on se, ettei poliisihallinnolla ole ohjeistusta henkilöstön sivutoimia varten. Tästä seuraa se, että käytännöt vaihtelevat eri poliisiyksiköissä.

Joissakin poliisilaitoksissa on myönnetty sivutoimilupia esimerkiksi oman yrityksen pyörittämiseen, mutta toisaalla vastaavat lupahakemukset on hylätty, koska yritystoiminta voi haitata poliisin virkatyötä.

"Tarkastus osoittaa, että sivutoimiasiat ovat rempallaan poliisissa. Uusi ohjeistus on ilman muuta annettava", kertoo ylitarkastaja Kirsi Hack Poliisihallituksesta.

-------------------------


Poliisihallinnossa oli tarkastushetkellä voimassa noin 870 sivutoimilupaa ja 190 sivutoimi-ilmoitusta. Luvut ovat epäluotettavia, sillä monissa poliisiyksiköissä lupien ja ilmoitusten tilastointi ei ollut ajan tasalla.

Osa poliisiyksiköistä käsitteli sivutoimiasiat ilmoitusmenettelynä vielä viime vuonna, vaikka poliisien sivutoimet muuttuivat luvanvaraisiksi jo vuonna 2005. Sisäisen tarkastuksen yksikkö arvelee, että kyse on ollut tietämättömyydestä.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) ja oikeusasiamies ovat kieltäneet poliiseilta toimimisen muun muassa ravintolan vahtimestareina, taksinkuljettajina, kuorma- ja linja-auton kuljettajina, oikeus- ja rikostoimittajina sekä perintäalan toimijoina.

Sisäisessä tarkastuksessa kävi ilmi, että KHO:n kielteisestä kannasta huolimatta yli kymmenellä poliisilla oli voimassa olevat sivutoimiluvat taksin, kuorma-auton tai linja-auton kuljettamiseen.

Tarkastuksessa paljastui muitakin poliisien tekemiä sivutöitä, joiden sopivuutta tulisi tarkastuskertomuksen mukaan arvioida Poliisihallituksessa.

Tällaisia sivutöitä olivat muun muassa palomies, yksityisen yrityksen sairaankuljettaja, autokoulun liikenneopettaja, kaupungin pysäköinninvalvoja, Liikenneturvan kouluttaja, hautaustoimiston ruumiinkuljettaja, RAY:n pelipöytien valvoja, turvallisuusluennoitsija ja baarimestari.

-----

Vanhimmat voimassa olevat sivutoimiluvat ja -ilmoitukset on käsitelty 1980-luvulla.

Digitoday: http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/201 ... 0138745/66

Supo haluaa nettivalvontaoikeudet – vastustus kiivasta

Supon päällikkö toivoo Talouselmä-lehdessä lisää työkaluja verkkovalvontaan. Pyyntöä on kritisoitu rajusti.

Suojelupoliisin toive saada käyttöönsä uusia työkaluja herättää vahvoja tunteita.



Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi Talouselämä-lehdessä suomalaisten viranomaisten tarvitsevan uusia työkaluja kyberuhkia varten.

– Kaikki tieto on siirtynyt verkkoon, ja meidän tulee kyetä havaitsemaan poikkeamia ja reagoida niihin. Yksityiskohtia täytyy miettiä, mikä se tapa on - mutta puhutaan koko yhteiskunnan kyvystä suojautua, perusteli Pelttari Talouselämälle.

Todennäköisesti kyse olisi samanlaisesta toimintamallista kuin mitä Ruotsin FRA-signaalitiedustelu käyttää. Ruotsin radiotiedustelu suodattaa kaiken maan läpi kulkevan nettiliikenteen – myös suomalaisen liikenteen, sillä suurin osa datasta liikkuu Suomesta maailmalle Ruotsin lautta.

Ylen uutisten mukaan sisäministeri Päivi Räsänen suhtautuu pyyntöön myönteisesti. (Mielistelevä Räsänen, kuten oli Putinin rekisterijutussa. - B. huom.)

F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kommentoi asiaa Ylelle ja sanoi tietojen seulontaan perustuvan järjestelmän tarkoittavan tarkkailuyhteiskuntaa. Tämä on eri asia kuin rikoksesta epäiltyjen yksilöllinen seuranta.

Piraattipuolueen mukaan tiedustelujärjestelmä on omiaan laskemaan Suomen kilpailukykyä, sillä suomalaisten pilvipalvelujen myynti vaikeutuu.

– Suuryritykset eivät halua ostaa palveluita maista, joissa valtiollinen vakoilu on arkipäivää. NSA-skandaalin jälkimainingeissa monet yritykset ovatkin suunnanneet katseensa Eurooppaan. Suomen on äärimmäisen tärkeä pysyä kilpailukykyisenä pilvipalvelujen alalla, perustelee puolueen puheenjohtaja Harri Kivistö.

---

Hyppönen: Verkkoliikenteen seulonta tarkoittaa tarkkailuyhteiskuntaa

Viranomaiset tekevät rikostutkintoja verkossa, sillä siellä ihmiset kommunikoivat, muistuttaa tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

- Ongelmaa ei ole niin kauan, kun valvonta kohdistuu epäilyksen alaisiin. Silloin voidaan seurata nettiliikennettä, puheluja ja puhelimen sijaintia. Jos valvonta kohdistuu kaikkiin kansalaisiin, se on väärin, siihen ei pidä mennä, Hyppönen linjaa.

Ruotsin Fra-laki antoi Ruotsin sotilastiedustelulle valtuudet valvoa Ruotsin kautta kulkevaa ulkomaista verkkoviestintää.

- Valvonnan ei pitäisi kohdistua maan omiin kansalaisiin, kuten on tilanne Yhdysvalloissakin, Hyppönen viittaa paljastukseen Yhdysvaltain viranomaisten puhelu- ja verkkourkinnasta.

- Seurannasta ei tule ongelmia, jos sillä on oikeuden päätös. Jos on syytä epäillä, voidaan seurata, jos ei ole syytä epäillä, ei voida seurata, hän tarkentaa.

Tarkkailuyhteiskunnassa eletään valvoja mielessä

Suojelupoliisi on nostanut esille mahdollisen tietojen seulonnan. Hyppösen mukaan tämä kuulostaa siltä, että poliisi seuraisi syyttömien ihmisten kommunikointia.

- Tarkkailuyhteiskuntaan ei pidä mennä, Hyppönen sanoo.

Siihen siirrytään, jos viranomaisilla on oikeus seurata ihmisten verkkoliikennettä, vaikka seurattavia henkilöitä ei epäiltäisi rikoksesta.

- Silloin kansalaisten on aina oletettava, että heitä seurataan, hän kuvailee. (Hieman liioiteltua. - B. huom.)

Käytäntö, jossa kaikkien kansalaisten tietoja esimerkiksi tallennettaisiin määrittelemättömäksi ajaksi, mahdollistaisi sen, että jopa vuosikymmenten jälkeen olisi mahdollista tarkistaa onko joku tietty ihminen esimerkiksi ajatellut jollain tavalla väärin.