MURHA.INFO

Karde kirjoitti:yleensä kun telttaan kömmitään sisälle niin kengät jätetän ovisuuhun .Nissen kengät on ollut ilmeisesti teltan kakkossivun vieressä .Erikoista jättää nyt kengät niin kauas oviaukosta.Kysymys Oliko nämä void veriroiskeet osuneet telttakankaan sisä vai ulkopinnalle?

Näinhän se yleensä on tapana. Uhrikuvasta on nähtävissä, että tyttöjen kengät olivat suuaukkopäädyn edessä. NG on kuulusteluissa kertonut jättäneensä kenkänsä suuaukkopäädyn ulkopuolelle.

Anja Mäki surmattiin teltan sisäpuolelle, kun hän on yrittänyt paeta teltasta sen seinämässä olevan viiltoaukon kautta. Mäki on ehtinyt työntää päänsä teltan sisältä teltan ulkopuolelle, kun murhaaja on iskenyt häntä raskaalla astalolla päähän vähintään kaksi kertaa, takaraivolle ja sen ulkosivulle.

Tutkimuksessa teltan seinämät on numeroitu seuraavasti:

suuaukkopääty-on ykkösivu

suuaukolta katsoen vasen pitkä sivu on-kakkosivu

teltan takapääty on-kolmos-sivu

suuaukolta katsoen oikea pitkä sivu on nelos-sivu

Teltan molemmat pitkät sivut on vielä jaettu suuaukolta katsoen kolmeen-osioon, eli 1-3

eli kakkos-sivun I - osiossa oli tämä kys. viiltoaukko josta A. Mäki yritti paeta teltan sisäpuolelta ulos. Näin A. Mäestä lentäneet ja roikuneet roiskeet ovat teltan ulkopinnassa. Suurinosa veriroiskeista on teltan kakkos-sivulla. Osa roiskeista on lentäny myöskin teltan suuaukkopäädyn päälle, koska surmahetkellä suuaukkopääty on ollut kaadettuna teltan päälle. Teltan ykkös-osion ja teltan kakkos-osion yhdistävän sauman korkeussuunnassa sen keskivaiheen yläpuolella on veriroiskeiden keskittymä alue eli lähtöpiste alue. Se on siis se kohta jossa Mäki on saanut nämä kuolettavat iskut päähänsä. Teltan kakkos-osiossa on tämä void-kuvio, sen kuvion kärki osuu lähelle ykkös ja kakkos-osion yhdistävää saumaa. Voidista on matkaa, veriroiskeiden keskittymä/lähtöpiste alueelle, teltan pystyssä ollessa noin 25cm.

^ Xerxes on selvästi jämähtänyt omaan muotokysymykseensä. Onneksi kuitenkin tutkijat ovat sen verran fiksuja, ettei muoto haitannut heidän tutkintaansa. He keskittivät tutkijan tarmonsa näihin Mäen päästä roiskuneisiin roiskeisiin, jotka muutoin yhtenäisinä verijälkinä jatkuivat voidin reunaan joku oli katkaissut kuitenkin niiden matkan? Niinpä tutkijat ryhtyivat selvittämään mikä siihen verettömään alueeseen voisi sopia, niinpä he hakivat sellaista joka olisi samaa roiskeperhettä kuin minkälaisia roiskeita oli voidin katkemiskohdassa. Ja sellainen löytyi, NGn oikeanjalan kenkä joutui mikroskoopin alle, ja niissä havaittiin runsaasti samanlaisia pieniä pyöreitä roiskeita mitä oli voidin katkeamiskohdassa. Ja vielä dna-testi roiskeille ja PIM! Veri kengässä oli A. Mäestä lähtöisin..siitä se sitten tutkinta rytkähti käyntiin..

awa kirjoitti:

Xerxes kirjoitti: Rikoslaboratorion raporttikaan ei liioin määrittänyt varmuudella, mikä oli aiheuttanut void-kuvion. " ..... on voinut aiheuttaa oikea jalkine ..... ", mutta ilmaus kertoo, ettää muukin este on ollut mahdollinen.

Missä se lukee, että muukin este on ollut mahdollinen?

