Keskisuomalainen kirjoitti:Kotimaa 21.01.2019 10:21
Puheenjohtaja poliisipomojen oikeusjutussa: Jari Aarnion entisestä alaisesta annetaan etsintäkuulutus
Helsingin huumepoliisin ex-päällikköä Jari Aarniota kuultiin poliisijohdon virkarikosjutussa käräjillä marraskuussa. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
STT
Helsingin poliisin rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson kertoi maanantaina poliisipomojen virkarikosoikeudenkäynnissä, kuinka lopetti tietolähteiden rekisteröinnin viime vuosikymmenen loppupuolella. Erikssonin mukaan ilmoitus asiasta tuli huumepoliisin entiseltä päälliköltä Jari Aarniolta.
– Aarnio ilmoitti minulle aikanaan, että enää ei rekisteröidä, todistajana kuultu Eriksson sanoi.
Erikssonin mukaan hänen tietolähteensä eivät halunneet enää jatkaa poliisin vinkkaajina viime vuosikymmenen lopulla niin sanotun kassakaappijupakan takia. Syyttäjä hamusi tällöin keskusrikospoliisin tietolähdetietoja kassakaapista virkarikosepäilyn vuoksi.
Poliisipomojen jutun syyttäjä Harri Tiesmaa kyseli Erikssonin kertomuksen jälkeen, miksi tietolähteet halusivat yhtäkkiä olla pitämättä yhteyttä Erikssoniin, jos heidät oli poistettu rekisteristä. Erikssonin mukaan lähteet olivat tuolloin epäluuloisia.
Aarnio hävitti vinkkimiehet Helsingin poliisin rekisteristä kertomansa mukaan vuonna 2008, eikä uusia kirjattu vuosiin. Myös Aarnio on perustellut rekisterin tuhoamista sillä, että lähteet säikähtivät kassakaappijupakan julkisuutta ja peruivat suostumuksensa rekisteröinnille.
Poliisipomojen virkarikosjutun syyttäjän mukaan suostumusten peruuttaminen ei kuitenkaan ollut laillinen peruste rekisterin tuhoamiselle.
Eriksson sanoo olettaneensa, että tiedot lähteiden henkilöllisyyksistä tuhottiin Aarnion käskyn jälkeen. Myöhemmin Aarnion huume- ja virkarikosjutun esitutkinnassa papereita löytyi Aarnion autotallista.
– En tiedä, onko Jarin autotalli se oikea paikka tällaisille papereille, Eriksson sanoi.
Eriksson kertoi, että tapasi tietolähteitään yksin.
Ei vakiintuneita lähteitä vuoden 2008 jälkeen
Eriksson sanoi, että lopetti vakiintuneiden tietolähteiden käyttämisen vuoden 2008 jälkeen. Aiemmin kuulusteluissa Eriksson on puhunut, että jatkoi yhteydenpitoa vuoteen 2009. Hän sanoi oikeudessa, että ei voi muistaa aikaa täysin tarkasti.
Eriksson myönsi, että on ollut myöhemminkin runsaasti yhteydessä esimerkiksi moottoripyöräjengiläisiin. Eriksson on toiminut niin sanotun jr-ryhmän eli järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaryhmän veturina Helsingissä.
Erikssonin mukaan yhteydenpidossa on ollut kyse muun muassa erilaisista pelisääntökeskusteluista tai tiedon hankkimisesta johonkin yksittäiseen tutkintaan, ei vakiintuneista tietolähdesuhteista.
Oikeudessa käräjöidään siitä, pitäisikö jonkun joutua rikosvastuuseen Helsingin poliisin poistamien rekisteritietojen vuoksi. Tietolähderekisteriin ei viime vuosikymmenen lopulta myöskään kirjattu yhtäkään tietolähdettä.
Rekisteröimättömissä vinkkimiehissä ongelmana on se, että toiminnan valvominen ilman rekisteriä on käytännössä mahdotonta. Poliisi voi tällöin esimerkiksi laittomasti suojella rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä kiinnijäämiseltä.
Oikeudenkäynnissä on syytettynä entistä ja nykyistä korkeaa poliisijohtoa aina poliisiylijohtaja Mikko Paateroon saakka. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen muun muassa sen perusteella, että ohjeistus tietolähdetoiminnasta oli puutteellista ja epäselvää.
Aarnion alaisesta etsintäkuulutus
Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion entisestä alaisesta annetaan etsintäkuulutus, kertoi oikeudenkäynnin puheenjohtaja Marjatta Berg maanantaina.
Aarnion huume- ja virkarikosjutussa tuomittua Mikael Runebergia on pyritty haastamaan todistajaksi Helsingin poliisin tietolähteiden rekisteröimistä ja valvontaa koskevaan oikeusjuttuun, mutta häntä ei ole tavoitettu.
Puheenjohtaja Berg totesi, että aiemmin rikosylikonstaapelina Helsingin huumepoliisissa työskennellyttä Runebergia on tavoiteltu muun muassa tämän nykyisen työpaikan ja suvun kautta. Hänen mukaansa edellytykset etsintäkuulutuksen antamiseen täyttyvät useiden eri tavoittamisyritysten jälkeen.
Alainen tuomittiin Aarnio-käräjillä
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Runebergin aiemmin Aarnion huume- ja virkarikosjutussa kolmen ja puolen vuoden vankeuteen virkarikoksista. Tuomio tuli neljästä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja viidestä lievemmästä virkarikoksesta.
Oikeuden mukaan Runeberg etsi Aarnion pyynnöstä useita kertoja poliisin tietojärjestelmästä salassapidettäviä tietoja, jotka Aarnio paljasti Suomen Kuvalehden ja MTV:n toimittajille. Oikeuden mukaan Aarnio ja Runeberg myös vaikuttivat siihen, että Aarnionkin rikosjutussa syytettyä Malmin naista koskeva rikostutkinta siirrettiin Kuopiosta Helsinkiin. Tämän jälkeen tutkinta käytännössä loppui.
Runebergin tuomiota puntaroi yhä hovioikeus, joka antaa ratkaisunsa loppukeväästä.
Tietolähdeoikeudenkäynnissä syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikokseen. He ovat vedonneet muun muassa siihen, että sääntely tietolähteiden käytöstä on ollut puutteellista ja epäselvää.