Hypnoosi

[Xerxes]

^ Pitää paikkansa Gyllis, etten kaikkien tekstiä lue syystä tai toisesta. Joko kys. teksti on samaa vanhan toistoa tai sitten tekstin aihe poikkeaa liikaa keskusteltavasta aiheesta.
Valittevasti ei ole sellaista mittaria millä voitaisiin arvioda onko hypnoositila todellinen. Koska hypnoosissa voi myös valehdella tietoisesti. ..... ..... .....

MISRI toteaa: "Valittevasti ei ole sellaista mittaria millä voitaisiin arvioda onko hypnoositila todellinen. Koska hypnoosissa voi myös valehdella tietoisesti."

Se asia, että valehteleeko hypnoosissa oleva potilas vai ei, ei ratkaise sitä, onko potilas oikeasti hypnoosissa vai näytteleekö hän. Hypnotisoija ei päättele pelkästään potilaan puheesta, että onko hän hypnoosissa, vaan hänellä on muita kriteerejä, joiden avulla hän tarkkailee onko potilas hypnoosissa. Kyllä hypnoosissa oloa on vaikea näytellä, jos hypnoosin suorittaja on taitava ja kokenut. Hypnoosissa oleva ei valehtele siinä tapauksessa, jos hänen alitajuntansa on kehittänyt "valemuistoja", vaan se hänen kertomuksensa on hänelle itselleen täyttä totta. Lauerma ei ottanut kantaa siihen, oliko tässä tapauksessa potilas oikeasti hypnoosissa. Hän oli kyllä sitä mieltä, että mikäli potilas oli hypnoosissa niin tuo hänen tarinansa ja kuvauksensa hyökkääjästä oli todennäköisesti alitajunnassa syntynyt sepitelmä, eikä ollut todellinen. Siis ei valehtelemista, vaan valemuistoja, jotka ovat hypnoosissa olevalle itselleen täysin tosia. Kannattaa huomata, että tästäkään Lauerma ei ollut aivan varma. Lisäksi Lauerma totesi, että vaikka hypnoosikertomus olisikin sepitelmä, niin se ei vastaisi kysymykseen onko potilas syyllinen vai syytön. Minä kyllä oletan, että selvä valehteleminen hypnoosissa on ainakin vaikeaa. Kyllä hypnoosin suorittajalla on keinoja (=mittareita), joiden avulla hän määrittää hypnoosin syvyyden esim. rikostutkimuksen kannalta mahdollisimman sopivaksi, ei liian syväksi, vaan sopivaksi. Esim. toisessa hypnoosissa Kivilahti meni ensin liian syvään hypnoosiin, niin että hänen puheensa ei kuulunut, vain huulet liikkuivat. Hänet piti palauttaa sopivammalle tasolle. Kyllä tämä kaikki viittaa siihen, että hypnotisoijalla on omat keinonsa todeta onko potilas hypnoosissa ja kuinka syvä on hypnoositila, sekä saattaa hypnotisoitu sopivan syvään hypnoosiin. Tämä kuvaus Kivilahden hypnoosista myös antaa sellaisen kuvan, että Stenbäck oli taitava hypnotisoija, joka osasi saattaa potilaan sopivaan hynoosin tasoon, ja tarvittaessa muutta hypnoosin syvyyttä. Ei myöskään ilmene mistään kuinka kauan S oli jo perehtynyt hypnoosiin, epäilen että aloituksesta oli kulunut jo parikymmentä vuotta, eikä hän ollut tässä vaiheessa suinkaan aloittelija, vaan jo kokenut ammattilainen hypnoosin taitajana ja hänen tietonsa ja taitonsa hypnoosista oli jo yleisesti tiedossa esim. poliisilla. Se on hyvin todennäköistä.

[Misri]

^ Xerxes, kenen kirjallisiin lähteisiin perustat näkemyksiäsi tieteellisestä hypnoosista? Koska kys. on tieteenala joka vaatii huomattavaa perehtymistä mm. hypnoosin saloihin.

Omina lähteinäni olen käyttänyt psykiatri H. Lauerman ja tunnetun amerikkalaisen tutkijan psykiatrin/professorin Martin T.Ornen kirjallisia lähteitä.

Laitan tähän katkelman Lauerman kirjallisesta tekstistä:

^ " Muistikuvien värittyminen, muokkautuminen ja vääristyminen on lievänä osana normaalia psyyken toimintaa. Psyykkisten kriisien yhteydessä sekä intensiivisissä vuorovaikutustilanteissa, kuten psykoterapia- tai hypnoosi-istunnoissa, ilmiö voimistuu. Niinpä muistikuvien manipuloiminen hypnoosin tai psykoterapiana markkinoitavan puoskaroinnin keinoin on mahdollista, eikä edes erityisen vaikeaa.
Muistikuvat rakentuvat muistellessa

Muistitutkimus on tehnyt yksiselitteisen selväksi sen, että muistikuvat eivät tallennu aivoihimme videonauhan tai kovalevyllä olevan tiedoston kaltaisena kopiona alkuperäisistä tapahtumainkuluista, vaan ne rakennetaan muistelemisen aikana heränneistä mielikuvista. Muistikuvien rakentamisessa taas käytetään hyväksi monenlaisia vihjeitä ja olettamuksia. Meillä on aiheettoman vahva usko siihen, että muistimme kuvaa menneitä tapahtumia totuudenmukaisesti.

