MURHA.INFO

Pääsyyttäjä Mats Åhlund ilmoitti, ettei Mesut Sahindal'in vapaalle jalalle päästänyttä syyttäjää vastaan aloiteta esitutkintaa. Sahindal oli kiinniotettuna vajaat kuusi tuntia, minkä jälkeen syyttäjä oli päättänyt päästää miehen vapaaksi. Poliisi ampui Sahindal'in kuoliaaksi 1,5 tuntia vapauttamisen jälkeen.

Åhlund kertoi, että syyttäjä ei ole rikkonut mitään sääntöjä, sillä kiinniotetun pidättäminen tai vapauttaminen on aina tapauskohtaiseen arviointiin perustuva. Syyttäjän toiminnassa ei ollut huomautettavaa.

Ruotsissahan on sellainen käytäntö, että jos teon, josta henkilö on otettu kiinni, seuraamuksena on sakkoja, epäiltyä ei normaalisti pidätetä. Ruotsissa vain syyttäjä voi päättää pidätyksestä, toisin kuin Suomessa, jossa pidättämisestä voivat päättää myös mm. komissariot ja poliisipäälliköt.

Ne rikokset, joista Mesut Sahindal'ia olisi mahdollisesti voitu epäillä, olivat lähetysmiskiellon rikkominen, lievä pahonpitely ja laiton uhkailu, joiden rikosoikeudellisina seuraamuksina olisivat todennäköisesti olleet sakot.

Lähde

debbie kirjoitti:Jäin ihmettelemään myös sitä, että perhe oli islaminuskoinen mutta muistotilaisuus pidettiin kirkossa.
eivät he silloin kovin vakaumuksellisia muslimeja ole. "Suvun naiset kantoivat Fadimen arkun kirkosta" .. mielenkiintoista.

Miten mahtoi olla tuo islaminuskoisuus? Upalassa on myös moskeija islaminuskoisille, jos nimittäin sellaista olisi tarvittu (tai moskeija taisi valmistua vasta Fadeímen tapauksen jälkeen).

Fadimen hautajaispappi Upsalassa oli muuten suomalainen naispappi (nykyään korkeammassa virassa Ruotsissa) Tuulikki K - B.

Satuin tuon veljen hautajaissaaton todistajaksi kun olin käymässä lastenlasteni kanssa kiirastorstaina Gamla Upsalan museossa. - Tuo ammuttu velikin siunattiin siis luterilaisessa kirkossa Vanhan Upsalan kirkossa. Paikalla oli kai satoja hautajaisvieraita. Kulkivat hiljaisina kirkolle menevää mäkeä ylös.

Tänään rutsalaislehdet julkaisivat ammutun äidin haastattelun. Äiti kertoi, että poikansa oli ollut masentunut sisarensa kuoleman jälkeen. Äidin mukaan kaikki poliisit olivat ampuneet suoraan Sahindalia yrittämättä minkäänlaista neuvottelua Sahindalin kanssa.

skoone kirjoitti:

debbie kirjoitti:Jäin ihmettelemään myös sitä, että perhe oli islaminuskoinen mutta muistotilaisuus pidettiin kirkossa.
eivät he silloin kovin vakaumuksellisia muslimeja ole. "Suvun naiset kantoivat Fadimen arkun kirkosta" .. mielenkiintoista.

Miten mahtoi olla tuo islaminuskoisuus? Upalassa on myös moskeija islaminuskoisille, jos nimittäin sellaista olisi tarvittu (tai moskeija taisi valmistua vasta Fadeímen tapauksen jälkeen).

Aaah, unohdinkin kommentoida debbien ihmettelyjä koskien perheen/suvun islaminuskoa, sillä asia ei ole tainnut oikein tulla esille, vaikka moni onkin olettanut tapahtuneen jälkeen, että Fadime Sahindal ja suku olisivat olleet muslimeja.

Norjalaiset Dag Herbjönsrud ja Stian Bromark ovat kirjassaan Blanke lögner, skitne sannheter (2005) (suom. Tyhjät valheet, likaiset totuudet) omistaneet yhden luvun Fadime Sahindal'in surmalle.

