Aivotutkija hakkasi vaimoaan vasaralla

[teppo]

Poika, lääkäri myös, (etunimeä en enää muista) on joskus minua hoitanut.

Ei ole kovin vaikea arvata saati muistaa minkä etunimen Paavo on pojalleen antanut. Kun huomioi, että tämä on seurannut isänsä jalanjälkiä sekä arvostetuiksi tutkijaksi, että myöskin erääseen vähemmän arvostettuun laitokseen.

Heh. Tässä Alzheimer-tutkija on mennyt ennakoimaan aikaa, jolloin omien lasten nimet eivät enää helposti muistu mieleen.

[Iso-Jorma]

Poika, lääkäri myös, (etunimeä en enää muista) on joskus minua hoitanut.

Ei ole kovin vaikea arvata saati muistaa minkä etunimen Paavo on pojalleen antanut. Kun huomioi, että tämä on seurannut isänsä jalanjälkiä sekä arvostetuiksi tutkijaksi, että myöskin erääseen vähemmän arvostettuun laitokseen.

Heh. Tässä Alzheimer-tutkija on mennyt ennakoimaan aikaa, jolloin omien lasten nimet eivät enää helposti muistu mieleen.

Joo. Selvittelin vähän. Junior Riekkinen teki terveyskeskuslääkärin sijaisuuksia sen jälkeen, kun ne tutkijanhommat oli vihelletty poikki, ja ennen vankilatuomiota.

En ollut aivotutkittavana, vaikka syytä ehkä olisikin, kun en edes tuota senior/junior hommaa muistanut. Mitähän tekee juniori nykyään, tietääkö joku?

[VoDKa]

Doctorin kanssa samoilla linjoilla.

Tosin menisin sen verran pidemmälle, että väittäisin arvon aivotutkijan aivojen loppuneen juuri läpimurtohetkellä ja halusi saada uudet ja tuoreet pian. Ei siinä jouda odottamaan kuolleilta aivoja, kun tuoreemmat olisi lähempänä.

[Jack the Ripper]

Ihmetyttää tuo tuomion lievyys siinä kun olis ollu joku normi sekatyömies niin oli häkki heilahtanu tapon yrityksestä.

Varmasti on ollut varaa palkata hyvä lakimies. Juristillakin on paljon väliä. Puhumattakaan että vaan itse puolustaisi itseään. Hmm Riekkinen ei liene tätä tehnyt....ei siis kai aivan sekaisin ole??

[Kalessin]

mun mielestä taas ei ole ollenkaan omituista, että k.o mies on hakannut vaimoaan vasaralla, nimittäin tuli ensimmäisenä mieleen että vaikka kuinka olisin neurologi ei tarkoita sitä, ettetkö voisi itse sairastua neurologiseen sairauteen. jos olet ortopedi voit hyvin murtaa lonkkasi jne.

se, mitä mies lehdessä kertoi silloisesta tilanteestaan eli "en muista, koska olin niin lääkitty ja hillittömän mustasukkainen", sopii varsin hyvin esim. Lewy-Body-dementiaan, jonka oireina on hillitön mustasukkaisuus, vainoharhaisuus, aggressiivisuus ym. samoin kuin alzheimerin taudissakin. dementoituneet potilaat ovat aika usein hyvinkin aggressiivisia johtuen muistamattomuudesta, joillain se muistamattomuus ja ahdistus siitä että tiedostaa muistamattomuutensa, purkautuu väkivaltana, toisilla itkuna, joillain masennuksena.

riekkinen on vanha mies ja varmasti sairas, sitä miten sairas, en tiedä, mutta kokemukseni perusteella kiltistä ja ihanasta ihmisestä voi dementiaan sairastuttuaan kuoriutua varsinainen perkele, jota ei pitele mikään eikä kukaan ja jota kukaan ei ole ihmisestä ikinä kuvitellutkaan.

