Re: Alaikäisten tekemiä henkirikoksia Suomessa
Lähetetty: La Helmi 23, 2019 6:10 pm
Joo on sitten sama, kun on tuon isä laulaja.
On tuo jonkin sortin harrastajamuusikko itsekin.
On tuo jonkin sortin harrastajamuusikko itsekin.
Suomen johtava rikosaiheinen portaali
https://www.murha.info/rikosfoorumi/
janita kirjoitti: Tämä tekijähän oli myöhemmin (90-l loppu ja 00-l alku) yhdessä varsin tunnetun laulajattaren kanssa ja sitä kautta iltapäivälehdissäkin.
10 points.Tiina kirjoitti:
Marjorie?
IltalehtiMikä tekee lapsesta tappajan?
Lasten ja nuorten tekemät henkirikokset ovat harvinaisia, mutta Suomenkin rikoshistoriaan niitä mahtuu useita.
Vilma ei tiennyt tarkalleen, millä tavalla lasinpesuneste tuhoaisi Nellin elimistön, mutta hän oli melko varma, että se riittäisi tappamaan.
Hän pettyi, kun kaveri ei juonutkaan mehua. Se maistui oudolta. Suunnitelma oli toteutettava toisella tavalla.
Nelli ei vastustellut, kun Vilma sitoi hänen silmänsä ”rentoutumisharjoitusta” varten. Se oli hänen lyhyen elämänsä viimeinen päätös. Tyttö ei nähnyt, kun 15-vuotiaan koululaisen käsi kohosi hänen edessään ja veitsi iskeytyi hänen rintaansa. Vilma veti veitsen ulos ja löi uudestaan.
Vilma, nyt 19, on suorittanut rangaistuksensa, jonka hän sai nuorena henkilönä tehdystä murhasta Seinäjoella huhtikuun 28. päivänä 2015. Tyttö puukotti luokkatoverinsa 16 iskulla hengiltä ilmeisesti siksi, että oli mustasukkainen eräästä luokalla olleesta pojasta. Ennen tekoa hän oli etsinyt netistä tietoa muun muassa hakusanoilla ”uuninpuhdistusaine voiko kuolla” ja ”tappavan myrkylliset kasvit”.
Seinäjoen teinisurmana tunnettu henkirikos kävi läpi käräjäoikeuden ja hovioikeuden. Vilman tuomioksi jäi yhdeksän vuotta vankeutta, josta kärsittäväksi tuli kolmannes. Murha oli tehty täyttä ymmärrystä vailla.
Vankilasta puukottamaan
Vilman ja Nellin nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi. Rainer Koiviston, nyt 20, nimi sen sijaan tulee vakiintuneen käytännön mukaan julkaista.
Lokakuussa 2014 kuusikymppinen mies tuupertui Vaasan keskustassa kadunpintaan, kun 16-vuotias Koivisto purki vihaansa valtaväestöä kohtaan. Hän oli jo etukäteen fantasioinut teosta sosiaalisessa mediassa.
Koivisto pisti puukolla miehen kaulaan. Täysin tuntematon ja sattumanvarainen uhri kuoli seuraavana päivänä.
Koivisto sai 9 vuotta vankeutta taposta nuorena henkilönä. Hänkin istui vankilassa kolmasosan tuomiostaan, kunnes pääsi ehdonalaiseen. Sitä kesti kuukauden.
Marraskuussa 2017 Koivisto, 21-vuotias mies ja 16-vuotias poika hyökkäsivät sukulaismiehensä kimppuun, hakkasivat tätä pampulla, käyttivät kaasusumutetta ja löivät lapinleu’ulla selkään. Koiviston tuomioksi tuli jäännösrangaistuksineen yli kuusi vuotta vankeutta.
Sata lapsiepäiltyä
Lasten ja nuorten tekemät surmatyöt saavat aina suurta julkisuutta, ennen muuta siksi, että ne ovat harvinaisia. Tilastokeskuksen mukaan alle 18-vuotiaat tekivät vuosina 1990-2017 yhteensä tasan 100 epäiltyä henkirikosta. Epäillyistä kaksitoista oli alle 15-vuotiaita.
Alaikäisten vakava väkivalta on erikoista ja maallikolle selittämätöntä. Suomalainen henkirikos on tilastojen valossa yhtä kuin kahden päihtyneen, vähäosaisen miehen välinen puukotustilanne. Mikä saa lapsen surmaamaan ja murhaamaan?
