MURHA.INFO

Minä uskon, että Gustafssonin vammat olivat sellaiset kuin käräjäoikeus päätteli, eli hän ei pystynyt liikkumaan ja hänen vammansa olivat vakavat, kuten aikalaislääkärit arvioivat. Mielestäni Bodomin murhien takana oli joku muu taho.

Kolme silminnäkijää on kuvannut näkemäänsä henkilöä keskimittaiseksi mieheksi, vaaleanruskeatukkaiseksi ja vaatetus tummat housut ja vaalea pusero. Oletan, että tämä henkilö oli sekaantunut rikokseen jollakin tavalla. Teoriani mukaan tämä henkilö oli Assman. Tätä samaa miestä kuvailivat Salonen, Haapalainen ja Kivilahti. Harva on huomannut, että Gustafssonin kuvaama mies oli eri näköinen. Minä oletan, että Gustafsson on jossain välissä nähnyt kioskimiehen hyvin epäselvästi. Tällä oli tumma ruudullinen paita, jossa oli punaista ja vihreää, tyypillinen sen ajan paita, jota käyttivät mm. metsurit. Muistan itsekin tuollaiset paidat.

Teoriani mukaan Bodomin murhien takana oli nimenomaan kioskimies. Assman oli asiassa järjestelijä ja lavastaja. Assman oli todennut sille entiselle poliisille, Paloarolle, joka kävi häntä tapaamassa Ruotsissa, että Palo sentään oli oikeilla jäljillä, kun taas poliisi oli täysin ulalla tapauksen suhteen. Tämä edellyttää, että kioskimies ja Assman tunsivat hyvin toisensa.

Itse asiassa hyvin monet seikat viittaavat nimenomaan kioskimieheen. Hän oli sodan käynyt mies. Hän asui lähellä. Hän tunsi alueen hyvin. Hän oli perusluonteeltaan äkkipikainen ja väkivaltainen varsinkin alkoholia nautittuaan. Hän oli ollut edellisenä iltana siellä uimarannalla ja puhunut uhkailevaan sävyyn noista leiriläisistä. Hänen kioskinsa oli viime aikoina ryöstetty, ja hän saattoi kuvitella, että tämä porukka oli vastaa porukkaa, joka oli aikaisemmin ryöstänyt hänen kioskinsa. Oletetaan, että hän oli yöllä onkimassa Assmannin kanssa ja hän oli suorittanut tuhoisan vierailun teltalle. Assman yritti peitellä ja lavastaa aluetta, että tekijää ei saataisi selville. Eli Assman olisi lähinnä avustaja ja hän tämän mukaan tiesi oikean tekijän. Eli Assmanin arvio, että Palo oli sentään oikeilla jäljillä, saattaa pitää paikkansa. Tämä oli Paloaron kertomaa. Paloaro oli entinen poliisi, joka kävi Ruotsissa haastattelemassa Assmania.

Tuo on teoria, jota en pysty toteen näyttämään. Yhtä hyvä, tai parempi tai huonompi, kuin jotkut muut teoriat, mutta tämä näyttää mielestäni loogiselta ja saattaa osua vaikka oikeaan.

Täysin outo ja tuntematon henkilö tekijäksi ei ole mielestäni todennäköinen, joskaan ei mahdoton. Minun ykkösepäiltyni on edelleen kioskimies. Vaimon antama alibi saattaa olla pakon sanelema, eli ei ollut varaa antaa muunlaista selitystä. Huhujen mukaan vaimo on myöhemmin myöntänyt, että mies oli yöllä poissa, eikä suinkaan nukkunut siinä viereisessä huoneessa koko yötä, mutta sitä ei ollut vara kertoa poliisille. Edes poliisi ei ole uskonut tuota alibia, vaan esim. 9 vuotta tapauksesta kioskimiehen tonttia jälleen pengottiin perusteellisesti. Vaikka todisteita ei löydetty, ei se tarkoita sitä, että kioskimiehen alibi olisi vahvistunut. En minäkään kaivaisi kadonneita tavaroita omalle tontilleni, vaan johonkin luotettavaan paikkaan ja kioskimies tunsi alueen hyvin.

^ Minä taas uskon näissä vamma-asioissa lääketieteen osoittamiin todennäköisyyksiin. Eli tärkeimpinä pointtina pidän käytettyä vammaenergiaa. Toinen seikka on se, että mitä nopeammin aivovammapotilas pääsee asialliseen tehohoitoon vältytään aivovammaa seuraavilta sekundääri eli lisävaurioilta. Jos joku on saanut aivovamman sitä ei voida peruttaa, ensiarvoisen tärkeää on se, että pyritään estämään lisävaurioden syntymistä. Elikkä olen täysin samaa mieltä Hirvensalon näkemyksen kanssa. "Jos NGn tajunnatso olisi ollut vielä sairaalassa klo. 14.00 alentunut, niin sen olisi pitänyt näkyä hänelle aikoinaan tehdyissä tutkimuksissa. Eli oireiden ja niitä vastaavien vamma löydöksien välillä on suuri selittämätön ristiriita." Jos todella tajunnantason alentuma olisi johtunut merkittävästä aivovammasta, niin silloin voisi sanoa, että NGn silloinen hoito olisi ollut vastuutonta.

