MURHA.INFO

kanlaya kirjoitti:Täällä ei ole esitetty mitään päinvastaisia todisteita ja niinhän ne osakkeen omistajat aina on vaan hyväntekeväisyys mielellä liikenteessä , hei älä ny jaksa jauhaa paskaa ku kukaan täysipäinen ei niin toimi.

Suomi meni sekaisin turvapaikanhakijoista

Viime syksynä paniikkitunnelmissa avatuissa vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmia, jotka ovat johtaneet poliisille tehtyihin tutkintapyyntöihin, oikaisuvaatimuksiin, muille viranomaisille tehtyihin kanteluihin ja mm. Maahanmuuttovirastoon kohdistettuihin miljoonavaateisiin.

Maahanmuuttovirastossa myönnetään, että osa hätämajoitustiloista on ollut käyttötarkoitukseen soveltumattomia. Kiireessä tehtiin taloudellisesti huonoja sopimuksia, palkattiin vääränlaisia ihmisiä osin rapistuneisiin kiinteistöihin.

Suomeen tuli muutamassa kuukaudessa 32 000 turvapaikanhakijaa. Busseja laitettiin Tornion järjestelykeskuksesta liikkeelle eikä kuski lähtiessä tiennyt, mihin lastin vie. Samaan aikaan SPR ja vastaanottokeskus -bisnekseen mukaan rynnänneet yritykset tyhjensivät huonekaluliikkeiden sänkyvarastoja ja pystyttivät kuumeisesti keskuksia eri puolille Suomea.

MOT kertoo vastaanottokeskusten Suomesta - siitä kuinka turvapaikanhakijat sekoittivat pasmat niin kunnissa kuin Maahanmuuttovirastossakin. Turvattomiksi tuntevat olonsa muualta tulleet, paikalliset asukkaat ja jopa virkamiehistö. Kaduilla on partioita ja virkailijoilla luotiliivit päällä.

MOT selvitti tilannetta Asikkalassa, Kirkkonummella, Lappajärvellä, Haminassa, Kemissä ja Espoossa. Kuntalaisten tehtäväksi jäi ihmetellä jatkuvasti saapuvia bussilasteja. Maahanmuuttovirasto Migri sopi keskusten avaamisesta yrittäjien kanssa, kunnan johto ja keskusten naapurit jäivät konsultoimatta.

MOT: Maa sekaisin pakolaisista
TV1 maanantaina 14.3. klo 20
Toimittaja: Marko Niemi

sine qua non kirjoitti:Tänään esitettävä MOT-ohjelma voi olla mielenkiintoista katsottavaa:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/10 ... hakijoista

Suomi meni sekaisin turvapaikanhakijoista

Viime syksynä paniikkitunnelmissa avatuissa vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmia, jotka ovat johtaneet poliisille tehtyihin tutkintapyyntöihin, oikaisuvaatimuksiin, muille viranomaisille tehtyihin kanteluihin ja mm. Maahanmuuttovirastoon kohdistettuihin miljoonavaateisiin.

Maahanmuuttovirastossa myönnetään, että osa hätämajoitustiloista on ollut käyttötarkoitukseen soveltumattomia. Kiireessä tehtiin taloudellisesti huonoja sopimuksia, palkattiin vääränlaisia ihmisiä osin rapistuneisiin kiinteistöihin.

Suomeen tuli muutamassa kuukaudessa 32 000 turvapaikanhakijaa. Busseja laitettiin Tornion järjestelykeskuksesta liikkeelle eikä kuski lähtiessä tiennyt, mihin lastin vie. Samaan aikaan SPR ja vastaanottokeskus -bisnekseen mukaan rynnänneet yritykset tyhjensivät huonekaluliikkeiden sänkyvarastoja ja pystyttivät kuumeisesti keskuksia eri puolille Suomea.

MOT kertoo vastaanottokeskusten Suomesta - siitä kuinka turvapaikanhakijat sekoittivat pasmat niin kunnissa kuin Maahanmuuttovirastossakin. Turvattomiksi tuntevat olonsa muualta tulleet, paikalliset asukkaat ja jopa virkamiehistö. Kaduilla on partioita ja virkailijoilla luotiliivit päällä.

MOT selvitti tilannetta Asikkalassa, Kirkkonummella, Lappajärvellä, Haminassa, Kemissä ja Espoossa. Kuntalaisten tehtäväksi jäi ihmetellä jatkuvasti saapuvia bussilasteja. Maahanmuuttovirasto Migri sopi keskusten avaamisesta yrittäjien kanssa, kunnan johto ja keskusten naapurit jäivät konsultoimatta.