Dementia ja muistihäiriöt
Lääkärin käsikirja
9.3.2007
Timo Erkinjuntti
Määritelmä
Oireet
Dementian jako vaikeuden mukaan
Dementian epidemiologiaa
Muisti ja normaali ikääntyminen
Muistihäiriöiden erotusdiagnostiikka
Muistihäiriöiden syyt
Muisti ja psyykkiset häiriöt
Lisätietoa

Muistihäiriöpotilaan tutkimukset ks. viite 1
Määritelmä
Dementialla tarkoitetaan useamman kuin yhden kognitiivisen toiminnon heikentymistä aiempaan suoritustasoon nähden siinä määrin, että se heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa.
Perinteisesti dementiaan liittyy muistihäiriö ja jonkin muun tiedonkäsittelyn osa-alueen heikentyminen.
Dementiassa älyllisen toimintakyvyn heikentyminen johtuu elimellisestä syystä.
Dementia on kliininen diagnoosi, jonka potilaan tunteva lääkäri tekee riittävien tutkimusten perusteella.
Dementia voi olla etenevä (esim. Alzheimerin tauti), pysyvä jälkitila (esim. aivovamma) tai hoidettava 2.
Oireet
Muistihäiriö (uuden oppimisen vaikeutuminen ja vaikeus palauttaa mieleen aiemmin opittua)
Kognitiivinen häiriö, johon liittyy ainakin yksi seuraavista:
Afasia (kielellinen häiriö)
Apraksia (liikesarjojen suorittamisen vaikeus, vaikka motoriikka on kunnossa)
Agnosia (nähdyn esineen tunnistamisen vaikeus tai nähdyn merkityksen käsittämisen vaikeus, vaikka näköhavainnon jäsentäminen on normaalia)
Toiminnan ohjaamisen häiriö (vaikeuksia tuottavat mm. suunnitelmallisuus, kokonaisuuden jäsentäminen, järjestelmällisyys, abstrakti ajattelu)
Dementiassa tajunta ei ole hämärtynyt, vaikka dementiapotilas on altis sairastumaan deliriumiin. Delirium on erotusdiagnostisesti tärkeä, koska sen hoito on kiireellinen.
Dementian jako vaikeuden mukaan
Lievä
Vaikka työkyky ja sosiaalinen selviytyminen ovat merkittävästi heikentyneet, tallella on kyky elää itsenäisesti sekä kohtuullinen arvostelukyky.
Keskivaikea
Itsenäinen selviytyminen on vaarantunut, ja jonkinasteinen valvonta on tarpeen.
Useimmiten autolla-ajokyky on heikentynyt.
Oikeustoimi- ja testamenttikelpoisuus ovat rajoittuneet.
Vaikea
Päivittäiset toiminnot ovat siinä määrin heikentyneet, että jatkuva valvonta on tarpeen.
Dementian epidemiologiaa
Esiintyvyys
Keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta kärsii 65–74-vuotiaista 4 %, 75–84-vuotiaista 11 % ja yli 85-vuotiaista 35 %. Vuonna 2004 Suomessa 35 000 henkilöä kärsi lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta dementiasta.
Kaikista yli 65-vuotiaista 125 000 kärsii dementiaa lievemmästä ikääntymiseen liittyvästä muistihäiriöstä.
Tyypit
Alzheimerin tauti 70 % 3
Alzheimerin tauti ja vaskulaarinen tekijä yli 10 %
Vaskulaarinen dementia 10–15 % 4
Dementian muut syyt alle 10 % (ks. 2, 5)
Hoidettavat dementian syyt ovat yleisempiä nuoremmissa ikäryhmissä.
Muisti ja normaali ikääntyminen
Henkilöillä, joilla ei ole keskushermoston toimintaan vaikuttavaa sairautta, vanhetessa todettavat muutokset älyllisessä toimintakyvyssä ovat vähäisiä eivätkä aiheuta toiminnallisesti tai sosiaalisesti merkittävää haittaa.
Normaali vanhus on oppimiskykyinen, vaikkakin hitaampi, eikä siis "höperöidy".
Normaalin vanhenemisen aikana tapahtuu lievää heikentymistä mm.
uuden oppimisessa
älyllisen toiminnan nopeudessa
joustavuutta vaativassa päättelyssä
muistin kuormituskyvyssä.
Muistihäiriöiden erotusdiagnostiikka
Normaali vanheneminen
Erilliset muistihäiriöt (amnesiat)
Muu neuropsykologinen erityishäiriö (mm. afasia, apraksia; ks. 6)
Psyykkinen häiriö
Äkillinen sekavuustila (delirium)
Älyllinen kehitysvammaisuus
Etenevät muistisairaudet
Muistihäiriöiden syyt
Ohimenevien muistihäiriöiden syitä
Aivoverenkiertohäiriö–TIA
Transientti globaaliamnesia 7
Lievät aivovammat
Epileptinen kohtaus
Lääkkeet
Nautintoaineet
Psyykkiset syyt
Sekavuustila (delirium)
Muistihäiriöiden hoidettavat syyt ovat pääosin samat kuin dementian hoidettavat syyt, ks. viite 2. Jatkuvasti pahenevan muistihäiriön aiheuttavat
Alzheimerin tauti 3
vaskulaariset dementiat 4
muut dementiaan johtavat tilat 5.
Muisti ja psyykkiset häiriöt
Muistihäiriöitä ilmenee useiden psyykkisten häiriöiden yhteydessä. Näitä ovat
mielialahäiriöt: depressio, ahdistustilat
uupumusoireyhtymä (burn out)
skitsofreniformiset ja muut psykoosit.
Depressio, ahdistustilat ja muut psyykkiset tekijät voivat myös pahentaa muusta syystä aiheutunutta muistihäiriötä.
Toiminnallisiin psyykkisiin häiriöihin liittyvät muistihäiriöt ovat yleensä lieviä: keskittyminen ja tarkkaavaisuus heikentyvät, väliintulevan aineksen häiritsevyys lisääntyy ja muistin kuormituksen sieto heikkenee. Depressioon saattaa kuitenkin liittyä vaikeampia muistihäiriöitä, vaikkakin harvoin dementian asteinen laaja-alainen, avuttomuuteen johtava häiriö (ns. pseudodementia).
Depressiossa, johon liittyy vaikeita muistihäiriöitä, todetaan usein dementiasta poikkeavasti seuraavia piirteitä:
Aiemmat psyykkiset häiriöt
Oireiden alku on usein määritettävissä.
Oireiden kesto on lyhyt ja ne etenevät nopeasti.
Sairaudentunto ja tunneherkkyys ovat korostuneet.
Esiintyy "en tiedä" -vastauksia sekä valikoivia muistiaukkoja, joissa sekä tuoreet että vanhat asiat unohtuvat.
Hoitokokeiluun tulisi ryhtyä heti depression tai muun mielialahäiriön epäilyn syntyessä.
Lisätietoa
Kirjallisuutta 1
Artikkelin tunnus: ykt00879 (036.050)
© 2008 Kustannus Oy Duodecim

