MURHA.INFO

Noir kirjoitti: Ke Loka 16, 2019 4:35 pm Kylän asukkaat estivät kivittämällä pakolaisalusta rantautumasta Kreikassa
15.10.2019 20:13Petri Saarela


Open Arms. Kuva Shutterstock.

Lesbos-saarella paikalliset asukkaat pitivät kivittämällä Open Arms -pakolaisalusta kauempana rannasta.
Espanjalaisen Proactiva Open Arms -kansalaisjärjestön operoima Välimerellä siirtolaisia poimiva Open Arms -alus epäonnistui rantautumisessa Lesbos-saaren Skala Sykamias -satamaan maanantaina.

Ekathimerini kertoo, että ryhmä paikallisia asukkaita heitteli kiviä alusta kohti, joka joutui jäämään ankkuriin 200 metrin päähän rannasta.

Kreikan poliisin ja EU:n rajavalvontaviranomaisen, Frontexin, virkailijoita saapui lopulta paikalle.

Ekathimerinin mukaan asiasta ei ole saatu lisätietoja.

https://www.kansalainen.fi/kylan-asukka ... kreikassa/

Doctor Lecter kirjoitti: Ke Elo 22, 2018 9:32 am ...
Valtaosa venäläisistä Jehovan todistajista on saanut tähän mennessä Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Suomesta hakee tällä hetkellä turvapaikkaa kaikkiaan jo yli 200 venäläistä Jehovan todistajaa. Heistä suurin osa vasta odottaa Maahanmuuttoviraston (Migrin) päätöstä turvapaikasta.
– Vajaat kymmenen turvapaikkahakemusta on ratkaistu, ja päätöksistä suurin osa on ollut kielteisiä, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä kertoo Lännen Medialle.

Similän mukaan joukossa on myös myönteisiä päätöksiä. Kielteisen päätöksen saaneet ovat valittaneet ratkaisuista hallinto-oikeuteen. Yksi Migrin päätös on saanut hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen lainvoiman, eli Migrin päätös on pitänyt.[/i]

Turun Sanomat
22.8. 05:50

Jehovan todistajilla oli perustellusti aihetta pelätä vainoa kotimaassaan Venäjällä, katsoo KHO

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mukaan Jehovan todistajilla oli perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan Venäjällä. Kyse on asiasta, jossa kolmihenkinen perhe haki Suomesta turvapaikkaa, ja Maahanmuuttovirasto (Migri) päätti vuonna 2018 käännyttää heidät.
Perheen vanhemmat kertoivat, että poliisi ja miliisi olivat vuosien varrella ottaneet heidät useamman kerran kiinni heidän ollessaan saarnaamassa. Heidän mukaansa heidän käyttämäänsä valtakunnansaliin oli myös tehty hyökkäyksiä.
–  Vuonna 2010 valtakunnansaliin hyökkäsi kaksi naamioitunutta miestä, jotka pahoinpitelivät kahta sitä vartioimassa ollutta henkilöä. Vuonna 2011 sinne heitettiin kranaatti, joka tehtiin myöhemmin vaarattomaksi, vanhemmat kertoivat KHO:lle.

Selvityksessään he esittivät myös Moskovan lastensuojeluviranomaisen päätöksen, jossa sanottiin, että alaikäisen lapsen ottaminen uskonnollisiin kokouksiin ja osallistuminen saarnaamistyöhön voi olla peruste vanhempien oikeuksien peruuttamiselle.

KHO katsoi, ettei perhe tulisi saamaan kotimaassaan viranomaissuojelua. Heidän ei voitu oikeuden mukaan edellyttää, että he luopuisivat uskontonsa harjoittamisesta tai salaisivat sen.

Päätöksellään KHO kumosi Migrin ja hallinto-oikeuden aiemmat päätökset ja palautti asian Migriin turvapaikan antamiseksi.

