MURHA.INFO

Ja tonne on minustakin ilmaus siitä tilanteesta.
Jos vaikka vesi on kylmää ja pitäisi mennä uimaan, sanoo satakuntalainen mieluusti 'tonne en ainakaan uudestaa mene'....vaikka olisikin käynyt siellä aiemmin.

Lainasin ketjun alusta "häken".
[quote="turumurre"]Laitan tämän häkenauhan 'aikajanalla', koska muuten tapahtumista on vaikea saada kokonaiskuvaa, ja pelkästä tekstistä ilman aikajanaa tulee myös vääriä spekulaatioita.
Varsinainen häketeksti on lainattu Aamulehdestä ja aikajana ETP-papereista. Yritin olla huolellinen noiden kellonaikojen kanssa, mutta jos joku huomaa virheen, niin siitä sopii ilmoittaa.
Tekstissä on pari pientä korjausta (ETP), jotka lehdessä oli väärin


Hätäkeskuspuhelu alkaa 1.12. 2006 kello 2.43,22.
0:01 Häke: Hätäkeskus.

... (tiiviin keskustelun jälkeen, joka mielestäni estää voimakasta ihmisääntelyä lukuunottamatta muun äänimaailman tallentumisen nauhalle, alkaa kuulumaan puhumalla/ääntelemällä tuotettua ääntä, joka tallentuu NiceLog-tekniikalla varustettuun äännitysjärjestelmään. Päätin poimia esiin kaikki "ääntelyt" ja ei-puhe-äänet eli taustan äänimaailman. Skenario A.= tekijänä tunkeilija, skenario B. = tekijänä AA)

