Micke Nyström - ASIANTUNTIJALAUSUNTO

[nihlist]

Lausunto vahvistaa nähdäkseni sen, mikä on ollut tiedossa jo kauan.

Häketallenne ei kerro kaikkea, mitä paikan päällä kuului. Puhelinlaitteen mikrofonin ja sen suuntauksen sekä häken nicelog-järjestelmän kautta kaikki äänet eivät tallennu. Niistä tallentuu ainoastaan osa. Nekin, mitkä tallentuvat, tallentuvat vain osittain ja osin vääristyneesti.

Toinen ilmeinen asia on se, että uskottavan taustanauhan valmistaminen ja sen soittaminen edellyttävät paitsi laadukkaita erikoisvälineitä äänityksessä ja äänentoistossa, myös suurta ääniteknistä ammattitaitoa. Lisäksi äänitteen tahdistaminen Auerin ja tämän 9-vuotiaan tyttären live-esiintymisen kanssa on sellainen suoritus, joka olisi vaativa suoritus harjaantuneelta ammattinäyttelijältäkin.

Näiden tekijöiden perusteella on ilmeistä, ettei taustaäänitettä ole käytetty. Olettamukselle ei yksinkertaisesti ole todisteita.

Juuri tässä on Nyströmin todistuksen ydin niille, jotka eivät ole sitä vielä löytäneet.
Toinen merkittävä tyrmäys kohdistuu poliisin väärennettyihin rekonstruktioihin. Nyström sanoo esim suoraan, että ilman kenkiä rekottu juoksu kuulostaa oikeammailta kuin kengät jalassa tehty, vaikka paljasjalkainen rekohenkilö sipsutteli aivan väärällä tavalla verratuna hädissään pakenevaan Aueriin.

Aivan, kun ihminen juoksee jotain pakoon, niin se on juoksua nimensä mukaisesti, mutta pitäähän se nyt herran jumala saada kuulumaan täysin erilaiselta rekossa koska poliisirekonhan pitää osoittaa syyllseksi, eikä päinvastoin eli osoittaa ettei asia ole niin kuin syylliseksi epäilty sanoo, vaan näin kuin me sen olemme tehneet.

Tulee hyvin mieleen se, kuinka Auer nielaisi vasaran karvoineen päivineen kun poliisit tarjoili sen surmavälineeksi vaikkei se sitä ole kertaakaan ollut. Auerhan tätä ei tiennyt, ettei surmaväline ole vasara, vaan pesi senkin kuuliaisesti, että kyllähän Aueria poliisien toimesta vietiin kuin litranmittaa osuuskaupasta eli saatiin täysin väärä tunnustus.

On hyvin paljon siitä kiinni mitä lattiamateriaalia lattia on, koska jokaiselle on omalaisensa ääni juostaan sitten paljainjaloin läiskähtävin askelin tai sitten kengistä riippuen kovankin kopinan säestyksellä.

Tällä rekonstruktion tekijällä, niin mitä ilmeisimmin on myös ollut sukat jalassaan, eli ensin kengät jalassa ja sitten sukkasillaan juostu meneen?

Totta kai silloin paljaan jaloin läsähtelevät askelet kuullostaa enempi kengät jalassa juostuilta kuin sukkasillaan.

[nihlist]

Keskeistä osaa KKO.n ratkaisussa näytteli Äänisuunnittelija Nyströmin lausunto jossa pala palalta murretaan Ampuja-teamin tekemät havainnot hätäpuhelusta.

Oletan vahvasti, että 'syyttäjän orkesterin' jäsenet ovat loppujen lopuksi tyytyväisiä etteivät joutuneet todistelemaan oikeudessa perättömiä väitteitään. Väitteitään että tytön hengityääni olikin Auerin ja että hätäpuhelusta kuultavissa oleva Auerin juoksuaskeleet tulivatkin tuulikaapista ja suuntautuivat takkahuoneeseen jossa Lahti surmattiin. Ja että Auer etukäteisäänitti surman, juoksuaskeleidenkin ollessa etukäteen äänitetty ja tallennusvälineen ollessa sijoitettuna olohuoneeseen.

Tyytyväisiä saavat siten olla orkesterin jäsenet tästä ratkaisusta. Tällä hetkellähän heitä tituleerataan maamme eturivin kansalaisiksi, uuden oikeuskäsittelyn jälkeen he olisivat olleet takarivin taaveja...

Seuraavassa Micke Nyströmin ennenjulkaisematon lausunto kokonaisuudessaan

ASIANTUNTIJALAUSUNTO
Micke Nyström
Äänisuunnittelija

Anneli Auer hätäkeskukselle soittama puhelun tallenteen kuuntelu ja
Raine Ampujan tutkimusryhmän kommenttien vertailu tallenteeseen.
Ohjelmistona käytetty iZotope Advanced RX4, sekä Protools työasemaa.

Analysoidut äänitiedostot:
01122006_klo_024321_ORG-03, alkuperäinen tallenne
ÄÄNI Kokooma hengitysääniä reaaliajassa, tutkimusryhmän irtileikkaamat
hengitysäänet sekä poliisin 25.11.2008 tekemät 23 kpl
rekonstruktiotallennetta

Lausunto:

Olen käynyt läpi Raine Ampujan, Kalle Tapio Lokin, Tuija Niemen, Otto
Romanowskin ja Mikko raidan, eli tutkimusryhmän tekemän selvityksen
hätäpuhelun tallenteesta (lisätutkintapöytäkirja Li17, joka sisältää
tutkimusryhmän kertomukset, lausunnon ja sen liitteenä olevat kunkin
tutkimusryhmän jäsenen oman selvityksen ja mediatiedostot). Lisäksi
käytössäni on ollut esitutkinta-aineistosta Ulvilan surmatalon (Tähtisentie
54) pohjakuva sekä KRP:n Tuija Niemen ja FBI:n selvityksen siitä, onko
tallenteella merkkejä etukäteisnauhoittamisesta (KRP:n rikosteknisen
laboratorion lausunto 26.8.2011 24270/3/11, äänitiedosto
p33412_011206-tahtisenkatu_C9_JL-2.wav ja Federal Bureau of
Investigation, Digital Evidence Laboratory 27.4.2012).