On Anoi Kaa kirjoitti: To Syys 10, 2020 11:45 am Oikeassa kreikkalaiset olivat. Nyt pakolaiset kiittivät polttamalla asuinpaikkansa Morian leirillä Lesboksella kahteen kertaan ja minulla on hyvin hyvin ikävä tunne, että erään pohjoisen maan hallitus tulee tekemään pikaisia siirtoja ison lastin "pelastamiselle" Suomeen.

Suomi vastaanottaa 11 turvapaikanhakijaa tulipalon tuhoamalta leiriltä Kreikasta – taivasalla yhä tuhansia
Suomi vastaanottaa 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa Kreikan Morian pakolaisleiriltä. Asiasta tiedottaa sisäministeriö.

Lasten siirto Suomeen tapahtuu myöhemmin selviävänä ajankohtana. Tulijat ovat Suomessa kahden viikon ajan karanteenia vastaavissa olosuhteissa.

Raju tulipalo tuhosi Morian leirin käytännössä kokonaan keskiviikon vastaisena yönä.

Suomen tuore päätös on osa jo keväällä tehdyn päätöksen toimeenpanoa. Tuolloin valtioneuvosto päätti vastaanottaa yhteensä 175 erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta.

– Morian leirin tulipalo on järkyttävä tapahtuma jo valmiiksi vaikeissa olosuhteissa, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoo tiedotteessa.

– Kreikasta on tähän mennessä siirretty Suomeen 72 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä hakijaa. Toimintamme on jo konkreettisesti auttanut Kreikkaa ja haavoittuvassa asemassa olevia hakijoita. Vastaanottamalla nämä 11 alaikäistä jatkamme tuen antamista ja hallituksen päätöksen toteuttamista.
400 lasta turvaan
Morian ylikansoitetulla leirillä ja sen liepeillä eli yli 12 000 ihmistä, joiden uudelleensijoittaminen on osoittautumassa merkittäväksi haasteeksi ja poliittiseksi kysymykseksi. Kreikka on jo siirtänyt yli 400 orpolasta mantereelle pois Lesboksen saarelta, jolla leiri sijaitsi.

Tuhannet turvapaikanhakijat ovat olleet keskiviikosta saakka taivasalla ja nukkuneet muun muassa pelloilla ja teiden varsilla, kertoo uutistoimisto AFP. Kreikka on tarjonnut noin 2000 ihmisen käyttöön kaksi merivoimiensa alusta ja yhden matkustajalaivan.

Myös EU on luvannut laivoja väliaikaiseksi majoitukseksi kodittomille. YK:n pakolaisjärjestö on lähettänyt paikan päälle avustustyöntekijöitä, ruokaa ja vettä.

EU-puheenjohtajamaa Saksa on pyytänyt EU-jäsenmailta apua Kreikan tilanteeseen. Myös esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaati torstaina EU-mailta vastuunkantoa ja Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotákis ”solidaarisuutta”.

Ainakin Hollanti, Ranska ja Saksa ovat lupautuneet ottamaan vastaan leirillä eläneitä ihmisiä. Norja ilmoitti heti keskiviikkona tuovansa leiriltä 50 ihmistä, pääasiassa lapsiperheitä.

Villeri kirjoitti: Pe Syys 11, 2020 10:05 am >Lähde siirtolaiseksi >jämähdä Kreikan saarelle >polta asuinpaikkasi >saa haluamasi turvapaikka eli loppuelämän vastikkeeton elatus.

Jumalauta miten rikki tämä systeemi on. //

Lehti: Saksa valmis ottamaan vastaan jopa tuhansia ihmisiä tulipalossa tuhoutuneelta Morian leiriltä

Bild-lehden mukaan liittokansleri Angela Merkel olisi valmis ottamaan Saksaan satoja tai jopa tuhansia lapsia perheineen.

Morian leiri Lesboksella paloi viime viikolla, ja siellä olleet ihmiset ovat sen jälkeen majoittuneet taivasalle tai telttoihin.
15:18

Saksa on valmis ottamaan vastaan lisää siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Lesboksen saarelta Kreikasta. Saksa on jo aikaisemmin lupautunut ottamaan noin 150 ilman saattajaa olevaa alaikäistä.