Muisti jaetaan erilaisiin alajärjestelmiin sen mukaan, minkälaista informaatiota järjestelmä tallettaa. Proseduraalinen muisti tallettaa motorisia taitojamme, vaikkapa polkupyörällä ajamisen. Semanttinen eli asiamuisti puolestaan tallettaa asiatietoja. Episodinen eli tapahtumamuisti ja omaelämäkerrallinen muisti sen sijaan tallentavat tietoa elämistämme hetkistä ja kokemuksista. Omaelämäkerralliseen muistiin vaikuttaa olennaisesti se, minkälainen käsitys yksilöllä on itsestään ja missä rajoissa tämä käsitys voi muuttua suistamatta ihmistä esimerkiksi hallitsemattomaan raivoon, epätoivoon tai itsemurhaan.

Hypnoosi on todisteena absurdi

Muistikuvien luotettavuutta arvioitaessa pitää huomiota kiinnittää sekä niihin olosuhteisiin, joissa ne ovat syntyneet, että niihin joissa mieleen palauttaminen on tapahtunut. Hypnoosin käyttö luo olosuhteet, joissa syntyy erittäin eläviä visuaalisia mielikuvia ja jossa ollaan taipuvaisia pitämään mitä tahansa heränneitä mielikuvia aitoina muistikuvina. Suomessa ei ole hypnoosilainsäädäntöä, ja eräät asiantuntijoina esiintyneet maallikot ovatkin pyrkineet esittelemään rikoksesta syytetyn hypnotisointia keinona tuottaa"autenttisia"muistikuvia, joilla todistettaisiin syyttömyyttä tai syyllisyyttä jopa henkirikokseen. Menettely on absurdi.

Hypnoosia on käytetty rikosten esitutkinnassa puolueettomien todistajien muistisuoritusten parantamiseen. Siinä todistajia autetaan muistamaan rikoksen selvittämisen kannalta tärkeitä yksityiskohtia, jotka eivät spontaanisti palaudu heidän mieleensä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi satunnaisesti havaitun auton väri, tyyppi ja rekisterinumero. Keskeinen periaate on, että syyllisyyden toteamiseen johtava päättely tapahtuu hypnoosista riippumattoman aineiston varassa, jolloin hypnoosi toimii vain keinona mahdollistaa tutkimusten eteneminen. Se ei tuota itsenäisiä langettavia todisteita, sillä hypnoosissa syntyy myös paljon todentuntuisia valemuistoja."

[Matlock]

Lääketieteessä haetaan aina varmuuksia. Ei todellakaan niin kuin eräs "asiantuntija" lääkäri toimi todistajalausunnossaan, hän oli näkevinään kuvissa ensin jotain, josta näkemästään ei enää ollutkaan varma mitä olikaan oikein nähnyt.
".

Varmuuksia haetaan kaikilla elämän alueilla, lottoriviä tehdessäkin, mutta usein se jää haaveeksi ja lääketiede ei ole matematiikkaa vaan kuuluu niihin.

Sekoitat nyt kaksi asiaa, radiologiaan ja useimpaan diagnostiikkaan liittyvän tulkinnanvaran sekä hoitolinjan valinnan. Nimittäin on valittava yksi hoitolinja (esim leikkaus vai konservatiivinen hoito) ja silloin se valitaan TODENNÄKÖISIMMÄN (ei varman) vaihtoehdon mukaan.

Olen melkoisesti touhunnut rtg-kuvien kanssa, lukenut lausuntoja, kirjoittanut puhtaaksi niitä, seurannut radiologin työskentelyä vierestä ja itsekin osaan jonkin verran niitä lukea. Osa radiologeista tosiaankin ei juurikaan kirjaa epävarmoja löydöksiä mutta monet mainitsevat ne. Minulla on tuossa vieressä nippu rtg-lausuntoja, joissa vilisee ilmaisuja epävarmuudesta (mahdollinen, viittaa, sopii jne). Rtg-lausunnon lopputiivistelmästä ne usein jätetään pois, mutta itse lausunnossa ne ovat aivan arkipäivää siitä yksinkertaisesta syystä, että tulkinnanvaraisia rajatapauksia on erittäin paljon. Valitettavasti jopa monia destruktiivisia prosesseja (kasvaimet) on vaikeaa havaita varmasti ja niiden aikaisesta löytämisestä riippuu potilaan henki.

Tenovuo menetteli juuri niin kuin tuossa tilanteessa pitääkin. Gustafssonille ei oltu valitsemassa hoitolinjaa vaan arvioitiin todennäköisyyksiä vanhasta aivovammasta.

[Xerxes]

Misri yrittää jymäyttää lukijoita antamalla ymmärtää, että lääketiteessä ehkä tarkoittaa varmasti.
Tosiasiassa itse käytän potilastyössä ilmaisua "vaikuttaa epätodennäköiseltä", jos todenäköisyys on jotain 20-30%. "On epätodennäköistä" jotain 10%. "Erittäin epätodennäköistä" muutama %,"äärimmäisen epätodennäköistä" muutama promille.