Muistihäiriöt
Lääkärikirja Duodecim
20.2.2007
Kati Juva, neurologian erikoislääkäri
Muistin osa-alueet ja normaali ikääntyminen
Muistia heikentävät sairaudet
Milloin huolestua ja hakeutua tutkimuksiin
Minne tutkimuksiin

Muisti on tärkeä osa ihmisen henkisiä kykyjä ja tiedonkäsittelyä. Muistia tarvitaan uusien asioiden oppimisessa sekä koko identiteetin ylläpitämisessä.

Muistin osa-alueet ja normaali ikääntyminen
Muisti ei ole yksi yksittäinen toiminta, vaan siinä on monta eri osa-aluetta ja ajallista vaihetta. Näin ollen myös muistivaikeuksiksi kutsumamme ilmiöt voivat olla hyvin eri tyyppisiä, ja ne voivat johtua monenlaisista sairauksista tai tiloista.

Sisällöllisesti muisti jaetaan kolmeen osaan:

tapahtumamuistiin (episodinen muisti), johon kuuluvat meille tapahtuneet, elämänkerralliset asiat
tietomuistiin (semanttisen muistiin), johon kuuluvat opitut asiat, kuten sanojen merkitykset ja matematiikan kaavat
taitomuistiin (proseduraalinen muisti), johon kuuluvat erilaiset opitut liikesarjat kuten pyörälläajo tai konekirjoitus.
Ajallisesti muistaminen koostuu mieleen painamisesta, mielessä säilyttämisestä ja mieleen palauttamisesta.