Tutkimusryhmän lähestymistapa aineistoon on mielestäni puuttellinen. He
eivät kykene erottamaan askelääniä, lyöntiääniä tai toisen miehen ääntelyä
tallenteesta. Kukaan ryhmästä ei ole omasta mielestään kuullut näitä
ääniä tallenteessa. Listaan muutamia seikkoja tallenteesta, jotka
mielestäni osoittavat ryhmän olleen täysin hakoteillä omassa
tutkimuksessaan. Vakavimpana virhearviointina koen tutkimusryhmän
kyvyttömyyttä erottaa naisen hengitysäänen lapsen hengitysäänestä, sekä
ymmärryksen puute siitä kuinka erilaisia ihmisen hengitysäänet voivat
olla, riippuen että onko ne hengitetty sanojen välissä, tyhjillä keuhkoilla,
vai silloin kuin ei puhuta. Ihmisen hengitysääni ei todellakaan ole aina
samoissa taajuuksissa, minkä voi jokainen todeta kuuntelemalla omaa tai
kaverin hengitystä, joko rasituksen alla tai kun ottaa esimerkiksi lyhyitä
apuhengityksiä lauseiden sisällä.

Työryhmän alustusta lukiessa pisti silmään kritisointi Risto Hemmin
tekemään hätätallenteen äänen putsaukseen, sekä Izotope Advanced
ohjelman ihannointi. iZotope RX, tarkemmin sen ”spectral repair” osio
hajottaa äänen spektrogrammiin, mistä sitä toki voi tarkkailla
suurennuslasin alla, sekä työstää ääntä ikään kuin stillkuvana. Merkittävä
seikka on, että iZotope ei pysty erottamaan ääniä toisistaan ilman että
”alla oleva” kerros siitä kärsisi. Spektrogrammi on täysin kaksiulotteinen,
sen ”taakse” ei voi katsoa, eli se piirtää kuvansa täysin siitä, miten
mikrofoni ja tallennustekniikka on äänen tallentanut.

Kun kyseisessä tallennuksessa on käytetty puhelimen mikrofonia ja
tallennetta on kovasti kompressoitu nice log järjestelmässä, ja tallenteen
taajuuskaista on hyvin kapea, on myös spectral repairissa tehtävät asiat
hyvin rajalliset. Olen huomannut usein spectral repairia käyttäessäni
dialogin siivouksessa, että mitä enemmän informaatiota tallenteessa on,
sitä enemmän voi ääniä ja häiriöitä erotella toisistaan. Tämä käy hyvin
ilmi kun siivoaa herkkää puomimikrofonin raitaa versus samaisen
äänilähteen epäherkän lavaliermikrofonin (nappimikrofoni) ääniraitaa,
mikä on yleistä elokuvadialogin putsauksessa. Puomimikrofonia voi
siivota paljon enemmän, kun taas epäherkällä lavaliermikrofonilla
siivotessa ääni helposti hajoaa ja alkuperäinen ääni muuttuu
käyttökelvottomaksi. Se onkin suoraan verrattavissa digitaalisen
valokuvan käsittelyyn. Mitä enemmän informaatiota on kuvassa, sitä
enemmän kuva antaa mahdollisuutta värien ja kontrastien korjaamiseen,
kompressoidussa kuvassa informaatiota värien korjaamiseen ei vain ole,
värit ovat sekoittuneet kompressiossa yhdeksi ”mössöksi”. Olen käyttänyt
iZotope RX siivoustyökaluja, muiden valmistamien työkalujen ohella,
vuodesta 2009. Ne ovat parhaimmillaan oivallisia aikaasäästäviä
työkaluja, mutta pohjautuvat silti äänitaajuksien vaimentamiseen, mikä
on ollut ennenkin mahdollista ekvalisaattorien jyrkillä filtereillä ja
editoinnila.

Edellä olevan vuoksi vieroksun työryhmän antamaa kuvaa siitä, että
iZotope Advanced on ihmeisiin pystyvä sovellus. Jos äänikerrostumia
pystyisi sillä poistamaan ilman, että alla oleva ääni kärsisi, voisi kahden
ihmisen keskustelusta erottaa puhujien äänet toisistaan. Näin todellakaan
ei ole, valitettavasti. Äänten, joiden taajuudet ovat erillään toisistaan, ja
niiden kerrannaisten etsiminen onnistuu näin myös visualisesti, on
spectral repairin parhaita ominaisuuksia. Jos irrotettavan äänen ja sen
kerrannaistaajuuksien taajuusalueet ovat kapeahkot, ne voi saada
tyydytettävästi vaimenemaan alkuperäismateriaalista, esimerkkinä
linnunlaulu ja vihellyspilli. Mutta jos ääni on runsas ja leveäkaistainen, se
ei häviä minnekään, ilman että muu ääni siitä kärsii. Tämän tietänee
jokainen, joka on ääniä restauroinut iZotopen spectral repairilla.

Itse huomasin käsitellessäni hätäpuhelutallennetta iZotope Advance
ohjelmalla, että sen rajat tulivat nopeasti vastaan hyvin kompressoidussa
materiaalissa. Kun kerroksia tai ääniä vaimentaa, alla olevan materiaalin
luonne muuttuu kovasti. Parhaiten nauhasta sai selvää kuuntelemalla
alkuperäistallenteen, siivoamalla lievästi yleiskohinan tasoa ja nostamalla
hiljaisia kohtia.