MOT: Maa sekaisin pakolaisista
TV1 maanantaina 14.3. klo 20
Toimittaja: Marko Niemi

Saa nähdä, päästäänkö ohjelmassa ollenkaan pintaa syvemmälle vokkien hallitus- ja omistuskuvioiden selvittelyssä. Poliitikkoja ja poliitikkojen läheisiähän on mukana vok-ympyröissä toki muitakin kuin Nasima, esimerkiksi Espoossa vok-toimintaa pyörittävän Luonan emoyhtiön Baronan hallituksessa ex-kansanedustaja Ulpu Iivari (sd), kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok) ja demarimeppi Mia-Petra Kumpula-Natrin aviomies Petri Natri.

Turvapaikanhakijoilla voi tietysti tienata monin tavoin. Esimerkiksi valitukset kielteisistä tp-päätöksistä työllistävät juristeja mukavasti, veronmaksajan piikkiin toki. Petteri Orpon puoliso Nina Kanniainen-Orpo on toimitusjohtajana lakiasiaintoimisto Lakiverstas oy:ssä, ja ko. firma kertoo sivuillaan mm. tarjoavansa "oikeusturvaa viranomaisasioissa". Kuulopuheena tiedän, että Kanniainen-Orpon firman mainos on SPR:n oppaassa turvapaikanhakijoille, joten ainakin yritystä on saada turviksia asiakkaiksi.

PaxCow kirjoitti:

URSA kirjoitti: Faktat;
- 25 000 turvapaikanhakijan joukossa on "kymmeniä lääkäreitä"
- ammatillinen koulutus on 10-20 %;lla, todennäköisesti pikemminkin 10 %;lla
- korkeintaan 10 % osaa englantia. Eivät välttämättä samat tyypit, jotka ovat lääkäreitä.
- korkeasti koulutettuja on "selvästi alle 10 %", joten todellinen luku on todennäköisesti pikemminkin noin 6 %
- 20 % on täysin luku- ja kirjoitustaidottomia (ja koska puhutaan työikäisistä, nämä eivät enää opi lukemaan ja kirjoittamaan)

Nämä luvut eivät ole faktoja ja TEM:n ylijohtaja vastasikin perussuomalaisten Puiston lausuntoihin.

TEM:n ylijohtaja: Ennakkotiedot turvapaikanhakijoiden osaamisesta lähes arvailua

Turvapaikanhakijat sittenkin varsin koulutettuja – ministeriön tilaama kartoitus valmistui

Uudenmaan vastaanottokeskuksissa toteutetun kartoituksen mukaan korkeakouluopintoja oli lähes joka kolmannella turvapaikanhakijalla, ja jokin tutkinto oli suoritettuna 16 prosentilla. Vain seitsemän prosenttia oli kouluttamattomia.

Vastaanottokeskuksissa toteutettu kartoitus turvapaikanhakijoiden koulutustaustasta ja työhistoriasta sekä luku- ja kirjoitustaidosta on nyt julkistettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehty selvitys luovutettiin ministeri Sanni Grahn-Laasoselle maanantaina.

Kartoituksen tavoitteena on pyrkiä ennakoimaan tulevaa koulutuksen tarvetta turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä.

Kartoitus toteutettiin neljässätoista Uudellamaalla sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa tammi-maaliskuun 2016 aikana.

Korkeakouluopintoja lähes joka kolmannella

Kartoituksessa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa. Seitsemän kymmenestä turvapaikanhakijasta on suorittanut peruskouluopintoja 7–9 vuoden ajan. Lukio-opintoja on noin joka toisella.

Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon.

Ammatillisia opintoja oli suoritettu harvemmin. Niitä oli taustallaan noin joka kymmenennellä turvapaikanhakijalla. Useimmiten koulutus oli rakennus- tai teollisuusaloilta. Ammatillisten opintojen vähäinen määrä voi selittyä sillä, että lähtömaissa työssä oppiminen on yleistä.

Lukutaidottomia seitsemän prosenttia

Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan. Samaten seitsemän prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan.

Muut kartoitukseen osallistuneista osaavat lukea ja kirjoittaa joko äidinkielellä tai koulukielellä, tai molemmilla.

Suurin osa (73 prosenttia) tulee tarvitsemaan kuitenkin eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja kirjoittamisessa.