- Käräjäoikeuden tuomiossa
- Rikoslaboratorion lausunnossa epäsuorasti, koska siinä on käytetty ilmaisua:
... on voinut aiheuttaa oikea jalkine ...
Eikä ole käytetty muotoa esim.
... on aiheuttanut oikea jalkine TAI
... on suurella todennäköisyydellä aiheuttanut oikea jalkine

^ Ensin void-kuvio ei ole Xexesille mieluinen hän kun olisi hallunnut kenkä-sabluunan muotoisen void-kuvionsa. Nyt ei krpn rikoslaboratorion lausunto miellytä koska siinä ei ollut niitä Xerxesille mieluisia sanoja. ?

Misri kirjoitti:^ Ensin void-kuvio ei ole Xexesille mieluinen hän kun olisi hallunnut kenkä-sabluunan muotoisen void-kuvionsa. Nyt ei krpn rikoslaboratorion lausunto miellytä koska siinä ei ollut niitä Xerxesille mieluisia sanoja. ?

Mitkä seuraavista vaihtoehdoista on mahdollisia?

"... on voinut aiheuttaa oikea jalkine ..."

Vaihtoehdot:

a) aiheuttajana on ollut satavarmasti oikea jalkine
b) aiheuttajana on ollut todennäköisesti oikea jalkine
c) aiheuttajana on voinut olla oikea jalkine
d) aiheuttajana ei ole ollut oikea jalkine

Vastaukset: C, D - molemmat käy. A ja B sen sijaan ei käy. B voisi käydä viedä väljästi tohon, mutta todennäköisyyteen ei otettu kantaa.

Oletko tyhmä vai yksinkertainen kun et tajua Suomen kieltä? Tuohon voit vastata kumman tahansa vaihtoehdon.

Verijälkitutkija ei ole ollut näkemässä sitä tapahtumaa, että oliko kenkä void -kuvion aiheuttaja. Hän tutkii ainoastaan verijäljet.

Teltan verijäljet soipivat Gustafssonin kenkään. Toinen vaihtoehto olisi, että ne eivät sovi, olisivat eri roiskeperhettä, eli ei kooltaan muodoltaan eikä muutoinkaan sopisi ko. paikalla syntyneeksi. Mikäli näin olisi ollut, verijälkitutkija olis sen ilmaissut, että Gustafssonin kenkä ei sovi void -jälkeen.

Gustafssonin kenkä kuitenkin sopi aukottomasti verijälkiin.Tähän kun lisätään vielä, että tuon kaltaisia roiskeita ei ollut muualla kuin tuossa yhdessä ja samassa paikassa, niin todennäköisyys siihen, että juuri Gustafssonin kenkä on ollut tuo este, on ilmeinen. Tämän todennäköisyys on hyvin hyvin suuri. Verijälkitutkija ilmaisee tuon juuri niin tarkasti kun voi. Eli Gustafssonin kenkä sopii void -kuvioon. Yksinkertaista ymmärtää.

^ Aivan juuri näin. verijälkitutkijat tutkivat fyysiset todisteet ja jos tutkimus osoittaa, että tietty tahpahtuma on verijälkiensä mukaan mahdollinen ja verijäljet sen osoittavat varmaksi. Niin silloin tämä lausunto on todiste josta poliisit tekevät omat johtopäätöksensä.

Tämä termeillä kikkailu on Tenovuon kaltaista kikkailua aivovammatermillä. Jos kysyttäisiin voiko NGllä olla aivoruhjetasoinen vamma? Niin hän vastaisi, että on voinut? Vastaus oli väärä koska sellaista ei koskaan ole tutkimuksellisesti hänellä todettu olleen. Eli lausunto ei silloin perustuisi fyysisiin todisteisiin. Sen sijaan tämä tutkimumus lausunto perustuu nimenomaan fyysisiin todisteisiin. Eli NGn kengät, kenkä ja Mäen päästä lentäneet roiskeet keskittymäalueelle void-kuvion katkemiskohtaan. Ovat aukottomasti samaa roiskeperhettä. Ja kun tutkimuksessa tiedetään vielä nämä lentosuunnat ja tulokulmat, jotka vielä vahvistettiin kahdessa ulkolaisessa kys. alan tutkimuslaboratoriossa, jotka pääyivät samaan tulokseen kuin krp:n oma tutkimuslaboratorio oli päätynyt. Niin silloin se NGn oikeanjalan kenkä on tutkimukseen perustuen on voinut ollut se este joka on estänyt veriroiskeiden pääsyn void-kuvion verettömään kohtaan.

