Jyrki Korkiakoski, 33 - katosi Heinolassa 1993

[Jack the Ripper]

Toivoisin poliisin tiedottavan edes jotain nyt kun DNA on selvillä. Sukupuoli?

[nuusku-nella]

Toivoisin poliisin tiedottavan edes jotain nyt kun DNA on selvillä. Sukupuoli?

Aina toivoa saa ja olisihan se "kiva" saada tuoretta tietoa tästäkin mutta täytyy muistaa että joidenkin kadonneiden omaiset varmaan odottavat ko. tietoja vielä innokkaammin kuin me ja heidän vuokseen on ehkä parempi että koitetaan ensin saada henkilöllisyys varmennettua ennen kuin julkaistaan mitään tietoa.

Toistaiseksi kun kai ei ole kyse rikostutkinnasta niin ei tässä sinänsä mikään kiire ole..

[kakkosurpo]

Tästä kengästä löytyneestä jalasta otettua dna:ta on jo voitu verrata monenkin kadonneen sukulaiseen. Jos kyseessä on Korkiakoski niin poliisi ei välttämättä ihan heti julkaise tietoa.
Se olisi aika kova painostuskeino mahdollisia Korkeakosken murhaajia vastaan. Jos siinä ryhmässä on useampia niin toiveissa on et joku alkaa laulamaan kun tieto Korkeakosken jalasta kerrotaan.
Riskihän on olemassa että muutakin ruumiin osaa löytyy mistä voidaan varmuudella todeta murha ja siinä vaiheessa olisi ollut viisasta puhua itsensä jutusta ulos jo aiemmin. Elinkautinen on kuitenkin vähintään 12 vuotta.

[Täysi Purenta]

Antaisivat edes vähän vihjettä. Luulisi että varpaan luista ja jalan kulumista ja mallista voitaisiin edes kertoa yleisölle, onko kyseessä miehen vai naisen raaja. Olisi myös kiinnostavaa tietää ketä kaikkia poliisi on jalkaan mietiskellyt yhdistävänsä, mutta sitä listaa tuskin julkistetaan. Onhan henkirikosten uhrien ja mysteerikadonneiden lisäksi paljon kännisiä kalamiehiä ja muita vähemmän dramaattisesti veden varaan vaipuneita jotka varmasti poliisin listoilla ovat mutta joita rikosharrastaja ei ehkä enää muistakaan.

[Saha]

Eikös se Korkiakoski ollu pikkujouluissa ennen katoamista? En bootseista tiedä, mutta käytetäänkö niitä edes talvella? Melkosen kylmät ja liukkaatkin saattaa olla, eikä mun mielestä kyllä mitenkään edustavat missään pikkujouluissa. Vain oma mielipiteeni

[Saha]

Eh, nyt en jaksanut lukea koko ketjua muistinvirkistämiseksi, mutta tosiaan saattaahan se kuulua jo jollekkin löydetylle vainajalle taikka voihan olla,ettei kyseessä ole edes tämän maan asukki. Kaikkihan on mahdollista. Luulisi kuitenkin, että tämäkin selviäisi jossain vaiheessa. Tuskin tuolla kukaan ilman jalkaa onnessaan kävelee. Ja kyseessähän voi olla myös tapaturmainen kuolema, ei siihen jalan irtoamiseen mitään rikosta tarvitse liittyä. Eikös esim moottoriveneen potkuri / suuremmat laivat riitä irrottamaan jalkaa ruumiista?

[Hauki]

Eikös niistä dna-näytteiden tuloksista pitäisi jo pikkuhiljaa kuulua, jos on osuma tullut? Vai onko joku tuntemattomampi, jonka omaisia ei ole löydetty tai osattu heiltä näytettä ottaa.

[kakkosurpo]

Varmaan jo aika paljon tietävät jalasta ja siinä syy miksi julkisuuteen ei tietoa tipu. Se on aika luonnollista.

[mielikki]

Eikös se Korkiakoski ollu pikkujouluissa ennen katoamista? En bootseista tiedä, mutta käytetäänkö niitä edes talvella? Melkosen kylmät ja liukkaatkin saattaa olla, eikä mun mielestä kyllä mitenkään edustavat missään pikkujouluissa. Vain oma mielipiteeni

Kyllä n.15v sitten käytettiin noita kenkiä,myös ravintolassa.Ei sinne pikku-jouluihin mennä toppakengät jalassa.Kun noi kengät olivat uudet,aika siistit olivat.