Rakennusalallakin kirjalliset taidot tarpeen – edes omalla kielellä

Turvapaikanhakijoiden suomen kielen opetus on tärkeää, jotta he voisivat aikanaan toimia suomalaisilla työmarkkinoilla. Suomen kielen valmennus tulisi aloittaa jo vastaanottokeskuksissa. Hyvin koulutetuilta löytyy opiskeluvalmiuksia, mutta hekin tarvitsevat ainakin jonkinlaisen starttikurssin kieliopintoihin.

Rakennusalan on arveltu soveltuvan monen oleskeluluvan saaneen työllistäjäksi, ja pääkaupunkiseudulla voi pystyä jo pelkällä arabian kielellä työllistymään rakennuksille. Kartoitukseen osallistuneista rakennusalalla kotimaassaan työskennelleistä jopa 80 prosenttia tarvitsisi kuitenkin luku- ja kirjoitustaidon vahvistamista, jotta työskentely onnistuisi.

– Rakennuksilla on tiukat työturvallisuusvaatimukset. Jollain kielellä täytyy suorittaa tarvittavat työturvakortit ja sertifikaatit, muistuttaa kartoituksen tuloksia maanantaisessa julkistustilaisuudessa esitellyt koulutuspäällikkö Virva Muotka.

Samoin kuljetusala on pitkälti standardoitu ja vaatii testien läpikäymistä. Ammattikuljettajaksi ei ryhdytä heikolla luku- ja kirjoitustaidon osaamisella.

Työkokemusta lähes kaikilla – yrittäjinä toimineita viidennes

90 prosentilla kartoitukseen osallistuneista turvapaikanhakijoista on aikaisempaa työkokemusta, yleisimmin rakennus- ja kuljetusaloilta.

Rakennusalan ammateissa on työskennellyt 27 prosenttia ja kuljetusalan tehtävissä 21 prosenttia. Yleisiä olivat myös kaupallinen ala, hotelliala ja ruoanvalmistus sekä kulttuurialat.

– Haasteena on, että vielä ei tiedä mikä ammattitaito on suhteessa suomalaisen työelämän vaatimuksiin. Osaamista on, mutta ihan suoraan ei voi etsiä tämän ammattitaitolistan perusteella henkilöitä töihin, totesi Muotka.

Yrittäjinä on toiminut 19 prosenttia turvapaikanhakijoista. Harjoitettuun pienimuotoiseen yritystoimintaan ei tosin sisälly esimerkiksi samanlaisia byrokraattisia vaateita, prosessien tuntemusta ja riskien ottoa, joita Suomessa yrittäjänä toimiminen sisältää.

Koulutus nivottava tiiviimmin työelämään

Ministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä maahanmuuttajien koulutuksessa on ollut epätarkoituksenmukaisuutta ja tyhjäkäyntiä.

– Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan, harmittelee ministeri.

Kartoituksen tekijät suosittavat, että luokkaopiskelun oheen tulisi järjestää säännöllisiä työelämäjaksoja tai ammatillisia opintoja. Kohtaamisia maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä tulisi edistää.

Tällä hetkellä ammatilliseen koulutukseen siirrytään vasta kun on ensin opiskeltu kieltä. Tähän halutaan nyt muutos: kieliopintojen tulee tapahtua muiden opintojen tai työnteon rinnalla.

– OECD:n suosituksen mukaan kielten opetuksen tulee olla integroitu muuhun koulutukseen, toteaa ministeri Grahn-Laasonen.

Kartoituksen toteutti Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste. Siinä haastateltiin yksilöhaastatteluina 1004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta. Iältään haastatellut olivat 18–39-vuotiaita. 90 prosenttia oli miehiä.

66 prosenttia vastaajista oli Irakista, mutta lähtömaita oli yhteensä 32

Mman kirjoitti:Turvapaikanhakijat sittenkin varsin koulutettuja – ministeriön tilaama kartoitus valmistui
Kartoituksessa haastateltiin 1004 turvapaikanhakijaa Uudellamaalla sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa.

Tämäkö mukaan määriteltiin 35 tuhannen hakijan osaaminen ?

Miten riittiköhän oma ilmoitus koulutuksen tasosta vai ihan perinteisellä "palikka" testillä
osaamisen syväluotaus tehtiin ?