Samaan iZotopen rajoitukseen on näköjään työryhmäkin törmännyt, kun
he ovat saaneet mielestään naisäänen erotettua kohdassa 2.06, kuten
ryhmän tekemässä videossa näkyy. Siinä kiteytyy myös iZotopen toinen
ongelma. Syntyy ns. McGurk efekti, jolloin rupeaa kuulemaan mitä näkee.
Tuo nimenomainen kohta on ainut kohta, missä tapahtuu nauhoitteessa
joko kompressiosta tai tallennusjärjestelmässä johtuva häiriö. Jukan
valituksen häntään tulee joku ihmeellinen tuplakaiku, vastaavaa kaikua ei
ole missään muualla koko nauhoitteessa. Ainut akustinen ilmiö, mistä se
voisi johtua on, että huuto on oletettavasti lujempi kun muut valitukset,
ja/tai akustinen ympäristö on olennaisesti muuttunut niin, että ääni on
päässyt kaikumaan eri tavalla kun muualla tallenteessa. Oletettavasti
ulko-ovi on silloin auki, mutta onko se riittävän iso muuttuja? Tuskin.
Myös videossa spekuloitu, ns. o- (pp) u sana, missä pp:t ovat kuviteltuja,
ovat täysin synteettisen kuuloisia, kuulostavat minun korvaan enemmän
puhesyntetisaattorilta kuin ihmiseltä. En missään nimessä väitä että se
semmoinen on. Ainut kohta tallenteissa missä olen kuullut synteesiä
syntyvän on tiedostossa
p31122_Ulvilan_murhan_rekonstruktio_soitto6_uhrin_ääniä_takkahuonee
sta_381-01
kohdassa 2.02-2.04, missä ilmenee, ilmeisesti luurin käsittelyäänestä
johtuvaa, selkeästi uusia äänikerrostumia. Siinäkin kuulostaa kuin joku
sanoisi häiriön alla ”mm-mmmm-mh”. Näin en silti usko olevan laita.
Mutta kohta osoittaa hyvin, kuinka häiriöitä voi syntyä rajusti
kompressoivassa tallennusjärjestelmässä , ja kuinka helppoja ne ovat
tulkita väärin. Sinänsä äänne voi hyvin olla Annelin suusta peräisin. Mutta
se voi olla myös ihan mitä vaan.

Poliisin tekemässä konstruktiossa oli huomiota herättävä seikka, että
poliisien käyttämä puheäänen äänentaso on Annelin käyttämää tasoa
huomattavasti hiljaisempi. Lisäksi tiedostot ovat selkeästi elinkaarellaan
kokeneet jonkinlaisen digitaalisen ”brickwall” limitoinnin, niiden
dynamiikka loppuu kuin seinään, kun taas alkuperäisessä tallenteessa
lujat äänet puhelinkeskustelussa ovat tallentuneet huomattavan paljon
eheämmin. Kuulostaa ja näyttää siltä, että tiedostojen gain-tasoja on
jossain vaiheessa nostettu liikaa, leikaten dynamiikkahuiput pois. Kun
rekonstruktiot on tehty samaisella puhelimella ja samaisella nice log
tallennusjärjestelmällä, voisi olettaa että hätäkeskuksen operaattorin
puheäänen voimakkuus tulisi olla sama sekä alkuperäisessä tallenteessa
että rekonstruktiossa. Kun äänitteet tasoitetaan operaattorin ääniä
vertaamalla, poliisin rekonstruktiotiedostoja joutuu tiputtamaan noin
14,5dB:tä suhteessa alkuperäiseen tiedostoon, jonka huiput menee
digitaaliseen nollaan saakka. Äänityöasemassa näkee myös hyvin kuinka
voimakkaiden äänten voimakkuuspiikit ovat leikkaantuneet poikki. Tämä
hankaloittaa hieman nauhoitteiden keskenään vertaamista, eritoten kun
henkilö, joka puhuu Annelin osuudet, puhuu paljon hiljaisemmalla äänellä.
Mielenkiintoista on toki verrata, kuinka iso ero askeläänien tasossa on,
kun on paljasjaloilla joko kävelty tai juostu, myös puhelimen mikrofonin
kautta tallennettuna. Poliisin rekonstruktiossa on selkeästi juostu paljon
varovaisemmin kun alkuperäisessä tallenteessa on juostu.

Ulkopuolisia ääniä:

Kukaan työryhmässä poliisikuulustelausuntojen mukaan ei ollut kuullut
mäiskettä tappelusta tai neljännen henkilön läsnäolosta tallenteessa.
Itse kuulin nauhoitteessa useita viitteitä että toinen henkilö on ollut
samassa huoneessa kun uhri.

Seuraavat kohdat nauhoitteesta osoittavat sen:

0.49.20 Selkeästi raskaita askeleita ennen kuin raskasta esinettä siirretään lyhyesti.
Anneli on puhelimessa. Askeleet ovat tasarytmisiä ja määrätietoisia. Askeleiden
välissä kuuluu miesäänne, ”öh”. Kuulostaa rasitusääneltä, ei kivun aiheuttamaa
murahdusta.

0.52 Lyöntiääni

0.56-0.59 Jukkaa lyödään kovalla esineellä kahdesti

1.01-1.12 Kamppailun ääniä , useita läimähdyksiä. Ennen Jukan viimeistä huutoa
saattaa erottua nopea ”---ttu”, juuri ennen kovatransienttista (ääniaallossa on kova
muutos) iskun ääntä.

1.13-1.36 Täysin eri miesääni sanoo selkeästi ”vittu”. Tätä myöskään kukaan ryhmän
jäsenistä ei kuullut tai nähnyt spectrogrammissa. Myös ”Äh”-äänne kuulostaa
erilaiselta kuin Jukan ääni.

1.54-2.02 Miesääni: ”äh”. Selkeästi eri äänirekisteri kun Jukan äänet. Anneli
juoksee paljasjaloin ulos. Juoksu loppuu ovenaukaisuun, sama oven ääni kuin
poliisin tekemässä rekonstruktiossa, oikeassa äänitteessä ovi avataan rajummin.
Kuulostaa myös kuin ovi löisi täysin auki, eli pamahtaa saranoihin aukaisuäänen
jälkeen. Lukiessani työryhmän analyysiä tästä juoksusta, erityisesti Kalle Tapio Lokin
analyysi, oli se hyvin hämmentävä ja suorastaan kehno. Askeleet kuulostavat olevan
lähtöisin paljaista jaloista, lujaa juostuina, ei kengillä juossuilta. Alkuperäisessä on
juostu lujempaa kun rekonstruktiossa. Toisessa rekonstruktiopuhelussa,
p31122_Ulvilan_murhan_rekonstruktio_soitto4_toinen_koko_puhelu_37F-02,
juoksu oli lähinnä sitä, mitä alkuperäinen oli, toki sekin oli varovaisempi. Siinä
kuullaan myös tilan vaikutus askeliin, ne päätyvät kaikuisempaan tilaan missä muu
tapahtuma on tapahtunut. Tila missä Jukka valittaa, ei kuulosta olevaan erityisen
kaikuisa. Myös poliisin tekemissä rekonstruktionauhoissa kuulee, että kengät jaloissa
juostut askeleet erottuvat selkeästi näistä. Otto Romanowski on toki eri mieltä,
kuullessaan kantapään ensin, ja pohtiessaan kenkien pohjallisia. Itse en sitä kuule.
Myöskään kukaan ryhmästä ei ilmeisesti kuullut (tai nähnyt) toisen miehen ”äh”-äännettä.