Lääketieteessä haetaan aina varmuuksia. Ei todellakaan niin kuin eräs "asiantuntija" lääkäri toimi todistajalausunnossaan, hän oli näkevinään kuvissa ensin jotain, josta näkemästään ei enää ollutkaan varma mitä olikaan oikein nähnyt.

Tuo sinun oma esimerkkisi ei toimi tähän Lauerman hypnoosilausuntoon. Jos asianuntija antaa lausuntonsa hypnoosista menetelmänä suhteessa muistisuoritukseen. Niin hän kaiketi perustaa sen antamansa lausuntonsa, sellaiseen vahvaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön, josta samasta tutkimuksesta on tehty myös useita muita samansuuntaisia sitä tukevia rinnakkaistutkimuksia. Ja sen kaiken tutkimustiedon perusteella asiantuntijana sanoo, "että on hyvin epätodennäköista, että Gustafssonin kertomus hypnoosissa olisi autenttinen".

=====================================

Mutta tuo toteamus sisältää juuri sen ajatuksen, että on epätodennäköistä, mutta ei suinkaan varmaa. Sitähän tuo tarkoittaa. Lisäksi Lauerma pitää mahdollisena, että hypnoosi on onnistunut, mutta G:n kertoma ei ole autenttinen, vaan todennäköisesti alitajunnan kehittämä sepitelmä. Siitäkään Lauerma ei ole varma, vaan toteaa, että ainakin osaksi tuo kertomus saattaa pitääkin paikkansa. Näin Lauerma oikeudessa.

Omia arvioita hypnoosista:
=====================
Olen lukenut hypnoosista monista eri lähteistä. Viimeksi näitä Lauerman kirjoitelmia ja katkelmia eri luennoista. Lauerma on kyllä hypnoosin asiantuntija ja on itsekin taitava hypnotisoija. Jossakin kirjoitelmassaan hän on kertonut hauskuttaneensa katsojia hypnoosinäytöksissä. Yleisö oli alan opiskelijoita. Siis samaan tapaan, kuin "lavahypnotisoijat", mutta ilman rahakorvausta. Hypnoosi on sitä samaa lääketieteellisellä puolella ja "lavahypnoosin" puolella. Toinen huomautus on, että hypnoosia käytetään edelleen eri tahoilla, vaikka hypnoosin merkitys ja käyttö on saattanut vähentyäkin viime aikoina. Se on edelleen osaksi tuntematonta aluetta. Eräs kirjoittaja täällä on kovasti koettanut vähätellä hypnoosia. "Hypnoosissa voi valehdella". "Hypnoosin merkitystä on liioiteltu". "Hypnotisoija ei tiedä onko potilas hypnoosissa vai ei". "Hypnoosissa oleva säilyttää oman vapaan tahtonsa". "Hypnotisoija ei voi mitenkään testata onko potilas hypnoosissa vai ei". "Rikostutkimuksessa ei ole apua hypnoosin käytöstä". "Hypnoosissa ei saavuteta mitään enempää kuin tavallisessa mielentilassa". Kaikki nuo huomautukset ovat osaksi tai kokonaan pötyä. Esim Lauerma ei allekirjoita noita sellaisenaan. Alla Misrin esiintuoma Lauerman näkemys hypnoosista rikosten tutkinnassa. Se on sama, minkä minä olen täällä esittänyt. Sen avulla rikoksia on todistettavasti selvitetty ja selvitetään edelleen, vaikka hypnoosin käyttö rikosten selvittelyssä on saattanut viime aikoina vähentyä. Ajatuksen ydintä kuvaa tuosta lainatut: "..... autetaan muistamaan rikoksen selvittämisen kannalta tärkeitä yksityiskohtia ..... ". Ja sillä saavutetaan edelleen tuloksia.


HYPNOOSIN KÄYTTÖ RIKOSTUTKINNASSA: (Katkelma Lauerman tekstistä)

"Hypnoosia on käytetty rikosten esitutkinnassa puolueettomien todistajien muistisuoritusten parantamiseen. Siinä todistajia autetaan muistamaan rikoksen selvittämisen kannalta tärkeitä yksityiskohtia, jotka eivät spontaanisti palaudu heidän mieleensä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi satunnaisesti havaitun auton väri, tyyppi ja rekisterinumero. Keskeinen periaate on, että syyllisyyden toteamiseen johtava päättely tapahtuu hypnoosista riippumattoman aineiston varassa, jolloin hypnoosi toimii vain keinona mahdollistaa tutkimusten eteneminen. Se ei tuota itsenäisiä langettavia todisteita, sillä hypnoosissa syntyy myös paljon todentuntuisia valemuistoja."

Tuossa asia on sanottu lyhyesti ja selvästi.