[mrs.Lansbury]

Mulle tuli sellainenkin mieleen, josko kroppa olisikin jo löydetty mutta jalka tai kummatkin kenkineen olisivat jääneet kadoksiin.
Aika paljon taitaa olla tarkistamista muutenkin, valitettavasti DNA-testit ei valmistu minuutissa kuten CSI:ssa

[Nindettuli]

http://www.hs.fi/sunnuntai/Buutsi+kokoa ... 8530745306

Nyt pitkästä aikaa uutta juttua tästä jalasta!

[Nindettuli]

http://www.hs.fi/sunnuntai/Buutsi+kokoa ... 8530745306

Nyt on tullut uutta tietoa tähän tapaukseen liittyen!

[Nemesia]

Edellisen kirjoittajan linkittämästä uutisesta sai sen käsityksen, että jalka kuuluu Jyrkille. Rikoskomisario Haapala oli sen vahvistanut.

Elokuun lopussa rikosylikomisario Haapalalla on tarjolla yllätys.

Jalkaterän omistaja.

"Kysyitkö sinä minulta aikaisemmin kesällä tästä Korkiakoskesta?" Haapala kysyy. "No nyt se tieto on sikäli muuttunut, että kyllä sen pitäisi olla hän."

Mutta Heinolassa moni oli alun perinkin oikeassa. Jalkaterä ei voinut kuulua kenellekään muulle kuin vuonna 1993 pikkujouluista Kumpelista lähteneelle Korkiakoskelle. Todennäköisin selitys osoittautui oikeaksi.

Nyt Korkiakosken katoamisen tutkinnanjohtajana on krp:n rikoskomisario Mika Ihaksinen. Hän asettelee huolellisesti sanojaan siitä, mitä jalkaterän löytyminen kertoo Korkiakosken kohtalosta. Eipä se paljoa kerro.

"Vainajaa ryhdytään nyt etsimään uudestaan sieltä päin, mistä jalkaterä löytyi", hän sanoo.

[Harpo]

ESS 8.9.

HS: Heinolassa virrasta löytyneen jalkaterän omistaja selvisi
8.9.2013 19:42 - päivitetty 20:04

bootsi Heinola.jpg (67.42 KiB) Katsottu 1363 kertaa

Buutsi löytyi Heinolan Jyrängönvirrasta Kumpelin lähistöllä. Kuva: Poliisi
Huhtikuun lopussa heinolalainen asukas löysi Jyrängönvirran rantavedestä buutsin ja siinä olleen ihmisen jalkaterän. Nyt poliisi kertoo Helsingin Sanomille, että jalkaterän omistaja on tiedossa ja vainajaa ryhdytään etsimään virran pohjasta kengän löytöpaikan lähistöltä.

Buutsi oli virran vedessä Forskullan kartanon edustalla. Monet heinolalaiset uskoivat jo keväällä, että kyseessä oli marraskuussa 1993 kadonneen Jyrki Korkiakosken jalkine. 33-vuotias metallimies katosi tuolloin oltuaan viettämässä työpaikan pikkujoulua.

Helsingin Sanomat kertoo, että keskusrikospoliisin rikosylikomisario Tero Haapala ilmoitti kesäkuun lopussa, ettei jalkaterä voinut olla Korkiakosken. Jalan dna:ta oli verrattu lähisukulaisen dna:han. Haapalan mukaan jalan dna oli tunnistamaton.

Elokuun lopussa Haapala ilmoittikin tiedon muuttuneen. Jalkaterä ei voinutkaan kuulua kenellekään muulle kuin Kumpelissa pidetystä pikkujoulusta lähteneelle Korkiakoskelle.

Poliisi ei Helsingin Sanomien mukaan kerro, oliko joku esimerkiksi tulkinnut laboratoriotuloksia väärin vai muuttuiko tieto jostakin muusta syystä.