Misri kirjoitti:^ Minä taas uskon näissä vamma-asioissa lääketieteen osoittamiin todennäköisyyksiin. Eli tärkeimpinä pointtina pidän käytettyä vammaenergiaa. Toinen seikka on se, että mitä nopeammin aivovammapotilas pääsee asialliseen tehohoitoon vältytään aivovammaa seuraavilta sekundääri eli lisävaurioilta. Jos joku on saanut aivovamman sitä ei voida peruttaa, ensiarvoisen tärkeää on se, että pyritään estämään lisävaurioden syntymistä. Elikkä olen täysin samaa mieltä Hirvensalon näkemyksen kanssa. "Jos NGn tajunnatso olisi ollut vielä sairaalassa klo. 14.00 alentunut, niin sen olisi pitänyt näkyä hänelle aikoinaan tehdyissä tutkimuksissa. Eli oireiden ja niitä vastaavien vamma löydöksien välillä on suuri selittämätön ristiriita." Jos todella tajunnantason alentuma olisi johtunut merkittävästä aivovammasta, niin silloin voisi sanoa, että NGn silloinen hoito olisi ollut vastuutonta.

Voihan tajunnantason alenema johtua muustakin syystä kuin aivovamma, mutta silti aivovamma on täysin mahdollinen. Hirvensalo on ensisijaisesti ortopedi, mutta aivovammoihin urallaan erikoistunut Tenovuo piti esim. noin 4 vuorokauden muistiaukkoa tavanomaisena muihin vammoihin suhteutettuna. Tenovuon mukaan potilaalla oli ollut "keskivaikea aivovamma" ja tämä määrittely pitää sisällään myös diffuusin aivovamman. Tosin diagnoosi "aivoruhje" on voimassa, mutta minä epäilen myös diffuusin aivovamman mahdollisuutta, johon sekä Öhman että Tenovuo ovat viitanneet. Aivovamman tärkein hoito lienee "lepo" eli aika voi korjata tilannetta. Myös lepo on hoitoa. Ja sairaalahoito on hoitoa myös.

Xerxes kirjoitti:

Misri kirjoitti:^ Minä taas uskon näissä vamma-asioissa lääketieteen osoittamiin todennäköisyyksiin. Eli tärkeimpinä pointtina pidän käytettyä vammaenergiaa. Toinen seikka on se, että mitä nopeammin aivovammapotilas pääsee asialliseen tehohoitoon vältytään aivovammaa seuraavilta sekundääri eli lisävaurioilta. Jos joku on saanut aivovamman sitä ei voida peruttaa, ensiarvoisen tärkeää on se, että pyritään estämään lisävaurioden syntymistä. Elikkä olen täysin samaa mieltä Hirvensalon näkemyksen kanssa. "Jos NGn tajunnatso olisi ollut vielä sairaalassa klo. 14.00 alentunut, niin sen olisi pitänyt näkyä hänelle aikoinaan tehdyissä tutkimuksissa. Eli oireiden ja niitä vastaavien vamma löydöksien välillä on suuri selittämätön ristiriita." Jos todella tajunnantason alentuma olisi johtunut merkittävästä aivovammasta, niin silloin voisi sanoa, että NGn silloinen hoito olisi ollut vastuutonta.

Voihan tajunnantason alenema johtua muustakin syystä kuin aivovamma, mutta silti aivovamma on täysin mahdollinen. Hirvensalo on ensisijaisesti ortopedi, mutta aivovammoihin urallaan erikoistunut Tenovuo piti esim. noin 4 vuorokauden muistiaukkoa tavanomaisena muihin vammoihin suhteutettuna. Tenovuon mukaan potilaalla oli ollut "keskivaikea aivovamma" ja tämä määrittely pitää sisällään myös diffuusin aivovamman. Tosin diagnoosi "aivoruhje" on voimassa, mutta minä epäilen myös diffuusin aivovamman mahdollisuutta, johon sekä Öhman että Tenovuo ovat viitanneet. Aivovamman tärkein hoito lienee "lepo" eli aika voi korjata tilannetta. Myös lepo on hoitoa. Ja sairaalahoito on hoitoa myös.

Niin voi ja siltä se vaikuttaa, että siihen tajunnantason alentumaan on vaikuttanut jotkut muut tekijät. Öhman taas piti 4vrk totaalista muistiaukkoa epätodennäköisenä. Hirvensalo on kirurgi, ja päivystävänä kirurgina hän vastaa myös aivovamma potilaan hoidosta. Leikkausta vaativat aivovammapotilaat luonnollisesti delekoidaan neurokirurgin vastuulle. NGn kohalla kys. oli traumaattisesta aivovammasta eli primaari aivovamma. Eli ensin olisi pitänyt olla se aivoruhje, jotta jatkumona voisi olla solutasolla vaikuttava Dai-tyyppinen vaurio. Öhman viittasi siltä osin siihen Tenovuon esittämään Diffuusio aksonia vaurioon, ettei sellaista kyetty aikoinaan todentamaan. Se ei siis ollut mikään kannaotto vaan toteamus. Väärin nyky tietämyksen mukaan makuutushoito pahentaa aivovammapotilaan tilaan. Paras ehkäisykeino aivovammoissa on se, että potilas saa nopeasti asianmukaisen hoidon, näin vältytään aivojen lisävaurioilta.

Misri kirjoitti: .....