0:23 Uhri: Auuu.(oma: vai onko Annu-sana, kuten heti perään sanottu sana on tulkittu etp:ssä)
0:24 Epäilty: Kyllä.Heti.
Uhri: Auuu. (ETP-papereissa tässä lukee Annuu)
0:26 Häke: Kuka siel hakkaa puukolla, tunneksä sitä?
Uhri: Auu.(oma: vai onko Annu-sana, kuten juuri äsken sanottu on tulkittu etp:ssä)
(= uhri huutaa kivusta kolmesti (saa kolmesti veitsestä kahvaa myöten) tai huutaa kolmesti toistaen vaimonsa "nimeä" )
Seuraavaksi...
Skenaario A. Tunkeutuja vetää taas hetken henkeä ennenkuin alkaa repimään uhria ylös ja sitten sängylle.
Skenaario B.Uhri odottaa vaimoaan saapuvaksi ja kuuntelee puhelun edistymistä.
0:30 Epäilty: Ei se o pimeetä. Mä juoksi puhelimee ku mä pääsin. Löi muaki, tulee näköjää verta.
0:35 Häke: Joo.
Epäilty: Hei nopeesti.
0:37 Häke: Joo, laitan apua. Onks teillä monta siellä?
0:39 Epäilty: Meil o myös neljä lasta täällä.
0:41 Häke: Neljä lasta.
0:42 Epäilty: Kyllä.
0:43 Häke: Jaaha, odota hetki, mä meen hetkeks pois linjalta. Älä sulje puhelinta, älä me pois.
Uhri: Aihh (yninää, valitusta). (oma: oletan, että yninää ja valitusta kuuluu taustalta tämän 5 sekunnin ajan ja se on voimakkuudeltaan puhelimeen puhutun äänenkin läpi kuuluvaa)
0:47 Epäilty: En.
0:50 Uhri: Aiii (laahaava ääni). (oma: tässä(kään) kohtaa ei kuulu lasin tai liikkumisen aiheuttamaa ääntä vaan laahaava ääni. itse miellän laahavan äänen joksikin pintaa pitkin vetämisen ääneksi, yhtenäiseksi ja jonkin aikaa kestäväksi)
Skenario A. Tunkeutuja vetää uhria kohti sänkyä
Skenario B. Uhri vetää itseään lattiaa pitkin tai liuttaa esim. sänkyä lattialla
0:52 Epäilty: Nopeesti.
0:53 Uhri: (Sanoo joko "tuu jo" tai "huijaa") (oma: onko tässä nyt kahdesta tyystin eri litteroinnista vaihtoehdot vai voiko yksi ihminen tosissaan ehdottaa kuulevansa täysin erilaiset kokonaisuudet(?), ihan epäilyttää, että ois voitu merkitä toisinkin tämä kohta, mutta kun AA heti viittaa tähän ääntelyyn)
Seuraavaksi...
Skenaario A. Annua kutsunut tunkeutujan uhri alkaa olla kärsimätön
Skenario B. Uhri koittaa osallistua häkepuheluun, joka tuntuu keskeytyneen/hiljentyneen
0:54 Epäilty: Kuuleksä ku mun mieheni huutaa?
0:56 Uhri: (napsahdus) Öhh (kolahdus) Ähh. (oma: nyt alkaa napsahdusäänet kuulumaan litteroijan korviin (toivottavasti ne eivät osoittaudu äänitysteknisiksi napsahduksiksi), samoin äänet kuuluvat ilmeisesti epäillyn korviin, kun niihin ehkä reagoi seuraavine kysymyksineen. Mikä on napsahdus ja kolahdus? Ainakin ne ovat "miedontuneet" äänitykseen ja siten litterointiin, koska äänet on tuotettu kauempana. Molemmat miellän lyhytkestoisiksi. Litterointia voi tulkita niin, että napsahduksen jälkeen uhri valittaa ja hetikohta kolahduksen jälkeen myös, tai vaihtoehtoisesti esim. uhri valittaa ennen ja jälkeen kolahduksen.
= tästä haluaisin päätellä, että napsahdus ja kolahdus kohdistuisivat uhriin, mutta oletanko liikaa. AA toisaalta tuntuu ajattelevan äänien olevan tulkittavissa poistumiseen viitaaviksi.)
0:59 Epäilty: Meni, lähtikse mies jo?
1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).(oma: voimakkaimmaksi ääneksi merkitty, kestoa ei ole merkitty, eiköhän karjaisu aina kestä muutaman sekunnin)
Epäilty: (hengittää raskaasti puhelimeen)
1:06 Uhri: (Sanoo joko "äihh" tai "häivy") (käheä rääkäisy) (laahaava ääni). Äähh, auuh (voimakkaita valitushuutoja). (oma: toistuuko sama laahaava ääni, joka jo edellä kuului, vai onko kyseessä erilainen laahaava ääni (siirtyisikö sänky taas?)
Seuraavaksi...
Skenario A. Tunkeutuja pistää sängyssä makaavaa uhria
Skenario B. Lattialle sängyn viereen päässyt uhri yrittää viestittää hätäänsä häkeen
1:12 Epäilty: Onks joku tulossa jo?
1:15 Uhri: Öh.(oma: veitsenpisto/kipua?)
Uhri: ...auto.
Uhri: Oh. Eih.(oma: veitsenpisto/kipua?)
1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun.
1:34 (Tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan)
1:36 Epäilty: Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan).
1:38 Lapsi: Niih.
1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?
1:40 Uhri: Agh (valittaa)
1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
1:46 Uhri: (pyyjääpää) (oma: tämän repliikin ei tarvitse mielestäni olla näin järjetön, se on vain päällekkäinen toisen repliikin kanssa.)
1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?) (oma: ei mukavalta kuullosta, että häke kyselee toinen toiseltaan miten niille/näille linjoille nyt sitten pääseekään?)
Seuraavaksi...
Skenario A. uhri on kuullut vaimonsa vihdoinkin olevan tulossa auttamaan ("mä meen kattomaan tonne") ja tyttären olevan puhelimessa, toivoo sitten ilmeisesti vaimon tunkeutujan "hoitelevan"
Skenario B. vaimonsa uhrina JL pyrkii saamaan puukottajaltaan apua, häkepuhelun lisäksi