Mutta erään kirjoittajan lainaaman virkkeen aloitus: " ..... Mutta se, että sillä kaivettaisiin ihmisen muistista autenttisia muistikuvia .....", johtaa helposti sellaiseen käsitykseen, että käytettäessä hypnoosia rikoksen tutkimuksessa "ei kaivettaisi ihmisen muistista autenttisia muistikuvia". Mutta juuri niin tehdään. Nimenomaan kaivetaan esiin autenttisia muistikuvia, vaikka joukossa voi olla "valemuistoja". Siksi hypnoosissa saatu tieto täytyy tarkistaa muilla keinoilla, ja niin tehdäänkin. Hypnoosissa saatu tieto saattaa osoittautua aivan tarkasti oikeaksi ja juuri se tieto saattaa ratkaista rikoksen selviämisen. Ja niin on käynytkin usein todistettavasti. Pelkkä hypnoositieto ei kelpaa todisteeksi, mutta se voi toimia ratkaisevana vihjeenä. Hypnoosi rikosten selvittelyssä toimii juuri näin. Tietysti on joskus vaikea tai mahdotontakin erottaa mikä on autenttista muistitietoa ja mikä on "valemuistoja".

Kun olen tutustunut tähän kyseiseen hypnoositapahtumaan, niin on syntynyt hyvin vahva mielikuva, että hypnoosi on "aito". Se siis näyttää onnistuneen hyvin, ja hypnoosin suorittajalla ja koehenkilöllä näyttää olleen hyvin luottamukselliset suhteet. Se ilmenee noista kysymyksisitä ja vastauksista. Joku väittää noita kysymyksiä johdatteleviksi, mutta minusta nuo ovat varsin luonnollisia, ja hypnoosi näyttää toimivan "täydellisesti". Tuohon johdatteluun ei kannata tuijottaa, jos hypnoosi muuten on onnistunut. Se, joka tekee noita pikkutarkkoja menettelytapasääntöjä, on mahdollisesti hyvä sääntöjen kirjoittaja, mutta todennäköisesti kehno hypnotisoija. Hyvä hypnotisoija onnistuu vaikka väentungoksessa tai katsojien edessä, ne eivät välttämättä haittaa. Pikkutarkat säännöt eivät heitä sido. Myös hypnoosin suorittajia on monen tasoisia, tosi hyvää ammattilaista eivät pienet haitat olosuhteissa tai ahtaista säännöistä poikkeamiset häiritse. Hypnoosi onnistuu niistä huolimatta, kuten se Kanervan hypnotisointi kameroiden edessä osoittaa. Toiset osaavat laatia sääntöjä, miten hypnoosi tulee suorittaa - ja kokonaan toiset henkilöt ovat niitä, jotka hallitsevat hypnoosin käytön vähän hankalammissakin olosuhteissa ja poikkeavat tarvittaessa pikkutarkoista säännöistä.

[Misri]

^ Jos nyt pitäydyttäisiin vain tässä tieteellisessä hypnoosissa ja niissä tutkimuksissa mitä niistä on tehty. Ja unohdettaisiin ne lava-suggestio esitykset kokonaan.

Sinulla on hieman sellainen väärä käsitys hypnoosin kaikkivoipaisuudesta ihmisen muistisuoritukseen. Kuin esim. sellainen usko, että vain jumala voi antaa niitä oikeita, aitoja muistikuvia ihmiselle.

Nuo esittämäsi "minun liioittelut", ovat tieteellisesti tutkittuja asioita ja niistä hypnoositutkimuksista on kirjallista aineistoa saatavana runsaasti.

Rikostutkinnassa voidaan käyttää todistajien muistikuvien virkistämiseksi hypnoosia. Mutta yhtä hyvään tulokseen tutkimusten mukaan päästään kun viedään se todistaja itse sinne tapahtumapaikalle virkistämään sitä muistiaan. Lääketieteellinen hypnoosi on ok. sitä käytetäänkin monissa rentoutumisterapioissa. Hypnoosiin oikeaoppinen suorittaminen alan ammattilaisen käsissä on turvallista.

[Xerxes]

Misri tekee edelleen omia arvioitaan ja uskoo heti sen jälkeen niiden olevan faktatietoa. Kommentoin tuonne perään.

^ Jos nyt pitäydyttäisiin vain tässä tieteellisessä hypnoosissa ja niissä tutkimuksissa mitä niistä on tehty. Ja unohdettaisiin ne lava-suggestio esitykset kokonaan. Kyllä hypnoosista voidaan keskustella kokonaisuutena ottamatta kantaa siihen, onko vain lääketieteellinen hypnoosi sallittua. Misri voi heittäytyä tarkastelemaan mitä aluetta haluaa. Se ei sido muita. Kyllä hypnoositutkimuksissa on tutkittu muutakin kuin lääketieteellistä hypnoosia. Sama ilmiö se on sekä siellä että täällä.

Sinulla on hieman sellainen väärä käsitys hypnoosin kaikkivoipaisuudesta ihmisen muistisuoritukseen. Kuin esim. sellainen usko, että vain jumala voi antaa niitä oikeita, aitoja muistikuvia ihmiselle.Tuo on täyttä puppua. Miksi kerrot perätöntä tietoa?! En ole puhunut Jumalan vaikutuksesta mitään. Sensijaan olen puhunut alitajunnan toiminnasta, että se on voinut luoda valemuistoja. Tätä esittää esim. Lauerma. Hypnoosissa tulee esiin, A) aitoja muistoja, mutta voi tulla esiin B) ns. "valemuistojakin". Molemmat ovat koehenkilölle yhtä tosia. Siski hypnoositieto varmistetaan tavanomaisella tutkimuksella, jos se on mahdollista.

