KIINASSA on havaittu poikkeuksellinen tapaus, jossa yhden niin sanotun supertartuttajan epäillään tartuttaneen yli kymmenen ihmistä uuteen koronavirustautiin Wuhanin kaupungissa. Kaikki epäillyt tartunnat ovat sattuneet sairaalaoloissa.
CNN-uutiskanavan ja kiinalaisen Caixin-lehden mukaan potilas olisi tartuttanut viruksen kolmeentoista sairaanhoitajaan ja yhteen lääkäriin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo kuulleensa tapauksesta, mutta tiedot epäillyn supertartuttajan aiheuttamista uusista tartunnoista vaihtelevat 10:stä 15:een lähteestä riippuen. ”Tiedän siitä juuri tuon verran”, hän sanoo.
Puumalainen ei ole kuullut muista epäillyistä supertartuttajista äskettäin puhjenneen epidemian yhteydessä. Perjantain tietojen perusteella ainakin 26 ihmistä on kuollut 2019-nCoV-koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, ja yli 800 ihmistä on saanut tartunnan.
PUUMALAISELLE ja muille asiantuntijoille Wuhanin sairaalan epäilty tapaus tuo automaattisesti mieleen vuosien 2002–2003 sars-epidemian, jonka aikana oli useita supertartuttajia. Tällaiset potilaat voivat olla jopa ratkaisevassa roolissa epidemioiden leviämisessä ja niiden pysäyttämisessä.
HS selvitti vuoden 2003 keväällä, kuinka ainakin kahden supertartuttajan ketju johti tartuntaan, joka vaati myös suomalaisen virkamiehen Pekka Aron hengen Pekingissä. Saman tartuntaketjun kautta tauti levisi useaan maahan ja kiinalaismaakuntaan.
”Sarsin aikana oli tällaisia supertartuttajia, jotka tartuttivat jopa useita kymmeniä ihmisiä, kun normaalisti yksi ihminen tartutti ilman suojaustoimia vain muutaman ihmisen”, sanoo Puumalainen, joka on THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö.
Wuhanissa joulukuussa havaitun uuden taudin aiheuttaja kuuluu samaan koronavirussukuun kuin sars tai Lähi-idästä lähtenyt mers. Sars tappoi yli 770 ihmistä, kun mersiin on Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kuollut 858 ihmistä maailmanlaajuisesti vuoden 2012 jälkeen.
Puumalaisen mukaan supertartuttajalla saattaa olla heikentynyt puolustuskyky, jolloin virus voi monistua tavallista nopeammin hengitysteissä. Silloin virusta on limakalvoissa ja eritteissä enemmän ja se leviää tehokkaammin, jos tartunnan saanut esimerkiksi yskii tai aivastelee muiden ihmisten lähellä.
”Virusten monistuminen on kaikkein voimakkainta siinä oireiden alkuvaiheessa, silloin ihminen on kaikkein tartuttavin. Kun elimistön puolustusjärjestelmä lähtee reagoimaan virukseen, tartuttavuus laskee voimakkaasti”, Puumalainen sanoo.
HELSINGIN yliopiston virologin Olli Vapalahden mukaan ainakaan tähän mennessä julkisuuteen kerrotut tiedot eivät riitä selittämään, mikä on Wuhanin epäillyn supertartuttajatapauksen olemus. Hänen mukaansa sairaalaolot voivat joskus vaikuttaa siihen, että tauti leviää herkemmin, jos tilanteeseen ei ole osattu varautua.
”Johtuvatko useat tartunnat siitä, että potilas on ollut erittäin tartuttava vai onko annettu tehostettua hoitoa, jossa olosuhteet ovat edesauttaneet leviämistä?” Vapalahti pohtii yhtä kysymystä, jota tällaisissa tapauksissa esitetään.
On huomattavaa, että Kiina vahvisti vasta tämän viikon maanantaina uuden taudin tarttuvan ihmisistä toisiin. Näin ollen taudin etenemisen ymmärtäminen on vasta aluillaan, vaikka itse viruksen geeniperimä onkin jo selvitetty. Se muistuttaa noin 70-prosenttisesti sars-virusta.