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus).(oma: kylhä nous vai kyl hä(n) nous, ja taas kuuluu napsahdus kesken kaiken. Napsahdus ei saa nauhoitukseen asti kuuluvaa reaktiota aikaan, ei mahdollisesti kohdistu uhriin. Ja taas napsahdusäänen jälkeen AA kyselee tunkeutujan lähdöstä.)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).(oma: ensimmäisen kerran on kuultu askelääniä ja ne on nimetty kävelyä äänekkäämmiksi juoksuaskeliksi. Juoksu edeltää ovenavausääntä. Etp-aineistossa ei ole eritelty oven aukaisua? Harmillista, kun se varmaan hyvinkin täsmällisenä äänenä, olisi "helppo" määrittää)
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)(oma: mitä se tarkoittaa, kun sanotaan kopsahduksen kuuluvan keskellä. Voisiko sen tulkita niin, että valittava ääni jatkuu katkeamattomana kopsahduksesta huolimatta, kopsahdus ei aiheuta katkosta ääneen. Kopsahduksen voimakkuus ei riitä ääntä katkaisemaan tai se ei kohdistu uhriin. Kun kopsahduksen lisäksi samoille sekunneille kuuluu vielä epätäydellisesti tallentunut repliikki ...uole, niin voisiko olla mahdollista, ettei kopsahdus kuulu uhrin läheltä vaan puhelimen ympäristöstä. Varsinkin kun 2:02 alkaneen repliikin KESKELLÄ on merkitty kopsahdus ja seuraava kopsahdus jo 2:05. Tuo KESKELLÄ olisi siten 2:03-2:04, että on ihan tuommoinen ykskaksi -hetki noin ajallisesti, hetki joka menee kenkäparin tömistelyyn sisälle tullessa, suurinpiirtein. Ja litteroinnin mukaan toisenkin kopsahduksen jälkeen valittava ääni vielä jatkuu)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)
2:05 (vaimea kopsahdus)
Uhri: Lala.
Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)(oma: kymmenen sekuntia sitten juoksuaskelia ottanut ilmarintainen AA äännähtää ja tuottaa vaimeina kuuluvia askelääniä ajassa 2:08 kysyen litteroinnin mukaan normaalisti kuuluvalla puheäänellä tyttäreltään kysymyksen)
2:07 Epäilty: ...
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?
Skenario A. Edellä kuuluu AA sisääntömistelyä tai -kurkistamista, koska pelkäsi hyökkääjän peräänsä lähteneen. Samaan aikaan aviomiestä voidaan "astaloida", mutta teon äänet eivät ole nauhalle tallentuneet.
Skenario B. (ei mielikuvitus riitä )
2:10 Lapsi: Hei, onksiel joku, tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti. Tulkaa äkkii. (taustalla uhrin valitusta)
2:17 Tuntematon: ...(n)ui vaa (erittäin vaimea ääni).
2:19 Lapsi: Iskä, älä kuole.
2:22 Uhri: Aiih.
2:23 Epäilty: Hei, lopeta (huutaa todella raivokkaasti).
2:25 (askelien ääniä) (ETP-papereissa tämä on tuntematon) (oma: taustalta mahdollisesti kuuluvien askelien ääni mielestäni mitä ilmeisemmin peittyy samalle ajalle merkityn tuntemattoman repliikin ja sitä välittömästi seuraavan häken kommentin alle)
Tuntematon: (Aja).
2:26 Häke: Joo haloo.
2:27 Uhri: (Se jäi).
Lapsi: Nii tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti, jooko.
(Uhrin valituksia)
2:31 Häke: Joo, sinne on apu jo tulossa. Osaakko sä, onks siel joku aikuinen paikalla nytte?
2:32 Uhrin puheääntä ei enää kuulu
2:35 Lapsi: Äiti.
2:36 Häke: Voisko äiti puhuu?
2:38 Lapsi: Äiti tuu.
2:39 (kolahdus)
2:39 Lapsi: Nyt siel puhutaa taas.
2:41 (metallinen ääni + vaimeampi kolahdus).
2:42 Epäilty: Onksielt tulos joku?
2:44 Häke: Joo, mä oon apuu hälyttäny. Mä voidaan nyt, mä vähän kyselen lisätietoja. Mikä on tilanne nyt, apu on koko ajan tulossa.
2:50 Epäilty: Joo. Mä en tiedä mikä tyyppi se o, se.
2:52 Epäilty: Hajotti meiän ton, se takaovi, sil o mustat vaatteet.
2:56 Häke: Jo, onks hän siel paikal viel?
2:58 Epäilty: Mä olen tääl, mä juoksin äske ulos, et mä meen sinne, se lähtee juoksee mun perää. Se meni takas ja se aikoo tapaa mun mieheni, se oli äske viel hengis.
3:06 Häke: Joo, missä se sun mies, mimmoses tilas se sun mies siel nyt on?
3:10 Epäilty: Makaa siel lattial ja huus äske apua, nyt hiljeni.
3:14 Häke: Sun mies hiljeni vai?
3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
3:17 Häke: Haloo.
3:18 Epäilty: Älä itke (lapsi) hei, siel.
3:21 Häke: Joo, sinne on apu koko ajan tulossa, onks sun mies nyt iha tiedottomana makaa vai?
Lapsi itkee taustalla
3:25 Epäilty: Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. Meneks mä kattomaa?
3:30 Häke: Joo, mut missäs se tekijä nyt on, missä se tekijä täl hetkel on?
3:33 Epäilty: No todennäkösest siel ellei lähteny ulos jo, mei makuuhuoneessa siis.
3:36 Häke: Lähti ulos jo vai?
3:37 Epäilty: En tiedä, siel hiljeni.
3:39 Häke: Jaaha.
Epäilty: (kysyy lapselta) Oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.
3:42 Epäilty: Se lähti jo vai?
...
4:17 Häke: Joo, hei.
4:18 Epäilty: Heihei.
Tallennus päättyy.