2.02-2.08 Hengitys ei kuullosta tippakaan Auerin hengitykseltä. Hengityksen jälkeen
sisähengityksen kanssa kuuluu myös kurkku-/nenä-äänne tai rohina, sanoisin itkua
nielevän lapsen hengitykseksi. Amandan hengityksessä on samoja äänteitä
kohdissa 2.35.-2.42. Missään Annelin hengitysäänissä koko tallenteessa ei ole
kuultavissa samaista kurkkurohinaa. Väittäisin että jokainen lapsen vanhempi
tunnistaa hengityksen, kurkkuäänineen, lapsen hengitykseksi. Jos jokainen
asiantuntija on mieltänyt tämän Annelin hengitykseksi, on se aika hämmentävää, niin
selkeä on kuulokuva. Kun Anneli tulee takaisin, ja kuullaan hetken molempien
hengitys ristiin kohdassa 2.42, kuuluu selkeästi Amandalta samantyyppinen hengitys
kun kohdassa 2.02. Siinä 2.42 kohdassa kuulee myös kuinka lähellä Amandan ja
Annelin hengitys on toistensa virettä silloin, kun Amanda hengittää vähemmän
kiihtyneessä tilassa.

2.14-2.18 Askeläänet. Paljasjalkaiset askeläänet, kun Anneli poistuu
puhelimesta toiseen huoneeseen. Näitä askeleita ei Kalle Tapio Lokki
kuullut väittäessään, että mitään askelia ei kuulu 2.09-2.23 välillä.

2.41-2.43 on kuultavissa lasin päälle tallottu askel.

Lopuksi:

En kuullut tallenteesta mitään, mikä viittaisi siihen, että olisi käytetty
taustanauhaa taustalla. Taustanauhan valmistaminen, oikeisiin akustisiin
tiloihin saaminen, nauhan tai nauhojen operoinnista lähtevien
käsittelyäänien estäminen kuulumasta, olisi vaatinut suurta ammattitaitoa
äänileikkauksessa. Lisäksi, silloin yhdeksänvuotias Amanda olisi näytellyt
mukana ”radioteatterissa”, samaan aikaan, kun oma isä makaisi
kuolleena vieressä. Uskomaton väite. Lisäksi työryhmässä viitattiin siihen,
että äänitykset olisivat voineet tapahtua osissa, eli niitä olisi pitänyt osata
leikata saumattomasti yhteen, niin että myös tilat olisivat olleet samat.
Kaiutinjärjestelmä, joka olisi toistanut nauhan, olisi pitänyt olla riittävän
järeä, ettei ääni olisi ollut ohut tai megafonimainen. Tai jos se olisi
syötetty puhelimeen suoraan jollain puhelinvastaajakaapelilla, mihin sillä
viitataan? Oletan että Mikko Raita viittaa siihen, että puhelinvastaajaa on
käytetty toistimena? Jos haluaa syöttää puhelimeen, tai puhelinlinjaan,
ääntä kontrolloidusti, ääni menee sisään tai ulos erillisellä
puhelinhybridillä, mikä on tuttu laite radioasemilla ja TV-studioilla.
Omistamallani yrityksellä, Boomout Oy, on näitä ammattilaitteita käytössä
neljältä eri valmistajalta. Olen ollut ääniteknikkona useissa sadoissa
videoiduissa viestintätapahtumissa, suomalaisille pörssiyrityksille, missä
puhelinlinjaa on käytetty osana isompaa äänijärjestelmää, mutta
puhelinvastaajakaapeliin en ole vielä törmännyt. Työryhmän väärin
kuullun hengityksen pohjalta tehty esitys ja johtopäätökset eivät lainkaan
kestä tarkempaa tarkastelua ja ovat mielestäni kovin puutteelliset.

Helsingissä, 5.11.2015
Micke Nyström
Äänisuunnittelija ja ääniasiantuntija

Hyvä lausunto, en raaskinut lyhentää tai poistaa, mutta siinä on yksi oleellinen virhe.

Surmaaja ei poistunut tuona ajankohtana kuin lausunnossa sanotaan astumisesta lasin päälle, tarkoittiko silloin, että irtonaisen lasinpalanpäälle?

Mutta Jukka Lahden lopullisesti surmannut isku annetaan selkeästi tallenne ajassa 2:47.5 ja poistuminen tapahtuu kirkaisun loppuvaiheessa jossa kuuluu niin selkeä korkea ja terävä napsahdus, joka ääni ei voi muutoin syntyä kuin, että lasi napsahtaa poikki raskaan painon alla kun paino siirtyy eteen päin ja jalan voima suuntautuu alas takaviistoon.

Joku muu kuulee eritavalla ja pahoittelen kovasti että kuulen näin.

2:47 kuuluu Jukka Lahden ääntelyä ja joka päättyy kopsahdukseen, nämä kaikki kuuluu juurikin alla kun häkehenkilö pajattaa päälle" kyselen lisätietoni" "aaalllaammmaaa kops tietoni" , Auer "joo".

[perusasiamies]

Minä näen perusasiamiehen höpinöissä samaa kuin ampujankin jutuissa ja huru-ukkomaisuutta.

Mutta emmehän me voi sille mitään, ettei jollain ole kaikki inkkarit kanootissa.

Kitalaki on tärkeä joidenkin ääntiöiden muodostamisessa, samoin kuin on myöskin huulet, niin en ymmärrä pamauksen juttuja yhtään.

Näyttää huru-ukko väittävän yhä edelleen, että taustanauhoitetta on käytetty ja livenä tulee sitä sun tätä ja ei kuitenkaan tajua sitä, että jos olisi käytetty taustanauhoitetta, niin Amandan olisi pitänyt nähdä tuo tallennin ja joka päälä toistamassa, mutta miksei siellä tallenteella ole sitten mitään viitettäkään siitä, että sellainen tallennin olisi huomattu ja nythän tämä huru-ukko tekstillään tekee Amandasta osasyyllisen, mutta joo, jätän vessassa itsekseen ilman lääkkeitä höpöttelevän omaan arvoonsa.