– Jos ajattelee aggressiotutkimusta ja väkivaltatutkimusta ylipäänsä, niin aika paljon löytyy samoja asioita kuin aikuisilla väkivaltarikosten tekijöillä, sanoo oikeuspsykologi Tom Pakkanen.
Pakkanen työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä. Hän on tutkinut muun muassa lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja lapsen kohtelua rikosprosessin osapuolena.
Yleisesti ottaen voi sanoa, että taustalla on aikainen ja vakava antisosiaalisen käyttäytymisen kehitys.
Lapsen tekemä henkirikos panee pohtimaan vaikeita kysymyksiä. Toisen surmaaminen on pahimpia asioita, mitä ihminen kykenee tekemään. Samaan aikaan on perusteltua ajatella, että keskenkasvuinen lapsi ei tieten tahtoen pysty surmatekoon, vaan on itsekin teossa uhri.
Psykologian näkökulmasta asiat ovat harvoin sattumanvaraisia alaikäistenkään tapauksessa.
– Yleisesti ottaen voi sanoa, että taustalla on aikainen ja vakava antisosiaalisen käyttäytymisen kehitys. Usein päihteitä on alettu kokeilla ja käyttää runsaasti todella varhaisessa iässä.
Lasten tekemiä henkirikoksia Suomessa
Helsinki, maaliskuu 1984: Kymmenvuotias poika surmasi 12-vuotiaan leikkikaverinsa Helsingin Kannelmäessä sijaitsevassa sodanaikaisessa bunkkerissa. Uhrin isä huolestui, kun poika ei tullut kotiin. Tekoväline oli teräase. Motiivi jäi epäselväksi, mutta se saattoi liittyä rumpusetistä heränneeseen kateuteen.
Kuusankoski, joulukuu 1984: 14-vuotias poika puukotti 56-vuotiaan naisopettajan yläasteella. Puukottaja löi uhria kylkeen, potkaisi maassa päähän ja pakeni juosten luokasta. Iltalehden mukaan teon syy saattoi olla pojan saama kahden tunnin jälki-istunto.
Rauma, tammikuu 1989: 14-vuotias poika ampui kaksi luokkatoveriaan Raumanmeren yläasteella opetustiloissa aamunavauksen jälkeen. Ampuja pakeni luokasta, kunnes jäi kiinni Eurajoella samana iltapäivänä. Tapaus oli Suomen historian ensimmäinen kouluammuskelu.
Siilinjärvi, elokuu 2000: 17-vuotias poika puukotti hengiltä 17-vuotiaan tytön. Joukko nuoria oli kerääntynyt omakotitaloon viettämään viikonloppua ja juonut alkoholia, kun kaksikko ajautui riitaan. Uhri vietiin hengissä Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, mutta hän kuoli vammoihinsa.
Kuopio, joulukuu 2000: Juuri 15 vuotta täyttänyt poika tappoi 10-vuotiaan pikkuveljensä keskinäisen riitelyn päätteeksi Riistavedellä. Kaksi pikkusiskoa näkivät teräaseella tehdyn väkivallan. Veli löytyi myöhemmin parinkymmenen kilometrin päästä kotoa kävelemästä.
Kerava, kesäkuu 2001: Viiden nuoren joukko ryösteli vanhuksia ja teki ilkivaltaa. Nuoret olivat juoneet viinaa ja impanneet butaania. 57- ja 65-vuotiaat miehet kuolivat väkivallan seurauksena.
Kurikka, tammikuu 2006: 14-vuotias poika surmasi 9-vuotiaan siskopuolensa. Panttilan kaupunginosssa käynnistettiin suuretsinnät, kun tyttöä ei löytynyt. Ruumis löytyi koirien avulla kotitalon lähimaastosta, ja poliisi alkoi heti epäillä henkirikosta. Pojan osuus tekoon vahvistui vielä saman illan ja yön kuluessa.
Tampere, elokuu 2007: 17-vuotias poika sai tuomion taposta, kun tunkeutui miesporukan kanssa 58-vuotiaan miehen ja tämän 33-vuotiaan pojan asuntoon. Miehet surmasivat uhrit lyöden, potkien ja astaloilla. Lopuksi yksi miehistä sytytti asunnon tuleen. Poika oli huostaanotettu, mutta hänellä ei ollut rikostaustaa.