Niin voi ja siltä se vaikuttaa, että siihen tajunnantason alentumaan on vaikuttanut jotkut muut tekijät. Öhman taas piti 4vrk totaalista muistiaukkoa epätodennäköisenä. Hirvensalo on kirurgi , ja päivystävänä kirurgina hän vastaa myös aivovamma potilaan hoidosta. Leikkausta vaativat aivovammapotilaat luonnollisesti delekoidaan neurokirurgin vastuulle. NGn kohalla kys. oli traumaattisesta aivovammasta eli primaari aivovamma. Eli ensin olisi pitänyt olla se aivoruhje, jotta jatkumona voisi olla solutasolla vaikuttava Dai-tyyppinen vaurio. Öhman viittasi siltä osin siihen Tenovuon esittämään Diffuusio aksonia vaurioon, ettei sellaista kyetty aikoinaan todentamaan. Se ei siis ollut mikään kannaotto vaan toteamus. Väärin nyky tietämyksen mukaan makuutushoito pahentaa aivovammapotilaan tilaan. Paras ehkäisykeino aivovammoissa on se, että potilas saa nopeasti asianmukaisen hoidon, näin vältytään aivojen lisävaurioilta.

Kyllä Hirvensaloa pidetään yleisesti ortopedina, virallisten asiakirjojen mukaan:

"Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun ortopedi Eero Hirvensalon mukaan ....."

Kuten katkelma käräjäoikeuden tuomiosta osoittaa.

Käydään nyt vielä läpi näitä oikeudessa kerrottuja asioita. Syyttäjän kutsuma, Nilsin ensimmäisenä tutkinut ja häntä hoitanut lääketieteellisen biokemian emeritusprofessori Ilmo Hassinen kuvasi asiallisesti Nilsin vammoja:

- Nils vastasi hänelle esitettyihin kysymyksiin vain örähtämällä, mikä viittasi alhaiseen tajunnantasoon
- Nilsin kasvot olivat turvonneet muodottomiksi ja molemmat silmät olivat muurautuneet umpeen
- Vasemmassa poskessa oli niin syvä haava, että siitä näkyivät hampaat, minkä lisäksi päässä oli myös muita haavoja
- Leukaluissa todettiin murtumia
- Aivo-selkäydinnesteessä todettiin poikkeuksellisen runsaasti punaisia ja valkoisia verisoluja, joiden tiedetään viittaavan aivojen alueella tapahtuneeseen verenvuotoon
- Aivojen sähköisen aktiviteetin rekisteröinnin eli elektroenkefalografian perusteella oli syytä epäillä vasemmanpuoleisten ohimo- ja päälakilohkojen ruhjevammaa
- Ensiavun jälkeen Nils siirrettiin jatkohoitoon ortopedian ja traumatologian osastolle ja sieltä edelleen neurokirurgiselle osastolle, koska hän oli jatkuvasti uninen

Gustafssonille tehtiin v. 2004 pään tietokonekuvaus ja magneettikuvaus sekä pään ihon ja luiden silmämääräinen tarkastus. Ortopedian ja traumatologian dosentti Eero Hirvensalo arvioi näiden kuvausten ja Töölön sairaalan vanhojen dokumenttien perusteella:

"...asiahan on aika vaikeasti arvioitavissa näin pitkän ajan kuluttua..."( Totta!)

"Näiden puukonpistojen vammojen suhteen täytyy ehkä ajatella... niihin ei voi oikein keskittää huomiota, koska niitä ei ole todettu" (siis ei ole todettu 44 v. myöhemmin - ei tietenkään!) "ja tuota... ei myöskään tämmöiseen hengenvaaralliseen vammautumiseen voida enää viitata ollenkaan..." (no mitäpä kuvauksissa voisi enää näkyä, kun pahoinpitelystä on kulunut melkein puoli vuosisataa?)

Neurokirurgian emeritusprofessori Henry Troupp:

"Nilsin hoidosta 1960 vastannut neurokirurgi Teuvo Mäkelä makuutti potilaitaan pitkään osastolla, joten Nilsin kolme viikkoa kestänyt hoito ei oikein antanut oikeaa kuvaa tämän vammojen vakavuudesta." (kyseessä oli siis vain työtoverin hoitotapojen arvostelu)

Neurokirurgi Juha Öhman:

"Tylpän ulkoisen väkivallan seurauksena useampia murtumia mm. poskiluuhun, poskionteloon ja ohimoluuhun, mahdollinen aivovaurio, jonka osoituksena täydellinen muistamattomuus tapahtuman jälkeen." (mm? Öhman jätti siis jotain mainitsematta, ilmeisesti kallonpohjan etuosan murtuman, mutta puhui kuitenkin aivovaurion mahdollisuudesta niin syyttäjän todistaja kuin olikin)

"Epätodennäköistä, että tämän asteinen vamma aiheuttaisi näin pitkän täysin totaalin muistiaukon." (mutta ei siis mahdotonta Öhmaninkaan mielestä!)

Syyttäjä oli siis kutsunut paikalle kaksi neurokirurgia, ei neurologeja kuten aikaisemmin erheellisesti kirjoitin. Jorma Palo, joka oli itse neurologian emeritusprofessori, oli sitä mieltä, että mikäli syyttäjä olisi hankkinut neurologilta asiantuntijalausunnon, juttua ei ehkä olisi koskaan tuotu oikeuteen.

Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio oli löytänyt asiakirjoista leuan ja poskiluun murtumat sekä kaksi ruhjetta ja yhden hampaan kruunumurtuman:

"Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen." (Epätodennäköinen mutta ei siis mahdoton? Eihän kukaan tosin väittänytkään, että Nils olisi ollut tajuton kasvovammojensa takia)

Työtön sähköasentaja Erkki Pöhö, joka oli ollut 1960 hoidossa samalla korvaklinikalla kuin Nils, näki Nilsin tämän päästessä pois:

"Näin Gustafssonia vain lyhyen aikaa. En nähnyt hänessä mitään vammoja." (sähkömies asiantuntijana?)