1. Fadimen "ruotsalainen" poikaystävä Patrick Lincesjos, joka sai surmansa liikenneonnettomuudessa 1998, ei ollut tyypillinen "vaalea" ruotsalainen. Hänen äitinsä oli kyllä ruotsalainen, mutta isä islaminuskoinen muslimi Iranista.

– Patrick var nemlig ikke typisk "svensk og blond". Patricks far var nemlig fra Iran. Og det var Patricks far, ikke Fadimes, som var muslim, forklarer Dag Herbjørnsrud, en av forfatterne bak Blanke løgner, skitne sannheter.

2. Patrickin isä oli paennut mullahien hallintoa, joten hän ei kuitenkaan ollut kovin vanhoillinen muslimi, pikemminkin vapaamielinen, mistä osoituksena se, että hän meni naimisiin kristityn ruotsalaisen naisen kanssa.

Som flyktning fra mullah-regimet var Patricks far imidlertid ingen konservativ muslim, snarere liberal.

– I Sverige giftet han seg med en såkalt kristen svensk kvinne, Patricks mor, fortsetter Herbjørnsruds medforfatter, Stian Bromark.

3. Ennen Patrickin kuolemaa kummatkin isät keskustelivat muslimitapoihin kuuluen tulevien häiden kustannuksista ja ennen kaikkea myötäjäisistä (mahr), joita Fadimen isä vaati Patrickin isältä/suvulta. Keskustelut käytiin kummankin osaamalla kielellä, kurdiksi.

Isät olivat kotoisin suurin piirtein samalta alueelta Turkin ja Iranin rajamailta. Fadimen siskon mukaan isien välit huononivat juurikin hääkustannuksiin liittyvien ongelmien takia.

På slutten av 1990-tallet, før Patrick døde i bilulykken, satt faktisk Patriks far og Fadimes far sammen for å forsøke å komme til enighet om utgiftene til det planlagte bryllupet – og disse samtalene kunne de føre på deres felles språk, kurdisk.

– De to fedrene kom nemlig ikke fra hver sin kant av kloden, snarere fra to områder som ligger relativt nær hverandre i nabolandene Tyrkia og Iran. Hørte jeg "kulturkollisjon", spør Herbjørnsrud, som legger til at forholdet mellom de to fedrene ifølge Fadimes søstre senere skar seg etter krangel om bryllupsbetalingen.

Ei ole toisaalta täysin poissuljettua sekään, että Fadimen isä ei lopulta halunnut, että Patrick ja Fadime menisivät naimisiin, joten hän vaati suhteettoman suuria myötäjäisiä, joihin Patrickin isä ei kyennyt suostumaan.

4. Sahindal-perhe tuli etelä-Turkin alueelta (Elibistan), joka oli/on tunnettu muslimivastaisuuden ydinaluetta.

Sahindal-familien kommer fra Elibistan i sørøst-Tyrkia, et kjerneområde for motstanden mot de tyrkiske styresmaktenes sunni-islam. Ja, faktisk har området blitt oppfattet som nærmest "anti-muslimsk".

Bromark ja Herbjørnsrud kertovat, että joka neljäs kurdi ei ole muslimi, ja kurdien kulttuuri pohjautuu pitkälti zarathustralaisuuteen. Toisaalta juurikin sillä alueella, josta Sahindalit tulevat (Elibistanin Takiran), on kurdien pääasiallinen uskonto alevismi.

Ifølge Bromark og Herbjørnsrud har hver fjerde tyrkiske kurder en annen religion enn islam, og den kurdiske kulturen har Zarathusthra-troen som sin opprinnelige religiøse bakgrunn. I Takiran ved Elibistan, Sahindal-familiens hjemdistrikt, er det imidlertid alevismen som er den rådende religioneen blant kurderne.

Zarathustralaisuuteen on jo aikaisemmin viitattu toisessa Ruotsin kunniamurhia käsittelevässä ketjussa.

Aleviitit ja alevismi:

Turkin 75-miljoonaisesta väestöstä arviolta 15–20 miljoonaa on aleveja, joihin kuuluu sekä turkkilaisia että kurdeja. Turkin kurdien määräksi arvioidaan eri lähteissä 12–19 miljoonaa.