Kotka, elokuu 2009: Teinipoikien riita päättyi 17-vuotiaan pojan kuolemaan Isopuistossa, kun 15-vuotias mustasukkainen poika puukotti hänet hengiltä teräaseella. Poika sai tuomion taposta.
Salo, lokakuu 2018 (esitutkinnassa): Poliisi on epäillyt 23-vuotiasta miestä ja 15-vuotiasta tyttöä pyörätuolin varassa olleen naiseen murhasta. Surmateon epäillään tapahtuneen 28-vuotiaan uhrin asunnolla.
Lähteet: Iltalehden ja Aamulehden arkistot
Kun kotona lyödään
Väkivaltaa tekevä lapsi on usein vähäosaisesta perheestä. Hänen kehitystasonsa ja älykkyytensä ovat keskimääräistä alhaisempia, ja taustalla on oppimis- tai keskittymishäiriöitä, Pakkanen luettelee.
Itse väkivaltakin ”periytyy”, jos lapsi altistuu sille. Toisissa perheissä keskustellaan, otetaan syliin ja lohdutetaan itkun hetkellä. Joissakin kodeissa isä tai äiti lyö.
– Väkivallassa toimii hyvin vahvasti mallioppiminen. Ihminen oppii vanhemmilta konfliktien käsittelykeinot. Jos väkivaltaa on paljon läsnä kotona, on riski, että lapsikin käyttäytyy väkivaltaisesti.
Oikeuspsykologi Pakkanen puhuu antisosiaalisuudesta. Tieteenala on selvittänyt, että aikuisten henkirikollisten keskuudessa korostuu useita erilaisia persoonallisuushäiriöitä, joista antisosiaalinen häiriö on yksi muoto. Lapsilla tällaisia ei voi diagnosoida.
– Hyvin karkeasti yksinkertaistaen pienillä lapsilla puhutaan erilaisista käytöshäiriöistä. Se on todella epäyhtenäinen ryhmä. Suuresta osasta heitä ei tule minkäänlaisia rikollisia, Pakkanen sanoo.
Raivoa jo päiväkodissa
New York Times kysyi vuoden 2012 artikkelissa, voiko lasta kutsua psykopaatiksi. Yhdysvaltalaispsykologi Mark Dadds vastasi, että ei voi, mutta 2000-luvun tutkimustyö antaa vahvoja viitteitä kehityksen alkamisesta jo ensimmäisinä elinvuosina. Tutkijoiden mukaan huonoon suuntaan luisuvia lapsia voitaisiin vielä auttaa, koska aivojen empatiaa säätelevää osaa voi vielä kehittää.
Pakkanen käyttää suomeksi ilmausta ”tunnekylmyys”.
– Käytöshäiriöisten lasten joukossa on lapsia, joilla on häiriön lisäksi tunnekylmiä piirteitä. Heillä on jo sellainen lähtökohtainen temperamentti, että empatia ei lähde kehittymään samalla tavalla kuin muilla. He ovat vielä suuremmassa riskissä.
Psykologin mukaan parasta ennaltaehkäisyä olisi se, että vanhemmat saavat apua ja tukea lapsen kasvattamiseen. Ellei näin käy - ja pahimmassa tapauksessa isä ja äiti ovat itse ongelmaisia - lapsen tulevaisuus voi näyttää synkältä.
Käytöshäiriöisten lasten joukossa on lapsia, joilla on lisäksi tunnekylmiä piirteitä. He ovat vielä suuremmassa riskissä.
Väkivaltainen menneisyys ei pysy lapsen sisällä välttämättä aikuisuuteen asti, vaan voi alkaa ilmetä hyvinkin varhaisessa vaiheessa.
– Tilanteissa, joissa on turhautunut vaikkapa päiväkodissa, toistuvasti läimäisee toista, kun ei saa sitä keltaista traktoria, jolla haluaisi leikkiä, Pakkanen kuvailee.
Empatiakyvyttömien yksilöiden satunnaisen väkivallan lisäksi Pakkanen erottelee toisen henkirikostyypin, jossa epäilty voi olla nuori. Kyse on joukkosurmista, kuten Myyrmäessä 2002, Jokelassa 2007, tai Kauhajoella 2008.