Misri kirjoitti:^ Ovat aukottomasti samaa roiskeperhettä. Ja kun tutkimuksessa tiedetään vielä nämä lentosuunnat ja tulokulmat, jotka vielä vahvistettiin kahdessa ulkolaisessa kys. alan tutkimuslaboratoriossa, jotka pääyivät samaan tulokseen kuin krp:n oma tutkimuslaboratorio oli päätynyt. .

Tästä pitäisi nähdä konkreettisia lukuja, joiden perusteella voi päätellä, miten hyvin kengän veriroiskeet voidiin tosiaan täsmäävät. Onko just vai melkein. Pitää huomioida se, että nyt ei ole kyseessä rikos, missä verta on roiskunut jossain huoneessa sinne tänne sieltä täältä vaan parista lyönnistä pienelle alueella eli roiskeet ovat hyvin samanlaisia lensivät ne sitten puolisen metriä pidemmälle tai lähemmäs.

Edelleen uskon itse NG:n nukahtaneen kännissä kengät jalassa. Siellä mentiin nukkumaan sen seitsemän kertaa, joten tuskin voi oikein muistaa kenkien riisumista tai jättöpaikkaa.

^ Kenkien tutkimus ja niissä olevat roiskeet on verijälkitutkimuksessa tutkittu. A. Mäen päästä lentäneet roiskeet on verijälkitutkimuksessa tutkittu. Ja tästä tutkimuksesta tutkijat ovat tehneet päätelmänä niistä, Ja päätelmä on luettavissa kys. lausunnosta. Verijälkitutkimuksissa ei jossitella, siinä joko todetaan onko joku tapahtuma mahdollista tai sitten se ei voi olla mahdollista. Jos nämä kenkien roiskeet ja Mäen päästä lentäneet roikeet eivät olisi osoittaneet tutkijoille sitä tutkimuksellista varmuutta, niin se oli lausunnossa myöskin totettu, että verijäljet eivät osoita varmuutta..että kenkä on voinut olla se este.
Erilaisista verijäljistä voi päätellä tapahtumia. esim. lähtöpiste tapahtumalla, iskujen määrä, lentoradat tulosuunnat kohteeseen, tulokulmat. Veriroiskeille on omat luokitukset roiskeiden koon mukaan, pienet roisket jäävät aina lähelle lähtöpiste kohdettaan, suuret ja muodoltaan soikemmat roiskeet lentävät kauemmaksi kohteestaan. Veriroiskeiden muodolla on merkitystä pieni pyöreä roiske tulee suoraan ylhäältä alas kohteseen ja viistosti kohteeseen tullut roiske on muodoltaan soikeampi. Sitten on erilaisia roisketyyppejä kuten tippuveri joka tulee vapaasta pudotuksesta ..jne NGn nukkuminen teltassa kengät jaloissaan, on pois-suljettu vaihtoehtona, koska teltan suuaukkopääty on todettu tutkimuksessa olleen tapahtumahetkellä teltanpäälle kaatuneena.

Misri kirjoitti:^ Erilaisista verijäljistä voi päätellä tapahtumia. esim. lähtöpiste tapahtumalla, iskujen määrä, lentoradat tulosuunnat kohteeseen, tulokulmat. Veriroiskeille on omat luokitukset roiskeiden koon mukaan, pienet roisket jäävät aina lähelle lähtöpiste kohdettaan, suuret ja muodoltaan soikemmat roiskeet lentävät kauemmaksi kohteestaan. Veriroiskeiden muodolla on merkitystä pieni pyöreä roiske tulee suoraan ylhäältä alas kohteseen ja viistosti kohteeseen tullut roiske on muodoltaan soikeampi. Sitten on erilaisia roisketyyppejä kuten tippuveri joka tulee vapaasta pudotuksesta ..jne NGn nukkuminen teltassa kengät jaloissaan, on pois-suljettu vaihtoehtona, koska teltan suuaukkopääty on todettu tutkimuksessa olleen tapahtumahetkellä teltanpäälle kaatuneena.

Mikä lienee lausunto ollut, jos kengät ovatkin olleet hiukan toisessa paikassa, jolloin myös kaikki nuo ominaisuudet toteutuvat varsin hyvin. Kun puhutaan pienistä paikkaeroista ja muutaman roiskeperheen välillä, verijälkitutkimukset on toisenlaista kuin verrattaessa suuria matkaeroja tai aivan eri tyyppisiä veren kulkeutumistapoja toisiinsa (esim tippuveri/roiskeveri/valumat jne). Varmasti on olemassa jokin pienin etäisyys, jolloin ei voida enää sanoa, onko kyseessä paikka A vaiko paikka B. Teorioita voidaan sovittaa verijälkiin mutta myös verijälkiä teorioihin.