Puolustuksen kutsuma neurologian dosentti Olli Tenovuo (ainoa neurologi oikeudenistunnossa), joka vastasi omassa klinikassaan aivovammapotilaiden diagnostiikasta ja kuntoutuksesta:

"Nilsin aivo-selkäydinnestelöydös ei osoittanut sen enempää aivovammaa kuin sitäkään, ettei hänellä voinut olla aivovammaa."

"Nilsille vankeusaikana tehdyt uudenaikaiset tutkimukset, tietokonekerroskuvaus ja magneettikuvaus olivat toki parempia kuin 1960-luvun kuvantamismenetelmät, mutta niilläkään ei voitu sulkea kokonaan pois tuorettakaan aivovammaa." (eli vaikka kuvauksessa ei sellaista näkyisi, voisi potilaalla kuitenkin vamma olla. Jos nykyajan tekniikalla ei voi varmistaa edes tuoreita vammoja, miten voitaisiin saada varma tulos yli 40 v. aikaisemmin saadusta vammasta?)

Tenovuon mielestä oli selvästi todennäköisempää, että Nils oli ollut tajuton useita tunteja kuin että hän ei olisi ollut tajuton lainkaan.

"Millään muotoa ei asiassa voida sanoa, että Nilsin tajuttomuus on poissuljettu."

"Jos tajunnan heikentyminen johtui kamppailussa saadusta aivovammasta, Nils oli toimintakyvytön vammautumisesta löytöhetkeen saakka."

Nilsin kolmen tai neljän vuorokauden mittainen muistiaukko sopi Tenovuon mielestä hyvin tyypilliseen aivovamman aiheuttamaan muistinmenetykseen. Aivovamma oli Tenovuon mielestä "kiistaton ja sen syy päähän kohdistunut huomattava ulkoinen energia, toisin sanoen väkivalta. Asiakirjojen perusteella kyseessä oli aivoruhje ja sen aste vähintään keskivaikea tai vaikea. Muiden luunmurtumien ohella Nilsillä oli todennäköisesti myös kallonpohjan etuosan murtuma, koska hänen kummankin silmänsä ympärillä oli verenpurkauman aiheuttama tumma rengas, pandasilmä tai saksalaistyylisesti Brillenhematooma. Käytettävissä olleet dokumentit tukivat Nilsin kertomusta siitä, ettei hän muistanut kyseisen aamuyön tapahtumia."

Jos uskotaan Hirvensaloa tai Öhmania, (ja ehkä jonkun mielestä Pöhönkin todistus on luotettava ja asiantunteva), niin kai voidaan uskoa myös Tenovuota. Näistä vammoista ei nyt enempää, Awa ja Misri voivat jatkaa ja varmasti jatkavatkin.

groot kirjoitti:[quote="viola riviniana"kolmoismurhasta eli ei tämä ole mitään hauskaa leikkiä, ei ainakaan pitäisi olla. Nils Gustafsson ja hänen perheensä ovat kärsineet ja kärsivät loppuikänsä tästä jonkun poliisin - ilmeisesti Tuomisen - älynväläyksestä, että Nilsistä päätettiin tehdä murhaaja.

.

En ota tässä mitään kantaa kenenkään syyllisyyteen, mutta totean sen, että ei tässä ole jutussa ole kyse vain Gustafssonin oikeuksista vaan oikeuksia on myös kolmella kuolleella uhrilla ja heidän omaisillaan. Tämä ei varsinaisesti edes liitty ketjun aiheeseen, mutta pakko ottaa kantaa tässä ketjussa kun asia kerran tuli tässä esille. Omaiset antoivat oikeudenkäynnin jälkeen lausunnon, jota en ala tähän kopioimaan, mutta hyvä heille, että saivat muodostaa asiasta vihdoinkin oman näkemyksensä vaikkakin vasta yli neljäkymmentä vuotta tapahtuman jälkeen. Jos tässä jotakin voi sanoa, niin ehkä syyte olisi pitänyt jättää nostamatta, mutta se ajatus, että Gustafsson olisi joku pyhä kohde, jonka osallisuutta ei saisi edes selvittää tuntuu kummalliselta. Se, että täällä on porukkaa, jotka päivästä toiseen aamusta iltaan jankkaavat milloin mistäkin asiasta, jotka on jo moneen kertaan jankattu ennen ja jälkeen pidätyksen on toissijaista. Olen huomannut, että joillakin keskustelijoilla ei taida olla mitään kunnioitusta juuri kuolleita ja heidän omaisiaan kohtaan on suorasta törkeää. Tämä on ilmennyt mm. siten, että nämä ovat spekuloineet jopa jonkun omaisista sekaantuneen jotenkin tähän kolmoismurhaan. Jotain rajaa sentään.

Noista Palon kirjoista sen verran, että en ole lukenut viimeisintä Bodomin varjoa ja siihen on syy. Luin Palon kaksi ensimmäistä kirjaa ja totesin ne täydeksi roskaksi, joten motiivi lukea tämä kolmas kirja oli alta nollan vaikkain se on voinut olla hieman tasokkaampi kuin kaksi edellistä.[/quote]



Ei Gustafsson ole mikään "pyhä kohde", jonka osuutta ei saisi selvittää, kysymys on vain siitä, että ajateltaisiin hiukan sitä, että tässä kenties ollaan sittenkin syyttömän ihmisen kimpussa. Miksi muuten Assmannin osuutta ei ole koskaan tutkittu kunnolla? Hän tässä tuntuu "pyhä" olevan. Entä Kioskimies Gyllström?