Liittokansleri Angela Merkelin edustajan Steffen Seibertin mukaan alaikäisten ottaminen on vasta ensimmäinen askel, ja maa on valmis tekemään lisää ihmisten auttamiseksi.

Bild-lehden mukaan Merkel olisi valmis ottamaan Saksaan satoja tai jopa tuhansia lapsia perheineen. Päätöksestä saatetaan kertoa jo keskiviikkona hallituksen kokouksen jälkeen.

Morian leiri Lesboksella paloi viime viikolla, ja siellä olleet ihmiset ovat sen jälkeen majoittuneet taivasalle tai telttoihin. Leirillä ja sen ympäristössä asui noin 12 000 ihmistä.

EU:n turvapaikka­politiikassa solidaarisuudesta tulee pakko

EU-komissio ehdottaa, että Eurooppaan tulevat turvapaikanhakijat seulotaan ensimmäisen kerran heti EU:n ulkorajalla ennen maahantuloa.

VIISI vuotta sitten pakolaiskriisi osoitti, ettei Euroopan unionilla ollut mitään suunnitelmaa tilanteeseen, jossa Eurooppaan pyrkisi kerralla suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia.

Valmistautumattomuus ei johtunut siitä, että kriisiin olisi ollut mahdotonta valmistautua, vaan siitä, ettei siihen ollut haluttu valmistautua. Poliittinen tahto puuttui.

Nyt nähdään, että pakolaiskriisi muutti perustavanlaatuisesti monen eurooppalaisen suhteen globalisaatioon. Eurooppa haluttiin panna kiinni muualta tulevilta, minkä autoritaariset johtajat esimerkiksi Unkarissa, Puolassa ja Slovakiassa nopeasti oivalsivat ja ottivat politiikkansa keskiöön.

Pari viikkoa sitten tulipalo Morian pakolaisleirillä Kreikan Lesboksen saarella osoitti, että vaikka viidessä vuodessa on paljon muuttunut ja jotain on opittukin, perusongelma on entisellään. Euroopan poliittiset voimasuhteet ovat siinä asennossa, että jäsenmaat eivät kykene jakamaan vastuuta pakolaisten suojasta, siirtolaisuuden säätelystä, EU:n ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta tai poliittisesta vakaudesta.

Tilanteen piti päästä niin pitkälle, että Välimereen on hukkunut tuhansia Eurooppaan yrittäviä ja Kreikan saarille on syntynyt leirejä, joista ei päästä eroon kuin sytyttämällä ne tuleen.

Morian palo osoitti, ettei yhteisen turvapaikka- ja siirtolaispolitiikan uudistamista ole enää aikaa odottaa.

PAKOLAISKRIISI jakoi jäsenmaat, eikä jakolinjoista ole päästy vieläkään. Siksi ei ole ihme, että EU:n maahanmuutosta vastaava komissaari Ylva Johansson pohjusti keskiviikkona julkistettua komission uutta turvapaikka- ja siirtolaissopimusta sanomalla, ettei se tulisi miellyttämään ketään.

Komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille se, että EU-maat saavat sovittua yhteisestä turvapaikkapolitiikasta, on yksi koko komission kauden tärkeimmistä asioista. Niin se on myös EU:n puheenjohtajamaalle Saksalle, joka varmasti tekee kaikkensa, että EU-maat saadaan ehdotuksen taakse. Tämä on pakolaiskriisin jäljiltä Saksalle kunniakysymys.

Kaikille jäsenmaille on selvää, ettei vanha malli toiminut. Yhtä selvää on, että maahanmuutto ja siirtolaisuus ovat aina osa Eurooppaa ja sen kaikkien jäsenmaiden arkea.

