Kuolemannaakka kirjoitti:Nicht schuldig kirjoitti:
Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin muutamia esimerkkejä siittiösolujen todentamisesta huomattavasti myöhemmässä vaiheessa riippuen säilytysajasta ja – tavasta. Spann kertoi 1964 eräästä tapauksesta, jossa onnistuttiin saamaan mikroskoopilla todiste kuolleesta henkilöstä 17 vuorokautta kuoleman jälkeen (30). Vuonna 1977 julkaisi Eisenmenger erään tapauksen, jossa säilytysaika oli ollut ulkona 3 kuukautta osittain lumen alla.
Eli siis: "Saaran" tuolista väitettiin löytyneen ja todennetun siittiöitä, joita väitettiin Aarnion siittiöiksi, vaikka tässä tapauksessa ne olisi jätetty jo vuosia aikaisemmin, jolloin niitä ei voisi enää nähdä?
Eli jos näytteessä oli siittiöitä, ne olivat jonkun muun, ja jälki paljon tuoreempi. Voiko olla näin, eikä puolustus, eikä kukaan toimittaja tai muu asiantuntija sano asiaan mitään?
Voiko oikeasti olla näin, kuten Peter van Koppen sanoi: "Tuomarit ja asianajajat eivät tiedä mitään rikospaikkatutkimuksesta"? Onko nää "tutkimukset" aina tämmöistä kusetusta, ja luotetaan siihen, ettei kukaan tajua tutkia tai ymmärrä asiaa?
Tässä väitöskirjassa löytämiäni kohtia koskien spermanäytteiden ikää:
sivu 42:
Eine weitere Variable ist auch die Spurenbeschaffenheit. Handelt es sich um frisches oder älteres, schon einetrockenetes Material?
Gabby et al. (11) berichteten im Jahr 1992 ueber die Verwendung der ”Woods Lamp” bei der spezifischen Detektion von Spermaspuren auf menschlicher Haut. Sie kamen zu dem Ergebnis, dass die Intensität der Fluoreszenz von Sperma nach 28 h erheblich nachlässt. Die Fluoreszenz von Urin war jedoch bis zu 80 h nachweisbar.
Dass die Fluoreszenz von Sperma in dieser kurzen Zeit wieder nachlässt konnte in vorliegender Arbeit nicht bestätigt werden. (vl IV/1). Die Spuren wurden wie unter III/4.1 erwähnt 1 Woche luftgetrocknet und dann getestet.
Vielmehr zeigte sich durch die Tatortlampe bei frischen Spermaspuren auf menschlicher Haut eine Kontrastverbesserung, das sie meist auch mit blossem Auge sichtbar waren. Erst die getrocknete Spur zeigte bei Bestrahlung die in den Ergebnissen weissliche Fluoreszenz.
Seuraava muuttuja on jäljen ominaisuudet. Onko kyseessä tuore tai vanhempi jo kuivunut jälki?
Gabby ja muut (11) raportoivat vuonna 1992 Wood lampun käytöstätutkien spermajälkiä erityisesti iholla. He tulivat siihen tulokseen, että fluoresoinnin voimakkuus laski huomattavasti jo 28 tunnin jälkeen. Virtsan fluorisointi oli todennettavissa aina 80 tuntiin saakka.
Tässä väitöskirjassa ei kuitenkaan voitu vahvistaa sitä, että sperman fluorisointi laskisi näin nopeasti ihmisen iholla. Kuten kappaleessa III/4.1 mainittiin niin jälkiä kuivattiin yksi viikko ja testattiin sen jälkeen.
Päinvastoin spermajäljet iholla ovat yleensä puhtaalla silmällä nähtävissä ja niiden kontrasti tuli selvästi esille ihon väriin verrattuna testissä käytetyllä normaali lampulla. Vasta kun jälki oli kuivunut saatiin säteellä aikaan tuloksena vaaleahko fluoresointi iholla.
sivu 45:
Der entscheidende limitierende Faktor ist in diesem Fall wohl das Alter der Spuren.
Die Abhängigkeit der Vortests von der Spurenmenge und dem Alter untersuchten Khaldi et al. (17) im Jahr 2004. Sie verglichen drei Schnelltests auf die Parameter Zeit und Effekt bei unterschiedlicher Spermakonzentration. Gemessen wurden frische Spermaproben und Proben, die jeweils 24 h, 48 h, 72 getrocknet wurden. Zum Einsatz kamen Phosphatesmo Teststreifen, der Diff-Quick und der PSA-Check 1 Test.
Sie kommen zu dem Schluss, dass Sperma durch Mikroskopie bis zu 72 h, durch den PSA-Test bis zu 48 h und durch die Phosphatesmo Teststreifen nur sicher bis zu 24 h nachgewiesen werden kann.
Ratkaiseva tekijä on jäljen ikä.
Khaldi ja muut tutkivat (17) vuonna 2004 testien käyttöä ja niiden riippuvuutta jäljen määrästä ja iästä. He vertailivat kolmea pikatestiä toisiinsa parametreillä aika ja tehokkuus erilaisilla spermanäytteillä. Tuoreita spermanäytteitä ja kuivuneita spermajälkiä, joiden ikä oli 24 tuntia, 48 tuntia, 72 tuntia. Kokeissa käytettiin Phosphatesmo, Diff-Quick ja PSA-Check 1 testejä.
Kokeissa päädyttiin lopputulokseen, että Sperma voidaan todeta 72 tuntia mikroskoopilla, PSA-testillä 48 tuntia ja Phosphatesmo-menetelmällä 24 tuntia.
En siis ole laisinkaan varma siitä, että fluoresoiko sperma vain tietyn ajan? Spermassa olevat siittiösolut käsittääkseni kuolevat kuten muutkin solut, voiko kuolleita soluja tutkia mikroskoopilla ja mitä niissä näkyy?