Jorma Palon kirjoista jokaisella saa olla oma mielipiteensä, itse pidän niistä, asiallisia ja asiantuntevia kirjoja.

Voi herra Jumala. Viola, olet ilmeisesti uutta sukupolvea ja et ole osallistunut aiempiin keskusteluihin täällä ja muilla palstoilla. Oletko sinäkin niitä, jotka kritiikittömästi käyttävät täällä lähteinään Palon kirjoja ja niiden perusteella kuvittelee, että poliisi ei ole selvittänyt tämän "salaisen agentin" tai kioskimiehen tekemisiä? Nyt sitten seuraavaksi alat puhumaan koko maanlaajuisesta salaliitosta Suomessa 60-luvulla?

Se, että Palo sai elinikäisen trauman Assmanista ja sepitti niistä kaksi kirjaakin, niin kannattaisi nyt ainakin varmuuden vuoksi käyttää muitakin lähteitä. Tälläistä tämä kuitenkin on. Uusi sukupolvi tulee jankuttamaan samat asiat, jotka on jankutettu jo moneen kertaan. Kehoittaisn sinua lukemaan tämän palstan vanhempia viestejä oma-aloitteisesti, niin asia sinullekin selviäisi. Täällä on esitetty kantoja asiasta puoleen ja vastaan. Voisit ainakin lukea tuon legendaarisen Gustafssonin vammojen liioittelijan Konstan avamaan Assman-ketjun. En nyt tässä ketjussa tätä asiaa enempää käsittele, koska aihe kuuluu tuonna Assman-ketjuun ja kioskmiestä käsittelevään ketjuun.

Se mitä nyt eniten pelkään on, että HPoirot/Sariola/Xerxes nyt aktivoituu ja sotkee tämänkin ketjun päätekijä kioskimies ja avustaja Assman-jorinoillaan, jota teoriaa hän on sotkenut lähestulkoon joka ikiseen ketjuun täällä jo vuosikausia ainakin parin tuhannen viestin verran.

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Viesti Kirjoittaja viola riviniana » To Elo 07, 2014 12:49 pm

Käydään nyt vielä läpi näitä oikeudessa kerrottuja asioita. Syyttäjän kutsuma, Nilsin ensimmäisenä tutkinut ja häntä hoitanut lääketieteellisen biokemian emeritusprofessori Ilmo Hassinen kuvasi asiallisesti Nilsin vammoja:

- Nils vastasi hänelle esitettyihin kysymyksiin vain örähtämällä, mikä viittasi alhaiseen tajunnantasoon
- Nilsin kasvot olivat turvonneet muodottomiksi ja molemmat silmät olivat muurautuneet umpeen
- Vasemmassa poskessa oli niin syvä haava, että siitä näkyivät hampaat, minkä lisäksi päässä oli myös muita haavoja
- Leukaluissa todettiin murtumia
- Aivo-selkäydinnesteessä todettiin poikkeuksellisen runsaasti punaisia ja valkoisia verisoluja, joiden tiedetään viittaavan aivojen alueella tapahtuneeseen verenvuotoon
- Aivojen sähköisen aktiviteetin rekisteröinnin eli elektroenkefalografian perusteella oli syytä epäillä vasemmanpuoleisten ohimo- ja päälakilohkojen ruhjevammaa
- Ensiavun jälkeen Nils siirrettiin jatkohoitoon ortopedian ja traumatologian osastolle ja sieltä edelleen neurokirurgiselle osastolle, koska hän oli jatkuvasti uninen.

jne... jne...

Vaikka olen tainnut sanoa jo moneen kertaan, että en enää ota osaa näihin Gustafssonia koskeviin vammakeskusteluihin (maallikko kun olen), niin nyt on pakko sen verran kuitenkin lausahtaa, että olipa hyvä ja asiallinen kommentti. Suunnilleen noin minäkin olen asiat Bodom-asiakirjoista ollut ymmärtävinäni.

viola riviniana kirjoitti:Käydään nyt vielä läpi näitä oikeudessa kerrottuja asioita. Syyttäjän kutsuma, Nilsin ensimmäisenä tutkinut ja häntä hoitanut lääketieteellisen biokemian emeritusprofessori Ilmo Hassinen kuvasi asiallisesti Nilsin vammoja:

- Nils vastasi hänelle esitettyihin kysymyksiin vain örähtämällä, mikä viittasi alhaiseen tajunnantasoon
- Nilsin kasvot olivat turvonneet muodottomiksi ja molemmat silmät olivat muurautuneet umpeen
- Vasemmassa poskessa oli niin syvä haava, että siitä näkyivät hampaat, minkä lisäksi päässä oli myös muita haavoja
- Leukaluissa todettiin murtumia
- Aivo-selkäydinnesteessä todettiin poikkeuksellisen runsaasti punaisia ja valkoisia verisoluja, joiden tiedetään viittaavan aivojen alueella tapahtuneeseen verenvuotoon
- Aivojen sähköisen aktiviteetin rekisteröinnin eli elektroenkefalografian perusteella oli syytä epäillä vasemmanpuoleisten ohimo- ja päälakilohkojen ruhjevammaa
- Ensiavun jälkeen Nils siirrettiin jatkohoitoon ortopedian ja traumatologian osastolle ja sieltä edelleen neurokirurgiselle osastolle, koska hän oli jatkuvasti uninen

Gustafssonille tehtiin v. 2004 pään tietokonekuvaus ja magneettikuvaus sekä pään ihon ja luiden silmämääräinen tarkastus. Ortopedian ja traumatologian dosentti Eero Hirvensalo arvioi näiden kuvausten ja Töölön sairaalan vanhojen dokumenttien perusteella:

"...asiahan on aika vaikeasti arvioitavissa näin pitkän ajan kuluttua..."( Totta!)