Kuva oli pudonnut. Palautettu
-NILS-

[MissHolmes]

Liitän koko hyvän tekstin tähän, koska aikanaan ne katoaa bittiavaruuteen.
Rauha Korkiakosken sielulle.

Kenen jalka löytyi tästä kengästä?

Keväällä Heinolasta, Forskullan kartanon rantavedestä, löytyi vanha nahkabuutsi. Sen sisällä oli ihmisen jalkaterä. Mutta kenen?

8.9.2013 17:44

Poliisi julkaisi Heinolasta löydetystä buutsista kuvan ja pyysi kansalta apua.

Rantavedessä oli buutsi.

Buutsi likosi Heinolan kaupungin keskustassa, Jyrängönvirran rantavedessä, Forskullan 1800-luvulla rakennetun kartanon edustalla.

Oli huhtikuun loppu 2013. Paikallinen asukas löysi buutsin ja soitti Päijät-Hämeen poliisiin. Hän kertoi saappaan tarkan sijainnin, mikä tuskin vielä havahdutti paljon nähneitä päijäthämäläisiä rikospoliiseja.

Näitä hylättyjä buutseja ovat Suomen pientareet täynnä: rekkakuskeilta, laitapuolen kulkijoilta, keikkamuusikoilta, festariväeltä.

Moni on potkaissut vanhat buutsinsa jorpakkoon. Kuka nyt mistäkin syystä.

Sitten soittaja lisäsi, että buutsin "sisällä saattaa olla jalka".

Korkiakoski_Forskulla.jpg (56.22 KiB) Katsottu 1686 kertaa

Buutsi löytyi Jyrängönvirran rantavedestä, Forskullan kartanon edustalta.

Poliisi haki buutsin rannasta, kohdasta, jossa on kova virtaus. Saappaan malli oli selkeästi 1980-luvun lopusta tai 1990-luvun alusta, ruskeanahkainen, matalavartinen, kokoa 42. Pohjassa näkyi teksti "Made in Portugal".

Saapas oli vielä kohtalaisessa kunnossa. Solki oli kyllä katkennut, mutta nahka näyttää kuvassa kelvolliselta.

Jotain sen sisällä oli.

Poliisin tutkimuksissa varmistui, että buutsin sisällä todella on ihmisen jalkaterä, nilkasta poikki. Ja jalan tyngässä oli sukanrepaletta. Jalkaterä oli enää pelkkää luuta, joten se on ollut vedessä jo pitkään, ehkä vuosia.

Heinolan poliisi ei tiennyt, kenen jalka se on. Niinpä se vetosi kansaan: Poliisi pyytää nyt asiassa yleisön apua kengän tunnistamiseksi. Kymenvirran rannoilla liikkuvia ihmisiä ja virrassa sukeltavia urheilusukeltajia pyydetään pitämään silmänsä auki vastaavien löytöjen varalta.

Joku jossain ehkä tietää, mitä jalalle on tapahtunut.

Joku tietää, mitä on tapahtunut ihmiselle, josta löytyy vain jalkaterä.

Jalkaterä lähetettiin Heinolasta keskusrikospoliisin laboratorioon Vantaalle. Koska jalka oli enää pelkkää luuta, dna:n selvittäminen oli erityisen haastavaa. Niinpä jalkaterä toimitettiin eteenpäin Helsingin yliopiston Hjelt-instituuttiin eli entiseen oikeuslääketieteen laitokseen. Siellä ryhdyttiin hommiin.

Mutta palataan tuloksiin myöhemmin.

Mistä poliisi lähtee liikkeelle, kun Heinolasta löytyy jalkaterä ja buutsi, muttei muuta? Tietenkin niistä ihmisistä, jotka tiedetään kadonneiksi lähialueella.

Kun poliisi tiedotti löytyneestä jalasta, aika monelle Heinolassa tuli mieleen kaupunkilaisia hiertänyt tapaus marraskuulta 1993. Silloin Heinolassa katosi työpaikan pikkujoulua viettämässä ollut perheellinen metallimies Jyrki Korkiakoski, joka oli kadotessaan 33-vuotias. Hän oli muuttanut Heinolaan samana vuonna.

Pikkujouluista hotelli Kumpelin ravintolasta Korkiakoski lähti kello yksi yöllä. Hän katosi Heinolan pimeyteen, eikä hänestä ole kuultu 20 vuoteen.

