Neloismurha
Syyskuu 1980, Tukholma. 22-vuotias
Gunnar Valte Palmroth oli juuri päässyt pois oikeuspsykiatrisesta sairaalasta, jonne hänet oli määrätty raiskauksen vuoksi. Aftonbladet kuvaili rikosta ”hyvin brutaaliksi”. Sairaalassa Palmroth vietti miltei vuoden päivät, mutta oli päässyt pois sillä ehdolla, että menee opiskelemaan.
Rikostaustaa miehellä oli jo ennen raiskaustuomiotakin, sekä Suomesta että Ruotsista. Rikoksia oli kymmenittäin: kaikenlaista aina näpistyksestä pahoinpitelyyn ja raiskaukseen.
Koulunkäyntivapaata sairaalasta saanut Palmroth ehti olla kotona vain muutaman viikon ajan. Sitten tapahtui jotain, joka katkaisi kahden romanisuvun välit lopullisesti.
Viimeinen ilta diskossa
Palmroth asui avovaimonsa ja kahden lapsensa kanssa Tukholman läänissä Haningen kunnassa. Muutaman sadan metrin päässä heidän kotoaan oli asunto, jota kulki nimellä Diskoteket, disko. Siellä oli tapana viettää iltaa ja juoda alkoholia toisen romanisuvun jäsenten kanssa.
Yksi tällaisista illoista oli kyseessä 7. syyskuuta 1980. Ensin oli vietetty aikaa Palmrothien asunnolla porukalla, myöhemmin illasta oli siirrytty ”Diskoon”. Paikalla oli pariskunnan lisäksi
Väinö Valdemar Berg ja tämän sisko
Dagmari Rosita Berg, sekä
Antero Olavi Mikkonen ja
Rickard Fritz Koistinen, kaikki kaksi-kolmekymppisiä.
Tunnelma oli ollut vielä alkuillasta hyvä: juteltiin ja laulettiinkin.
– Sitten viina alkoi loppua ja suunsoitto alkoi, tuomiossa kirjoitetaan.
Sanaharkkaa syntyi erityisesti Palmrothin ja Bergin välille. Silloin Palmrothin avovaimo päätti toimia.
– Hän tiesi, että miehellä oli viinapäissään taipumusta väkivaltaisuuteen. Siksi hän takavarikoi miehensä puukon.
Sitä avovaimo ei tiennyt, että miehellä oli myös pistooli.
Tilanne eskaloituu
Lopulta aamun sarastaessa Diskossa käytiin nukkumaan, mutta Palmroth ei tiennyt, mitä tekisi. Hän päätyi siihen, mitä oli tehnyt ennenkin: hän kävi nukkumassa olleen naisen kimppuun ja joko raiskasi tai yritti raiskata hänet.
Hetkeä aiemmin hän oli vielä uhkaillut muita aseella, ja ase oli edelleen hänen kädessään raiskauksen aikana. Ase laukesi ja luoti lävisti naisen sydämen.
Aseen laukaus herätti naisen veljen, Väinö Bergin, joka ryntäsi heidän luokseen. Palmroth ampui häntä lukuisia kertoja. Sen jälkeen Palmroth ampui useilla laukauksilla toisen nukkumassa olleista miehistä. Asunnosta pakoa yrittäneen kolmannen miehen hän puukotti – ammukset olivat päässeet jo loppumaan.
Palmroth viimeisteli teon puukottamalla kaikkia kolmea miestä kuolettavasti. Tuomion mukaan verilöylyksi kuvaillut tapahtumat kestivät kaksi tuntia.
Viimeisenä tapettiin Berg. Palmroth on itse kertonut, että Berg pyysi häntä ampumaan tämän – mies tiesi kuolevansa ja toivoi nopeaa loppua. Luoteja ei enää ollut, joten Palmroth viilsi miehen kurkun auki. Se, oliko tämä Bergin toive vai ei, jäi vain Palmrothin tietoon.
Kun kaikki olivat kuolleet, Palmroth teki vielä viimeisen teon: hän pudotti naisen ruumiin talon hissikuiluun. Nainen löytyi vasta kahta päivää myöhemmin, ja kolmoismurhasta tuli nelosmurha.
Poliisi pelkäsi kostoa
Palmroth otettiin kiinni pian teon jälkeen. Aluksi hän tunnusti tappaneensa kaikki neljä, mutta muutti myöhemmin kertomustaan. Hän myönsi ainoastaan kuolemantuottamuksen naisen osalta sekä ampuneensa veljeä hätävarjeluna. Seksuaalirikoksen hän kiisti, eikä häntä siitä tuomittu. Tuomion mukaan seksuaalisessa tarkoituksessa tapahtunut hyökkäys oli kuitenkin tapahtunut.
Maaliskuussa 1981 Handenin käräjäoikeus tuomitsi Palmrothin kolmesta murhasta ja yhdestä kuolemantuottamuksesta. Hänen arvioitiin kuitenkin olleen psyykkisesti siinä tilassa, että hänet määrättiin oikeuspsykiatriseen sairaalaan. Lisäksi hänet määrättiin karkotettavaksi Ruotsista.