Normaaliin ikääntymiseen voi kuulua lieviä muistivaikeuksia lähinnä sitä kautta, että oppiminen hidastuu ja vaatii enemmän kertausta ja toisaalta keskittymiskyky heikkenee. Vanhan ihmisen on vaikeampi muistaa ja tehdä useaa asiaa yhtä aikaa. Aikanaan opitut asiat muistetaan hyvin, ja kyky erottaa olennainen epäolennaisesta kehittyy yleensä paremmaksi iän myötä.

Muistia heikentävät sairaudet
Masennus voi huonontaa muistia nimenomaan heikentyneen tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn kautta. Masentunut ihminen ei jaksa keskittyä siihen, mitä puhutaan tai mitä pitäisi oppia, ja näin asiat eivät painu mieleen. Hyvin opittu asia muistetaan kuitenkin myöhemmin.

Jotkin lääkkeet voivat heikentää muistia. Erityisesti monet rauhoittavat lääkkeet vaikuttavat aivojen tiedonkäsittelyyn ja muistitoimintoihin, samoin tietyt virtsan pidätyskykyyn vaikuttavat lääkkeet. Alkoholi on aine, joka usein heikentää muistia pysyvästi pitkään ja runsaasti käytettynä.

Erilaiset paikalliset aivovauriot saattavat myös vaikuttaa muistin toimintaan. Vasemman aivopuoliskon vauriot – esimerkiksi aivohalvaus 1 tai aivovamma – voivat heikentää kielellisiä toimintoja ja siten sanojen muistamista. Aivojen syvien osien vauriot – esimerkiksi tiettyjen aivoverenvuotojen tai puutostilojen seurauksena – voivat vaurioittaa vakavasti mieleenpainamisprosessia ja siten kykyä oppia ja muistaa uusia asioita, vaikka vanhat asiat säilyvät hyvin mielessä.

Vakavimpia muistihäiriösairauksia ovat niin sanotut dementoivat sairaudet (ks. dementia 2), jotka heikentävät sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnan ohjausta. Dementialla tarkoitetaan laaja-alaista aivotoimintojen häiriötä, joka haittaa merkittävästi selviytymistä jokapäiväisistä haasteista. Kyse on oireyhtymästä, jonka taustalla on aina jokin sairaus. Dementoivia sairauksia ovat mm. Alzheimerin tauti 3, Lewyn kappale -dementia, vaskulaarinen eli aivoverenkiertohäiriöistä johtuva dementia 2 sekä otsalohkodementiat. Lisäksi tunnetaan runsaasti erilaisia harvinaisia dementioita, joista osa on perinnöllisiä.

Lievä ajatustoiminnan (kognitiivinen) heikentyminen on tilanne, jossa muisti tuntuu heikentyneeltä ja tämä on osoitettavissa myös muistitesteissä, mutta henkilö selviää vielä täysin itsenäisesti jokapäiväisessä elämässään, toisin sanoen hänellä ei ole dementiaa. Merkittävällä osalla lievästä kognitiivisesta heikentymisestä kärsivistä henkilöistä todetaan myöhemmin jokin dementoiva sairaus, useimmiten Alzheimerin tauti. Toisinaan tämä Alzheimerin tauti voidaan todeta jo ennen kuin sairaus on edennyt dementian asteelle saakka.

Milloin huolestua ja hakeutua tutkimuksiin
Tutkimuksiin voi hakeutua aina, jos on selvästi huolissaan omasta tai läheisensä muistista. Tutkimukset ovat ainakin paikallaan, kun

unohtelee muutakin kuin ihmisten nimiä (mitä tapahtuu kaikille)
arvoesineet häviävät (muutkin kuin silmälasit, jotka löytyvät myöhemmin loogisesta paikasta)
unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia
unohtaa jonkin itselle tapahtuneen merkittävän asian (ei vain mitä on ohimennen puhuttu)
asioiden hoitaminen vaikeutuu, esiintyy sähläämistä
huomattavia vaikeuksia uuden asian, esimerkiksi kodinkoneen käytön oppimisessa
ilmaantuu epäluuloisuutta ja muistiaukkojen peittelyä.
Minne tutkimuksiin
Muistitutkimukset voi hyvin käynnistää terveyskeskuksen omalla lääkärillä. Joillakin paikkakunnilla on myös dementiayhdistyksiä ja muistineuvoloita, joihin voi hakeutua muistin yksinkertausta testausta varten.