Hyvä nimimerkki nihlist. Jos ruumiin vieressä metrin päässä on ollut taustanauhuri, joka on ollut peitettynä pyyhkeellä, niin miten ihmeessä tyttären olisi onnistunut tekemään tälläisestä havainnon? Minä rakennan tätä nykyä teoriani täysin sille oletukselle, että tytär on 100% syytön.

Sitten tuosta Jukan suuvammasta pari sanaa. Micke on tuossa lausunnossaan löytänyt häkenauhalta seuraavat äänet:

0.52 Lyöntiääni
0.56-0.59 Jukkaa lyödään kovalla esineellä kahdesti

Olisi erittäin mielenkiintoista kuulla annelistien teoriat, että millä astalolla Jukkaa lyödään noissa kohdin kolme kertaa. Jukan päästä löytyi yksi ruhje, joka sopisi klapilla aiheutetuksi, ja se on varmaan tullut tuosta hetken 0.52 lyönnistä. Edelleen jää selittämättä nuo 0.56-0.59 tapahtuvat kaksi lyöntiä. Tuijan litteroinin mukaan Jukka huutaa erittäin kovaa kivusta hetkellä 1.01

0:56 Uhri: (napsahdus) Öhh (kolahdus) Ähh.
1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).

ja myös Tuija on löytänyt vastaavia kolahduksia kuin Micke. Tuossa on ihan selvä syy-seuraussuhde: Pari kovaa iskua 0.56-0.59, ja uhri huutaa tämän jälkeen hirveästi kivusta. Paljon kovempaa kuin aikasemmin häkepuhelun aikana. Kyllä noiden kahden iskun on täytynyt sattua ja kovaa. Tuota Jukan huutojen voimistumista noilla kohdinhan on paljon pohdittu täällä.

Puukolla aiheutettuja haavoja Jukalla oli muutama pernaisku ja paljon pieniä viiltoja ympäri kehoa. Ne pernaiskut on annettu aivan tappelun alussa, joten ne eivät sovi enää annetuksi tuossa 0.56-0.59 välillä. Niiden pernaiskujen takia käsittääkseni Jukka jäi välittömästi alakynteen. Ne muut puukolla tehdyt haavat olivat melko pinnallisia, ja joku on tainnut sanoa etteivät varmaan olleet edes kovin kivuliaita.

Millä Jukkaa lyödään 0.56-0.59 ja mihin? Kyllä minä sanon, että Jukan suuvamma aiheutetaan tuossa kohdin. Sorkkarauta suuhun ja pari kertaa klapilla iskee siihen sorkkarautaan kyytipojaksi. Pahaa jälkeä tulee ja varmasti on tuskanhuuto tämän jälkeen melkoinen. Olen ollut aikasemmin sitä mieltä, että suuisku aiheutetaan Tuijan litteroinnin mukaan hetkellä

1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)

mutta tuolta kohdin Tuija tai Tampereen yliopisto eivät ole löytäneet iskuun sopivaa kolahdusta. Jukan yökkäily on selitettävissä sillä, että se suuvamma on noin minuutin aikana jo vuotanut pahasti Jukan henkitorveen, kun Jukka on suuvamman jälken selällään lattialla maannut. Ne kolme kolahdusta, jotka sopivat Jukan ohimoiskuiksi, kyllä löytyvät tuolta Tampereen Yliopiston litteroinnista väliltä 2.00-2.30.

[sisotalo]

Nyström ei osoita, että Ampujan ryhmän ja Auerin pojan ja Tuija Niemen esittämä mahdollisuus, että uhri oli surmattu aikaisemmin, tapahtuma nauhoitettu ja soitettu Hätäpuhelun aikana - on fyysisesti mahdoton. Henkilö, joka tuntee tapahtumat murhapaikalla Hätäpuhelun kuluessa voi tämän helposti osoittaa. Nyström ei näitä tunne sen paremmin kuin yllä mainittu kolmikko. Heistä parhaiten asiasta on perillä Niemi virallisessa litteroinneissaan, mutta hän putosi todellisuudesta, kun todisti, että murha oli voitu aikaisemmin suorittaa ja nauhoittaa häneltä loppuvat perustelut. Tukea hän saa sen verran Vaasan hovioikeudelta, että siellä väitetään, että uhri olisi ollut kuollut kun Hätäpuhelu alkoi.

Nyström on osallistunut Pekka Lehdon filmin tekoon ja hänellä on Ulvilan surmasta ansioita, joita hän ei kuitenkaan tuo ilmi. Manner on taas kerran puolueettoman asiantujan tilalle poiminut miehen "omasta teamista". Tämä on samaa kun hän käyttää psykologejaan vastustamaan lääketieteen tohtori Minna Joki-Erkkilän havaintoja, tuloksena tuomiot MJE haluamalla tavalla.

Nyström on siis kuullut vähän toisella tavalla kuin esimerkiksi ZEM, mutta nämä ovat mielipiteitä. Sen sijaan hän on laskenut:
Kun äänitteet tasoitetaan operaattorin ääniä
vertaamalla, poliisin rekonstruktiotiedostoja joutuu tiputtamaan noin
14,5dB:tä suhteessa alkuperäiseen tiedostoon, jonka huiput menee
digitaaliseen nollaan saakka
Näin siis selittyy miksi Hätäpuhelusta kuuluu vähemmän ääniä kuin poliisin rekoista. Nyström siis horjuttaa ratkaisevasti Niemen virallista litterointia, mutta ei vie tätä selvitystä loppuun.

Missään tapauksessa ei Nyströmin lausunto ole voinut vaikuttaa KKOn päätökseen. Päätös on tehty jo ennen kuin viimeinen lausunto annettiin KKOlle 06/11 koska päätös tuli jo viisi viikkoa myöhemmin

[Harpo]

Niin, jos Auer on Lahden murhannut, kukaan ei varmasti pysty todistamaan, etteikö hän olisi murhaa äänittänyt. Mikäs siinä, sen kun nauhoittelee. Sen sijaan on nyt mielestäni sekä FBI:n että Nyströmin tahoilta todistettu, että tuota nauhoitetta tai mitään muutakaan etukäteisnauhaa EI kuulla hätäkeskuspuhelussa.
En tiedä, miten asian voisi suoremmin ilmaista kuin se puolustuksen vastineessa tehdään.