Gurney kirjoitti:Siis anteeksi mitä ? Nyt on tehty "tutkimus" ja kyselty VOK:ssa laittomien siirtolaisten koulutusta jne.
Ja ihan sanaan luotettu, koska heillä ei ole mitään papereita. Ja suurin osa valehtelee ikänsäkin. Paxcow uskoo tietenkin tällaista tutkimusta, onhan se YLE:ssä kerrottu

*huutonaurua*

Kartoittamiseen käytettiin soveltuvin osin Testipisteen kotoutumiskoulutukseen ohjaamiseksi kehittämää lähtötason arvioinnin mallia sekä Axxell Monikulttuurisuuskeskuksessa kehitettyä kuviin perustuvaa ammatillisen osaamisen tunnistamisen mallia. Testipiste on valtakunnallisesti kokenein lähtötason arvioija ja kotoutumiskoulutukseen ohjaaja. Se on ohjannut lähinnä pääkaupunkiseudun aikuisia työttömiä maahanmuuttajia kotoutumiskoulutukseen vuodesta 2010, ja asiakkaita on ollut lähes 18 000.

Testipisteen testausmalli ja testit on todettu luotettaviksi useissa tilastollisissa analyyseissa. Lisäksi on tutkittu lähtötason arvioinnissa käytettyjen testien yhteyksiä kotoutumiskoulutuksen päättövaiheessa saavutettuun suomen kielen osaamiseen. Tavoitteiden saavuttamista koulutuksen päättyessä ennustavat eniten opiskeltujen kielten määrä sekä koulutustausta. Koulutustausta vaikuttaa etenkin kirjallisten taitojen kehittymiseen. Lisäksi Testipisteen lähtötason arvioinnissa käyttämät opiskeluvalmiuksien testit (mm. tekninen lukeminen ja kirjoittaminen) ja päättöarvioinnissa annettu suomen kielen taitotasoarvio ovat kytköksissä toisiinsa.

Kartoitus sisälsi taustatietolomakkeen täytön, yhden tai useamman lyhyen kirjoitusnäytteen kirjoittamisen, teknisen lukemisen ja kirjoittamisen testit suomen kielellä sekä lyhyen haastattelun, jossa selvitettiin työhistoria. Yhden henkilön kartoitukseen kului aikaa noin 15—30 minuuttia.

Arvioinnin reliabiliteetin eli luotettavuuden varmistamiseksi toistettavuuden näkökulmasta
kaikki mukana olleet kartoittajat osallistuivat ennen kartoitusta yhteen tai useampaan perehdytykseen, jossa heille kerrottiin mm. kartoituksen toteutuksesta ja käytänteistä, vaitiolovelvollisuudesta sekä Testipisteen arviointikriteereistä. Uudet kartoittajat seurasivat paikan päällä haastattelun kulkua ennen kartoittamisen aloittamista. Näin varmistettiin kartoitusten tulosten tasalaatuisuus.

Mman kirjoitti: Tämäkö mukaan määriteltiin 35 tuhannen hakijan osaaminen ?

Mman kirjoitti:Miten riittiköhän oma ilmoitus koulutuksen tasosta...

Mman kirjoitti: vai ihan perinteisellä "palikka" testillä
osaamisen syväluotaus tehtiin ?

Doctor Lecter kirjoitti:Tuon testin mukaan siis henkilö todetaan korkeasti koulutetuksi tai ylipäätään kouluja käyneeksi jos osaa lukea ja kirjoittaa sekä ymmärtää lukemansa.

Doctor Lecter kirjoitti:Ja toisaalta, jos se riittää pääsyksi työmarkkinoille, että osaa lukea ja kirjoittaa arabiaa yms saapujien kieltä, niin hätäkös tässä; siitä vaan lääkärin takki ylle ja klinikalle. Potilas etsikööt tulkin itselleen.

Doctor Lecter kirjoitti:Onkin outoa, että muutamat nimimerkit täällä heittävät virtuaalista kärrynpyörää saatuaan tiedon, että osa aikuisista ihmisistä osaa lukea ja kirjoittaa.

Doctor Lecter kirjoitti:Nämä toisistaan paljoltikin poikkeavat testit, kyselyt sekä niistä uutisoinnit hämmentävät entisestään. Tulee mieleen, että kun ensin saatu tulos ei miellyttänyt, niin tehdään sitten toinen tai tarpeen vaatiessa niin kauan, että saadaan tulos joka miellyttää.

Mman kirjoitti: Nyt ymmärän miksi ministeri Grahn-Laasonen haluaa leikata koulutuksesta
kun paljon halvemalla saa kelpo työvoimaa..