Kun poliisi tiedotti buutsista, Heinolassa moni uskoi, ettei se voi kuulua kuin Korkiakoskelle.

"Kaikkihan sen Heinolassa tähän Korkiakosken katoamiseen yhdisti", nelikymppinen heinolalainen arveli HS:lle kesäkuun alussa.

Ranta, josta buutsi ja jalka löytyivät huhtikuun lopulla, on noin kilometrin päässä Kumpelista. Moni asia myös buutsissa viittasi Korkiakoskeen. Tuntomerkeissä hänen vaatetuksestaan poliisi oli vuonna 1993 ilmoittanut myös "ruskeat bootsit". Löytyneen buutsin koko on 42, ja se on hyvinkin saattanut olla 178-senttisen Korkiakosken jalan koko.

Heinola on pieni paikkakunta, siellä kyräillään. Kun lukee pitkiä nettikeskusteluja Korkiakosken katoamisesta, siellä toistuu usein väite, että moni Heinolassa vaikenee tekijöistä, jotka kyllä tiedetään. Krp:kin on aiemmin arvellut, että jotkut Heinolassa tietävät enemmän Korkiakosken kohtalosta kuin ovat kertoneet.

Jos tapaus jäisi selvittämättä, olisi vaara, että katoaminen vaivaisi omaisten mieltä loppuelämän. Ihminen on rakennettu niin, että hän tarvitsee tragedialle selityksen.

Päijät-Hämeen poliisi sai alkukesästä runsaasti vihjeitä kansalaisilta. Niitä tuli Inarista asti, sekä muutamia yhteydenottoja ulkomailta.

Tällaiset mysteerit kiinnostavat suomalaisia. Eräässä kansalaisvihjeessä epäiltiin buutsin ja jalan liittyvän kanadalaiseen "elämäntapaintiaanien" ryhmään, jonka jäseniä on takavuosina käynyt Suomessa.

Entä buutsin löytänyt heinolalainen? Hän on "tavallinen kansalainen", kertoi päijäthämäläinen rikoskomisario Ville Hahl.

Tietääkö hän mahdollisesti jotain löytämästään saappaasta?

Ei häntä ainakaan epäillä mistään, Hahl sanoi.

Kesäkuun lopulla keskusrikospoliisi kertoi, että jalkaterän dna:ta on päästy vertaamaan Korkiakosken lähisukulaisten dna:han. Poliisilla oli yllättävää kerrottavaa.

"Se ei ole Korkiakoski. Jalan dna oli tunnistamaton", rikosylikomisario Tero Haapala sanoi ykskantaan.

Se oli yllätys ainakin monelle heinolalaiselle, jotka uskoivat, että kyseessä on vuonna 1993 kadonneen Korkiakosken jalka.

Nyt oltiin taas lähtötilanteessa.

Suomessa tehdään vuosittain 1 700–2 000 varsinaista katoamisilmoitusta – henkirikoksiin ne liittyvät hyvin harvoin. Kaikkiaan ilmoituksia tehdään lähes 10 000, mutta suurin osa niistä on tapauksia, joissa ihminen on vain muutamia tunteja kadoksissa omaisiltaan.

Miksi suomalainen katoaa?

Usein on kyse onnettomuuksista ja tapaturmista, sairauskohtauksista tai dementiasta. Sitten suomalaisia katoaa myös tarkoituksellisesti. He yksinkertaisesti häipyvät maisemista, kuka nyt mihinkin, eivätkä kerro siitä omaisilleen tai tuttavilleen.

Osa esimerkiksi katoaa perheeltään ja menee ulkomailla uusiin naimisiin.

Kun kännykät yleistyivät, kuviteltiin, että ne vähentäisivät katoamisilmoituksia. Kävi päinvastoin. Kännykkä teki suomalaisista hätähousuja.

Katoamisilmoituksia tehdään nykyään moninkertainen määrä verrattuna 1980- ja 1990-lukuihin, sillä ihmiset huolestuvat nopeasti, jos he eivät saa heti yhteyttä läheiseensä.

Todellisten katoamisten määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.