"Näiden puukonpistojen vammojen suhteen täytyy ehkä ajatella... niihin ei voi oikein keskittää huomiota, koska niitä ei ole todettu" (siis ei ole todettu 44 v. myöhemmin - ei tietenkään!) "ja tuota... ei myöskään tämmöiseen hengenvaaralliseen vammautumiseen voida enää viitata ollenkaan..." (no mitäpä kuvauksissa voisi enää näkyä, kun pahoinpitelystä on kulunut melkein puoli vuosisataa?)

Neurokirurgian emeritusprofessori Henry Troupp:

"Nilsin hoidosta 1960 vastannut neurokirurgi Teuvo Mäkelä makuutti potilaitaan pitkään osastolla, joten Nilsin kolme viikkoa kestänyt hoito ei oikein antanut oikeaa kuvaa tämän vammojen vakavuudesta." (kyseessä oli siis vain työtoverin hoitotapojen arvostelu)

Neurokirurgi Juha Öhman:

"Tylpän ulkoisen väkivallan seurauksena useampia murtumia mm. poskiluuhun, poskionteloon ja ohimoluuhun, mahdollinen aivovaurio, jonka osoituksena täydellinen muistamattomuus tapahtuman jälkeen." (mm? Öhman jätti siis jotain mainitsematta, ilmeisesti kallonpohjan etuosan murtuman, mutta puhui kuitenkin aivovaurion mahdollisuudesta niin syyttäjän todistaja kuin olikin)

"Epätodennäköistä, että tämän asteinen vamma aiheuttaisi näin pitkän täysin totaalin muistiaukon." (mutta ei siis mahdotonta Öhmaninkaan mielestä!)

Syyttäjä oli siis kutsunut paikalle kaksi neurokirurgia, ei neurologeja kuten aikaisemmin erheellisesti kirjoitin. Jorma Palo, joka oli itse neurologian emeritusprofessori, oli sitä mieltä, että mikäli syyttäjä olisi hankkinut neurologilta asiantuntijalausunnon, juttua ei ehkä olisi koskaan tuotu oikeuteen.

Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio oli löytänyt asiakirjoista leuan ja poskiluun murtumat sekä kaksi ruhjetta ja yhden hampaan kruunumurtuman:

"Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen." (Epätodennäköinen mutta ei siis mahdoton? Eihän kukaan tosin väittänytkään, että Nils olisi ollut tajuton kasvovammojensa takia)

Työtön sähköasentaja Erkki Pöhö, joka oli ollut 1960 hoidossa samalla korvaklinikalla kuin Nils, näki Nilsin tämän päästessä pois:

"Näin Gustafssonia vain lyhyen aikaa. En nähnyt hänessä mitään vammoja." (sähkömies asiantuntijana?)

Puolustuksen kutsuma neurologian dosentti Olli Tenovuo (ainoa neurologi oikeudenistunnossa), joka vastasi omassa klinikassaan aivovammapotilaiden diagnostiikasta ja kuntoutuksesta:

"Nilsin aivo-selkäydinnestelöydös ei osoittanut sen enempää aivovammaa kuin sitäkään, ettei hänellä voinut olla aivovammaa."

"Nilsille vankeusaikana tehdyt uudenaikaiset tutkimukset, tietokonekerroskuvaus ja magneettikuvaus olivat toki parempia kuin 1960-luvun kuvantamismenetelmät, mutta niilläkään ei voitu sulkea kokonaan pois tuorettakaan aivovammaa." (eli vaikka kuvauksessa ei sellaista näkyisi, voisi potilaalla kuitenkin vamma olla. Jos nykyajan tekniikalla ei voi varmistaa edes tuoreita vammoja, miten voitaisiin saada varma tulos yli 40 v. aikaisemmin saadusta vammasta?)

Tenovuon mielestä oli selvästi todennäköisempää, että Nils oli ollut tajuton useita tunteja kuin että hän ei olisi ollut tajuton lainkaan.

"Millään muotoa ei asiassa voida sanoa, että Nilsin tajuttomuus on poissuljettu."

"Jos tajunnan heikentyminen johtui kamppailussa saadusta aivovammasta, Nils oli toimintakyvytön vammautumisesta löytöhetkeen saakka."

Nilsin kolmen tai neljän vuorokauden mittainen muistiaukko sopi Tenovuon mielestä hyvin tyypilliseen aivovamman aiheuttamaan muistinmenetykseen. Aivovamma oli Tenovuon mielestä "kiistaton ja sen syy päähän kohdistunut huomattava ulkoinen energia, toisin sanoen väkivalta. Asiakirjojen perusteella kyseessä oli aivoruhje ja sen aste vähintään keskivaikea tai vaikea. Muiden luunmurtumien ohella Nilsillä oli todennäköisesti myös kallonpohjan etuosan murtuma, koska hänen kummankin silmänsä ympärillä oli verenpurkauman aiheuttama tumma rengas, pandasilmä tai saksalaistyylisesti Brillenhematooma. Käytettävissä olleet dokumentit tukivat Nilsin kertomusta siitä, ettei hän muistanut kyseisen aamuyön tapahtumia."

Jos uskotaan Hirvensaloa tai Öhmania, (ja ehkä jonkun mielestä Pöhönkin todistus on luotettava ja asiantunteva), niin kai voidaan uskoa myös Tenovuota. Näistä vammoista ei nyt enempää, Awa ja Misri voivat jatkaa ja varmasti jatkavatkin.