– Siellä ei ole välttämättä taustalla samanlaista antisosiaalista kehitystä. Nehän ovat tekoinakin vähän erilaisia: julkisuusaspekti, näyttävä kostaminen. Lähes poikkeuksetta tällaisissa tapauksissa löytyy kuukausienkin valmistelua ja suunnittelua.
Oikeuspsykologi korostaa, että alaikäisen tekemä henkirikos on Suomessa tilastollinen harvinaisuus. Kotimaassa tapahtuu yleisesti ottaen melko paljon henkirikoksia Euroopan mittakaavassa, mutta nuorison osuus epäillyistä on Suomessa varsin pieni.
Lisäksi kaikki väkivalta yhteiskunnassa on vähenemään päin, Pakkanen muistuttaa.
Vaikeita kuulusteluja
Kun yhteiskunnassa tapahtuu rikos, viranomaiset käynnistävät rikosprosessin: poliisi tutkii, syyttäjä päättää syytteestä ja asia käsitellään tuomioistuimissa. Alaikäisen epäillyn kohtelu nousee kriittiseen asemaan, katsoipa sitä poliisin tai oikeuden näkökulmasta.
HUS:n oikeuspsykologian yksikkö auttaa ja kouluttaa poliisia vaikeissa rikostapauksissa, joissa lapsi on joutunut osapuoleksi. Lasta kuulustellessa on erityisen tärkeää, että kysymykset eivät ole johdattelevia ja että osapuolen oikeusturva tulee huomioiduksi. Kaikkien alle 15-vuotiaiden kuulustelut nauhoitetaan, usein varttuneempienkin nuorten.
Huonosti hoidettu kuulustelutilanne voi saada lapsen antamaan sellaisia lausuntoja, jotka eivät pidä paikkaansa ja jotka horjuttavat esimerkiksi oikeuden päätöksentekoa. Ihmisen muisti muokkautuu herkästi esimerkiksi keskustelujen tai tiedonsaannin, kuten uutisten lukemisen seurauksena. Äärimmäisenä ilmiönä voi mainita valemuiston, jossa henkilö luulee mielikuvituksen tuotetta oikeaksi muistikuvaksi ja uskoo toimineensa muistikuvan mukaisesti.
”Sinua varmaan raivostutti melkoisesti siinä tilanteessa, eikö niin” olisi malliesimerkki mahdollisimman huonosta kuulustelukysymyksestä. Oikea tapa olisi avoin kysymys: ”Miltä sinusta tuntui siinä tilanteessa?”
– Totta kai alle kouluikäinen on johdattelemiselle altis ja vastustelee sitä huonosti. Nuoruusiässä ihminen taas rakentaa identiteettiään vertaistensa kautta ja on sitä kautta herkkä sosiaaliselle paineelle, Pakkanen arvioi.
– Jos olet poliisin puheilla rikoksesta, varsinkin vakavasta epäiltynä, onhan se tilanne jo sinänsä ahdistava, jännittävä ja potentiaalisesti painostava, vaikkei poliisi toimisikaan väärin.
Pakkanen painottaa jyrkästi, että sama koskee aikuisiakin. Psykologin mukaan Suomessa tulisi alkaa nauhoittaa kaikki kuulustelut juuri siksi, että kysymyksenasettelua voisi arvioida paremmin oikeussalissa. Myös Asianajajaliitto on vaatinut muutosta kovaäänisesti.
– Se on myös poliisin oikeusturvaa, jos käräjillä ruvetaan väittämään, että minua painostettiin tai minulle ei kerrottu oikeuksiani, Pakkanen lisää.
Älyä on, malttia ei
Lapsen tekemä henkirikos on moraalinen ongelma. Jokainen syntyy täysin viattomana, ja mitä nuorempi tekijä on, sitä lähempänä hän on tuota pistettä - lähempänä kuin vaikkapa teosta järkyttynyt yleisö. Toisaalta surmaaminen on lopullisinta väkivaltaa, mihin ihminen pystyy.
Voiko lapsen tuomita teosta moraalisesti samalla tavalla kuin aikuisen?
– Jos ajatellaan rikosoikeudellista vastuuta, niin joku numero siihen lakiin pitää kirjata, Pakkanen sanoo ja ottaa sitten kantaa Suomen rajaan.