Näin minä koetan selittää käsitystäni ettei nuo astaloniskujen äänet ole tallentuneet koko häkenauhalle, minä en käsitä mikä tuossa tallentuneessa äänimaailmassa voisi olla astalointiääni. Tyttären havainnoimasta tunkeutujan poistumisesta ei mielestäni myöskään ole tallentunut mitään litteroimisen arvoista.

Ketään en rikokseen polulle houkuttele, mutta ois toi ylläripylläri jos wikiliiksimäisesti tää häkenauha johonkin tuubiin ilmestyisi.

MissHolmes kirjoitti:Ja tonne on minustakin ilmaus siitä tilanteesta.
Jos vaikka vesi on kylmää ja pitäisi mennä uimaan, sanoo satakuntalainen mieluusti 'tonne en ainakaan uudestaa mene'....vaikka olisikin käynyt siellä aiemmin.

"Äiti, äiti! Vessassa on kamala hämähäkki!" "No rauhotu nyt, mä meen katsoon sinne"
"Äiti, äiti! Vessassa on kamala hämähäkki!" "No rauhotu nyt, mä meen katsoon tonne" *BEEEP!!*


"Lapsi, tules nyt sieltä makkarista!" "Niin mutku täällä on iskä pää halki..." "No mä meen katsoon sinne"
"Lapsi, tules nyt sieltä makkarista!" "Niin mutku täällä on iskä pää halki..." "No mä meen katsoon tonne" * BEEP!!*

"Lapsi, tules puhelimeen, täällä on häke-täti" "Okei, mitä mä sanon, ja miks tuolla makkarissa huudetaan?" "Mä meen katsoon sinne"
"Lapsi, tules puhelimeen, täällä on häke-täti" "Okei, mitä mä sanon, ja miks tuolla makkarissa huudetaan?" "Mä meen katsoon tonne" *BEEEP!!*

"Kaameeta huutoo kuuluu nurkan takaa" "Niin on kuulunut jo puol tuntia" "Mitä me tehdään...?" "En tiiä..." "Ei, kyl mun täytyy mennä kattoon tonne..." "No okei...mä jään puhelimeen".