Nuo esittämäsi "minun liioittelut", ovat tieteellisesti tutkittuja asioita ja niistä hypnoositutkimuksista on kirjallista aineistoa saatavana runsaasti. Tuo on ontuva selitys! Jos hyvin koulutettu lääkäri toteaa: ".... on melko epätodennäköistä, että ....". Niin Sinä tulkitset, että se on varmaa, että asia on niinkuin sinä sanot, ja siitä on runsaasti tutkimustietoa. Minä olen ollut mukana professorin johtamassa tutkimuksessa, ja suoritin siinä mm. otannan. Jossain määrin koetan ilmaista ajatukseni liioittelematta, kuin tutkimuksessa pitää tehdä. Misri, Sinä harrastat harhaan johtavaa kielenkäyttöä. Lievästi sanottuna ne ovat "liioittelua". Muutakin termiä voitaisiin käyttää.

Rikostutkinnassa voidaan käyttää todistajien muistikuvien virkistämiseksi hypnoosia. Mutta yhtä hyvään tulokseen tutkimusten mukaan päästään kun viedään se todistaja itse sinne tapahtumapaikalle virkistämään sitä muistiaan. Lääketieteellinen hypnoosi on ok. sitä käytetäänkin monissa rentoutumisterapioissa. Hypnoosiin oikeaoppinen suorittaminen alan ammattilaisen käsissä on turvallista. Joku voi noin väittää, ja saattaa siitä olla tutkimustuloksiakin, mutta johtopäätös on lievästi sanottuna liioiteltu, kyllä hypnoosissa voidaan saada esille sellaisia muistoja , joita ei paikalle vieminen tuota. Se on selvää. Molempiakin voidaan käyttää. Kyllä hypnoosia käyhtetään edelleen rikostutkimuksessa, koska sillä saadaan esille sellaisia muistoja, joita koehenkilö ei muuten muista. Tuohon jälkimmäiseen osaan totean, että myös lääketieteellistä hypnoosia voidaan käyttää väärin. Ei ole takeita, etteikö joku lääkärikin auta rikollisia - täysin mahdollista, jopa todennäköistä. Samaa mieltä siitä, että lääketieteellinen hypnoosi on ok, mutta en ota tässä mitään jyrkkää kantaa muuhunkaan hypnoosiin. Totean, että sitä esiintyy ja on aina esiintynyt. Myös sillä puolella on tunnettuja hypnoosin taitajia. Ja rajan veto siihen, mikä on lääketieteelistä hypnoosia on aika epäselvä. Miten lienee tämä hypnoosi rikostutkimuksessa. Siinä voisi poliisin apuna olla vaikkapa muu kuin lääkäri tai tieteellisen hypnoosin edustaja. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, ulkomaisissa elokuvissa poliisi on käyttänyt myös tuota toista osapuolta avustajinaan aivan yhtä hyvällä menestyksellä. Kyllä silläkin puolella taitoja löytyy.

[Misri]

^ Xerxes saa vapaasti harrastaa sirkushypnoosiansa. Sellainen ei minua kiinnosta.

Hypnotisoitua henkilöä pyydetään muistelemaan tietyn päivän tapahtumia. Hypnoosissa hän kertoo menneensä nukkumaan klo 24 ja heränneensä merkillisesti aamuyöllä. Tässä vaiheessa hypnootikko kysyy heräsikö henkilö kahteen voimakkaaseen ääneen.
Henkilö muistaa katsoneensa yöpöydällä ollutta kelloa, joka näytti 4.00. Hän sanoo menneensä äänien johdosta ikkunaan tutkiakseen niiden aiheuttajaa. Koska mitään ei ollut havaittavissa, hän sanoo unohtaneensa koko asian ja menneensä takaisin nukkumaan heräten aamulla tavalliseen tapaan klo 8.
Kahden voimakkaan äänen mainitseminen oli kuitenkin ollut hypnootikon keinotekoinen suggestio, koska tosiasiassa mitään ääniä ei ollut kuulunut.
Hypnoosista herättämisen jälkeen henkilö muistelee kyseisen yön tapahtumia kertoen heränneensä voimakkaisiin ääniin aamuyöllä klo 4.00
Kertoessaan toistuvasti tapahtumaa muille hän alkaa uskoa tapahtuman todenperäisyyteen, jolloin hänelle muodostuu uusi kuva tapahtumien kulusta, johon hän nyt on lisännyt voimakkaiden äänien kuulumisen.
- - -
Koehenkilön toiminta kyseisenä päivänä oli ennakolta varmistettu rippumattomasta lähteestä.

[Xerxes]

^ Xerxes saa vapaasti harrastaa sirkushypnoosiansa. Sellainen ei minua kiinnosta.