Alevit ovat islamin liepeille sijoittuva vapaamielinen ryhmä, joka palvelee profeetta Muhammedin vävyä Alia. Alevit eivät rukoile moskeijoissa toisin kuin Turkin islamilainen sunni-enemmistö, eikä alkoholi ole heille syntiä.
...
Alevismi on yhden määritelmän mukaan shiialaisen islamin haara, toinen tulkinta luonnehtii sitä esi-islamilaiseksi. Alevit eivät hyväksy Koraania, mutta moni puoltaa sukupuolten tasa-arvoa, aborttioikeutta, yksiavioisuutta ja pasifismia.

Alevit ovat maallisen valtion vankkoja kannattajia, joita ovat vainonneet niin sotilasjuntat kuin vanhoillinen sunnijohtokin.


Alevien suhteellinen osuus Turkin väestöstä on suurin tummansinisillä alueilla. Valkoisilla alueilla aleveja on alle 10 prosenttia väestöstä.

Lähde

6. Välittömästi Fadimen surman jälkeen ilmoitti tämän sisko Fidan, että he ovat aleveja. Samoin Fadimen lanko ilmoitti vajaan viikon kuluttua Dagens Nyheter-lehdessä, että he eivät ole muslimeja. He harrastavat eräänlaista ikivanhaa luonnonuskontoa. Mutta koska he asuvat Ruotsissa, on heidän toiveensa se, että hänet (Fadime) haudataan kristillisin menoin.

Vi er ikke muslimer. Vi utøver en urgammel tro, en slags naturreligion. Men siden vi bor i Sverige, ønsker vi at hun gravlegges i henhold til kristne tradisjoner.

Toki Ruotsissa tuotiin nopeasti esille se, että kyseessä ei ollut islamiin liittynyt kunniamurha eikä itse asiassa myöskään murhan takana ollut se, että Fadimella oli ruotsalainen poikaystävä, jota isä ei olisi hyväksynyt. Isä ei ylipäänsä hyväksynyt sitä, että tytär menisi naimiseen miehen kanssa, jota isä ei "hyväksyisi".

Lähde ja lähde

Fadime Sahindal ja Patrick Lincesjos ovat molemmat haudattu Uppsalan vanhaan hautausmaahan (Uppsala gamla kyrkogård, jonne muuten haudattu mm. muuan Dag Hammarsköld), aivan Uppsalan linnan ja tuomiokirkon välittömässä läheisyydessä. Jos veljensä haudattiin taas vanhan Uppsalan hautausmaahan (Gamla Uppsala kyrkogård), eivät sisarukset ole samalla hautausmaalla (etäisyys hautausmaiden väillä viitisen kilometriä).

skoone kirjoitti:(tai moskeija taisi valmistua vasta Fadeímen tapauksen jälkeen).

Uppsala moské invigdes den 29 december 1995.

Lähde

skoone kirjoitti:Fadimen hautajaispappi Upsalassa oli muuten suomalainen naispappi (nykyään korkeammassa virassa Ruotsissa) Tuulikki K - B.

Tuulikki Koivunen Bylund (s. 1947) toimi Uppsalan seurakunnan tuomiorovastina Fadimen kuoleman aikaan. Myöhemmin hän yritti päästä Turun hiippakunnan piispaksi ja myös Skaran, mutta ei tullut valituksi kumpaakaan virkaan.

Vuonna 2009 hänet lopulta valittiin Härnosandin hiippakunnan piispaksi ollen ensimmäinen suomalaisyntyinen naispiispa Suomi mukaan luettuna. Samaan aikaan vihittiin piispaksi Uppsalan tuomiokirkossa myös Ruotsin (ja maailman) ensimmäinen avoimesti seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva naispiispa Eva Brunne, jonka puoliso on myös pastori.

Lähde, lähde ja lähde

---

skoone kirjoitti:Tänään rutsalaislehdet julkaisivat ammutun äidin haastattelun. Äiti kertoi, että poikansa oli ollut masentunut sisarensa kuoleman jälkeen. Äidin mukaan kaikki poliisit olivat ampuneet suoraan Sahindalia yrittämättä minkäänlaista neuvottelua Sahindalin kanssa.

