Jimit, olet oikeassa: Auer on saanut lainvoimaisen tuomion seksuaalirikoksista. Syy siihen, miksi kaikki eivät usko Auerin olevan syyllinen, löytyy tästä ketjusta: syynä on lasten kertomukset.
Auerin saama tuomio perustuu oikeastaan täysin lasten kertomuksiin, ja joka muuta väittää, yrittää tietoisesti johdattaa harhaan. Kannattaa lukea Turun hovioikeuden julkinen seloste, jossa mainitaan selvästi, että välitöntä näyttöä ovat vain lasten kertomukset.
Nyt joku kysyy - täysin oikeutetusti - voidaanko Auerin tuomio seksuaalirikoksista kyseenalaistaa vain siksi, että se perustuu lasten kertomuksiin. Niiden lasten, jotka ovat uskaltaneet kertoa rikoksista vasta pari vuotta niiden tapahtumisen jälkeen? Ei tietenkään. On olemassa monia tapauksia, joissa uhri on kertonut tapahtuneesta vasta kuukausien, vuosien päästä, uhrina ollut lapsi on voinut kertoa hyväksikäytöstä vasta aikuisena. On yleistä, että näyttönä rikoksesta on vain uhrin sana tapahtuneesta ja silti tuomio rapsahtaa.
Auerin tapauksessa kyse on siitä, mitä kaikkea lapset ovat kertoneet. Oikeuslaitos on todennut itsekin, että kaikki kertomukset eivät voi pitää paikkaansa, ja ne sisältävät selvästi epärealistisia elementtejä. Turun hovioikeus kertoo, että on kyennyt erottelemaan epätodet tapahtumat todellisista, mutta toisaalta myöhemmin mainitsee että ''rikoksen mahdollisuutta ei voida sulkea pois''. (Mitenhän muuten Turun ho kykeni erottelemaan mikä on totta ja mikä ei, kun viime joulukuussa annetussa surma-asiassa muistaakseni todettiin, että asiantuntijat eivät kykene erottelemaan mitkä osat lasten kertomuksista ovat totta?)
Tähän väliin eräs korkeimman oikeuden ennakkopäätös:
KKO
48 Vaikka KKO ei ottanut Auerin ja Kukan tapausta käsittelyyn, otti se tuon, vaikka siinäkin oli kyse vain näytön arvioinnista. KKO ei muuttanut alempien oikeusasteiden tuomiota, mutta antoi kattavat perustelut, miksi tuomioon päädyttiin. Pientä yhteenvetoa mitä KKO lausui yleisesti:
- eniten kannatusta on saanut käsitys, että vain harvoin muistamiskyky ulottuu tapahtumiin ennen kolmen vuoden ikää
- pienet lapset kertovat usein melko vähän yksityiskohtia ja heidän kertomuksensa ovat yleensä lyhyitä
- spesifisin hyväksikäyttöön yhdistetty käyttäytymismuoto on niin sanottu yliseksualisoitunut käyttäytyminen, jolla tarkoitetaan lapsen kehitysvaiheelle epätyypillistä seksuaalista käyttäytymistä. Usein tämä ilmenee siten, että seksuaalisesta toiminnasta tulee pakonomaista, ja sillä on kielteisiä vaikutuksia lapsen muuhun elämään.
Entä uhri?
- uhrin pitkäaikaiset alapään alueen punoitus- ja ihottumaongelmat on nähty voivan liittyä mahdolliseen hyväksikäyttöön. Toistuvat ja pitkäaikaiset ahdistus- ja poissaolokohtaukset on tulkittu selkeiksi merkeiksi turvattomuudesta ja pitkäkestoisesta psyykkisestä traumatisoitumisesta. Uhri oli selkeästi psyykkisesti traumatisoitunut lapsi ja tarvitsi elinympäristön olosuhteiden turvaamisen ohella lastenpsykiatrista hoitoa.
- uhrissa oli ilmennyt vihaisuutta, luottamuksen puutetta ja vuorovaikutuksen ristiriitaisuutta sekä äkkiarvaamatonta fyysistä ja psyykkistä väkivaltaisuutta ja leikkiteemoissa toisen satuttamista sekä toisen päälle ulostamista ja lisäksi törkeää kielenkäyttöä, pysähtymisiä ja poissaolokohtauksia, levottomuutta, lyhytjänteisyyttä ja keskittymättömyyttä, pelkäämistä yöaikana sekä tuskaista ja pakonomaista itsetyydytystä (ˮvänkäämiskohtauksiaˮ). -- Uhri oli kuitenkin selkeästi traumatisoitunut lapsi.
Loput voitte lukea itse. Mutta ajan tällä takaa sitä, että miten kukaan ei huomannut minkäänlaisia merkkejä Auerin lapsissa, vaikka lapset olivat toistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten uhreina? Perheen kotona kävi valepoliisi, perheen kotia salakuunneltiin. Edes sijaisvanhemmat eivät huomanneet mitään merkkejä, vasta kesällä 2011 kun lapset itse kertoivat.