Hypnotisoitua henkilöä pyydetään muistelemaan tietyn päivän tapahtumia. Hypnoosissa hän kertoo menneensä nukkumaan klo 24 ja heränneensä merkillisesti aamuyöllä. Tässä vaiheessa hypnootikko kysyy heräsikö henkilö kahteen voimakkaaseen ääneen.
Henkilö muistaa katsoneensa yöpöydällä ollutta kelloa, joka näytti 4.00. Hän sanoo menneensä äänien johdosta ikkunaan tutkiakseen niiden aiheuttajaa. Koska mitään ei ollut havaittavissa, hän sanoo unohtaneensa koko asian ja menneensä takaisin nukkumaan heräten aamulla tavalliseen tapaan klo 8.
Kahden voimakkaan äänen mainitseminen oli kuitenkin ollut hypnootikon keinotekoinen suggestio, koska tosiasiassa mitään ääniä ei ollut kuulunut.
Hypnoosista herättämisen jälkeen henkilö muistelee kyseisen yön tapahtumia kertoen heränneensä voimakkaisiin ääniin aamuyöllä klo 4.00
Kertoessaan toistuvasti tapahtumaa muille hän alkaa uskoa tapahtuman todenperäisyyteen, jolloin hänelle muodostuu uusi kuva tapahtumien kulusta, johon hän nyt on lisännyt voimakkaiden äänien kuulumisen.
- - -
Koehenkilön toiminta kyseisenä päivänä oli ennakolta varmistettu rippumattomasta lähteestä.

Tuo koe kertoo, että hypnotisoijan antama suggestio toimii. Juuri niin! Näinhän se hypnoosi toimii. Tuo koe ei todista muuta. Olisko tämä "sirkushypnoosia", koska ei tässä ainakaan mitään lääketieteellistä näytä olevan. Tämän tyyppisiä kokeiluja tehdään myös "lavahypnoosin" (ei lääketieteellisen) puolella. Kumpaan kuulunee.

[Misri]

^ Tämä oli mainio esimerkki siitä kuinka hypnoosissa olevaa voi johdatella. Näin syntyy ns. valemuistoja joita tämä hypnonisoitu ihminen siten itse pitää oikeina, aitoina muistikuvinaan.

[Xerxes]

^ Tämä oli mainio esimerkki siitä kuinka hypnoosissa olevaa voi johdatella. Näin syntyy ns. valemuistoja joita tämä hypnonisoitu ihminen siten itse pitää oikeina, aitoina muistikuvinaan.

=================================
Tuo on yksi hypnoosin perusilmiö. Koehenkilölle annetaan suggestioita, ja koehenkilö pitää niitä totena. Voidaan antaa jopa posthypnoottinen suggestio, esimerkiksi että hypnoosin jälkeen koehenkilö tekee jonkun tietyn asian. Tätä ilmiötä epäillään käytetyn mm. rikoksissa.

VALEMUISTO on kuitenkin aivan eri asia. Valemuiston tuottaa koehenkilö itse, (tai hänen alitajuntansa). Kuten Lauermankin totesi, että kyseisessä hypnoosissa hypnoosikertomus on todennäköisesti alitajunnan luoma sepitelmä (se on = valemuisto). Sen synnyttää koehenkilö itse.

HYPNOOSI perustuu aina juuri siihen, että koehenkilöä voidaan johdatella. Ääritapauksissa hypnotisoija esim. määrää koehenkilön näkemään jäniksen huoneessa ja koehenkilö näkee olemattoman jäniksen. Se on juuri sitä hypnoosia.

Ilmeisesti Misri pitää S:n suorittamaa hypnoosia "tieteelliseen hypnoosiin kuuluvana". Tällöinhän vääränlainen johdattelu ei liene mahdollista. Muuten hypnoosi on kyllä aina "koehenkilön johdattelua". Ainakin Lauerma pitää Stenbäckiä merkittävänä "Tieteellisen hypnoosin edustajana" kirjoitustensa ja luentojensa perusteella. Misrin kannasta en ole varma, pitääkö hän Stenbäckiä Tieteellisen Hypnoosin edustajana. Minä olen samaa mieltä Lauerman kanssa. Hypnotisoijaksi G:n koehypnoosia varten haettiin varmaankin mahdollisimman hyvämaineinen ja kyvykkääksi tiedetty "Tieteellisen hypnoosin" edustaja. Juuri sellainen oli Asser Stenbäck. Aivan vastaavan taustan, koulutuksen ja maineen omaava kuin nykyään on Lauerma. Molemmat psykiatreja. Hypnoosin taitajaksi kehittyminen on suurelta osalta nykyäänkin samantapaista kuin Stenbäckin aikana. Lyhyitä alan kursseja ja itseopiskelua vuosien ajan. Alan kirjallisuuteen tutustumista jne...

MISRI: "Tämä oli mainio esimerkki siitä kuinka hypnoosissa olevaa voi johdatella. Näin syntyy ns. valemuistoja joita tämä hypnonisoitu ihminen siten itse pitää oikeina, aitoina muistikuvinaan".

Vai niin. Tuossa oikea termi on SUGGESTIO, ei suinkaan valemuisto. VALEMUISTOJA tuottaa koehenkilö itse (hänen alitajuntansa), ja ne ovat koehenkilön itsensä mielestä täyttä totta.

