MURHA.INFO

MissHolmes kirjoitti:Eihän kyse ole varren pituudesta, vaan liikekaaren pituudesta.

Minä 160 cm +korot heilautan tiskiharjalla ja teelusikalla roiskejäljet täsmälleen samalle korkeudelle, jos käteni liikerata on about sama.

Tila on ollut pieni. Siinä ei ole voinut heilauttaa kovin suurta kaarta. Siksi iskujakin on tarvittu enemmän kuin yksi.

Nimeenomaan kyse on varren pituudesta, noin alhaalta alkavia heilahdusjälkiä ei voi synnyttää pitkällä vipuvarrella. Heilahdusjälkien syntyminen vaatii myös kaariliikkeen, niinkuin itsekin totesit, 'siinä ei ole voinut heilauttaa kovin suurta kaarta'.

Kyseessä täytyy olla siis lyhytvartinen astalo, pitkävartinen sorkkarauta ei sovi tapaukseen.
Surmaajan on täytynyt kumartua myös hyvin lähelle uhria.

Olisiko sittenkin kyseessä jonkinlainen retkikirves. Normaalissa vasarassa ne sorkat sojottavat iskiessä enempi lyöjää kohden, eikä se näinollen voi synnyttää sorkkamaista verijälkikuviota oveen.

turumurre kirjoitti: Nimeenomaan kyse on varren pituudesta, noin alhaalta alkavia heilahdusjälkiä ei voi synnyttää pitkällä vipuvarrella. Heilahdusjälkien syntyminen vaatii myös kaariliikkeen, niinkuin itsekin totesit, 'siinä ei ole voinut heilauttaa kovin suurta kaarta'.

Perustele minulle miksi kyseessä ei voisi olla ihan tavissorkkarauta pitkähköllä varrella?

Väitän nimittäin kiven kovaan, että roiskeen korkeus ei riipu astalon pituudesta, vaan nimenomaan kaaren laajuudesta.
Ota käteesi tiskiharja. Kastele se vedellä ja mene jonkin sellaisen seinän viereen, jonka raaskit kastella.
Voit sitten kokeilla tuota samaa perunaharjalla, pitkävartisella selänpesuharjalla ja vaikka millä.

Saat pisarat kaikilla osumaan aivan samalle korkeudelle, kunhan kätesi kulma jälkiin nähden on oikea.

Ajatteles ny että sulla on suhteellisen painava ja pitkä tanko kädessä ja lyöt sillä seinäpintaa vasten ja lyöntisi alussa tankosi sojottaa jossain kulmassa ylöspäin.
Nyt kun lyöt, mikä voima estää pisaroiden lentämisen ylemmäs kuin 0.8m (heilahdusjälkien alkamiskorkeus surmatalossa).
Leikkisästi voisi sanoa näin että, sulla on täytynyt olla siinä tangossa jokin kytkin joka vasta kaariliikeradan puolessa välissä on alkanut päästämään roiskeita seinään. Kaariliikkeessä keskipakoisvoima alkaa kuitenkin irroittamaan pisaroita tangon suuntaisesti ennen liikeradan puoltaväliä.

edit: Tähdennän vielä; Et sinä siihen pystypinnan heilahdusjälkien aloituskohtaan lyö/tähtää, vaan maassa olevaan, seinästä jonkinverran irtiolevaan kurpitsaan.

Minun ymmärtääkseni ETPssäkin on sanottu, että lyönti on nimeomaan tullut alakautta, ei yläkautta.

Sorry erehdyin pahemman kerran. sanasta sanaan sanotaan alaspäin suuntautuneen lyönnin seurauksena.

Mutta silti en ymmärrä mitä tekoa on astalon pituudella?

JL:n päähän on voinut olla kuinka tahansa päin vielä tuossa vaiheessa?

MissHolmes kirjoitti: Mutta silti en ymmärrä mitä tekoa on astalon pituudella?

Onhan surmaväline yksi oleellisimpia asioita arvioitaessa tapahtumia surmatalossa.

Hölmö! (lempeästi...)

Minä tarkoitin niitä roiskejälkiä.
Olen edelleen vankasti sitä mieltä, ettei astalon pituus vaikuta jälkien korkeuteen/määrään, vaan siihen vaikuttaa lyövän käden korkeus, kohteen asento ja vain hyvin vähän tuon aseen pituus.