Mesut Sahindal'in äiti, Elif Sahindal, purkaa pitkässä haastattelussa tuntojaan poikansa ampumisen jälkeen.


Elif Sahindal on menettänyt väkivaltaisesti kaksi lastaan

Fadimen nimeämätön sisko kritisoi myös sitä, että veli ylipäänsä päästettiin vapaaksi, vaikka tämä oli ehdollisessa vapaudessa aikaisemman vankilatuomion jäljiltä, vaikka tällä oli lähestymiskielto entistä puolisoaan vastaan, ja vaikka tämä oli uhkaillut muita perheen jäseniä.

Poliisi ilmoitti veljen vapauttamisesta tämän entiselle puolisolle, mutta ei tarjonnut mitään suojelua vastineeksi. Ex-puoliso soitti sisarusten sukulaiselle, jolta sai neuvon, että sulkee ikkunat ja pysyy sisällä. Kun veli soitti hetken kuluttua samalla sukulaiselle, oli Mesut ollut erittäin vihainen ja hokenut, että kaikki oli loppu.

Efter det ska Mesut ha ringt till sin mamma, bett henne göra i ordning en "sista frukost", och sagt att han inte mådde bra och behövde pengar.

Men innan han begav sig dit gick Mesut Sahindal förbi sin faster och ska där ha tagit med sig två köksknivar.

Kort efter att han kom fram till mammans hyreshus, med knivarna i händerna, konfronterades han med tre poliser utanför mammans port.

• Tuon puhelun jälkeen Mesut soitti äidilleen pyytäen tätä valmistelemaan "viimeisen aamiaisen" sekä kertoi, että hän ei voinut hyvin ja hän tarvitsi rahaa.
  
  Mutta ennen kuin Mesut Sahindal meni äitinsä luo, kävi hän tätinsä luona, mistä otti mukaansa kaksi keittiöveistä.
  
  Hetken kuluttua äidin vuokratalon ulkopuolella kohtasi Mesut Sahindal yhä veitset käsissään kolme poliisia.

Äiti näki keittiön ikkunasta, miten poliisit ampuivat hänen poikansa kuoliaaksi.

– Det tog inte några minuter ens, utan alla sköt mot honom väldigt snabbt. Jag bankade i fönstret och skrek "Vad gör ni, Mesut har inte gjort någonting!" säger hans mamma Elif Sahindal och slår ut med händerna i vida gester.

• - Se (ampuminen) ei kestänyt pitkään, kaikki (poliisit) ampuivat hänet todella nopeasti. Hakkasin ikkunaa ja huusin "Mitä te oikein teette, Mesut ei ole tehnyt mitään (väärää)!" kertoo uhrin äiti Elif Sahindal ja elehtii käsillään voimakkaasti.

Äidin mielestä poliisi(t) toimivat täysin vastuuttomasti ampuessaan pojan. Äidin mukaan poliisin olisi pitänyt ymmärtää, että tilanne ei ollut niin uhkaava kuin miltä se näytti. Sitä paitsi poliisien olisi pitänyt piirittää poika ja sitä kautta tehdä hänet vaarattomaksi sen sijaan, että poikaa ammutaan päähän.

– Jag är analfabet, men till och med jag tänker att man då skulle ha delat upp sig, att någon gått bakom honom, någon framför honom, och på så vis kunnat ta honom levande.
...
Och han ska inte bli skjuten till döds av polisen, säger Elif Sahindal.

Äiti kertoo lisäksi olevansa luku- ja kirjoitustaidoton (eikä myöskään 30 vuoden maassa asumisen jälkeenkään osaa ruotsia).

Haastattelua seuraavan toisen sukulaisen mielestä oli täysin mahdotonta, että Mesut Sahindal olisi ollut sellainen uhka poliiseille, että se oikeuttaisi ampumisen.

– Det forsade ju blod från knäna och han kunde inte resa sig. Hur stor är risken att en så skadad person kan skada en polis? säger släktingen.

• - Hänen polvistaan vuosi verta eikä hän kyennyt nousemaan (jaloilleen). Kuinka suuri oli siis riski, että niin vakavasti loukkaantunut henkilö voisi vahingoittaa poliisia, kysyy sukulainen.