[Xerxes]

Minä en ole puuttunut paljoa tapahtumien yksityiskohtiin. Mielestäni hätäkeskustallenne antaa kokonaisuutena hyvän kuvan tapahtumista. Siinä vieras henkilö pahoinpitelee ja surmaa Jukka Lahden takkahuoneessa.

Epäilen vahvasti, että kuvitelma siitä, että AA olisi kyennyt järjestämään tämän koko näytelmän tällaiselta näyttämään ei ole mielestäni realistista. Epäilen, että tapaus on juuri niin, kuin se kuulostaa tuolta äänitteeltä. On liikaa vaadittu, että AA olisi kyennyt niin monimutkaiseen ja täydelliseen lavastukseen.

FBI:stä arvelen, että siellä tällainen tutkimus on tavanomainen, ja siellä on hyvät laitteet ja asiantuntijat, ja juuri tällaiset tehtävät ovat heille tuttuja. Ampujan työryhmän asiantuntijoille juuri tämän tyyppiset tehtävät eivät ole niitä tavanomaisia, tuttuja tehtäviä. Kyllä KKO teki mielestäni aivan oikean päätöksen. Myös Nyströmin arvioinnit vaikuttavat oikeaan osuvilta. Tähän asti on oltu enimmäkseen syyttäjän ja median tiedotuksen varassa.

[Nikolajevits]

Komppaan sisotaloa, en usko että Micken vastineella on mitään tekoa KKO:n päätöksen kanssa ollut, tai muutoin on tullut aika menettää uskonsa oikeusjärjestelmään, vähintään. Micke ei hirveästi muuta tee kuin jaarittele niitä näitä kuin kahvipöydässä. Mitään kriittistä ei tuoda esille, vähän kaarrellaan tuolta ja tuolta, sanomatta oikeastaan mitään. Vihjaillen epäluuloisuuksia toki, kuten "rekolla kuului mm mm mjaa, ei ne varmaan siellä tarkoituksella olleet" mutta siitä, voisiko ääni esim. johtua Auerin puhelinlinjaan kun naapurin Jaakko käy kakkalla, vai niistiköhän Poliisi rekon aikaan nokkansa, ei puhuta mitään.

Hyvin vähän tuosta on mitään tärkeitä tietoja ammennettavissa, pikemminkin perinteinen, arkipäiväinen, jaarittelupainotteinen kahvikeskustelu.

[Stratagem]

Nyström ei osoita, että Ampujan ryhmän ja Auerin pojan ja Tuija Niemen esittämä mahdollisuus, että uhri oli surmattu aikaisemmin, tapahtuma nauhoitettu ja soitettu Hätäpuhelun aikana - on fyysisesti mahdoton. Henkilö, joka tuntee tapahtumat murhapaikalla Hätäpuhelun kuluessa voi tämän helposti osoittaa. Nyström ei näitä tunne sen paremmin kuin yllä mainittu kolmikko. Heistä parhaiten asiasta on perillä Niemi virallisessa litteroinneissaan, mutta hän putosi todellisuudesta, kun todisti, että murha oli voitu aikaisemmin suorittaa ja nauhoittaa häneltä loppuvat perustelut. Tukea hän saa sen verran Vaasan hovioikeudelta, että siellä väitetään, että uhri olisi ollut kuollut kun Hätäpuhelu alkoi.

Nyström on osallistunut Pekka Lehdon filmin tekoon ja hänellä on Ulvilan surmasta ansioita, joita hän ei kuitenkaan tuo ilmi. Manner on taas kerran puolueettoman asiantujan tilalle poiminut miehen "omasta teamista". Tämä on samaa kun hän käyttää psykologejaan vastustamaan lääketieteen tohtori Minna Joki-Erkkilän havaintoja, tuloksena tuomiot MJE haluamalla tavalla.

Nyström on siis kuullut vähän toisella tavalla kuin esimerkiksi ZEM, mutta nämä ovat mielipiteitä. Sen sijaan hän on laskenut:
Kun äänitteet tasoitetaan operaattorin ääniä
vertaamalla, poliisin rekonstruktiotiedostoja joutuu tiputtamaan noin
14,5dB:tä suhteessa alkuperäiseen tiedostoon, jonka huiput menee
digitaaliseen nollaan saakka
Näin siis selittyy miksi Hätäpuhelusta kuuluu vähemmän ääniä kuin poliisin rekoista. Nyström siis horjuttaa ratkaisevasti Niemen virallista litterointia, mutta ei vie tätä selvitystä loppuun.

Missään tapauksessa ei Nyströmin lausunto ole voinut vaikuttaa KKOn päätökseen. Päätös on tehty jo ennen kuin viimeinen lausunto annettiin KKOlle 06/11 koska päätös tuli jo viisi viikkoa myöhemmin

Mistä on Sisotalo saanut tiedon, että Micke Nyströn olisi osallistunut Lehdon Auerista tekemään elokuvaan? Micke on ollut ainoastaan Lehdon elokuvassa "Epäilyksen varjossa", joka kertoo Alpo Rusista. En ole löytänyt Micken osuutta Auer-leffaan IMBD:ta enkä hänen omasta CV:stään?

[Stratagem]

Mistä on Sisotalo saanut tiedon, että Micke Nyströn olisi osallistunut Lehdon Auerista tekemään elokuvaan? Micke on ollut ainoastaan Lehdon elokuvassa "Epäilyksen varjossa", joka kertoo Alpo Rusista. En ole löytänyt Micken osuutta Auer-leffaan IMBD:ta enkä hänen omasta CV:stään?[/quote]

Ulvilan murhamyysteerissä v. 2014 ollut ääniosastossa:
Sound Department
Laura Kuivalainen ... sound
Jani Nikander ... sound recordist
Paul Rischer ... sound re-recording mixer
Jyrki Sahla ... sound recordist
Peter Sandmann ... foley artist
Sebastian Tesch ... foley editor / sound
Moritz Unger ... foley recordist
Lotta Westermarck ... sound recordist

Ei mainintaa Mickke Nyströmistä.