Kun epäillään vakavaa muistihäiriötä, kuuluu tutkimuksiin haastattelun ja muistitestien lisäksi myös aivojen kuvaus ja verikokeita.

Artikkelin tunnus: dlk00706 (020.706)
© 2007 Kustannus Oy Duodecim

tässä ihan alkuun, en ehtinyt kattavammin etsiä lähteitä, jottei tule naputtamista "subjektiivisesta näkökannasta".

[BK]

mun mielestä taas ei ole ollenkaan omituista, että k.o mies on hakannut vaimoaan vasaralla, nimittäin tuli ensimmäisenä mieleen että vaikka kuinka olisin neurologi ei tarkoita sitä, ettetkö voisi itse sairastua neurologiseen sairauteen. jos olet ortopedi voit hyvin murtaa lonkkasi jne.

se, mitä mies lehdessä kertoi silloisesta tilanteestaan eli "en muista, koska olin niin lääkitty ja hillittömän mustasukkainen", sopii varsin hyvin esim. Lewy-Body-dementiaan, jonka oireina on hillitön mustasukkaisuus, vainoharhaisuus, aggressiivisuus ym. samoin kuin alzheimerin taudissakin. dementoituneet potilaat ovat aika usein hyvinkin aggressiivisia johtuen muistamattomuudesta, joillain se muistamattomuus ja ahdistus siitä että tiedostaa muistamattomuutensa, purkautuu väkivaltana, toisilla itkuna, joillan masennuksena.

riekkinen on vanha mies ja varmasti sairas, sitä miten sairas, en tiedä, mutta kokemukseni perusteella kiltistä ja ihanasta ihmisestä voi dementiaan sairastuttuaan kuoriutua varsinainen perkele, jota ei pitele mikään eikä kukaan ja jota kukaan ei ole ihmisestä ikinä kuvitellutkaan.

.

Voi olla, että Riekkinen on vanha ja sairas, mutta toisaalta voi olla, että hän tietää, mitä tulee sanoa sellaista esittäessä...

Nuo aikaisemmat tempaukset kyllä kertovat siitä, että ei hän nuorempana ja terveempänäkään niin kiltti ja ihana ole ollut, joten viimeisin tapaus on ennemmin loogista jatkumoa hänen käytöksessään, kuin vanhuuden tai dementian aiheuttamaa persoonan muuttumista.

[teppo]

on ennemmin loogista jatkumoa hänen käytöksessään, kuin vanhuuden tai dementian aiheuttamaa persoonan muuttumista.

Ainakin oikeus on pitänyt miestä sen verran tässä maailmassa olevana, että ymmärtää tekonsa. Dementoitunut olisi selvinnyt ilman tuomiota.

Tapauksessa oli hyvää, että terveydenhoidossa huomattiin vaimon vanhat vammat.

[Kalessin]

niin, totta on että riekkinen on kyllä varmasti tiennyt mistä narusta vetää. antaahan sen jonkinmoisen edun, kun tietää oireiston ja voi vedota siihen.

[Jaakko Terävä]

Nyt taidan olla vähän ilkeä: Riekkisellä olisi ollut ja on oiva tutkimuskohde ihan lähellä, hyvin lähellä.

[jonespaa]

Näitten "aivotutkioitten" rikoksia on pimitetty ja vähätelty, ruumiita löytyy eikä nykyään asiat pysy salassa ei edes roistovaltio Suomessa.

[jonespaa]

Tämä aivotutkia porukka Rinne, Riekkiset on tehnyt laittomia ihmiskokeita suomessa potilaille joilla ei ole ollut niistä tietoa eikä välttämättä ymmärrystä. Syyttäjä ja poliisi pimitti tiedot ja oikeus julisti osittain salaiseksi. Ruumiita on tullut, siihen katsoen Riekkisen vasara touhut on ihan niitten normi toimintaa. Tuomio on kyllä naurettava.

