MURHA.INFO

tj_eme kirjoitti:Juuri tällä hetkellä tuolla olisi paras mahdollinen etsintäolosuhde. Maa on paljas ja mikään ei vielä kasva. Parin viikon päästä siellä ei taas huomaa mitään maassa olevaa, mutta nyt huomaisi.

Iltalehti kirjoitti:19-vuotias Riina katosi vuosi sitten - äidin epäilys pahimmasta heräsi äitienpäivänä: ”Vietimme sitä aina yhdessä”

Lauantai 5.5.2018 klo 21.57

Etsintöjä jatketaan edelleen. Riina Mäkisen äiti ei ole vuoden jälkeen luopunut toivosta tyttärensä löytymiseksi.

Faina Puustinen kertoo, että hänen elämänsä on nyt jakautunut kahteen jaksoon: aikaan ennen ja jälkeen tytär Riina Mäkisen katoamista.

Äidin epäilykset katoamisesta heräsivät viime vuoden äitienpäivänä 14. toukokuuta. Riinalta ei kuulunut edes äitienpäiväviestiä.

- Yleensä aina sitä on vietetty yhdessä.

Viimeisestä havainnosta Loviisan Pernajassa Kuninkaantien ABC-huoltoaseman lähistöltä toukokuun 10. päivä 2017 on pian vuosi. Tuolloin Riina tallentui valvontakamerakuviin.

Samana iltapäivänä nuorempi sisko keskusteli Riinan kanssa puhelimessa. Keskustelu jäi lyhyeksi.

- Riina sanoi, että nyt on paha paikka.

Siskokset olivat sopineet, että Riina tulee käymään Helsingissä, kun palaa Loviisasta. Puhelussa Riina ei vaikuttanut mitenkään erikoiselta.

Parhaillaan äiti ja sisarukset ovat tyhjentämässä Riinan asuntoa. Senkin olisi voinut tehdä paljon aiemmin, jos tytön kohtalosta olisi tieto. Äiti toivoo edelleen, että tytär löytyisi elossa. Jos se ei ole mahdollista, hän toivoo, että Riina löytyy ja perhe saa tietää, mitä hänelle on tapahtunut. Äidin, Riinan ja kolmen muun sisaruksen välit olivat tiiviit.

- Kyllä tämä on kaiken kaikkiaan raskasta. Täällä on paljon sellaista, missä on yhteistä historiaa meillä kaikilla. Vähän väliä tulee tuttuja juttuja ja esineitä vastaan. Niistä tulee yhteisiä muistoja mieleen.

Autopalo syrjäisellä tilalla

Riina Mäkinen valmistui nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi reilu vuosi ennen katoamistaan. Sisko kertoi Iltalehdelle tuolloin, että Riina yritti löytää työpaikan ja tekikin välillä keikkatöitä.

Noin 1,5 kuukautta ennen katoamista Riinan elämään tuli uusi tuttavuus, noin 30-vuotias mies. Kaksikko oli tutustunut yhteisen tuttavan kautta. Ilmeisesti mies ja Riina kävivät miehen sukulaisten luona Kouvolassa vierailulla ennen katoamista. Paluumatkalla Helsinkiin sattui kuitenkin kummia. 11. toukokuuta poliisi sai ilmoituksen Loviisan Pernajaan syrjäiselle tilalle, josta oli kuultu laukauksia muistuttavia ääniä. Riinan seurassa olleen miehen auto oli jäänyt jumiin ja syttynyt tuleen. Poliisi ei löytänyt paikalta ketään.

Riina ja mies riitaantuivat autopalon jälkeen, ja Riina lähti kävelemään omille teilleen. Sen jälkeen häntä ei ole nähty.

Poliisi otti miehen seuraavana päivänä kiinni huoltoasemalta. Hän jäi kiinni näpistyksestä. Mies tuomittiin myöhemmin vankeustuomioon muun muassa törkeästä varkaudesta ja ampuma-aserikoksesta.

Poliisi kuulusteli miestä tuolloin Riinan katoamiseen liittyen ja tuli siihen uskoon, että hänellä ei ole asian kanssa tekemistä. Tiettävästi vankilassa istuva mies on viimeinen, joka on nähnyt Riinan. Äiti on puhunut hänen kanssaan puhelimessa ja tavannut hänet kerran. Tarkemmin hän ei halua tapaamista kuvailla.

- Hän on se, kuka on viimeistä kertomusta antanut Riinan näkemisestä. Enhän minä voi tietää, mitä on tapahtunut. Ei siihen ole tullut selvyyttä monestakin syystä. Ilmeisesti tutkinnat ovat vielä kesken. Minullehan mikään selitys ei ole riittävä.

Katoamiseen ei epäillä liittyvän rikosta.

Onnettomuus mahdollinen

Riinaa etsittiin maastosta lukuisia kertoja isolla joukolla hänen kadottua. Viimeiset isot etsinnät järjestettiin syyskuussa.