Minusta "tonne"-sanaa ei edelleenkään voi käyttää paikasta, joka on toiselle tuttu, josta toinen on juuri tullut tai tulossa. Tonne-sanaa käytettäisiin, jos kumpikaan ei ole paikassa käynyt/ollut/tulossa. Jos joku pyytää toista palaamaan jostain, ja lähtee itse SINNE, mistä toinen tuli, hän sanoo SINNE. Tule sinä tänne, minä menen vuorostani sinne. Paikka on SE paikka, mistä toinen tuli, se ei ole TUO paikka tuolla sadan metrin päässä edessäpäin.

Se=sinne, tuo=tuonne, on siinä merkitysero

Noh, ei tästä nyt vängätä kannata.

Tara kirjoitti:Minulle (myös) välittyy jokin A:lle vastenmielinen asia ja negatiivinen tunnelataus tuossa ' meen kattoon tonne'.

Olen kyllä ainakin osittain samaa mieltä. Tulee mieleen jonkun juopporetkun vaimo, joka kuulee, kuinka äijä tappelee toisen juopon kanssa toisessa huoneessa. Sitten kun alkaa kauhea huuto ja parku siellä, niin sanoo, että no okei, mä meen kattoon tonne mitä ne puuhaa.

Anneli käyttäytyy ikäänkuin tappelu olisi jotain miesten typerää kinastelua, joka ei suoranaisesti koske häntä, ja jossa ei nyt ihan kauheasti voi käydä. Myönnän tämän kyllä. Ja näinhän hän kertoi tunteneensakin, että murhaaja kävi vain Jukan kimppuun, eikä sinänsä välittänyt loppuperheestä. Sitä en tiedä, miten hän sen tunteen olisi syyttömänä saanut. No, tietty siitä voi päätellä jotain, että murhaaja ei tullut häntä ahdistelemaan, vaan pysyi takkahuoneessa, eikä juossut hänen peräänsä olohuoneeseen.

TOSIN... nauhalta asiat saattavat siltikin kuulostaa erilaisilta. Ja vaikka ei olisikaan Jukkaan enää suurinta rakkautta ollut, ei se vielä murhaajaa hänestä tee. Kyllä se juoponkin vaimo huutaisi sille toiselle, että lopeta, vaikka ei ehkä väliin menisikään.

Tonne ilmaisu on tuttujuttu. Jos kyseessä on intiimi ja tuttu paikka eli koti, en käyttäisi sanaa tonne, joten mielestäni sanan käyttö on inhon ja / tai pelon ilmaus.
Tonne- sana on ihan positiivinen ja tarkoittaa ennestään tuntematonta paikkaa. Tonne on nähtävissä livenä tai kuvina,eli havaittavissa jollakin tasolla.

Muokkasin kun tuli mieleen yksi versio tonne-sanan käytöstä. Ehkei se niin posiitivinen sana olekaan.
Esimerkiksi vihastuneena voi osoittaa jollekin sormella, että nyt sä sitten menet tonne.

Eikös se Anneli ollutkaan Turusta kotoisin?

annaanan viestistä poimin laahaavan äänen ja sen makustelun. Jos joku laahaa ääntä päästellen niin melkoinen mato ihmiseksi kyllä täytyy olla. Laahaavan äänen tulkitsisin kuuluvan sängyn siirtymiseksi.

Ja sitten tuo "miten mä pääsen linjoille" ei todellakaan kuulosta hyvältä! Tuskin kaipaa perusteluja.

Kuolemannaakka kirjoitti:Anneli käyttäytyy ikäänkuin tappelu olisi jotain miesten typerää kinastelua, joka ei suoranaisesti koske häntä, ja jossa ei nyt ihan kauheasti voi käydä.

Kriisitilanteessa on ihan normaalia tavallaan tavallaan etäännyttää itsensä tapahtumista, jotta säilyy toimintakykyisenä. Esimerkiksi onnettomuuksissa joku saattaa toimia täysin järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti, vaikka on shokissa, eikö myöhemmin muista tapahtumista mitään. Minä olen soittanut ambulanssin omalle lapselleni ilman, että olen (muistaakseni...) kertaakaan sanonut hänen nimeään. Koska jos olisin sanonut hänen nimensä, olisin hajonnut siihen paikkaan ja ruvennut vain itkemään puhelimeen, mikä olisi ollut tyhmää ja vahingollista.