[Misri]

^ Se Lauerman luettelo oli esimerkki siitä, ettei hypnoosi ole marginalisoitunut pelkästään viihdekäyttöön, vaan tietellisellä hypnoosilla on oma pitkähkö hisoriallinen taustansa. Se ei siis ollut mikään ylistyslaulu, oodi Stenbäckille. Kokematon hypnootikko voi hyvinkin johdatella hypnoosissa olevaa henkilöä. Siksi tieteellisessä hypnoosissa on laadittu tarkat säännöt siitä, miten hypnoosi tulee oikeaoppisesti suorittaa. Tottakai sen valemuiston tuottaa itse hyonoosissa oleva henkilö mutta siihen alitajuntaan voidaan vaikuttaa joko tahallisesti tai tahattomasti. Tuo sirkushypnoosi ei oikein minua innosta, mitä kivaa siinä on jos ihmiset laitetaan apinoimaan temppuja, joille yleisö saa sitten nauraa. Huvinsa kullakin. Laittamani esimerkki oli osoitus siitä kuinka hypnootikko voi tahtomattaan helposti johdatella hypnoosissa olevaa henkilöä. Siksi tietellisessä hypnoosissa on tarkat säännöt kuinka hypnoosi tulee suorittaa. Varsinkin näissä todistajien muistinvirkistys-istunnoissa on tärkeää juuri se, että saataisiin mahdollisimman aito muistikuva jostain tapahtumasta. Tästä asiasta kait olemme samaa mieltä.

[Misri]

^ Jos haluamme oikein syvällisesti perhtyä tähän NGn hypnoosissa kertomaan tarinaan ja siihen oliko se tarina todellinen muistikuva vaiko unenomainen mielikuva? Niin silloin meidän tulee ymmärtää se, kuinka ylipäätään ihmisen muisti toimii. Ihmisen muistin toimimisesta on tehty lukuisia tieteellisiä tutkimuksia. Muistitutkimus = on tehnyt yksiselitteisen selväksi sen, ettei muistikuvat tallennu aivoihimme videonauhan tai kovalevyllä olevan tiedoston kaltaisina autenttisina, kopioina alkuperäisestä tapahtuman-kulusta. Vaan ne muistikuvat rakentuvat muistelemisen aikana syntyneistä mielikuvista. Meillä on aiheeton usko siihen, että muistimme kuvaa menneitä tapahtumia totuudenmukaisesti. Eli näin yksinkertaisesti voisimme sanoa, että meidän muistimme on sen näköinen minkälainen käsitys meillä on itsestämme. Tämä saattaa tuntua jopa yllättävältä, että episodinen/elämänkerrallinen muisti määrää jopa persoonallisuutemme, keitä olemme, kuka olen, millainen haluan olla..? Eli muistimme valikoi ja muokkaa muistamisiamme sen mukaan, minkä olemme valmiita hyväksymään. Torjutut ja kipeät muistot värittyvät ajan kanssa siedettäväksi muistikuviksi. Eli sanonta aika kultaa muistot pitäneen näin paikkansa. Jos näin armeliaasti ei tapahtuisi, niin silloin ihmisen minäkuva suistuisi pois raiteiltaan ja se taas saattasi johtaa jopa pahimillaan itsetuhoon.

[Xerxes]

^ Jos haluamme oikein syvällisesti perhtyä tähän NGn hypnoosissa kertomaan tarinaan ja siihen oliko se tarina todellinen muistikuva vaiko unenomainen mielikuva? Niin silloin meidän tulee ymmärtää se, kuinka ylipäätään ihmisen muisti toimii. Ihmisen muistin toimimisesta on tehty lukuisia tieteellisiä tutkimuksia. Muistitutkimus = on tehnyt yksiselitteisen selväksi sen, ettei muistikuvat tallennu aivoihimme videonauhan tai kovalevyllä olevan tiedoston kaltaisina autenttisina, kopioina alkuperäisestä tapahtuman-kulusta. Vaan ne muistikuvat rakentuvat muistelemisen aikana syntyneistä mielikuvista. Meillä on aiheeton usko siihen, että muistimme kuvaa menneitä tapahtumia totuudenmukaisesti. Eli näin yksinkertaisesti voisimme sanoa, että meidän muistimme on sen näköinen minkälainen käsitys meillä on itsestämme. Tämä saattaa tuntua jopa yllättävältä, että episodinen/elämänkerrallinen muisti määrää jopa persoonallisuutemme, keitä olemme, kuka olen, millainen haluan olla..? Eli muistimme valikoi ja muokkaa muistamisiamme sen mukaan, minkä olemme valmiita hyväksymään. Torjutut ja kipeät muistot värittyvät ajan kanssa siedettäväksi muistikuviksi. Eli sanonta aika kultaa muistot pitäneen näin paikkansa. Jos näin armeliaasti ei tapahtuisi, niin silloin ihmisen minäkuva suistuisi pois raiteiltaan ja se taas saattasi johtaa jopa pahimillaan itsetuhoon.