Äiti on saanut tiedon, että pian Riinaa yritetään vielä kerran löytää. Poliisi on ollut yhteydessä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun aktiiveihin.

- Etsinnät ovat olleet hirveän hyvin organisoidut. Iso kiitos kuuluu heille tästä osaamisesta ja tekemisestä.

Äiti on ollut lukuisia kertoja itsekin maastossa toiveissaan löytää tyttärensä. Etsintöjen vetäjän paikannustiedoista hän näki, että nainen on kävellyt 400 kilometriä koiran kanssa maastossa Riinaa etsien.

Maasto on vaikeaa.

- Tiedän että siellä on tehty kaikki mahdollinen. Se on hirveän vaihtelevaa maastoa. Paljon on kaikenkokoista siirtolohkaretta. On hakkuualuetta ja metsää. Onnettomuuden mahdollisuus on tosi suuri.

Äiti laittoi ilmoituksen katoamisen vuosipäivästä Facebookiin siksi, että maastoetsintöjä tehdään vielä kerran ja muistuttaakseen, että kaikki mahdolliset havainnot tapahtumista voivat olla arvokkaita. Kevät on paras mahdollisuus löytää Riina maastosta, jos hän on jäänyt sinne.

- Nyt lumet ovat sulaneet. Kohta kasvillisuus on sellaisissa mitoissa, että näkyvyys on huono.

Äiti kertoo, että kaksikolla oli mukanaan myös vene, jonka mies oli ilmeisesti vienyt Myrskylästä. Venetraileriin liittyvät havainnotkin voivat olla arvokkaita.

Vihjeistä turhaakin toivoa

Riinan katoamisesta tuli paljon vihjeitä kesän mittaan, koska tapaus herätti runsaasti huomiota. Milloin Riina oli nähty Kirkkonummella, milloin Malmilla tai Espoossa.

- Totta kai toivo aina herää. On ollut havaintoja, jotka viittaavat ihmiskauppaan. On ollut vaikka ja mitä.

Vihjeet ovat johtaneet turhaankin toivoon ja erilaisten skenaarioiden kehittämiseen.

- Jokainen voi tahollansa kuvitella miltä tuntuu, kun tulee ilmoitus, että tyttö on nähnyt jossain hengissä ja häntä etsitään samaan aikaan kuolleena maastosta. Joka kerta sydän sykähtää ja lähtee toivomaan villisti. Paljon on tummatukkaisia kauniita nuoria naisia.

Arkirutiinit ovat olleet paras mielenterveyden hoitaja perheen raskaassa tilanteessa. Faina Puustinen sanoo, että perhe on saanut keskusteluapua.

Riina on mielessä rakkaana ja herttaisena ihmisenä.

- Jos saisi toivoa ihan mitä vaan, toki toivoisin että saisin lapseni hengissä kotiin. Mutta asioiden näin ollen toivon, että tulee se tieto, mitä Riinalle on tapahtunut, että saamme rauhan.

ALEKSANTERI PIKKARAINEN

Liquidsmoke kirjoitti:Koska kuitenkin vettä aikas lähellä katoamispaikkaa eikä maastosta ole löytynyt niin pitäisin melko todennäköisenä tuota järveä. Ja tuskin sinne itse mennyt...

NorthernDarkness kirjoitti:Olen Riinan äidin kanssa hieman eri mieltä siitä että Suomen metsissä samoillessa kuolemaan johtavan onnettomuuden riski olisi "tosi suuri".Itse muutenkin näkisin että hän olisi kävellyt kuitenkin teitä pitkin kuin että lähtenyt painamaan randomisti metsään.Tämä siis JOS hän on kävellyt ylipäänsä juuri mihinkään.

NorthernDarkness kirjoitti:Olen Riinan äidin kanssa hieman eri mieltä siitä että Suomen metsissä samoillessa kuolemaan johtavan onnettomuuden riski olisi "tosi suuri".

Tiina kirjoitti:

NorthernDarkness kirjoitti:Olen Riinan äidin kanssa hieman eri mieltä siitä että Suomen metsissä samoillessa kuolemaan johtavan onnettomuuden riski olisi "tosi suuri".

Juu. Olen myös kanssasi samaa mieltä. Ei nuo riskit nyt niin kauheat ole. Pimeässä toikkaroidessa tietysti voi tippua kalliolta alas ym. mutta noin päivävalolla ei kyllä isompia riskejä.

Kepardi73 kirjoitti:Avataan keissiä taas pitkästä aikaa. Pidän hieman merkillisenä, ettei etsintöjä ole suoritettu lainkaan nyt, kun maasto on paljas. Maasto on toki haasteellinen etsintäkohde nytkin, mutta aluskasvillisuuden ollessa lakoontuneena siellä näkeekin jotain. Itse olen tuolla käynyt muutamankin kerran samoilemassa, mutta metsän puolelta ei oikein ole löytynyt minkäänlaista pienintäkään vinkkiä siitä, että mistä suunnasta tyttöä kannattaisi lähteä etsimään.