Vapalahti muistuttaa Etelä-Koreaa vuonna 2015 koetelleista tapahtumista, joissa yksi miespotilas oli tartuttanut mers-taudin yhteensä 82:een ihmiseen sairaalassa. Mies oli saanut tartuntansa Lähi-idässä käyneeltä toiselta mieheltä, eikä hän aluksi tiennyt saamastaan tartunnasta. Häntä hoidettiin ensiksi sairaalan yleisellä osastolla, kuten Lancet-lehti kertoi julkaisemassaan selvityksessä.
Puumalaisen mukaan Etelä-Korean tapahtumien yhteydessä on pohdittu, oliko suurin selitys tartuntaryppäille supertartuttajissa vai sairaalan puutteellisissa hoitokäytännöissä. Ongelmia on saattanut liittyä potilaiden eristämiseen, henkilöstön ja muiden potilaiden suojautumiseen, ilmanvaihtoon, siivoukseen ja niin edelleen, hän sanoo.
Joka tapauksessa Etelä-Koreassa kerrottiin olleen mers-epidemian aikaan yhteensä viisi supertartuntatapausta, jotka johtivat osaltaan yhteensä 186 tartuntaan ja 38 ihmisen kuolemaan. Lähes 17 000 ihmistä piti eristää.
Mers-tauti ei tartu kovin helposti, mutta se on tappanut noin kolmanneksen siihen sairastuneista.
”Tartuntatodennäköisyydet eivät ole veljeksiä keskenään”, Vapalahti toteaa.
Sars surmasi noin kymmenen prosenttia tartunnan saaneista. Kaikki kolme virustautia aiheuttavat esimerkiksi kuumetta, yskää ja hengenahdistusta. Wuhanista alkaneen taudin kuolleisuuslukua ei voi vielä varmuudella laskea, mutta Kiinan julkaisemien tartunta- ja kuolintilastojen mukaan noin kolme prosenttia taudin saaneista menehtyy.
”Alustavien arvioiden mukaan kuolleisuus ei olisi yhtä suurta kuin sarsissa tai mersissä. Mutta kuten [Maailman terveysjärjestö] WHO totesi, epävarmuuksia liittyy molempiin suuntiin”, THL:n Taneli Puumalainen sanoo.
UUSIA tapauksia on tullut viime päivinä kovaa tahtia, mutta se voi johtua siitä, että testejä tehdään enemmän ja siten kokonaiskuva uusien tartuntojen syntytahdista tarkentuu vasta myöhemmin. Uusia tapauksia myös ilmenee uuden epidemian alussa enemmän kuin sen jatkuessa.
”On muistettava, että tämä on uusi tauti. Vasta kun tiedetään, kuinka moni sairastaa taudin lieväoireisena ja mikä osa vakavaa tautia sairastavista potilaista onnistutaan hoitamaan, tiedetään, mikä kuolleisuus on. Arviot tarkentuvat”, Puumalainen sanoo.
SARS-EPIDEMIAN aikana tietyillä potilailla oli merkittävä rooli virustaudin leviämisessä. Esimerkiksi hongkongilaisessa Metropole-hotellissa yksi kiinalaislääkäri tartutti tietämättään taudin useaan samassa kerroksessa olleeseen ihmiseen, joiden mukana sars levisi Kanadaan, Singaporeen ja Vietnamiin.
Samaan tartuntaketjuun liittynyt 72-vuotias mies puolestaan tartutti sarsin yli 20:een ihmiseen Air China -yhtiön lennolla CA112 Hongkongin ja Pekingin välillä. Yksi lennolla olleista miesmatkustajista lensi pian lennon jälkeen Pekingistä Bangkokiin, ja sieltä takaisin Pekingiin.
Jälkimmäisellä lennolla miehen vierustoveriksi istui suomalainen Pekka Aro, joka sai tartunnan lennon aikana. Aro kuoli pari viikkoa myöhemmin, juuri ennen kuin häntä yritettiin lennättää tehohoitoon Suomeen.
HISTORIAN ehkä tunnetuin supertartuttaja oli irlantilaiskokki nimeltä Mary Mallon (1869–1938), joka sai lempinimen Lavantauti-Mary.
Hän tartutti vaarallisen ja usein tappavan lavantaudin ainakin 51 ihmiseen New Yorkissa, vaikkei itse koskaan osoittanut taudin oireita. Mallon suljettiin kuolemaansa saakka eristyksiin muista ihmisistä.