Avainkysymys on koko ajan ollut EU-maiden keskinäinen vastuu turvapaikanhakijoista ja solidaarisuus: miten ja kuinka sitovasti muut valtiot kuin turvapaikanhakijoiden ensimmäiset tulomaat ottavat vastuun turvapaikanhakijoista? Tähän komissiolla on raju kompromissi.

Turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista kaikkiin jäsenmaihin tulee pakko. Jos jäsenmaa ei halua ottaa turvapaikanhakijoita vastaan sisäisinä siirtoina, se voi myös ottaa hoidettavakseen muusta maasta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen palautuksen lähtömaahan. Jos tässä ei onnistu, jää henkilö maan kontolle.

Ideana on paitsi jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus myös palautusten tehostaminen. Se on kuitenkin hyvin vaikeaa. Jäsenmaa voi siis maksaa itsensä ulos velvoitteista ottaa vastaan turvapaikanhakijoita – mutta ottaa riskin, ettei onnistu palautuksissa.

KOMISSION esitys on laaja. Uuden turvapaikka- ja maahanmuutto-ohjelman keskiössä on monia toimia, joiden tavoitteisiin varmasti kaikki jäsenmaat yhtyvät. Turvapaikkaprosessin on oltava nopeampi, ja kielteisten päätöksen saaneet täytyy palauttaa lähtömaihinsa nopeasti. Se, miten turvapaikkaprosessia nopeutetaan, jakaa sen sijaan varmasti kannat.

EU-komissio ehdottaa, että Eurooppaan tulevat turvapaikanhakijat seulotaan ensimmäisen kerran heti EU:n ulkorajalla ennen maahantuloa. Uudenlainen integroitu rajamenettely tarkoittaa sitä, että kaikki EU:n ulkorajalle tulevat eivät pääse lainkaan varsinaiseen turvapaikanhakumenettelyyn, vaan osa käännytyspäätöksistä tehdään heti rajalla. Ulkorajoille tarvitaan uudenlaisia keskuksia, joissa on mahdollista tehdä terveystarkastuksia, turvatarkastuksia, sormenjälkien ottamista ja rekisteröintiä Eurodac-tietokantaan.

Uuden rajamenettelyn ilmeisin kritiikki koskee sen suhdetta perusoikeuteen hakea turvapaikkaa. Komission ehdotuksessa uuteen pikamenettelyyn päätyy, jos tulee maasta, josta alle 20 prosenttia turvapaikkahakemuksista on hyväksytty.

EU-KOMISSIO hakee ehdotuksellaan vaikeasti saavutettavaa tasapainoa ratkaistakseen EU:ta kaikkein syvimmin jakavan konfliktin. Myös Suomelle esityksessä riittää pohdittavaa.

Sitten pakolaiskriisin Suomessa on vaihtunut hallituspohja, mutta on selvää, että komission ehdotus jakaa myös Sanna Marinin (sd) hallitusta.

Ratkaisu turvapaikkapolitiikkaan pitää kuitenkin saada. Siksi Suomen on katsottava kokonaisuutta myös koko EU:n kannalta.

On myös muistettava, että Suomi on yksi EU:n ulkorajavaltioista. Eteläisen Euroopan maat ovat muuttoliikkeestä huolissaan, mutta niin olisi Suomikin, jos paine kohdistuisi itärajaan.

...suhdetta perusoikeuteen hakea turvapaikkaa

...seulotaan ensimmäisen kerran heti EU:n ulkorajalla ennen maahantuloa.

Kanariansaarille on saapunut yli tuhat siirtolaista kahdessa vuorokaudessa – suurin määrä sitten vuoden 2006

Valvonnan tiukentaminen Marokon Välimeren rannikolla työntää Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä vaaralliseen merenylitykseen Kanariansaarille.

Espanjalle kuuluville Kanariansaarille on saapunut suurin määrä afrikkalaisia siirtolaisia sitten vuoden 2006.

Punainen Risti kertoi lauantaina, että saarille on saapunut kahden vuorokauden kuluessa yli tuhat ihmistä.

