MURHA.INFO

No elä nyt loukkaannu... Minusta se oli hauska, yhdistettynä säveleen "kuinka paljon mahtuu pieneen sydämeen" Sakari Kuosmasen laulamana.

Luontokuvat on ihan kivoja, kertovat kirjoittajastaan. Itsekin nappasin aamulla muutamia kuvia pienestä oravanpojasta joka kiipeili olkapäilläni ja seurasi joka paikkaan. Koitin saada erkaantumaan itsestäni mutta eipähän oikein onnistunut. Harmi, etten saanut kissanarttuani kiinni -kuinkahan pitkäikäinen orava lienee.

Paikalla käyden vanha polku löytyy helposti.

Nykyisen uran uutuus selviää jo aiemmin esitetystä kuvasta, jossa humus on kadonnut kuusien juurien ympäriltä 2004 alkaneen kansanvaelluksen vuoksi.

Uran vasemmassa laidassa näyttäisi myös olleen polku.

Tarkoitukseni ei toki ollut väheksyä kenenkään kirjoittelua, tai pohdintaa, kun kysäisin polun määrittelyistä... Jokainen pähkäilköön asioita omien tuntemuksiensa takaa... Niinhän sen tulee olla. Jos minua ei polun paikan määrittelyt kiinnosta niin hyppäsen aiheen yli ja mietin omia mieliaiheitani... Mutta on näitä kiva lukea
Tuo Kukkuun huumori sykähdyttää ja yllättää aina
Uskon muuten itse että kyllä näitä juttuja sheriffit seuraa ihan mielenkiinnosta... Ollaan varmasti joillekkin heistä melkoisia työpaikkaviihdyttäjiä...
Viihdy tekemistesi parissa... Niinhän sen pitää olla.

Sariola kirjoitti: Mitä mieltä on Mariacka? Jos katsotaan pohjoisesta etelään päin, niin kumpi linja on enemmän vasemmalle, "Mänty-koivu" linja vai "polun keskimääräinen linja?"
Vastausvaihtoehdot:

1. Mänty-koivu linja on enemmän vasemmalle (katsottaessa pohjoisesta etelään).
X. Nuo linjat ovat aivan saman suuntaiset
2. Polun yleissuunta on enemmän vasemmalle (katsottaessa pohjoisesta etelään).

Itse olen tätä kysymystä pohtinut viime aikoina. Odotan vastausta todella mielenkiinnolla. Mitähän sanoo Mariacka tähän mallinnuskysymykseen?

Muistini mukaan olen jo kahdesti ottanut kantaa tähän polkukysymykseen. Mutta kertauksen vuoksi: minulla ei ole asiasta minkäänlaista mielipidettä, sillä
- polun suunnalla ei ole mielestäni mitään tekemistä tämän jutun ratkaisun kanssa
- en ole koskaan käynyt Bodomilla.
Toisekseen nykyinen polku (joka ainakin viimeisimmässä kuvassa oli) ei välttämättä vastaa kesän 1960 polkua.

-> Minä en ole pohtinut tätä kysymystä lainkaan enkä aio pohtia. En myöskään veikata.

Loka kirjoitti:

Mariacka kirjoitti:***Kuinka paljon mahtuu pieneen läppäriin
Pieneen läppäriin teltan paikkoja
Kuinka mahtuu tähän pieneen läppäriin
linnun kuvia, kaikki rumia[/i]

Kuolen nauruun! TÄMÄ oli Matlock hauska.

Mua taas ei naurata. Ilmeisesti sinusta Sariolan piikittely vain on hauskempaa kuin eräiden muiden. Vaikka eihän tuo nyt järin ilkeäkään riimittely ole.

^Olen minäkin papillonia piikitellyt, varmaan JOKAISTA tänne kirjoittavaa joskus. Myös minua on piikitelty. Minusta pointti on siinä missä menee raja kiusaamisen ja vitsien kanssa. Paskavaipoista puhuminen ei ole hauskaa. Musseruskan lautta on hauska.

No jaa, minusta se riippuu kirjoittajasta. Esimerkiksi kun Hessu on nimitellyt Sariolaa, niin pakko myöntää, että olen nauranut aika lailla vaikka homma on ollut rankkaa enkä sinänsä sariolan mollaamista kannatakaan.