Suurin osa kadonneista löydetään ja nopeasti, mutta joka vuosi kadoksiin jää noin kymmenen ihmistä. Henkirikoksen uhreja heistä on vuosittain arviolta muutama. Pysyvästi kadonneet ovat lähes poikkeuksetta työikäisiä miehiä, moni heistä työelämästä pysyvästi syrjäytynyt.

Keskusrikospoliisin arvio on, että noin 500 suomalaista on jäänyt pysyvästi kadoksiin 1950-luvun jälkeen. Se on jopa oletettavaa pienempi määrä, kun ajattelee suomalaisten alkoholinkäyttöä. Viinaa juodaan humaltumiseen, ja sitä juodaan paljon vesistöjen äärellä. Krp:n mukaan katoamiset tapahtuvat usein vesistöissä.

Ne muutamat tunnistamattomat vainajat, joita Suomessa on, ovat mahdollisesti ulkomaalaisia. He ovat ajautuneet rantaan Suomen ulkorannikolla. On varmaa, ettei Heinolan buutsissa ole kyse ainakaan heidän jalkineestaan.

Kaupunki kun on sisävesistön rannalla.

Kenen jalkaterä Heinolasta sitten löytyi? Ja miten ihmeessä se irtosi muusta ruumiista?

Kaikkiaan poliisilla on tiedossa Heinolan seudulta muutaman viime vuosikymmenen ajalta "puolenkymmentä" tapausta, joihin buutsi ja jalka voisivat liittyä.

Nyt poliisin oli suljettava pois vaihtoehtoja. Yksi kerrallaan.

Jo samana päivänä, kun poliisi kesäkuun alussa tiedotti Heinolasta löytyneestä jalkaterästä, heräsivät internetin salapoliisit. Heitähän Suomessa riittää. Rikosaiheisia keskustelufoorumeja ovat esimerkiksi Murha.info ja Hejac. Niissä alkoivat spekulaatiot, sillä Heinolassa on tapahtunut pikkukaupungiksi aika paljon ikävää.

Syyskuussa 2012 Heinolassa löytyi yksityisasunnosta raa'asti tapettu 56-vuotias mies. Maaliskuussa 2011 murhattiin 17-vuotias heinolalaispoika, jonka ruumis löytyi raviradan lähistöltä. Kesäkuussa 2012 Koskensaaren ja Jyrängön venelaiturin väliseltä alueelta löytyi 74-vuotiaan naisen ruumis. Syyskuussa 2011 Heinolan läheltä Hollolasta metsästä löytyi pääkallo, joka oli kuulunut 20–50-vuotiaalle miehelle.

Mutta mikään ei viitannut siihen, että buutsi liittyisi näihin tapauksiin.

Entä muut kadonneet? Onhan heitä.

Yksi mahdollisista oli 29-vuotiaana kadonnut kouvolalainen rekkakuski Kimmo Ojala.

Viimeinen varmistettu havainto Ojalasta oli kesäkuussa 1999. Vanha ystävä jutteli Ojalan kanssa huoltoasemalla. Ojala kertoi olevansa matkalla avovaimon mökille Mikkelin suuntaan. Äiti teki Ojalasta katoamisilmoituksen poliisille puoli vuotta myöhemmin. Ojalan rekka löytyi yleisövihjeen perusteella kerrostaloalueen parkkipaikalta Kouvolasta.

Ojalan pituudeksi on kerrottu 186 senttiä. Usein sen kokoisella miehellä on isommat kengät kuin kokoa 42. Mutta ei välttämättä.

Entä vaasalainen Kai Salomaa, joka katosi toukokuussa 2003? Viimeinen havainto hänestä on Karvialta, josta hän lähti Hondalla. Salomaan ruumista ei koskaan löytynyt, ja poliisi epäili, että mahdollisen henkirikoksen taustalla ovat huumevelat.

Mutta hän oli 189-senttinen. On epätodennäköistä, että lähes 190-senttisellä miehellä olisi kengät, joiden koko on 42. Ja etsintäkuulutuksen mukaan Salomaalla oli jalassaan vaaleat lenkkarit.