[Haarahaukka]

Paavo Riekkinen vaikutti Kysissä ja myös vaimo oli hoitajana samassa laitoksessa. Miehen käytös vaimoa kohtaan oli varsin hyvin sairaalan henkilökunnan tiedossa jo aikoja ennen tutkimushankkeiden epäselvyyksiä.

Paavon kanssa olin henkilökohtaisesti tekemisissä kahdessa roolissa. Nuorena taksikuskina palvelemassa hieman poissaolevan oloista professoria ja myöhemmin psykologiharjoittelijana Paavoa kiinnostavan tapauksen johdosta. Min6lla ei ollut ongelmia hänen kanssaan, mutta kummaltakin puolelta tunnen henkilöitä, joilla on ollut. Omalaatuinen persoona.

[Atlanta]

Omalaatuisuus ja kummallinen käytös saattoi silloin jo johtua tuosta aivosairaudesta. Se ei puhkea hetkessä, vaan se itää ja muhii vuosikausia. Siihen kuluu juuri ilkeys ja valitettavasti myös väkivaltaisuus. Ja ihan oikeita pimeitä hetkiä, jolloin ei muisteta mitä on tehnyt ja sanonut. Vängätään vastaan ja kinataan, ettei niin ja niin ole muka tapahtunut.
Olen joutunut seuraamaan pariakin tällaista henkilöä. Proput paloivat heidän kanssaan. Kun sitten dementia ja alzheimer oli ihan kunnolla todettu, tuli mietittyä heidän jo vuosia kestänyttä käytöstään.
Minä pidin sitä vain pirullisuutena ja myös jakomielitautina.
Mutta, heillä on selviäkin hetkiä, todella kirkkaita.
En tiedä, oliko Riekkinen sitten oikeasti sairas vai ei. Tuomio tuli.

Tämä vielä OT: Kun olin tässä kerran sairaalassa hoidossa, viereisessä vuoteessa oli alzheimer-potilas. Hän purikin hoitajia muutaman kerran. Se oli kuulemma vain kestettävä. Onneksi en ole hoitoalalla. En koskaan edes harkinnut.

[Haarahaukka]

On aika kaukaa haettua Paavo seniorin kärsineen elimellisestä sairaudesta, joka olisi vaikuttanut käyttäytymiseen usean vuosikymmenen ajan ja suuren osan ajasta olisi työskennellyt professorina ja useiden tutkimushankkeiden vetäjänä.

Järkevämpi oletus on persoonallisuus ja sen vaikutus. Tiedän pääpiirteittäin Paavon taustatkin köyhästä monilapsisesta perheestä ultrakunnianhimoiseksi tutkijaksi, jolle päämäärä pyhitti keinot. Pyrki kontrolloimaan kaikkea ja siinä ihmissuhteilla ei ollut tasavertaista sävyä kenenkään kanssa.

[ässähai]

Keskustelun kohteena olevat aivotutkijat ovat päässeet henkilöhahmoiksi kaunokirjalliseen romaaniinkin, Jaakko Yli-Juonikkaan teokseen Neuromaani (Otava, 2012).

Tässä palanen siitä kirjoitettua arvostelua:
"Juonen sijaan Neuromaanista kannattaa mainita ennemminkin toistuvia aiheita: skandaalinkäryiset, tutkimusvarojen kavalluksesta tuomitut aivotutkijat Riekkinen (sekä Paavo senior että junior!) ja Urpo K. Rinne, yliopistojen henkilöstö- ja tiedepoliittiset kähminnät, luonnontieteellinen käsitys tietoisuudesta ja kovien tieteiden suhde humanismiin, julkkistieteilijät ja kirjava joukko erilaisia huuhaa-ilmiöitä eetteripyörteistä kujekidekoneisiin… Kirjan rönsyilevä teema – aivot – ilmenee jo kansipahveissa." (Janne Vanhanen, Mustekala, kulttuurilehti, 30.5.2013)

Omaa arviota en osaa kirjasta kertoa, sattuneista syistä lukukokemus jäänyt plarailun tasolle.