^^^Kyllä niitä mielipiteitä eri kirjoittajista on muodostunut. Minua henkilökohtaisesti kiusaa eniten tyhmyys. Jos on esitetty jo selvät ja pitävät perustelut jollekin asialle, ja silti joku älykääpiö vain jankuttaa vastaan. Sanotaan nyt esimerkiksi pasi. awa on alkanut antaa jo periksi. Sitten on niitä, joilla ei ole koskaan mitään uutta puheenvuorossaan, jankuttavat sitä samaa. Esimerkiksi Groot ja peltirumpu. Sitten on sellaisia, joilla on pohjimmiltaan hyvin ilkeä mieli, mutta terävä kieli ja älynlahjat korkeintaan alempaa keskitasoa. Esimerkkinä Mariacka. Kohtalaisen älykäs on Wagner, mutta niin teräväsanainen, että joutuu silloin tällöin "jäähylle". Älykäs, muutta omituinen on Loka, lieneekö hänen huumorinsa tervettä. Vaikuttaa siltä, että siihen liittyy sairas sivujuonne. Älykäs kirjoittaja on myös Konsta, joka tosin kirjoittaa harvoin nykyään. Kujala on myös älykäs, mutta miksi ihmeessä hän luopuu omasta oikeasta näkemyksestään, ja liittyy kannattamaan sellaista henkilöä, jolla on väärä käsitys. Niin mukautuvainen ei pitäisi olla. Siinä empatia menee liian pitkälle. papillonilla on jotain omia sisäisiä ongelmiaan, koska hän silloin tällöin hyökkää ilman näkyvää aihetta. Eli on välillä kärttyinen ja purkaa sen sellaiseen suuntaan, mihin sattuu uskaltamaan. Parhaita kirjoittajia virheineenkin ovat Konsta, kujala ja Wagner. Entä huonoimmat? No, ..... jätetään se sanomatta. Kylläpä helpotti!

Sariola kirjoitti:Minua henkilökohtaisesti kiusaa eniten tyhmyys.

Sille et valitettavasti voi muuta kuin yrittää näyttää sitä mahdollisimman vähän.

Jos on esitetty jo selvät ja pitävät perustelut jollekin asialle, ja silti joku älykääpiö vain jankuttaa vastaan. Sanotaan nyt esimerkiksi pasi.

Kiitos samoin, Sariola. Minäkin pidän sinua älykääpiönä, joka jatkaa loputonta jankuttamistaan, vaikka on todistettavasti väärässä. Haluatko järjestää äänestyksen siitä, kumman mielipide saa enemmän kannatusta?

EDIT: Tässä lainaus Sariolan uusimmasta hurskastelusta Lautamiehissä:

Osa kirjoittajista keskittyy pelkästään puhumaan pahaa toisista kirjoittajista, eikä suinkaan hyvää, niinkuin käskyissä neuvotaan. ("Että ajattelemme ja puhumme hänestä hyvää, ja selitämme kaikki parhain päin!").

No, joko pasille on selvinnyt polun oikea suunta uhrikuvassa?

No Sariola, milloin esität ne selvät ja pitävät perustelut oikeaksi julistamallesi polun suunnalle?

On selvästikin tarpeen mainita joitakin esimerkkejä asioista, jotka EIVÄT OLE selviä ja pitäviä perusteluja:
- Toistellaan loputtomiin: 'NN on väärässä polkuasiassa'
- 'Olen tutkinut valokuvia ja olen asiasta aivan varma', toistellaan loputtomiin
- 'Asia on itsestään selvä'
- 'NN ei ole ihan viisas'
- 'Jokohan NN on ymmärtänyt totuuden polun suunnasta'
- 'NN ei ole vieläkään ymmärtänyt totuutta polun suunnasta.'

^sariola on teletappi. joka asia pitää toistaa vähintään kahdesti samassa jaksossa Kukas se niistä olikaan, joka kantoi sitä käsilaukkua

KRP:n merkkikepit uhrikuvaan

Olen kokeillut, miten KRP:n merkkikeppien asemoiminen uhrikuvaan luonnistuu. Mallin lähtökohtana on se, että saadaan edes yhden kulman merkkikeppi paikalleen, minkä jälkeen muiden merkkikeppien paikka voidaan laskea. Korostan, että KRP:n merkkikepit ovat eri asia kuin teltan alkuperäiset nurkkakepit sekä teltan alkuperäinen suunta. On varmaa, ettei KRP olisi jättänyt alkuperäisiä nurkkakeppejä paikalle - mahdollisesti jopa varastettavaksi - vaan merkkikeppien tarkoitus on ollut simuloida nurkkakeppejä. Kuinka hyvin KRP on tässä telttasimulaatiossa onnistunut, ei tiedetä, eikä siksi teltan alkuperäistä suuntaa voida varmuudella mitenkään selvittää.