Helsinkiläinen Kari Lindgren taas katosi noin vuosi sitten. Hän oli menettänyt asuntonsa Pihlajamäessä ja lähtenyt kotoaan mukanaan ainoastaan Visa Electron -kortti. Sen hän sulki kesäkuussa 2012, kuukausi viimeisen setelinoston jälkeen. Varmistamattomia havaintoja Lindgrenistä on Lapinjärveltä ja Kouvolasta huhtikuussa 2012. Sen jälkeen ei mitään.

Hän oli 175-senttinen, joten hänellä saattoi hyvinkin olla koon 42 jalka.

Entä Teijo Juusola, joka katosi marraskuussa 2003? Tai Antero Harju, joka nähtiin viimeisen kerran maaliskuussa 1990?

Sillekään ei ollut näyttöä, että he liittyisivät Heinolan buutsiin.

Korkiakoski_Kumpeli.jpg (83.72 KiB) Katsottu 1686 kertaa

Jyrki Korkiakoski vietti pikkujoulua Kumpelissa. Sitten hän katosi.

Jalkaterä voi irrota muusta ruumiista monella tavalla.

Aina on tietenkin mahdollista, että joku on paloitellut ruumiin ja kätkenyt palaset. Mutta se on epätodennäköistä. Vaikka henkirikoksia tehdään, ruumiinpaloittelu on sentään sieltä harvinaisimmasta päästä.

Entä jos se oli jokin eläin? Niiden tiedetään purreen metsään jääneitä ruumiita palasiksi.

Todennäköisintä on, että Heinolasta löytynyt jalkaterä on irronnut luonnollisesti, omia aikojaan.

Rikosylikomisario Haapala selittää, kuinka pitkään vedessä olevista ruumiista raajat irtoavat.

"Pikkuhiljaa kun vainaja on vedessä, rupeavat kädet ranteista ja jalkapohjat nilkoista putoamaan, ja myös pää putoaa jossain vaiheessa pois. Meillä ei ole tietoa, että Heinolan jalka olisi leikattu irti, vaan todennäköisemmin vesi on liikuttanut sen irti."

Kun ruumiit päätyvät vesistöihin, aluksi ne vajoavat pohjaan. Mutta ne saattavat nousta pintaan vuosikausienkin kuluttua. Joskus vaatteet suojelevat ruumista pitkäänkin. On mahdollista, että Heinolan jalkaterä on ollut Kymenlaakson vesistöissä vuosia, kunnes veden virtaus on nostanut sen pintaan ja kuljettanut rantaan.

"Viime kesänä Imatran suunnalta löytyi nainen, lähes 15 vuotta kateissa ollut, sillä oli tuulipuvut ja kaikki päällä. Se oli yllättävän hyvin säilynyt, oikeuslääkäri sanoi suurin piirtein, mitä se oli syönyt ennen katoamistaan. Mutta siitäkin olivat leikkautuneet irti kädet, jalat ja pää. Vaatteista olivat värit vähän haalistuneet."

Buutsin omistaja on saattanut yksinkertaisesti hukkua Jyrängönvirtaan, vaikkapa humalassa. Sitähän Suomessa tapahtuu. Buutsin kunnosta ei Haapalan mukaan voi päätellä tarkkaan, kauanko se on ollut vedessä, sillä laadukas nahka voi pysyä melko pitkään hyväkuntoisena.

Onko buutsi voinut kulkeutua vesitse kaukaakin Heinolaan?

"Kaikki on mahdollista. Se on virtaava vesi, Päijänteeltä asti."

Kaiken lisäksi noin vuosi sitten Jyrängönkoskella, saappaan löytöpaikan lähellä, tehtiin ruoppaustöitä.

Osa henkirikoksista ja katoamisista jää "pimeiksi" eli selvittämättömiksi. Näitä on kuitenkin vain kaksi sadasta, sillä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan henkirikoksista 98 prosenttia selvitetään. Suomessa on kymmenen viime vuoden aikana tehty keskimäärin hieman yli sata henkirikosta vuosittain.

Mysteerien määrä tietenkin kasautuu vuosikymmenien aikana.

Nyt keskusrikospoliisilla on tiedossaan noin 160–170 selvittämätöntä henkirikosta, joista osa on jo 60–70 vuotta vanhoja.