[Stratagem]

Missään tapauksessa ei Nyströmin lausunto ole voinut vaikuttaa KKOn päätökseen. Päätös on tehty jo ennen kuin viimeinen lausunto annettiin KKOlle 06/11 koska päätös tuli jo viisi viikkoa myöhemmin

Niin ja Ampujan paperitko on syynätty kumminkin luupilla läpi vai? Tottakai Micken ja puolustuksen vastine on luettu samalla lailla kuin gruppo Ampujan. Olihan koko syyttäjän valitushakemuksen kulmakivi nimenomaan tämä uusi "ihmeohjelma", joka paljastaisi Auerin syyllisyyden. Eihän Kalle ja kumppanit olisi lähtenyt koko ruljanssiin, jollei tällaistä ihmeohjelma iZotope RX:ää olisi tajuttu olevan olemassa. Kyllä ihmettelen vieläkin koko syyttäjäporukan harkintakyvyn pettämistä kun tällaiseen Alpon täkyyn tarttuivat. Toisaalta ehkä siinä oli myös "kokeillaan kepillä jäätä" tyyppinen asenne, jos vaikka puolitsägällä valituslupa heltiäisi. Tietenkään millään Auerin oikeusturvalla yms. inhimillisillä seikoilla ei enää ollut mitään tekemistä kun omakin arvovalta oli syyttäjillä kyseessä.

[Harpo]

Mistä on Sisotalo saanut tiedon, että Micke Nyströn olisi osallistunut Lehdon Auerista tekemään elokuvaan? Micke on ollut ainoastaan Lehdon elokuvassa "Epäilyksen varjossa", joka kertoo Alpo Rusista. En ole löytänyt Micken osuutta Auer-leffaan IMBD:ta enkä hänen omasta CV:stään?

Ulvilan murhamyysteerissä v. 2014 ollut ääniosastossa:
Sound Department
Laura Kuivalainen ... sound
Jani Nikander ... sound recordist
Paul Rischer ... sound re-recording mixer
Jyrki Sahla ... sound recordist
Peter Sandmann ... foley artist
Sebastian Tesch ... foley editor / sound
Moritz Unger ... foley recordist
Lotta Westermarck ... sound recordist

Ei mainintaa Mickke Nyströmistä.

Minulta kai sai sen päähänsä. Tiesin Nyströmin ja Lehdon tehneen yhteistyötä aiemmin, joten silloin, kun Nyströmiä haastateltiin ensimmäisen kerran Hesariin Ampujan työryhmän toilailuista, oletin hänen tuntevan häke-nauhan, koska on ollut mukana myös Ulvila-dokkaria tekemässä. Tarkistin asian vasta, kun hänen vastineensa tuli ilmi, eikä hän ei tosiaan toiminut Ulvila-dokkarissa missään muussa roolissa kuin äänikaluston vuokraajana firmansa kautta.
Korjasin virheeni tänne Minfoon ja sisotalo kyllä noteerasi korjaukseni, mutta jatkaa siitä huolimatta sen tiedon levittämistä, että Nyström olisi ollut dokumentin työryhmässä mukana. Hän on antanut ymmärtää, että Nyström on poistanut sen cv:stään, että asia pysyisi salassa KKO:ssa.

edit: korjattu pieleen mennyt lainaus

[Stratagem]

Paul Richer: Miksaus, Lotta Westerback: Äänitys
Näin lukee Ulvilan Murhamysteeri elokuvan mainosjulisteessa.
Miksi olisi mennyt poistamaan CV:sta? Nyt menee aiva conspiracya taas

[sisotalo]

Harpo on näitä tietoja moneen kertaan jakanut ja oikonut. En todellakaan muista miksi etsin Pekka Lehdon filmiä Nyströmin mahtavasta CV:stä - eikä tällä asialla ole merkitystä. Päätös tuli aivan liian nopeasti puolustuksen viimeisen lausunnon jälkeen. Jos KKO olisi todella harkinnut valituspyyntöä olisi se aloittanut harkinnan vasta kun aineisto oli kasassa ja antanut päätöksen aikaisintaan keväällä.

En todellakaan pidä Nyströmin lausuntoa ulkopuolisen asiantuntijan tekemänä. Se on puolustuksen puheenvuoro ja siis tietenkin oikeassa koska Anneli on syytön. Nyström ei tässä iske mitään viimeistä naulaa arkkuun vaan esittää sympaattisia mielipiteitä. Hän ei kuulu Ampujan ryhmään, johon on onnistuttu keräämään yllättävän monta oman maineensa pilaajaa äänitysmiesten joukosta. Nyström on samalla lailla puolueellinen kuin Ampujakin, mutta oikeassa.

Ainoa, jolla on selkeästi toisenlainen ote on Alpo Holisti, jonka animaatio osoittaa kahden nauhoituksen mahdottomuuden. Se mikä tässä on ollut kummallista, että tätä ainoata animaatiota on yritetty ampua upoksiin väittämällä, että Raine Ampuja on sen tehnyt, kuten kaikki muutkin 1400 Alpon puheenvuoroa..

[turumurre]

Sisotalo tuossa edellä kun esittää sympaattisia mielipiteitään mm animaatioalposta, niin siirrytään eteenpäin, oleellisimpiin asioihin:

LOKKI Kalle Tapio, Professori,
Tutkimusaiheenaan akustiikka, erityisesti huoneakustiikka

Ote Kuulustelupöytäkirjasta 25.9.2015

K: Lausunnossanne on käsitelty päätelmien kohdassa 1 hätäkeskuspuhelutallenteelta kuuluvia askelten ääniä. Voitteko kertoa tutkimustyönne tuloksia näiltä osin tarkemmin? Oletteko tehneet näiden toteaminne askelten äänien perusteella jonkinlaisia johtopäätöksiä?

V: Kuten lausunnossa on sanottu, niin askeläänet kuulostavat juoksulta kovalla lattialla kengät jalassa. Askeläänten voimakkuuksista ja kaiuntaisuudesta voidaan päätellä kuinka läheltä mikrofonia on juostu. Minusta äänet eivät sovi kuvaukseen, missä nainen juoksee takkahuoneelta tuulikaappiin ja puhelin on ruokailutilan reunassa. Talon pohjapiirustuksen perusteella askeläänet selittyvät loogisesti, jos mikrofoni on ollut olohuoneessa, esim. piirongin päällä sohvan vieressä ja juoksusuunta on ollut tuulikaapista takkahuoneeseen päin. Tällöin selittyy miksi kolmas ja neljäs askel ovat lähimpänä mikrofonia, kolmanneksi viimeinen askel on vaimeampi (osuu matolle) ja kaksi viimeistä pysähtyivät tällöin takkahuoneen ovelle. Samoin tästä eteenpäin tilanteen kulku jatkuu loogisena, eli hetkeä myöhemmin kuuluvat uhrin valitusääntely ja sana "KUOLE" takkahuoneesta, jonne nainen on juossut tuulikaapista. Tämä looginen ketju edellyttää, että tilanne on nauhoitettu etukäteen ennen hätäkeskuspuhelua ja sitä soitetaan rinnakkain puhelun kanssa.