Tietenkin jos pitää lavastaa tilanne, jossa puukkomies teurastaa omaa rakasta aviomiestä viereisessä huoneessa, niin silloin ei kannattaisi olla rauhallinen ja kylmän oloinen. Kunnon teatteria peliin! Itkua ja nyyhkytystä, välillä voi huudella kaipaavasti ja kannustavasti viereiseen huoneeseen että älä Jukka rakas kuole!

Sama ilmiö on havaittavissa tapauksissa, joissa lapsi katoaa. En nyt ota esimerkiksi Madeleine McCannia, koska hänen katoamisensa taustoista ei ole varmaa tietoa. Mutta esimerkiksi australialainen Azaria Chamberlain katosi yhdeksän viikon ikäisenä telttaretkellä. Hänen äitinsä väitti dingon vieneen lapsen. Äitiä ei uskottu, koska hän vaikutti liian jäykältä ja kylmältä; ei ollenkaan sellaiselta kuin kadonneen vauvan äidin KUULUU näyttää. Äiti tuomittiin elinkautiseen lapsensa murhasta, mutta vapautettiin myöhemmin, kun pala lapsen vaatetta löytyi erämaasta. Mitä ilmeisimmin lapsi oli todellakin joutunut dingon saaliiksi.

Toinen esimerkki: Susan Smith -niminen äiti-ihminen väitti, että musta mies kaappasi hänen autonsa ja sen mukana hänen takapenkillä olleet kaksi lastaan. Susan toimi juuri niin kuin äidin KUULUU; hän piti televisiossa liikuttavia, itkuisia puheita, joissa hän aneli kaappaajaa palauttamaan lapset vahingoitumattomana. Yleisön sympatia oli valtava. Pian kuitenkin selvisi, että hän oli itse ajanut auton lapsineen järveen, koska hänen miesystävänsä ei halunnut "valmista perhettä".

Jos Anneli on syyllinen, miksi hän ei toiminut niin kuin KUULUU?

Kuolemannaakka kirjoitti:Se=sinne, tuo=tuonne, on siinä merkitysero

Noh, ei tästä nyt vängätä kannata.

Vängätään vaan

Tänne, tuonne ja sinne ovat suuntaa tai liikettä osoittavia pronomineja eli sublatiiveja. Niiden merkitysero tulee läheisyydestä; tänne on läheisin, tuonne vähän kauempana ja sinne sitten kaikkein etäisin. Ihan puhtaasti mutu-fiiliksellä sanoisin, että tänne on kosketusetäisyydellä, tuonne näköetäisyydellä ja sinne sitten näköpiirin ulkopuolella. Murteet ja eri ihmisten kielenkäyttötavat tietenkin tuovat vaihtelua.

Aika paljon täällä on saatu pohdintaa irti Annelin sublatiivien käytöstä. Minä en osaa niitä tulkita mitenkään erikoisiksi suuntaan tai toiseen.

annaanna kirjoitti: Ketään en rikokseen polulle houkuttele, mutta ois toi ylläripylläri jos wikiliiksimäisesti tää häkenauha johonkin tuubiin ilmestyisi.

Turre haluaisi kuulla sen ihan aidon alkuperäisen ja repostelemattoman ääninauhan. Se kertoo hyvin paljon mitä ääniä on muodostettu lähellä puhelinta, eikä niinkään niitä joita on saatu selville parantelemalla nauhaa.
Minkälaiseksi muodostuu lopputulos, jos esim takkahuoneesta halutaan jokin ääni kuuluviin, parannellaanko sitä yksittäisesti ja erityisesti. Vähän samoin kuin valokuvissa voidaan jokin kaukaisempi kohde tehdä selvemmäksi, erottuvammaksi.
Tätä parantelu systeemiä en tiedä, mutta alkuperäisestä olisi kuitenkin pääteltävissä lähellä puhelinta tuotetut äänet paremmin.