Miten niin kengät jalassa nukkuminen on ollut mahdotonta?

^ Silloin jos tiedetään laskennallinen lähtöpiste roiskeille se rajaa kyllä suuresti näitä muita vaihtoehtopaikkoja kengän sijainnille. Ja toisekseen roiskeet kengissä olivat hyvin pieniä ja erittäin pieniä kooltaan. Tälläiset pienet roiskeet jäävät aina lähelle sitä kodetta mistä roikeet ovat tulleet. Koska pienissä roiskeissa on pienempi energia ja vast. suurissa roiskeissa jotka lentävät kauemmaksi kohteestaan on suurmpi energia. Teoreettinen ainoa tutkimuksellinen sijaintivaihtoehto kengälle. kengille suljettiin pois siksi, koska silloin liepeiden olisi täytynyt olla tietyllä lailla taittuneena ja kääntyneenä, koska se olisi edellyttänyt sitä, että päästäkseen sille kontaktialueelle, mistä roiskeet ovat tulleet, teltan liepeiden olisi täytynyt olla erikoisella tavalla kääntyneenä ja taittuneena. Sekään mahd. vaihtoehtoinen sijainti, ei olisi poistanut sitä tutkimuksellista tosiasiaa, että kengät ovat olleet todennäköisesti surmaajan jaloissa, kun roiskeet niiden pintaan ovat tulleet. Koska tutkimuksessa ei löydetty mikroskooppisessa tarkastelussa kenkien sisäpuolelta veriroiskeita.

Misri kirjoitti:^ Silloin jos tiedetään laskennallinen lähtöpiste roiskeille se rajaa kyllä suuresti näitä muita vaihtoehtopaikkoja kengän sijainnille. .

Eikös se lähtöpiste tässä tapauksessa ole arvioitu pisaroiden ominaisuuksista eli tavallaan kehäpäätelmä? Ei kai kukaan pysty tarakasti sanomaan Mäen pään sijaintia surmahetkellä.

Joka tapauksessa en usko kenkien tietävän, ovatko ne pahiksen vai hyviksen jaloissa ja vereentyvän sen mukaan. Eli jos NG on nukkunut kengät jalassa ja pyrkinyt teltasta ulos samaan aikaan kuin Mäki tapettiin, niin tottakai hänen kenkänsä ovat voinet vereentyä ihan miten vain riippuen molempien senhetkisestä sijainnista.

^ Laskennallinen lähtöpiste roiskeille on laskettu tutkimuksessa. Se on teltan kakkosivun ykkösosion viiltoaukossa korkeussuunnassa sen aukon keskivaiheen yläpuolella. Uhrin pää on ollut noin 20 cm-telttakaankaan pinnasta ulkona. Niin jos oletetaan, että NG olisi päässyt ulos teltasta, niin se on epätodennäköistä että olisi tullut ulos samasta aukosta missä oli jo pakoa yrittäneen Mäen pää. Suuaukko oli suljettu. Ainoa mahdollinen ulostulopaikka NGn kohdalla olisi ollut se aukko joka on ollut hänen pään kohdallaan, siinäkään ulostulo näkemyksessä ei kengät olisi voineet vereentyä Mäen roiskeista. Ja jos tätä tapahtumaa ajattelee laajemmin. Niin jos olettetaisiin, että NG olisi tullut teltasta ulos samaan aikaan kun kiilusilmä on ollut ruhjomassa Mäen päätä, niin aivan varmaan se kiilusilmä olisi samalla astalolla ruhjonut myöskin NGn pään tohjoksi.

Misri kirjoitti:^ Laskennallinen lähtöpiste roiskeille on laskettu tutkimuksessa. .

Miten se on laskettu, juuri noiden roiskeiden avullako? Monestihan uhrin sijainti voidaan arvioida muilla keinoin kuten valumaverellä tms.

^ Lähtöpiste=kohta/alue josta veriroiske on lähtenyt liikkeelle. Lähtöpiste kertoo uhrin ja iskukohdan sijainnin. Laskenta suoritetaan matemaattisen kaavan avulla..Vuotoveri kertoo uhrin lopullisen sijainnin. Surmaamispaikan sijainnin kertoo roiskeet, ja niistä nämä elliptisen muotoiset roiskeet niistä määritellään ne tulokulmat kohteesta tai kohteeseen.