En löytänyt Tabellin tuomiosta enempää tietoa. Hovin langettama 12 vuotta on viimeisin mitä löysin, mahdollisesta korkeimpaan menemisestä ei löytynyt mitään.
Kesällä 1942 Heponiemi oli kutsuntoihin rekisteröityessään ilmoittanut olevansa työtön, seuraavana keväänä hän oli ainakin onnistunut saamaan töitä. Saattaa olla että mies on seilannut jo tätäkin ennen, höyrytankkeri SS John Worthington oli enimmäkseen tehnyt rannikkoreissuja, mutta 14.3.1943 hänen tiedetään olleen Worthingtonin miehistössä laivan suunnatessa lämpimämmille vesille.
Worthington lähti tuolloin painolastissa New Yorkista Karibialle, Arubaan.
Aruballa suoritetun lastauksen jälkeen uukkari-satama oli Rio de Janeirossa, Brasiliassa.
Heponiemen etelänristeilyn oli pilata Oberleutnant zur See, Oskar-Heinz Kusch. Tämä sakujen U-154:n komentaja yritti posauttaa laivan Heponiemen alta saattueen paluumatkalla Brasilian Fortalezan paikkeilla. Sukellusveneen torpedon aiheuttamista, mittavista vaurioista huolimatta alus selvisi Trinidadiin ja seilasi paikkuutöiden jälkeen Guantamon kautta Teksasin Galvestoniin.
Sikäläisellä telakalla Worthington todettiin kannattamattomaksi korjata ja alus ajettiin telakalta ja hylättiin Port Aransasin lähettyville.
SS Worthingtonin osoite on 27° 51' 42.296" N 97° 03' 05.600" W , hylyn päällä on kolmisenkymmentä metriä vettä päällä, jos jotakuta sattuu hylkysukellus Teksasin rannikolla kiinnostamaan.
Edellämainittu sukellusveneen kippari teloitettiin Kielissä 12.5.1944, lähimpien upseeriensa ilmiantamana. Kuschin ja lähimpien upseeriensa välillä oli kytenyt jo pitkään, natsimieliset asetoverit halusivat eroon päälliköstään joka avoimesti pilkkasi Hitleriä ja tätä myötäileviä saksalaisia.
Ilmiantajien pääpukari, Oblt.z.S. Ulrich Abel, palkittiin ansiokkaasta ilmiannostaan sukellusvene U-193:n päällikkyydellä. Abel kuitenkin kohtasi loppunsa jo kolmisen viikkoa ennen Kuschin teloitusta, U-193 katosi ensimmäisellä Abelin kipparoimalla matkallaan huhtikuussa 1944, eikä sen kohtaloa tiedetä vieläkään. Kusch saattoi olla oikeassa, hänen mielestään päällikkö-oppilaana ollut Abel ei ollut valmis sukellusveneen kippariksi.
Amerikkalaiset hävittäjät USS Inch ja USS Frost upottivat U-154:n 3.7.1944 Madeiran luoteispuolella.
Oskar-Heinz Kusch rehabilitoitiin 1996 ja teloituspaikan ohittava tie nimettiin Oskar-Kusch-Straßeksi.
Heponiemen saagaan liittyen löytyi ihmetystä herättävä asiakirja. New Yorkista Göteborgiin seilanneen SS Stockholmin matkustajalista. Lista on päivätty 21.3.1952, yhtenä matkustajana on Leonard Heponiemi, 30 v, merkitty karkoitetuksi. Erityisen hämmentävän tästä tekee se, että Heponiemen piti olla tuolloin Sörkassa lusimassa.
- SS Stockholm manifest.jpg (126.37 KiB) Katsottu 5302 kertaa
Jotta saataisiin juttuun lisää kauneutta ja moderaattoreille harmaita hiuksia, pitää todeta että tässä on tullut länkytettyä ihan väärässä ketjussa.
Ketjun aloitusviestissä mainittiin ”...edellinen vartijan surma oli tapahtunut 1950-luvulla...”, tänäänhän sitten minulle selvisi että tämä Heponiemi-keissi ei suinkaan ollut viimeinen vanginvartijasurma 1950-luvulla.
22.5.1954 surmattiin vanginvartija Veini Viljam Korteoja Sörkassa. Aarre Valdemar Höglund veti suutarinveitsellä Korteojan kurkun auki pakoyrityksen ohessa. Höglund yritti vielä ampua Korteojan aseella toisen vartijan, ylivartija Laarin, syöttöhäiriön ansiosta teko epäonnistui. Höglund joutui vartijoiden saartamaksi ja ampui kuulan kalloonsa.
Höglundin avustajana oli lastenraiskaaja Aaro Johannes Kukkonen. Pakoyrityksen kuivuttua kokoon, Kukkonen raahattiin raudoissa eristykseen ja häntä hakattiin ja potkittiin jo matkalla sinne. Myöhemmin selvisi että useampi vartija kävi välillä pahoinpitelemässä Kukkosta, asiasta käytiin oikeuttakin. Syytettyinä olivat vanginvartijat Sillanpää, Luumi ja Rouhiainen. Tuomioista ei ole vielä tietoa.
Voisiko olla että aiemmin mainittu Heponiemen rundi-hakkaaminen olikin Kukkosen vastaava?
Jottei juttu menisi liian helpoksi, tämäkään ei ollut 1950-luvun viimeinen vanginvartijan surma.
8.8.1956 surmattiin Sukevalla vanginvartija Eino Hartikainen. Murhasta ja karkaamisesta syytteessä olivat Pauli Uolevi Brask, Urho Pellervo Puusaari ja tavattoman karkaileva Jouko Kalevi Veijalainen. Tämäkin juttu vaatii selvittelyä ainakin tuomioiden osalta.