Mesut Sahindal'in perhe tekee kaikkensa, ettei ampumisen yhteydessä keskusteltaisi Fadime Sahindal'in ampumisesta, mutta sisko palaa itse asiaan lausuen mielenkiintoisesti:

– Han hade mycket skuldkänslor för det som hände Fadime. Han kunde inte få någon ro inom sig. Ju längre tiden gick kunde han inte leva med de skuldkänslorna, och han anklagade sig själv, säger systern. Mamman Elif Sahindal fortsätter:

– Mesut älskade sin syster Fadime, och han var deprimerad över minnet av det som hände henne. Det har bidragit till att hans psykiska problem har ökat hela tiden.

• Mesut Sahindal tunsi syvää syyllisyydentunnetta siitä, mitä Fadimelle tapahtui. Hän ei saanut rauhaa itselleen. Syyllisyydentunteet pahenivat ajan kuluessa, ja hän syytti itseään (Fadimen kuolemasta), kertoo sisko. Äiti Elif Sahindal jatkaa:
  
  - Mesut rakasti sisartaan Fadimea, ja hän oli masentunut siitä, mitä Fadimelle tapahtui. Se on vaikuttanut siihen, että Mesutin psyykkiset ongelmat ovat pahentuneet koko ajan.

Siskon ja äidin kertoman perusteella voisi hyvinkin vetää sen johtopäätöksen, että Fadimen ampui juurikin Mesut eikä syyn niskoilleen ottanut isä.

Isä on voinut ajatella, että hänen oma elämänsä ja työuransa Ruotsissa ei juuri muutu miksikään, vaikka hän saisikin tuomion tyttärensä ampumisesta, etenkin kun oma etninen yhteisönsä todennäköisesti arvostaisi tätä edelleen oikeaoppisena tapojen puolustajana. Pojan osalta tilanne olisi kenties ollut vaikeampi, ainakin jos olettaa tai toivoo, että poika olisi jossain vaiheessa päässyt normielämään kiinni.

Perhe kritisoi lopuksi sitä, että koko suku on saanut kärsiä isän teosta, ja koko sukua on rankaistu, vaikka teon takana oli vain yksittäinen sairas ihminen. Perhe ihmettelee lisäksi, että jos kyseessä olisi ylipäänsä ollut kunniamurha, pitäisi niitä tapahtua päivittäin, kertoo eräs sukulainen.

– En enskild människas handling har gjort att familjen kollektivt har bestraffats i Sverige. Hade det varit hedersmord inom släkten så borde det ske ett mord om dagen tycker jag. Men en sjuk människas handling ska inte gå ut över alla andra. Vi har blivit totalt överkörda av alla instanser, säger en släkting.

Sisko on myös pettynyt siihen, että Mesut ei koskaan saanut hoitoa huume- ja mielenterveydellisiin ongelmiinsa, vaikka veli toistuvasti 12 - 13 vuoden aikana joutui vankilaan.

---

Lopuksi kannattanee vielä kerrata, että Mesut Sahindal tuomittiin vuonna 1998 Uppsalan käräjäoikeudessa mm. siskonsa (Fadimen) pahoinpitelystä. Oikeuden mukaan Mesut Sahindal oli lausunut seuraavaa:

Jag skall döda dig, jävla horunge.

• Minä tapan sinut, senkin huoranpenikka.

Mitäpä sitä muuta rakastava veli voisi sisarelleen lausuakkaan tai tehdä pahoinpitelystä puhumattakaan ...

Lähde

Voin kyllä uskoa, että poliisit eivät tarkoituksella tähdänneet päähän. Itse olen nimittäin harrastanut ilmapistoolilla tarkkuusammuntaa ja air softia, ja ulkotilassa ampuminen on (tuulesta riippuen) sellaista, että tähtää yhteen kohtaan, osuu toiseen kohtaan. Varsinkin jos ei ehdi kunnolla tähdätä. Tähtäsivätkö nämä kunnolla vai ampuivat vain kohti "lonkalta" (näin ymmärsin siis)?

Epäilyttää tuo väite, että oli polvillaan loukkaantuneena ja vaaraton, ja silti poliisit ampuivat päähän. Tainneet jotkut katsoa liikaa leffoja