^Yllättävän vähän kommenteja ko. dokumentti on palstalla aikaan saanut, vaikka kielitaitoisia keskustelijoita täältä löytyykin. Toivottavasti YLE (tai femman) esittää tämän joskus myös suomeksi tekstitettynä, vaikka kyllä dokkarissa suomeakin puhutaan. Sitä odotellessa, teen lyhyen yhteenvedon dokkarista.
Uutta ja tarkempaa tietoa ainakin ER:n taustasta sai, joka osittain kumoaa tai korjaa myös itse esittämiäni väitteitä. Ranon ruotsi oli lievästi sanottuna heikkoa, tosi kökköä oikeastaan. Itsekin piti lukea ruotsinkielistä tekstitystä, ennen kuin ymmärsi, mitä kaveri solkkaa ...
Syntynyt siis Simossa vuonna -61, mutta perhe muutti useasti ER:n ollessa lapsi. Kemi lienee kuitenkin paikka, jossa hän pisimpään asui, aloittaen koulunkäynnin siellä. Toimittaja Robert Aschberg oli myös haastatellut erästä vanhaa koulukaveria, joka oli kertonut, että ER:ssä oli jo lapsena näkyvissä merkit siitä, että ER:stä ei tule normaalia, 9:stä 6:een työssäkäyvää, kansalaista.
80-90-luvun vaihteessa ER oli jo muuttanut Ruotsiin, Tyresö'öön Tukholman eteläpuolelle. Heinäkuussa 1991 ER oli kuitenkin käymässä kotikonnuilla Kemissä. Täikönpuiston
snägärillä (silloinen Laakson grilli, ei siis enää sama, mikä itse dokkarissa näkyy) tapahtui sitten aamuyöstä (25/7) tämä jo tunnettu ampuminen, jossa ER ampui 28-vuotiasta oululaismiestä päähän. Yksityiskohtia ei itse ampumisesta kerrottu edelleenkään, mutta kalabaliikkia oli siis esiintynyt.
Uhri ei kuollut heti, vasta parin päivän päästä sairaalassa. Tätä ennen ER oli jo pidätetty. ER pelkäsi poliisien ampuvan hänet, joten hän oli soittanut paikalliseen lehteen (Pohjolan Sanomat [*]) ja vaatinut lehden toimittajaa tulemaan paikalle, ennen kuin hän uskaltaa antautua poliiseille. Näin sitten kävikin.
Tuosta ampumisesta ja aserikoksesta ER sai yhteensä 9 v 6 kk ja 20 päivän tuomion 1991-12-19. Hänet kuitenkin vapautettiin jo kuuden vuoden jälkeen (1998) ja ER muutti rajan taakse Haaparannalle. Ko. tuomion jälkeen ER on saanut yli 15 muuta tuomiota.
Dokkarissa haastateltiin useita ER:n eri yhteyksissä tavanneita ihmisiä, jotka lähes kaikki pitivät Ranoa hyvin epämiellyttävänä persoonana. Eräskin naapuri kertoi lopussa, että nyt kylällä voidaan vihdoinkin hengähtää helpotuksesta, kun Rano ei ole enää terrorisoimassa.
Tuosta käärmeenmyrkkyepisodista tuli (minulle) uutta tietoa, joka on syytä kertoa, sillä aikaisemmat lehtitiedot ovat ilmeisesti olleet hieman virheellisiä. Tapahtui siis toukuussa 2007.
Ranon pistämä mies ei siis ole kuollut, koska varsin elävänä esiintyi dokkarissa (jos ei sitten ole kuollut nauhoituksen jälkeen, sillä ko. dokkarissa on itse asiassa otteita myös arkistomateriaalista ja vanhemmista Ranoa/Vojakkalaa käsittelevistä jutuista). Uhrin mukaan, kyse oli siitä, että hänen ex-tyttöystävänsä oli myynyt lumilingon Ranolle, joka ei sitä kuitenkaan ollut maksanut.
Myyjä luonnollisesti halusi saada rahansa, ja aikansa niitä karhuttuaan, Ranolla paloi käämi. Jälleen esiintyi kalabaliikkia Ranon ja uhrin välillä, jolloin tilanne kärjistyi mm. Rano ruiskutti kyynelkaasua sekä uhrin että tämän tyttöystävän kasvoille. Uhrin koira puri Ranoa, joka sitten itsepuolustukseksi löi sattumalta mukana olleella ruiskulla uhria reiteen. Ruiskun mukanaololle kuultiin asianajajan kertomana varsin huvittava syy, jonka kuitenkin hovioikeus myöhemmin "osti" ...
Muutenhan dokkarissa sitten kerrattiin Vojakkalan tapahtumia ja Ranon kiinnostusta eksoottisiin eläimiin. Ohjelmassa haastateltiin myös Ranon surmasta epäiltyä Sorvojaakin, joka kertoi tavanneensa Ranon ensimmäisen kerran vuonna 2004. Omien sanojensa mukaan, hän ei juurikaan olisi halunnut olla Ranon kanssa missään tekemissä ensimmäisten kauppojen jälkeen, mutta Ranolle ei oikein voinut sanoa ei, vaikka hän olikin yrittänyt luovia suhteessaan tähän.
Lopuksi Aschberg kysyy Sorvojalta tämän omaa arvausta siitä, kuka Ranon ampui. Sorvoja epäilee teon takana olevan ikäviä tyyppejä Kemistä ...
Jos joku ihmettelee, miten toimittaja Robert Aschberg osaa lausua suomalaiset nimet suhteellisen hyvin, ainakin riikinruotsalaisittain katsottuna, johtuu se siitä, että hänen äitinsä on suomenruotsalainen. Aschberg on myös itse lapsuudessaan viettänyt kesiä Turun saaristossa, Iniöllä.
Ranohan on muuttanut sukunimensä, ja alkuperäistä sukunimeä ei ilmeisesti vielä ole mainittu. Laitan sen kuitenkin tähän, mutta sopivasti peiteltynä, jotta ko. sukunimen muut haltijat (sukulaiset) eivät sitä välttämättä mahdollisesti googlaamalla löytäisi tai itseensä yhdistäisi.
Muut dokkarin katselleet voinevat tarvittaessa täydentää yhteenvetoa.
[*]
Dokkarissa näytetään muuten osa Pohjolan Sanomien jutusta kuvituksena, josta tuleekin mieleeni, olisiko jollakulla palstan lukijoista mahdollista tehdä käynti paikalliseen kirjastoon ja kenties hakea mikrokorteilta ko. artikkeli ja vaikka kopsata/referoida se tänne ...