Näin al-Holin lapset aloittavat elämänsä Suomessa – sodan keskellä opitun ideologian purkaminen voi viedä vuosia
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lapsia on suojeltava tarpeettomalta julkisuudelta.
Kunnat varautuvat vastaanottamaan al-Holin leiriltä palaavia lapsia ja mahdollisesti myös heidän äitejään. Yle Uutiset kertoi keskiviikkoiltana, että lasten evakuointioperaatio on alkanut.
Helsingissä on valmistauduttu jo loppukeväästä lähtien siihen, että Syyrian taistelualueelta voi palata lapsia ja äitejä. Vantaa puolestaan on varautunut tekemään tarvittaessa pikaisia lasten sijoituspäätöksiä.
Monet mediat kertoivat keväällä al-Holin leirillä olevasta
Sanna-nimisestä naisesta, jolla on neljä lasta. Sannan on kerrottu olevan Kotkasta kotoisin. Kotkassa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävä
Kymsote on valmistautunut siihen, että Syyriasta saattaa tulla lapsia.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnat päättävät itsenäisesti, millaista tukea kukin poikkeuksellisista oloista tuleva lapsi – tai perhe – tarvitsee. Kunnissa heitä vastassa ovat esimerkiksi lastensuojeluviranomaiset.
– Tarpeet voivat olla erilaisia. Voi olla fyysisiä terveyspulmia ja varmaankin myös traumakokemuksia. Olennaista on, että lastensuojelu järjestää lapsen ympäristön niin, että se on turvallinen, sanoo sosiaalineuvos
Marjo Malja sosiaali- ja terveysministeriöstä.
"Lapset syyttömiä"
Maljan mukaan kunnille ei ole annettu mitään yhteistä yleistä ohjeistusta siitä, miten lapset pitäisi sulauttaa suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tarkoitus kuitenkin on, että arki alkaisi mahdollisimman pian akuuttien tukitoimien jälkeen. Malja pitää tärkeänä, että lasten yksityisyyttä suojataan.
– Lapset ovat syyttömiä tapahtumiin, joiden keskelle he ovat joutuneet. Heitä on tärkeää suojella tarpeettomalta julkisuudelta ja leimaamiselta.
Malja painottaa, että Suomesta löytyy osaamista auttaa hyvin vaikeistakin traumoista kärsiviä lapsia. Mahdollisimman normaali arki mahdollistuu eri toimijoiden ja palveluiden yhteistyöllä. Sisäministeriö on myös julkaissut kaksi vuotta sitten
laajan raportinsiitä, kuinka taistelualueilta palaavia voidaan tukea.
– Meillä on siinä hyvä tilanne. Perusvarautumisen lisäksi on tieto, että pystymme vastaamaan traumoihin ja osaamista löytyy erilaisiin vaikeisiin tilanteisiin.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ei vielä alkuviikosta tiedetty, millaisia lapsia on tulossa ja kenen kanssa he mahdollisesti tulevat. Kysyimme HUS:lta tiistaina, millä tavalla siellä on varauduttu lasten tuloon.
– En pysty sanomaan, mitä apua he tarvitsevat. Sitä ei voi arvioida tapaamatta lasta. Psyykkistä tilaa on mahdoton arvioida epämääräisten olosuhdetietojen perusteella. Kun puhutaan hyvin traumaattisista oloista tulevista lapsista, ensimmäinen asia on järjestää heille turvallinen arki, kertoi HUS:n lastenpsykiatrian linjajohtaja
Leena Repokari.
Edessä pitkä tie
Pelastakaa lapset -järjestö arvioi viimeksi tiistaina Yle Uutisille, että al-Holin lapset ovat olleet massiivisen aivopesun kohteena. Samaa mieltä on rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija, oikeuspsykologi
Pia Puolakka.
– Kun ympäristö on rakentunut tietynlaisen ideologian varaan, se ei voi olla vaikuttamatta lapsiin, Puolakka toteaa.
Aivopesulla tarkoitetaan systemaattista, manipuloivaa ja pelon kautta tapahtuvaa mielen muokkausta, jossa henkilölle syötetään erilaisia uskomuksia ja käsityksiä. Tiedossa ei ole, missä vaiheessa se on al-Holin lasten kohdalla alkanut. Puolakka arvioi, että tapaukset ovat joka tapauksessa haastavia ja pitkäkestoinen ammattiapu on tarpeen.
– Lasten avuntarvetta ei voi vähätellä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa uskomusten syöttäminen alkaa, sitä heikompi on lapsen arviointikyky. Esimerkiksi joissakin uskonlahkoissa se alkaa jo hyvin pienenä, Puolakka toteaa.
Nuori mieli on joustava
Aivopesun "purkaminen" ei Puolakan mukaan ole helppo eikä nopea prosessi. Hän arvioi, että puhutaan ennemmin vuosista kuin kuukausista.
– Riippuu siitä, kuinka kauan on lapsi altistunut ideologialle ja mitä hän on nähnyt. Toisaalta lapsen ja nuoren etu voi olla, että heillä mieli joustaa kumpaankin suuntaan.
Etu on myös se, jos lapsella on ollut kasvuympäristössään joku turvallinen aikuinen. Uskomuksista väittely tai kinastelu ei auta.
– Aluksi pyritään vakauttamaan tilanne. Sen jälkeen voidaan alkaa tarkastella näkemyksiä, joihin lapsi on uskonut ja miksi. Mietitään, voiko niille olla vaihtoehtoja. Kenenkään päätä ei käännetä ilman omaa motivaatiota.
Puolakan mielestä on tärkeää, että lasten vointia seurataan aktiivisesti arjen alettua ja mahdollisiin ongelmiin puututaan ripeästi esimerkiksi koulussa. Yksi hoidollinen keino on varmistaa, että lapsi löytää uusia kiinnostuksen kohteita uudessa elämässään.
– Pois otetun tilalle pitää tarjota jotakin muuta. Näyttää, että elämällä on hyvää tai jopa parempaa tarjottavana kuin aikaisemmin. Muuten lapsi voi menettää elämästään sen vähän merkityksen, joka ideologian kautta on ollut.