Selvittämättömissä tapauksissa uhreja on etenkin kahdesta ryhmästä: On nuoria tyttöjä ja naisia, kuten Kyllikki Saari, Suomen tunnetuimman selvittämättömän murhan uhri.

Sitten uhreissa on paljon ryyppyremmien keski-ikäisiä miehiä.

Heinäkuussa näytti vielä, että Heinolan jalkaterästä tulee yksi outo alaviite Suomen rikoskronikoihin ja tv:n poliisiohjelmiin, vaikkemme tiedä edes, kuinka jalkaterä on irronnut kehosta.

Mitä poliisi voi vielä tehdä?

"Meillä Suomessa on listaukset kaikista kadonneista henkilöistä vuosikymmenten takaa. Samoin on listaukset siitä, että puuttuuko tuntemattomista vainajista ruumiinosia. Mutta ne on nopeasti katsottu. Se ei tule tässä asiassa kyseeseen", rikosylikomisario Haapala sanoo.

"Voidaan laittaa myös Pohjoismaihin tai muihin naapurimaihin kysely, että onko sopivia kadonneita henkilöitä."

Onko näin jo tehty?

"Sitä en osaa sanoa, se on paikallispoliisin tehtävä. Luulen, että kotimainen puoli on tsekattu. Tapauskohtaisesti harkitaan, lähdetäänkö laajentamaan kyselyä. Sehän on aika hakuammuntaa."

Jossain vaiheessa jokaisen henkirikoksen aktiivinen tutkinta lopetetaan. Poliisi keskittyy tuoreempiin tapauksiin, ja tutkintaraportit jäävät makaamaan rikospoliisien tietokoneisiin.

Mitä kauemmin tekohetkestä on, sitä todennäköisempää on, ettei rikos enää selviä. Tekijät ja silminnäkijät kuolevat.

Elokuun lopussa rikosylikomisario Haapalalla on tarjolla yllätys.

Jalkaterän omistaja.

"Kysyitkö sinä minulta aikaisemmin kesällä tästä Korkiakoskesta?" Haapala kysyy. "No nyt se tieto on sikäli muuttunut, että kyllä sen pitäisi olla hän."

Tieto on hämmentävä, sillä Haapala – yksi Suomen arvostetuimmista rikostutkijoista – on kesäkuun lopulla vahvistanut, että dna-vertailun mukaan jalka ei kuulu Jyrki Korkiakoskelle. On onni, ettei tullut uutisoiduksi virheellistä väitettä.

Onko poliisin sisällä ollut rikkinäinen puhelin? Vai poliisin ja oikeustieteellisen laboratorion? Vai onko joku tulkinnut laboratoriotuloksia väärin?

Sitä poliisi ei kerro.

Mutta Heinolassa moni oli alun perinkin oikeassa. Jalkaterä ei voinut kuulua kenellekään muulle kuin vuonna 1993 pikkujouluista Kumpelista lähteneelle Korkiakoskelle. Todennäköisin selitys osoittautui oikeaksi.

Nyt Korkiakosken katoamisen tutkinnanjohtajana on krp:n rikoskomisario Mika Ihaksinen. Hän asettelee huolellisesti sanojaan siitä, mitä jalkaterän löytyminen kertoo Korkiakosken kohtalosta. Eipä se paljoa kerro.

"Vainajaa ryhdytään nyt etsimään uudestaan sieltä päin, mistä jalkaterä löytyi", hän sanoo.

Siis esimerkiksi Jyrängönvirran pohjasta.

Mietitään nyt vielä: koska Korkiakosken viimeisistä hetkistä ei ole varmuutta, on aina mahdollista, ettei kyseessä ollut rikos.

Todennäköistä se ei ole. Moni rikospoliisi on jo vuosia uskonut, että tuona yönä marraskuussa 1993 Heinolassa tehtiin surma.

Jonkun Heinolassa olisi jo aika puhua suunsa puhtaaksi. Kertoa, kuka Korkiakosken tappoi, jos näin tapahtui. Ja kertoa, mistä löytyy Korkiakosken ruumis.

Hänet saataisiin hautaan, joka odottaa tyhjänä Kärsämäellä.

Lisätty artikkelissa olleet kuvat
-NILS-