Metsässä liikkuessani tein huomion, että torstaina 26.4 illalla joskus ehkä 19-20 aikoihin metsässä samoillessani paikalla oli käynyt joku ilmeisesti maastoauto, joka oli tuoreista renkaanjäljistä päätellen käynyt ihan palaneen auton luona. Kiinnitin huomiota asiaan lähinnä siksi, että ajotyyli näytti olevan melko agressiivinen, jokaisessa risteyksessä oli kiihdytelty sudittelemalla.



Kääntöpaikalta löysin tämän tyhjän laukun ja nahkahanskan. Ne saattaisivat kuulua Riinalle, nahkahanska näyttää naisten hanskalta. Laukusta on remmi lähtenyt toisesta päästä irti, joten olisiko Riina mahdollisesti pysähtynyt sitä tyhjentämään..? Kunnes on tullut kiire jostain syystä ja hanskakin jäänyt laukun viereen. Viimeisessä kuvassa samaa paikkaa kuvattuna kesäaikaan. Näyttää melko rehevältä tuo kasvisto, joten ehkä on mahdollista, että laukku ja hanska ovat olleet tuossa paikassa jo kesällä, mutta aluskasvillisuus on peittänyt ne.



Tätääkään kaatopaikkaa en ole aiemmin huomannut. Tämä sijaitsee miltei linkkimaston juurella, joten kun olen aikaisemmin olettanut veneen löytyneen alempana olevalta entiseltä sorakuopalta, niin yhtä hyvin se löytöpaikka voisi olla tässä telemaston juurellakin. Läjästä löytyy college-asu, jossa on punaisia tahroja. Asu saattaisi kuulua Riinalle. Sitten oli siniset Leijona-haalarit, Wellaflex-hiuslakkapullo ja hirveä kasa kukkaruukkutarvikkeita, lieneekö kannabis-viljelmä ollut suunnitteilla..? Yllättäen löytyi taas paistinpannu, jonkinlainen fetissi ruuanlaittovälineisiin on ilmeisesti olemassa, kun kattiloita löytyi palaneen auton luotakin. Kasassa ollut muovipussi oli Pukaron Paronin muovipussi, joten se tukisi teoriaa, että Kouvolassa päinkin olisi käyty. Mietin vain tämän läjän funktiota, kun tämä on niin kaukana palaneesta autosta. Olisiko tämä ollut alkuperäinen leiripaikka, jonne ei sitten löydettykään enää takaisin Tokmanni-reissun jälkeen..?

Jos joku tuntee etsintäporukoita, niin patistelkaa niitä liikkeelle nyt kun näkyvyys on hyvä, eivätkä itikatkaan kiusaa, viime kesänä tuolla oli älytön määrä hirvikärpäsiä. Etsintäalueiksi kannattaa ottaa sellaisia alueita, jotka runsaan aluskasvillisuuden takia jäivät kunnolla haravoimatta. Etsintäalueen kanssa on edelleen se ongelma, ettei ole mitään varmaa tietoa siitä, että mistä suunnilta kannattaisi lähteä etsimään. Veikkaan, että vauhti maastossa on ollut hyvinkin verkkainen, ehkä jotain 2,5 kilometriä tunnissa. Näin ollen, jos Riinan elämä päättyi 19:30 kuultuihin laukauksiin, niin hänen pitäisi olla 5 kilometrin säteellä palaneesta autosta, kun ottaa huomioon, että hälytys hätäkeskukseen tuli 17:41. Mikäli hän kuitenkin on jatkanut tarpomistaan tämänkin jälkeen, niin pimeän saapumiseen asti hän on taivaltanut itsensä ehkä kymmenen kilometrin säteen sisälle. Jos hän senkin jälkeen on jatkanut tarpomistaan hypotermiaan asti, niin se ei ole ollut enää kovinkaan tehokasta etenemistä. Maastohan on vetistä, joten kengät kastuvat ja hypotermia iskee nopeammin. Lumi teki metsästä vielä petollisemman, kivenkolot ja kalliopinnat ovat varmasti olleet äärimmäisen liukkaita ja siksi loukkaantumisriski on ollut erittäin suuri etenkin kun pimeä on saapunut. Etsintäalueen määritystä vaikeuttaa vielä sekin, että emme voi tietää sitä, että käyttäityikö Riina loogisesti vai epäloogisesti. Loogista olisi, että tyttö kylmän ja pimeän yllättäessä pyrkisi ihmisten ilmoille, eli moottoritien suuntaan. Mutta jos on ollut psykoosit tulilla, niin sitten on voitu viime tippaan asti pyrkiä pakoon moottoritien ääniä poliisien pelossa.

Yksi mielenkiintoisimpia etsintäalueita tällä hetkellä on voimalinjan ympäristö. Voimalinjan alue on melkoisen paljas ja helposti käveltävissä nyt. Lammella en ole käynyt, mutta uskon sielläkin näkyvyyden olevan nyt huomattavasti paremman.