===============================
Syvällinenkään perehtyminen ei auta, koska on vaikea erottaa mikä on todellista ja mikä valemuistoja. Rikostutkimuksessa voidaan tarkistaa onko hypnoosissa saatu tieto todellinen vai ei. Esim. potilas kertoo rekisterinumeron ja se voidaan jäljittää, ja tarkistaa. Ja se sitten voi johtaa rikollisen jäljille.

Muistin epätarkkuus ja muuntuvuus on hyvin tunnettu tosiasia. Se ei ole uutta tietoa. Täällä on kerrottu usean eri henkilön kuvauksia siitä, mistä poikien kengät oli löydetty. 44 vuotta tapauksen jälkeen eri henkilöt ovat kuvailleet paikan milloin mihinkin. Niitä on sitten käytetty täällä keskusteluissa faktatietoina. Totuus on kuitenkin löydettävissä. Länsi-Uudenmaan Rikostutkimuskeskus on piirtänyt tapahtuma-alueelta kartan ja sijoittanut kenkien löytöpaikan kartalle tarkasti oikeaan paikkaansa. Kartta on mm. ETP:n liitteenä. Puolustus on antanut oikeita tietoja, koska on ilmoittanut matkan teltalta kenkien piilotuspaikkaan olevan noin 650m linnuntietä ja noin 800m polkuja pitkin kiertäen vesilaitos vasemmalta. Sen voi mitata vaikka nykykartalta ja nämä luvut ovat oikeita. 44 vuoden jälkeen muisti voi jo heittää reippaasti. G:n hypnoosi tapahtui kuukausi pahoinpitelyn jälkeen. Siinä vaiheessa vielä on hyvin mahdollista muistaa tarkkoja yksityiskohtia hypnoosissa. Nyt ei tiedetä varmuudella onko kuvaus hyökkääjästä oikea vai onko "valemuistoja" mukana. Sen vuoksi niin syyttäjä kuin puolustuskin ohittivat nämä hypnoositiedot, koska tiedossa on, että ne eivät sellaisenaan kelpaa todisteiksi. Ne muutamien poliisimiesten kuvaukset kenkien löytöpaikasta 44 vuotta myöhemmin kuuluvat samaan sarjaan. Niiden totuusarvo on jo olematon. Aika on tehnyt tehtävänsä. Kenkien löytöpaikka sensijaan voidaan kohtuullisella varmuudella tarkistaa tuosta poliisin piirtämästä kartasta. Se on liitteenä ETP:ssa.

[Misri]

^ Kenkäpiilon matkan pituteen en ota kantaa, se on niin kiistelty asia eri nikkien kesken. Jos jossain asiassa ei pästä ratkaisuun on parempi jättää se kokonaan hautumaan. Silloin tietysti hypnoosissa annettu muistikuva toimii jos se tosiaan voidaan tarkentaa jollain toisella konkreettisella asialla, kuten tuo rekisterinumeron muistaminen.

Laurerma sen jo totesikin, että on hyvin epätodennäköistä että, NGn hypnoosikertomus olisi autenttinen. Elimillinen muistamattomuus tuli pois suljettua tarkkarajaisuutensa takia. Sillä on erittäin harvinaista, ettei sitä takautuvaa muistiaukkoa olisi ollut. Psykogeeninen muistiaukko on hyvinkin mahdollista, kun tietää miten muistia tallentuu tapahtumamuistiin. Jos on asia mitä ei voi hyväksyä itsestään, niin se ei myöskään tallennu tapahtumamuistiin koska se vaikuttaa minäkuvaan haitallisesti. Sellainen psykogeeninen muistilukko ei väisty edes hypnoosissa. Vaan se korvautuu alintajunnan tuottamalla unenomaisella kertomuksella.

[Xerxes]

^ Kenkäpiilon matkan pituteen en ota kantaa, se on niin kiistelty asia eri nikkien kesken. Jos jossain asiassa ei pästä ratkaisuun on parempi jättää se kokonaan hautumaan. Silloin tietysti hypnoosissa annettu muistikuva toimii jos se tosiaan voidaan tarkentaa jollain toisella konkreettisella asialla, kuten tuo rekisterinumeron muistaminen.

Laurerma sen jo totesikin, että on hyvin epätodennäköistä että, NGn hypnoosikertomus olisi autenttinen. Elimillinen muistamattomuus tuli pois suljettua tarkkarajaisuutensa takia. Sillä on erittäin harvinaista, ettei sitä takautuvaa muistiaukkoa olisi ollut. Psykogeeninen muistiaukko on hyvinkin mahdollista, kun tietää miten muistia tallentuu tapahtumamuistiin. Jos on asia mitä ei voi hyväksyä itsestään, niin se ei myöskään tallennu tapahtumamuistiin koska se vaikuttaa minäkuvaan haitallisesti. Sellainen psykogeeninen muistilukko ei väisty edes hypnoosissa. Vaan se korvautuu alintajunnan tuottamalla unenomaisella kertomuksella.

Misriltä on jäänyt huomaamatta, että hypnoosin aikaan oli kulunut jo kuukausi itse pahoinpitelystä, joten teorian mukaan on jo hyvin voinut palautua muistia ennen iskua olevaan muitiaukon osioon. Tuo "tarkkarajaisuus" ei siis ole este muistiaukolle.