– Noin 15 vuoden iässä meidän älyllinen kapasiteettimme, ongelmanratkaisumme ja kognitiiviset kykymme alkavat olla aika lähellä aikuisen tasoa. Tietenkin yleisesti ottaen väkivaltaa tekevillä on keskimäärin heikompi älykkyys ja enemmän oppimisvaikeuksia taustalla.
Joku numero siihen lakiin pitää kirjata.
Rationaalisella tasolla 15-vuotiaan pitäisi siis ymmärtää tekonsa. Olla syyntakeinen, tuomittavaksi kelpaava.
Tunteiden säätely sen sijaan heittelee hetkien välillä, oli kyseessä normaali koululainen tai antisosiaalisesti käyttäytyvä päihdeperheen lapsi.
– Se, missä he ovat vielä selkeästi jäljessä, on emotionaalinen ja sosiaalinen kypsyys. Nuoruusikään kuuluu normaalistikin rajojen kokeilu ja elämyshakuisuus. Vasta 20-25-vuotiaana alkaa olla aikuisen tasolla. Siinä me olemme keskeneräisiä pitkälle kolmattakymmenettä vuotta.
Tämä tapaus varmaankin. Lainaus EuroJ:n viestistä tässä ketjussa : https://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=2&t=1015Jalmari1 kirjoitti:EDIT: Tämähän onkin jo näemmä etusivulla, mutta aika lyhyesti.
Onko kellään muistikuvaa, Helsingissä ehkä 1981 tapahtuneesta hommasta, jossa 14-15-vuotiaat pojat tappoivat radan varteen jonkun käsittääkseni laitapuolen kulkijan mm. pudottamalla isoja kiviä päähän?
Yhden tekijän sukunimi oli Nikula, punatukkainen hintelä poika, ja hän kertoi uhrin heränneen pahoinpitelyyn, ja kysyneen "Pojat, oletteko te ihmisiä lainkaan?" johon tämä Nikula oman kertomansa mukaan oli vastannut "Eiku me ollaan eläimiä" ja heitti niin ison kivn uhrin päähän, kuin jaksoi nostaa.
Tämä teko herätti Liusvaaran Pepen oikeudenmukaisuuden ja hän tätä Nikulaa aika pahasti pahoinpiteli useamman kerran vankilassa. (Sama Liusvaara, joka kaveriensa kanssa ryösti, oliko se nyt Viikissä, rynnäkkökiväärin väijyssä olleelta varusmieheltä ja nousi koko kansan tietoisuuteen, kun ryhtyi suhteeseen Kakolan psykiatrinaisen/psykologinaisen/tms. kanssa kesken tuomionsa ja homma johti ko. naisen eroon hommastaan)
IltalehtiKeskikesän surmat
Suomen rikoshistoria tuntee useita tapauksia, joissa juhannuksen juhlinta on päättynyt hirveällä tavalla.
Miehen ruumis löytyi metsästä läheltä Tykkimäen huvipuistoa heti surman jälkeisenä aamuna.
Aamulla metsäsaarekkeelta löytyi ruumis.
Edellisenä iltana ja yönä Kouvolan Tykkimäellä oli juhlittu Midnight Party Planet -musiikkifestivaalin rytmeissä juhannusta. Vuosi oli 2000.
Mukana oli myös kaksi 15-vuotiasta kymenlaaksolaista poikaa. Eväinään heillä oli sekä alkoholia että huumeita.
Yön tunteina pojat siirtyivät huvipuiston ja festivaalien väliaikaisen leirintäalueen tuntumassa sijaitsevalle metsäsaarekkeelle, jossa he kohtasivat 30-vuotiaan kouvolalaismiehen. Tuntemattomaksi jääneestä syystä kaksikon ja miehen välille kehkeytyi sanaharkka, joka päättyi kohtalokkaasti.
Lyhyen riidan päätteeksi kaksikosta vanhempi, kuukautta myöhemmin 16 vuotta täyttävä nuorukainen iski uhria mukanaan kantamalla perhosveitsellä. Surmatyön jälkeen pojat ottivat yksissä tuumin mukaansa uhrin omaisuutta, ja pakenivat.
Poliisin ripeän toiminnan ansiosta nuorukaiset otettiin kiinni muutaman päivän kuluttua tapahtuneesta. Tutkinnan aikana teolle ei löytynyt motiivia – surmaa osattiin perustella ainoastaan kovalla päihtymyksellä.