Ethän sinä voi edes tietää millä eteisyydellä lyöjä on ollut seinästä ja ovesta, saati sitten uhri.

...vanhana pesäpalloilijana minä muuten löisin sivulta.

MissHolmes kirjoitti:
...vanhana pesäpalloilijana minä muuten löisin sivulta.

Niinpä niin, mutta sun pitää pesäpallolyönnilläkin saada syntymään ne heilahdusjäljet uhrin pään yläpuolelle.
Jos ne tulee jotenkin toisin, niin mitä tästä voimme päätellä?

O-topikkia. Hallusinoinko minä, kun luulin äsken lukeneeni 23. päivänä lähetetyksi merkityn hra Alpo Holistin viestin. Toisesta viestiketjustakin katosi myös päivän viestit. Nimimerk. en oo sienii syöny.

juu, tupla-a...otin pois, kun eivät vieneet omasta(kaan) mielestäni asiaa eteenpäin...
nimim. söin sieniä

MissHolmes kirjoitti: Ethän sinä voi edes tietää millä eteisyydellä lyöjä on ollut seinästä ja ovesta, saati sitten uhri.

Nämähän on suht helppo määritellä, kun on tutkijan lausunto, kuva mistä näkee heilahdusjäljen ja tiedetään uhrin löytöpaikka.
Ainakin viimeisessä iskussa uhrin pää on ollut suurinpiirtein siinä mistä hänet löydettiin. Tämän kertoo heilahdusjälki uhrin pään yläpuolella ja tutkijan kertomus siitä että uhri on ollut makaamaassa (muut roiskejäljet erittäin matalalla).
Ovessa oleva matalalta lähtevä heilahdusjälki kertoo sen, että surmaajan isku on tullut matalalta ja että surmaaja on siten ollut hyvin lähellä uhria.

Ovessa oleva matalalta lähtevä heilahdusjälki kertoo sen, että surmaajan isku on tullut matalalta ja että surmaaja on siten ollut hyvin lähellä uhria. Lainaus Turren kommentista.

Kyllä näin se on nähtävä.

Oot sä aika tekijä!

Oikeudessa noita 3D -systeemejä tarvittaisiin. Kateellisia ovat .

Niinkuin mainitsin Kuvat-ketjun sivuilla 10 ja 11 olleitten pohjapiirroskuvien avulla käsitin tuon takkahuoneen lattiatason äänten hankalan kulkeutumisen sinne keittiön "mikrofooniin", jota siis saatettiin peitellä vielä kämmenellä tai pitää kiinni huulissa. Ai niin, tuollaisten mallisysteemien avullahan voi tavallaan rekota vaikka ääniaaltojen liikettä tilassa. Kaiken muun lisäksi. Huimaa helpotusta käsityskyvylle, me kun visuaalisesti maailmaa hahmotamme. Vaikkei todisteeksi, niin tekniseksi apuvälineeksi mitä mainioin monenlaisen tapahtumakulun selvittämiseksi.

Mitä tähän lapsen ja tunkeutujan kohtaamiseen tulee. Tunkeutujan on ollut pakko välillä henkeä vetää, tapahtumasarja on niin nopeatempoinen. Kuvasi tilanne mielestäni täysin mahdollinen. Hetkeksi ehkä äänimaailmakin muuttunut. Postasin ammoin lasten havainnointikyvystä. Se poikkeaa aikuisten havainnointikyvystä. Helpoimmin konkretisoituu ajateltaessa lasten liikennekäyttäytymistä. Liikenteessä ei ole lasten sääntöjä, aikuisten säännöillä mennään. Mutta lapsen havainnointikyky ei vielä ole kehittynyt samanlaiseksi kuin aikuisella. Puutteita on muun muassa kyvyssä havaita monia samanaikaisia tapahtumia sekä havainnon keskittämisessä. Siksi ihan aiheellisesti varoitellaan lapsista liikenteessä, varoitusmerkeinkin. Lapsen havainnolla on tapana keskittyä, havaitaan yksi lähestyvä auto kerrallaan.
Maassa makaava iskä vie huomion, maassa runneltuna ja verissään makaava iskä vie kaiken huomion. Lisätään vireystilan lasku kellonajan avulla ja vähennetään valoja niin vastaan sanomattoman oikeassa olet kuviesi kanssa. Vaikka tunkeutuja sängyllä olisi istuskellut, ei lapsi sitä välttämättä huomannut olisi tai oikeammin sanottuna siitä ei olisi havaintoa muodostunut. Saattaisi havainnointikyky aikuisellekin pettää, ja pettäisikin.
Mutta onhan tämä katveasia selväksi tullut jo aikoja sitten, ei tosin kaikille. Joillekin ei koskaan.