Poliisi tiesi heti nelosmurhan tapahduttua, että verikosto voisi tulla kyseeseen. Sitä poliisi ei osannut arvata, kuinka pitkän ajan päästä kosto tapahtuisi.
”Puhdas teloitus”
Palmroth vietti oikeuspsykiatrisessa sairaalassa lopulta viisi vuotta. Sen jälkeen rikoskierre jatkuu omaisuus- ja väkivaltarikoksilla Ruotsissa, karkotuspäätöksestä huolimatta. Syyskuussa vuonna 2000 hän vapautui Ruotsin pahamaineisesta Hallin vankilasta istuttuaan siellä pitkään.
Palmrothin vankilatuomion aikana Vartti Isberg, nelosmurhassa kuolleen Väinö Bergin poika, oli muuttanut Ruotsiin. Isänsä murhan aikaan hän oli vasta 16-vuotias.
Nyt, 20 vuotta myöhemmin, oli tullut viimein aika kostaa isän murha.
Tammikuussa 2001, Tukholma. Palmroth oli ehtinyt olla vapaalla muutaman kuukauden ajan. Nyt hän oli pysäköinyt autonsa Tukholman päärautatieaseman kupeeseen. Hän istui autossa yhdessä 49-vuotiaan naisystävänsä kanssa, kun Isberg saapui paikalle.
Tuomion mukaan Isberg ampui auton ikkunan läpi noin kaksikymmentä laukausta, joista suurin osa osui Palmrothiin, mutta osa naisystävään.
– Naisystävän mukaan ennen ampumista ei ollut minkäänlaista kanssakäymistä tai keskustelua ampujan ja Palmrothin välillä, vaan kyse oli puhtaasta teloituksesta, tuomiossa kirjoitetaan.
Palmroth kuoli luoteihin. Naisystävä loukkaantui hengenvaarallisesti, mutta selvisi.
Isberg ilmoittautui itse poliisille seuraavana päivänä ja kertoi tappaneensa ihmisen. Myös hänen kertomuksensa muuttui oikeudessa: hän kertoi olevansa syytön ja ainoastaan kuulleensa toisilta suomalaisilta, että Palmroth olisi ammuttu. Hän halusi poliisilta suojelua, jos Palmrothin suku luulisi hänen olleen asialla.
Myöhemmin Isberg on myöntänyt murhan ja kertonut siitä kirjassaan.
- Neloimurhan tapahtumapaikka.jpg (289.23 KiB) Katsottu 1782 kertaa
Nelosmurhan tuomiossa on havainnollistettu luotien ja verijälkien paikkoja. Handenin käräjäoikeuden tuomio
Sama tuomio
Ammuttu naisystävä ei pystynyt tunnistamaan Isbergiä, mutta poliisin tutkinta osoitti hänet ampujaksi. Sekä Isbergin auto, että matkapuhelin paikannettiin Tukholman keskusaseman läheisyyteen tapahtuma-aikana. Motiivikin oli selkeä.
Heinäkuussa 2001 Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Vartti Isbergin murhasta, murhan yrityksestä, vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta sekä dopingrikoksesta.
Isänsä murhaajan tavoin Isberg vältti vankilan. Hän sai itse asiassa täysin identtisen tuomion – määräyksen oikeuspsykiatriseen sairaalaan ja karkotuksen Ruotsista. Sairaalakin oli sama, jossa Palmroth oli ollut, Karsuddenin oikeuspsykiatrinen sairaala.
”Monet pelkäävät kuollakseen”
Murhan jälkipyykki oli aikanaan skandaali Ruotsissa. Isberg nimittäin päästettiin vapaaksi reilu vuoden kuluttua tuomion antamisesta. Aftonbladet kirjoitti, että hänet on karkotettu Suomeen ”kaikessa hiljaisuudessa” ja että nyt ”murhaaja on vapaalla jalalla”.
Tapauksen pääsyyttäjä oli pöyristynyt vapautuspäätöksestä ja teki asiasta valituksen.
– Pääsyyttäjän mukaan mies voi olla jo takaisin Ruotsissa. Monet pelkäävät kuollakseen, Aftonbladetissa kerrottiin.
Isbergin hoidosta vastannut lääkäri kuitenkin kommentoi lehdelle, ettei asiassa ole mitään ihmeellistä.
– Miehen hoito on saatu päätökseen. Hän on sitä paitsi luvannut, ettei tule enää takaisin Ruotsiin, lääkäri sanoi.
Rikoksiin Isberg on syyllistynyt murhan jälkeenkin. Vuonna 2010 Isberg tuomittiin neljän ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen tapon yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta. Kesällä 2021 hänet tuomittiin jälleen ampuma-aserikoksesta.
Toukokuun alussa tänä vuonna Isberg vangittiin epäiltynä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta Helsingissä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7f59 ... 2de249db8e