Miten valita yksi merkkikepin paikka? Olen lähtenyt siitä, että lavastuskuva etelään -näkymässä IV-sivun ja I-päädyn nurkka on suurin piirtein oikeassa kohdassa ja ko. kohtaan on myöhemmin asetettu merkkikeppi. Mikäli oletus on väärä, malli tuottaa väärät paikat merkkikepeille.

alkuoletus

Koska lavastuskuva etelään ja uhrikuva on mielestäni otettu suunnilleen samasta kohdasta, voidaan ko. merkkikepin paikka siirtää uhrikuvanäkymään yksinkertaisesti skaalaamalla kuvat saman kokoon ja kopioimalla merkkikepin paikka samaan kohtaan. Ao. kuvassa lavastuskuvanäkymä on läpinäkyvänä uhrikuvanäkymän päällä ja sen lisäksi alempana olevassa pienoiskuvassa on kulman paikkaa selkiytetty:

kulman siirto

Viitteet:
lavastuskuva - uhrikuva
uhrikuva - lavastuskuva

Olen valinnut merkkikeppien paikkojen löytämiseksi strategian, jossa uhrikuva pyritään yhdenmukaistamaan Jermo-mallin kanssa. Tällöin seuraava tehtävä on selvittää, missä Jermo-mallin mukaiset madaltumalinjat menevät uhrikuvanäkymässä. Tämän selvittämiseksi olen valinnut näiden näkymien välistä Teemun ottaman kuvan Sepin koivulta ja skaalannut kolmen koivun koot toisiaan vastaaviksi. Kun tämä on tehty, voidaan madaltumalinjat vetää suoraan kaikkien kolmen koivun läpi:

madaltumien siirto

Edellisestä kuvasta voidaan muuten nähdä, että uhrikuva ja Jermo-kuva on otettu summittaisella sapluunalla lähes päinvastaisista suunnista, koska niissä ei ole juuri mitään yhteisesti näkyvää koivun reunaosaa.

Seuraavaksi asetetaan uhrikuvanäkymään samat mitat kuin Jermo-näkymään. Todettakoon tässä, että olen hiukan joutunut mallinnuksen aikana säätämään mittoja ja linjoja, jotta Jermo-malli ja uhrikuvamalli vastaisivat kauniisti toisiaan.

madaltumat

Viite:
madaltumat Jermo-malli

Kun uhrikuvan mittayksikkö on valittu, voidaan seuraavaksi piirtää telttaväylä koivun kohdalle:

väylä

Kun näkyvillä ei ole selvää järven takana olevaa rantaa tai kaukana näkyvää metsänrajaa, on horisontin valinta väistämättä hiukan hakuammuntaa. Olen valinnut horisontin siten, että III-pääty kulkee uhrikuvassa III-päädyn puolella selvästi näkyvän kepin kautta. En ota tässä kantaa siihen, mikä keppi on kyseessä. Joka tapauksessa näin valittuna kuvan mittasuhteet tuottavat kohtalaisen mielekkään kokonaisuuden.

horisontin säätö

Kun on päästy näin pitkälle, voidaan esittää simuloitujen KRP:n merkkikeppien avulla asemoitu teltanpohjan paikka. Muistetaan kuitenkin kolme seikkaa. Ensinnä, näkemykseni mukaan ns. TV-kuvassa IV-sivun ja I-päädyn kulman merkkikeppi on alempana kuin II-sivun ja I-päädyn kulman merkkikeppi. Jos halutaan saada I-pääty kulkemaan vaakasuoraan, on tämä otettava huomioon. Toiseksi, I-pääty on näkemykseni mukaan alempana kuin III-pääty. Jos halutaan nähdä teltanpohjan paikka vaakasuorassa, on III-pääty laskettava I-päädyn tasalle tai I-pääty nostettava III-päädyn tasalle. Olen seuraavassa kuvassa valinnut jälkimmäisen tavan. Kolmanneksi, uhrikuvan keskilinja kulkee valitun teltanlinjan itäiseltä puolelta. Siksi ei riitä se, että teltanpohja nostetaan vaakasuoraan vaan on myös siirrettävä I-pääty aavistus kauemmaksi kuin III-pääty, mikä ilmentää siis sitä, että teltanlinja kallistuu hiukan kuvan keskilinjan läntiselle puolelle. Näiden muutosten jälkeen näyttäisi III-päädyn tasalla vaakasuorassa oleva teltanpohja seuraavalta:

teltanpohja vaakasuorassa

Malli on valmis. Esitän ensimmäiseksi näkymän, jossa on korostettu telttaväylää samaan tapaan kuin Jermo-mallissa. Mutta nyt telttaväylän reunat kulkevat simuloidun teltanpohjan alapuolella eivätkä yläpuolella, sillä teltanpohja on mallinnettu III-päädyn tasalle:

perusnäkymä - vaakasuora teltanpohja

Viite:
Jermo-mallin perusnäkymä

Olen lisäksi piirtänyt toisen näkymän, jossa simuloitu teltanpohja on ikään kuin alkuperäisessä asennossaan:

perusnäkymä - alkuperäinen teltanpohja

Jälkimmäisen näkymän avulla on helppo testata, meneekö TV-kuva ykkösessä ja TV-kuva kakkosessa näkyvä Nilsin koivun varjo uhrikuvassa samalla tavalla siististi merkkikeppirivistön yli. Kyllä menee, koivun varjo laskeutuu luontevasti ensin hiukan jyrkemmin ja sitten loivemmin kulkien merkkikeppirivistön I-päädyn yli. Mitä jyrkemmin teltanpohjan linja kulkee länteen, sitä vaikeampaa koivun varjoa on saada kulkemaan luontevasti I-päädyn merkkikeppirivistön linjan yli, sillä tällöin varjon on tehtävä omituinen mutka jossakin kohtaa. Samaan varjokuvaan olen vahventanut Sepin koivun varjon, joka näin asemoidun teltanpohjan mukaan näyttää kulkevan melko tarkoin III-päädyn puolivälin ja IV-sivun puolivälin yli, IV-sivulla kuitenkin hiukan lähempänä III-päätyä kuin I-päätyä:

varjonäkymä

Vertaa:
varjonäkymä II


Tämän mallin mukaan näyttää lähes mahdottomalta, että uhrikuvaa olisi voitu ottaa männyn länsipuolelta, ellei telttaväylän läntistä reunaa saada menemään riittävän etäältä männyn läntisen reunan ohi.

Toinen kysymys pasille!

pasi toi esille erään tutkimuksen, jossa oli tutkittu aivoruhjeita eri menetelmillä. Ainakin mukana oli CT-kuvaus (lienee sama kuin TT-kuvaus, tietokonekerroskuvaus) ja magneettikuvaus. Tämä jälkimmäinen on vanhojen aivoruhjeiden tutkimuksessa se tarkin menetelmä. En muista tarkkaa aikaa, mutta saattoi olla vuosi tai kaksi, jolloin tutkittiin magneettikuvauksella.

Kuinka monta aivoruhjetta ei näkynyt enää tässä jälkimmäisessä mittauksessa, jossa käytettiin magneettikuvausta?

(Eli ne olivat kadonneet näkymättömiin. Esim. Hessu on väittänyt, että aivoruhjeesta jää aina näkyvä jälki aivoihin, joka voidaan aina tällaisella kuvauksella havaita. CT-kuvaus on vanhojen aivoruhjeiden osalta vielä huomattavasti epätarkempi. Sillä tutkimusmenetelmällä suuri osa vanhoista aivoruhjeista jää havaitsematta. Magneettikuvaus on nimenomaan se tarkin kuvaustapa, jos kysymyksessä ovat vanhat aivoruhjeet.)

Tuohon kujalan mallinnukseen en puutu sen enempää yksityiskohtiin, mutta kuvaussuunnan ja kuvaajan paikan osalta siinä ei osuta oikeaan.

Tuolla toisella areenalla on se 1)kuva, joka on otettu niemen kärjen puolelta etelään päin. Siinä näkyy eri teltta kuin alkuperäisessä kuvassa eli 2)lavastuskuvassa etelään.

Kun ottaa tuosta 1-kuvasta sopivalta kohtaa suurennoksen ja vertaa sitä kuvaa tuohon 2-kuvaan, niin huomataan, että kuvat ovat samalta alueelta ja kuvaussuunnatkin ovat lähes identtiset. Siitä voi kuusi kuuselta löytää vastinosat ja ne sopivat millilleen yhteen. Se tarkoittaa sitä, että niissä on kuvattu samaa aluetta. Tässä jälkimmäisessä kuvassa polku näkyy, ja jokainen voi todeta, että se kaartuu oikealle verrattuna pystysuoraan. Tämä on kumoamaton todiste. Tätä ei voi ohittaa. Tämä osoittaa selvästi polun suunnan "lavastuskuvassa etelään". Kun verrataan kuvia "lavastuskuva etelään" ja "uhrikuva" niin kuvien yksityiskohdista nähdään vuoren varmasti, että uhrikuvan ottaja on seissyt lännempänä kuin tuon toisen kuvan ottaja. Se on fakta. Myös noista kuvista muutoinkin nähdään, että uhrikuvassa kuvaussuunta on ollut enemmän vasemmalle. Siihen on siis selvät faktat perusteena, se ei ole mielipide.