Kun Gustafsson tuotiin sunnuntaina 5.6. kello 14.00 Töölön sairaalaan ensiapuun, amanuenssi, nykyinen professori Ilmo Hassinen, 69, otti hänet vastaan. Gustafssonilla oli silmät muurautuneena umpeen ja haavoja ohimon seudussa. Vasemmassa poskessa oli paha haava, josta hampaat näkyivät.

- Ompelin isoimmat haavat, jotka olivat ruhjehaavoja ja sitä tehdessäni poliisit yrittivät kysellä potilaalta jotakin. Hän vain örisi sanoja, joista ei saanut selvää, muisteli Hassinen.

- Vaikutti siltä, että hänen tajunnantasonsa oli alentunut, mutta hän reagoi jollain tavalla eikä vaikuttanut tajuttomalta.

Nils Gustafsson ( lainaus etp yhteeveto) Tuotu poliklinikalle 5.6,1960 klo. 14.00. Tulovaiheessa on merkitty: unelias reagoi jonkin verran puhutteluun,vastaa sanoin joista ei saa selvää. Pulssi suuri tasainen, säännöllinen 55 kertaa minuutissa,verenpaine 140/80.

Viola kovin yksiviivainen päättely, että "örähtely" viittaa alhaiseen tajunnantasoon.

Kaiketi sinäkin örähtelisit jos sinulla olisi leukaluun kaksoismurtuma ja samaan aikaan Hassinen tikkaa ompeleita ja poliisit huutavat kysymyksiä NGn korvaan. Ongelma vaan on se, ettei tälle tajunnantason alenemiselle löytynyt niitä vastaavia vammoja. Eli tälle tajunnantason alentumiselle, täytyy etsiä niitä muita syitä. Olihan takana psyykkisesti rankka redu. Merkille pantavaa näissä kirjatuissa ensitiedoissa on se, että pulssi ja etenkin verenpaine olivat normaaleja. Kun ottaa huomioon sen, että NG joutui virumaan siellä telttapaikalla 8-9 h. Jos hänellä olisi ollut se merkittävä aivovamma, niin verenpaine olisi se ensimmäinen joka kombensoi aivojen hapenpuutteseen. Eli paineet olisivat olleet matalalla. Toinen seikka mikä ihmetyttää on se, ettei NG oksennellut, eikä ollut sekava, mitään rauhoittavaa ensilääkitystä hän ei tarvinnut, kuten yleensä aivovamma potilaat tarvitsevat.

Töölön sairaalan röngten tutkimuksissa ei todettu kallovammaa. Alaleuassa vasemmalla on poikkimurtuma ja myös murtuma samalla puolella leukanivelen lähellä. Poikkimurtuman kohdalla ja vasemmalla korvan yläpuolella on ruhjehaavat jotka hoidettu ompelein. Alkutoimien älkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan. 17.6.1960 hänelle on suoritettu PEG-kuvaus (aivojen ilmakuvaus) Tutkimuksessa ei tullut esille aivovammaa. Gustafsson on kotiutettu 23.6.1960 merkinnöin: "Potilas toipunut vammoistaan hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali."

Leukaluun kaksoismurtuma on tyypillinen murtuma, kun leukaan osuu isku. Eli suora isku leukaa murtaa leukakulman, iskun vaikutuksesta leukaluu siirtyy taaksepäin ja epäsuora voima kohdistuu suoraan kondyylin nivelpäähän. Usein tämä kondyylin nivelpään murtuma aiheuttaa verenvuotoa korvakäytävästä. Näin oli myös NGn kohdalla. Akuuttia hoidon tarvetta, ei tämän tyyppisissä murtumissa ole, leuka tuetaan liikkumattomaksi ja ravinnoksi pehmytruoka. Kun murtuman aiheuttamat turvotukset ovat laskeneet, purennan epäsymmetria hoidetaan hammasklinikalla. Varmaan tiedät kokemuksesta sen, ettei tarvitse olla suurikaan kolaus kasvoihin, kun saa sarven ohimoonsa tai muuta vastaavaa sellaista Eli kasvot turpovat herkästi, jo pienestä kolahdukseta johonkin esineeseen. Se ei ole vaarallista, turvotus laskee omia aikojaan.

Niitä NGn käsivarren ihossa olevia pintahaavoja, ei millään voi mällätä puukonpistoiksi. Sellaisia voi tulla retkellä, mistä tahansa, vaikkapa joku oksa rapaissut tai muu vastaava haveri.

No en todellakaan näe, että Henry Troupp halusi mollata kollegansa hoitotapoja. Vaikka joka ammatikunnassa, on omat Aataminsa jotka ovat piintyneet omiin tapoinhinsa. Eli varmaan on myös lääkäreiden ammattikunnassa niin, että nuoremman koulukunnan lääkäreillä on uudet opit. Tästä kys, Trouppista tuli samaisen neurokirgisen klinikan ylilääkäri vuonna-78. Joten kokemusta ja näkemystä on niistä hoitokäytännöistä.

Eli näin voidaan taas kumota se myytti, että vuonna 1960 olisivat lääkärit todenneet NGllä olleen aivovaurion. Toisinsanoen kaikki tutkimukset, mitä aikanaan on tehty sekä vielä vuonna 2004 uusintatutkimukset puhuvat sitä vastaan, että NGllä olisi ollut aivovaurio. Puolustus esitti, että NGlle tehty aivosähkötutkimus jossa oli poikkeamaa oli vahvin todiste aivovammasta. Samaan he ovat viitanneet, että pieneen punasolujen määrään selkäydin nesteessä. Eli ei voi kuin kummastella puolustuksen esittämiä väitteitä. Kukaan arvonsa tunteva lääkäri ei sortuisi moiseen ala-arvoiseen kikkailuun.