Jos tilanne olisi ylläkuvattu niin "Hei lopeta" kohdassa 2:23 on myös looginen, koska se selvästi on puhuttu kaukana luurista ja nainen on edelleen takkahuoneessa, eli tämä ääni tulee myös nauhoitteelta. Muuten on mahdotonta, että nainen puhuu aivan luurin vierestä kohdassa 2:09 "Tuleeksielt kettää" ja välissä ei kuulu minkäänlaisia askelia, puhelimen käsittelyääniä eikä siirtymiseen liittyviä ääniä. Ilman tallennetta naisen on mahdoton käydä takkahuoneesta välillä puhelimessa ja palata takaisin takkahuoneeseen (kohta 2:23) täysin äänettömästi.

Tämä kuulusteluun liittyvä lausunnon osa, ikuisesti syöpyköön kansalaisten mieliin.
Että menikin munaamaan itsensä, huoneakustiikan professori sentään! Eikä luulisi olevan iän puolesta mikään homekorvakaan. ...Mutta niinhän sitä luulisi...

Jos akustiikan proffa ei kuule juoksun jälkeen tapahtuvaa ulko-oven avausta (joka myös rekonstruktioissa todettu ), niin mitä pitäisi ajatella?
Tätä oven-avaus ääntä on Nyström asiantuntijalausunnossaan käsitellyt ja myös tm aikaisemmin:
http://aijaa.com/EybqJk

Ja nuo Auerin juoksuaskeleet ovat paljain jaloin juostu. Aivan eri kopina tulee kengistä, kun taas Auerin muodostamat juoksuäänet ovat pehmeämpää 'läpsyttelyä'.
Lisäksi Auerin juoksu oli erittäin nopea spurtti, kun taas rekojuoksu oli sellaista harvaa löntystelyä. Tuskin kengät jalassa (varsinkin isonumeroisilla) edes pystyisi sellaiseen 'tikkaukseen' kuin Auer juoksunsa suoritti.
http://aijaa.com/EwrNJB

Lokin mielestä Auerin juoksu oh perältä tuulikaappiin ei sovi todellisiin ääniin, vaikka rekonstruktiossakin suoritetuissa askeleet ensin lähenivät ja sitten loittonivat mentäessä tuulikkaappiin.

Lokki ei myöskään kuule askeleita hätäpuhelun kohdassa n2:08...


"Looginen" on Lokin termejä. Sitä ei tällä proffalla kuitenkaan ole:
"Juoksu päättyy takkahuoneen ovelle" (?), siitä sitten ilmeisesti äänettömästi liihoteltu lasimeren halki sekunnissa Lahden viereen huutamaan KUOLE, ja kun uhri ei suurista ponnisteluista huolimatta vieläkään kuollut, huutaa Auer 20s päästä HEI LOPETA. Eläminenkö?

Mahtavan hieno CV, Professori Lokilta

[Nikolajevits]

Lokin päätelmät ovat ihan oikeita, lukuunottamatta "Hei Lopeta!" kohtaa. Tämä taas selittyy sillä, että Auer nauhoitti juoksut kengät jalassa kun taasen livetilanteessa häkepuhelun aikana, Auerilla ei ollut kenkiä jalassaan, eikä askeleita kuulu. Auer saapui puhelimeen ja huusi luurin "ohi" "Tuleeksielt kettää?" poistuen välittömästi uudestaan nauhoittimen luo, peittäen soittimen käytöstä seuraavat äänet huutamalla "Hei Lopeta!".

Nuo juoksut ovat mahdottomuus.

Kerrataanpa juoksuja hetken.. Ne ovat siis selvästi kengät jalassa, eikä Hra Lokki tästä erehdy. Täällä pyöri joskus rekojakin aiheesta joita verrattiin spektriin, ja kappas, ne pätivät (paitsi yleisen kohinatason osalta), kun taas juoksut jotka teki suunnilleen Auerin painoinen neitokainen ilman kenkiä, olivat kaukana siitä. Sen kyllä kuuleekin, että kengät ovat jalassa(Kineettisiä ääniä, korkeampaa klopinaa, ei vain bassoista tömistystä. Tällä on varmasti vaikutuksensa myös kaikuun, ja kaikujen suhteenhan Lokkia proffaksi kutsutaan). Murhaajan juoksuäänet nämä eivät voi olla, siitä on kai ihan yleinen konsensus.

http://aijaa.com/EwrNJB <-- Tuossa vielä tuo juoksuspektri. Huomaatko miten äkkinäisiä kolahduksia ovat nuo askeleet? Kineettisiä kovia osuma ääniä. Ensimmäisessä kohinataso korkeampi, johtuen taustanauhoituksesta. Rekossa olisi vain pitänyt vielä soittaa tuo nauhoite juoksuista olohuoneesta puhelimeen. Sitä tuskin on tehty kun reko on vuodelta 2008.



Okei, eli joku juoksi kengät jalassa tallentimen ohi, jonka tulisi olla puhelin tässä tapauksessa. No.. Auerilla ei ole kenkiä poistuessaan puhelimesta "katsomaan takkahuoneeseen"(kummallakaan kerralla), eikä rientäessään "tuulikaapista" takaisin puhelimeen. Myöskään hetkeä jolloin Auer laittaisi tai riisuisi kengät ei voi eikä ehdi löytämään, eikä Auerilla ole havaittavasti kenkiä jalassaan muutenkaan koko puhelun aikana. Auer oli myös paljain jaloin jossa veritahra, kun Poliisit saapuivat.

Luultavasti Auer yritti lavastaa murhaajan pakenemisen paikalta eikä omia juoksujaan.

Lasin helinää kaakelilattialla murhaajan tullessa kohti "liukumajälkeä" olohuoneen rajalla, ei kuulu, kuten ei myöskään palaamista takaisin uhrin kimppuun, vaikka puhe onkin "lasinsiruesteestä".

Edit: poistin muutaman jyrkän mutu mielipiteen