Hyva huomio laittaa kaapinovi kiinni. Muutenhan sen peiliovi ( huonoista kuvista paatellen) olisi saattanut heijastaa katveessa olevaa tunkeilijaa. 7.1. 2007 rekossa ovi on kuitenkin auki. Ensihoitajakuvasta vaikea sanoa -- harmaa kohta hoitsujen takana nayttaisi heijastukselta.

Huppumies siis satutti ristiselkänsä sisään ponnistaessaan ja juuri lämmittää sitä takkaa vasten kun lapsi tulee katsomaan. Eli miksi ihmeessä huppumies seisoisi takkaa vasten noin ja vieläpä aika tovin. Ei oikeassa elämässä.

Takkahuoneen oviaukon pielessä olevien pienien ikkunaruutujen kautta piirroksessa näkyisi takan kylki. Näin ei ole nähdäkseni valokuvien perusteella jos ruuduista läpi näkyisi. Mielestäni takka on syvemmällä tuohon ovenpieleen verrattuna.

http://i866.photobucket.com/albums/ab22 ... nkyy-1.jpg

Takka ei siis ole noin ulkoneva, sikäli kun valokuvista selvää saan.

http://static.iltalehti.fi/uutiset/ulvi28049_uu.jpg

Tulkitsisin niin, että takka on tiilen parin verran vähemmän ulkoseinää kohden verrattuna tuohon pikkuikkunoiden linjaan. Nämä on niitä kohtia joita on aiemminkin ihmetelty ja ilmeisesti eivät täsmää pohjapiirroksen kanssa ( esim harvoin pohjakuvissa paikalleen muurattu takka on ihan oikein ).

Yhdessä kuvassa puolestaa näyttää kuin pikkuikkunoiden välittömästi takana on jokin valkoinen näköeste. Varjojen perusteella välittömästi takana mutta vaikea tulkittava.

Tuosta oh linkkien jälkimmäisestä kuvasta, lattiatasolla on pieni pykälä sisäänpäin oviaukosta halkojen edessä olevaan laatikkoon. Jälleen laatikosta pieni matka sisäänpäin takan etureunaan. Eli n 20cm tulkitsisin takan etureunan syvemmälle huoneeseen - ilmeisesti siis pienempi takka. Ratkaisevaa kylläkin tuon hypoteettisen piileskelyn suhteen.

Tosin pohjapiirros on viitteellinen, joten siitä juonnettuna ei todistella mitään erityisen yksityikohtaista jos kyse on tarkoista mitoista. Jo kun tarkastelimme puhelimesta katsoen näkökenttää pohjakuvan perusteella, oli se aivan senteistä kiinni teoriat suuntaan jos toiseen. Valokuvat kylläkin kertoivat enemmän.

Tämä etp lienee ensin tulostettu paperille. Sitten monistettu jaettaviksi kappaleiksi. Halukkaat ovat kirjanneet kappaleensa ja maksaneet sen. Yksi heistä skannasi koko opuksen ja rupesi välittämään sitä ( luvatta ) sähköisenä ja kuvina. No tälläinen kappale on oletan turrenkin käsissä. Tuon prosessin kuluessa jos oletamme tuon pohjakuvan venyneen vaikka vain muutamien millien verran - tekee se jo näistä pohjakuvaan perustuvista yksityiskohdista erittäin suurpiirteisiä. Pohjakuvasta, joka jo poliisin jäljiltä oli suurpiirteinen. Pohjakuvasta joka alun perinkään harvoin vastaa millilleen rakennettua koska työn kuluessa moni asia tulee mietityksi uudelleen ja toinen kertaa toista.