Sen jälkeen kun Turkki, Marokko ja Libya ovat tiukentaneet Välimeren reittien valvontaa, monet Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset suuntaavaat Kanariansaarille.

Viimeksi tällaisia tulijoiden määriä nähtiin 14 vuotta sitten, kun yli 30 000 siirtolaista saapui saarille muiden reittien ollessa tukittuina.

Saaret sijaitsevat 97 kilometriä länteen Marokon Atlanninpuoleisesta rannikosta.

Reitti on vaarallinen. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan ainakin 251 ihmistä kuoli tammi–syyskuussa yrittäessään meren yli saarille. Viime vuonna reitillä kuoli ainakin 210 ihmistä.

Paikallispoliitikot kutsuvat hallitusta apuun
Torstain ja lauantain välisenä aikana 1 015 siirtolaista Pohjois-Afrikan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maista rantautui veneillä Lanzarotelle, Fuerteventuraan, Gran Canarialle ja Teneriffalle, Punaisen Ristin edustaja kertoo.

Useimmat heistä olivat hyvässä kunnossa, mutta osa kärsi hypotermian oireista. Kaikille tehtiin koronavirustesti.

Espanjan sisäministeriön mukaan tammi–syyskuussa siirtolaisia saapui Kanariansaarille noin 6 000.

Kanariansaarten poliitikot ovat pyytäneet hallitukselta apua, koska paikalliset resurssit eivät riitä saapujien majoittamiseen ja hoitamiseen.

Saarilla vieraillut maahanmuuttoministeri José Luis Escrivá lupasi hallituksen ryhtyvän toimiin.

Ilta-Sanomat kirjoitti:Salamatkustajat uhkasivat öljytankkerin miehistöä Britannian edustalla – vasta erikoisjoukkojen väliintulo rauhoitti tilanteen

Tilanne purkautui, kun sotilaat nousivat alukselle ja ottivat kiinni salamatkustajat.

Ina Kauppinen
25.10. 22:32

SALAMATKUSTAJAT uhkailivat öljytankkerin miehistöä Englannin etelärannikon edustalla, poliisi tiedotti sunnuntai-iltana AFP:n mukaan. Tuolloin välikohtaus oli kestänyt jo yhdeksän tuntia siitä, kun ensimmäinen hälytys tuli.

Poliisin mukaan Nave Andromeda -tankkerin henkilökunnan hyvinvoinnista alettiin huolestua aamukymmenen aikoihin. Tuolloin poliisille kerrottiin, että salamatkustajat olivat ”tehneet sanallisia uhkauksia miehistö kohtaan,” mutta ”kenenkään ei raportoitu loukkaantuneen”. Poliisi päätti eristää aluksen.

Britannian rannikkovartiosta ja rajavartiosto hälytettiin purkamaan tilanne. Rannikkovartioston mukaan kaksi helikopteria lähetettiin tukemaan poliisia.

BBC:n mukaan myös Britannian erikoisjoukot ovat osallistuneet välikohtauksen selvittämiseen. Hieman ennen kello 22.30 Reuters uutisoi, että armeijan joukot olivat nousseet laivalle ja seitsemän ihmistä otettu kiinni.

Varustamoa edustavien asianajajien mukaan kyse ei ollut kaappauksesta vaan salamatkustajat olivat vastustaneet sitä, että heidät oltiin lukitsemassa hyttiin sen jälkeen, kun heidät oli löydetty.

Nave Andromeda on rekisteröity Liberiaan. Raakaöljyä kuljettava alus lähti Nigeriasta viime viikolla ja sen oli määrä saapua Southamptonin satamaan aiemmin sunnuntaina.

Doctor Lecter kirjoitti: Su Loka 11, 2020 4:55 pmKohta Kanarian saarilla lähtee talous huimaan nousuun - moniosaajia saapunut helpottamaan työvoimapulaa sekä keksimään uusia innovaatioita