NGn vammat tutkineet asiantiuntijalääkärit ovat todenneet, että punasoluja esiintyy aivan normaalisti näytteenoton yhteydessä. Tuo aivosähkötutkimus on hyvin spesifisti tutkimus, kukaan arvonsa tunteva aivovamma lääkäri, ei anna sille tutkimukselle arvoa. Aikalais neurokirurgi on kirjoittanut siitä tutkimuksesta lausuntoonsa, ettei se tehty tutkimus osoittanut aivovammaa. Eli heikoissa kantimissa oli puolustuksen eväät kun täytyi sortua näin kyseenalaisiin temppuihin.

Kukaan näistä NGn vammat tutkineista asiantuntijalääkäreistä, ei pitänyt todennäköisenä sitä, että NGllä olisi voinut olla todennäköisyylsillä katsottuna se keskivaikea aivovamma.

Viola, toivottavaa olisi, että toisit tuohon Hirvensalon lausuntoon, josta olet tehnyt vain osittaisen lainauksen, ne todennäköisyydet myöskin esiin, millä hän siinä lausunnossaan perusteli näkemystään, siitä miksi NGllä ei ole voinut olla keskivaikeaa aivovammaa. Kiitos, jo etukäteen!

Valkosolut(kin) taisivat olla koholla eikä punasolut.

Tuo pulssi on muuten kaikkea muuta kuin normaali. Urheilin nuorena aika lailla ja lukeman 55 saavutin vain täysin rentoutuneena lähinnä aamuisin. Mittausvirhe tai merkki jostain häikästä.

Matlock kirjoitti:Valkosolut(kin) taisivat olla koholla eikä punasolut.

Tuo pulssi on muuten kaikkea muuta kuin normaali. Urheilin nuorena aika lailla ja lukeman 55 saavutin vain täysin rentoutuneena lähinnä aamuisin. Mittausvirhe tai merkki jostain häikästä.

Älä viitsi kikkailla! Minulla on myös urheilija taustaa. Taidat olla stressityyppiä.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kliinisen fysiologian laboratorion johtaja, professori Anssi Sovijärvi kertoo, että leposyke mitataan kymmenen minuutin levon jälkeen. Normaalia leposykkeen aluetta on vaikea määritellä. Yleisohjeena on, että normaalialue on 60–80 sykettä minuutissa, mutta syke voi täysin terveillä henkilöillä olla matalampi tai korkeampi. Kestävyyslajeja harrastavilla ja joillakin ihmisillä myös luonnostaan leposyke on alle 60, jopa alle 50.

MISRI: " ..... ..... ..... Toinen seikka mikä ihmetyttää on se, ettei NG oksennellut, eikä ollut sekava, mitään rauhoittavaa ensilääkitystä hän ei tarvinnut, kuten yleensä aivovamma potilaat tarvitsevat. ..... ..... ..... "


Epäilen vahvasti, että tuon Misri on keksinyt aivan omasta päästään. Nämä tiedot eivät ole meidän tavallisten keskustelijoiden tiedossa. Olen jopa varma, että potilas on saanut rauhoittavaa lääkitystä, potilaan oksentelusta ei todennäköisesti ole meillä keskustelijoilla tietoa, ja lisäksi tämä potilas on ollut ajoittain sekava, se tiedetään. Tarkkaan ottaen meille ei ole kerrottu, mitä lääkitystä potilaalle oli annettu.

^ Vai ei ole tiedossasi? Xerxes, et ole tainnut sisäistää sitä, että tämä on vammakeskustelu. Jotta täällä voi yllipäätään kirjoittaa täyspainoisesesti, se edellyttää sitä, että täytyy perehtyä mm. aivovammojen oireisiin ja niiden hoitoihin. Aivothan ovat periaatteessa rakenteellisesti samanlaiset kaikilla ihmisillä, keskeisimmät aivovammojen oireet ovat tiedossa. Aivovammoissa ei ole mitään piilo-oireita. Hassinen sai kaikessa rauhassa tikata NGn ruhjehaavoja puolen tunnin ajan, eli potilas pysyi rimpuilematta hyvin paikoillaan. Ainoa haittatekijä kys. toimenpiteessä oli ne NGn korvaan kysymyksiään huutelevat poliisit.

Misri kirjoitti: Älä viitsi kikkailla! Minulla on myös urheilija taustaa. Taidat olla stressityyppiä.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kliinisen fysiologian laboratorion johtaja, professori Anssi Sovijärvi kertoo, että leposyke mitataan kymmenen minuutin levon jälkeen. Normaalia leposykkeen aluetta on vaikea määritellä. Yleisohjeena on, että normaalialue on 60–80 sykettä minuutissa, mutta syke voi täysin terveillä henkilöillä olla matalampi tai korkeampi. Kestävyyslajeja harrastavilla ja joillakin ihmisillä myös luonnostaan leposyke on alle 60, jopa alle 50.

NG ei urheillut ja tupakoi jolloin 55 on harvinainen pulssi ihannetilassakin. Murhayrityksestä juuri selvinneelle tai kiinnijäämistä pelkäävälle murhaajalle seon käytännössä mahdoton ellei ole raskaat rauhoittavat kehissä.