Molemmat olivat tekohetkellä yli 15-vuotiaita, joten he joutuivat vastuuseen. Nuoremman pojan käräjäoikeus ei kuitenkaan katsonut syyllistyneen itse veritekoon. Hänet tuomittiin nuorena henkilönä tehdystä rikoksentekijän suojelusta, huumausainerikoksesta sekä kahdesta kätkemisrikkomuksesta kolmen kuukauden vankeuteen.
Oikeus katsoi, että pojan tutkintavankeus riitti rikoksen sovittamiseen. Vanhempi poika tuomittiin nuorena henkilönä tehdystä murhasta 7 vuoden ja 6 kuukauden vankeuteen.
Tykkimäen teinisurma on vain yksi monista Suomea järkyttäneistä juhannustragedioista.
Helsingin Sanomat 7.11.1981: Nimettömäksi uutisissa jätetty tyttö sai Hyvinkään kihlakunnanoikeudessa kolme vuotta vankeutta törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta. Syyttäjä oli ajanut syytettä murhana. Tyttö oli toiminut täydessä ymmärryksessä, mutta oikeus katsoi lieventäviksi seikoiksi ”nuoren iän, teon aikaiset olot, uhrin käyttäytymisen ja tytön elämänkokemuksen”, eikä katsonut tytöllä olleen surmaamistarkoitusta.Doctor Lecter kirjoitti:27.9.1980 Nurmijärvi. 15-vuotias tyttö puukotti 18-vuotiaan nuorukaisen kotihipoissa Rajamäellä. Heille oli tullut riitaa omakotitalon pihamaalla. 15-vuotias haki sisältä fileerausveitsen ja iski sillä 18-vuotiasta, tämän saadessa surmansa välittömästi. Tuomio ei tiedossa.
Tuttu tapaus ja tekijä, Tuomio tuli taposta, nuorena henkilönä kävi istumassa pätkän. Tuon tapauksen jälkeen vapaudessa vietettyjä vuosia ei tekijälle hirveästi kertyny. Tappoja & tapon yrityksiä senkin edestä. Tekijässä yhdistyi kaks persoonaa, se Hanski joka oli selvinpäin ja se joka viinan kans kuoriutui. Jälkimmäisen kans henki oli löyhässä 99% ihmisistä jotka oli ympärillä, oli sukua, ns kavereita" tai mitä tahansa. Hengen tai kaks todennäköisesti pelastin itsekki hakemalla Hanskin pois potentiaalisista "talkoista" kun oli ongelmia menossa ratkomaan meisselin ja leukun kans.15.9.1971 Sodankylä. Alaikäinen poika ampui 49-vuotiaan miehen Orajärven kylässä. Tuomio ei tiedossa.
Hetkinen. Eikös tämä ole se tapaus jossa tekijänä oli sittemmin Seinäjoella Tangokuninkaaksikin valittu laulaja Sebastian Ahlgren?joona.linna kirjoitti: ↑La Kesä 23, 2018 3:19 pmMies pahoinpideltiin kuoliaaksi
Turkulainen 16-vuotias nuorukainen pahoinpiteli raisiolaista 63-vuotiasta miestä niin pahoin perjantai-iltana Turussa, että mies menehtyi vammoihinsa sunnuntaina.
Nuorukainen on alustavissa kuulusteluissa tunnustannut teon.
Pahoinpitely tapahtui vanhan Tampereentien varrella linja-autopysäkillä raviradan kohdalla klo 21.30.Nuorukainen löi miestä kasvoihin ja tämä suistui maahan.Mies kuljetettiin tajuttomana TYKS:aan, missä hän kuoli sunnuntaina vastaisena yönä.Pahoinpitely syy oli poliisin mukaan vähäpätöinen asia.
Nuorukainen potkaisi vielä saman linja-autopysäkillä luona peukalokyytiä yrittännyt nuorta miestä rintaan.Tämä kuitenkin jatkoi matkaansa,eikä poliisi ole tavoittanut häntä.Poliisi toivookin tätä miestä ilmoittautumaan tapahtuman selvittämiseksi Turun rikospoliisille.
Lecterin listasta en löytänyt ko.tapausta.Tietäneekö joku enänpi ?