Annaanna mietti kirjoituksessaan muutamia ilmaisuja joita on häke-litteroinnissa.
Laitoin aikanaan sen ensimmäisen näille sivuille, se oli kopsattu jostain lehdestä. Lehdissä olevissa oli joitain 'virheitä' verrattuna etp-materiaalissa olevaan. Yritin kaivaa vanhoja kirjoituksiani/korjauksia ja löysin ainakin ajassa 1:48 tapahtuneen virheen. Alla on myös lehtijuttua (u)ole-sanan tulkinnasta ja lopussa juttu häkenauhan litteroinnista.

turumurre kirjoitti:Täytynee korjata tämä kohta tästä häkepuhelusta:
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)

Edellinen kohta (ilman aikaa) on suoraan kopsattu jonkin lehden kirjoituksesta

Virallisesti (lausunnon liite) tämä on kirjoitettu näin:

1:48 Jukka (No vähä voit auttaakii)/_____________________
__________(Kylhän nous) keskellä sanaa kuuluu [napsahdus]


Eli noiden kahden rivin välissä on viiva ja koko häkepuheluteksti on rakennettu taulukkomuotoon (ajat omassa-, sanoja omassa- ja sanotut sanat omassa lokerossaan.

’No vähä... –rivi on laitettu Jukan sanomaksi, kun taas tuo ’Kylhän... –rivi on sanojaltaan tyhjä!?
Asiaa voi kyllä sotkea se että A4-sivu loppuu tuohon ’No vähä... –riviin ja seuraava sivu alkaa ’Kylhän... –rivillä.
Sulut noissa sanoissa tarkoittavat: ’epäselvät kohdat...’

---

turumurre kirjoitti: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010043 ... 1_uu.shtml

Puolustusasianajaja toi jälleen oikeudessa esiin erikoisia seikkoja poliisin tutkinnasta. Selvisi, että hätäpuhelulitterointiin kirjattu uole-sana on peräisin poliisin tutkijalta, ei ääniin erikoistuneelta tutkijalta.
- Oliko niin, että porilainen poliisi, jutun tutkija, kertoi teille, että nauhalta kuuluu uole-sana? Ette olleet kuulleet sitä itse sitä ennen?
Äänitutkija myönsi asian.
- Hän pyysi tutkimaan tätä kohtaa tarkemmin. Hän sanoi, että oletettavasti nauhalta kuuluu sana kuole. En ole sitä kuitenkaan ihan samalla tavalla kuullut.

---

turumurre kirjoitti:

http://yle.fi/alueet/satakunta/2010/04/ ... 44981.html

”Uo-le” tuli poliisin kautta
Ulvilan surman oikeudenkäynnissä kuuli tänään ensimmäisenä todistajana Keskusrikospoliisin äänitutkijaa, joka analysoi hätäkeskuspuhelun nauhoitteen. Hänen mukaansa nauhoitteessa ei kuulu ulkopuolisen ääniä. Jutussa tutkijana ollut rikosylikonstaapeli kertoi äänitutkijalle havaitsemastaan "uo-le" -sanasta. Poliisi pyysi tutkimaan kohtaa tarkemmin. Tätä aiemmin väitetty sana ei ollut noussut esille nauhoitteen analysoinnissa.

Äänitutkijan mukaan nauhoitteen taustalta ei kuulu puhetta, kamppailun ääniä, askeleita, eikä ikkunasta poistumista. Hänen mielestään ääniä olisi pitänyt kuulua taustalta, jos paikalla olisi ollut ulkopuolinen tekijä.

Äänitutkija on käynyt paikanpäällä marraskuussa 2008, jolloin tehtiin äänirekonstruktioita hätäkeskuspuhelusta. Uhrin omaisten asianajaja Seppo Kauppila kyseenalaisti lausunnossa esitettyjä yksityiskohtaisia arvioita esimerkiksi siitä, että uhri pyrki liikkumaan puhelun aikana. Tähän johtopäätökseen tutkija oli päätynyt äänten perusteella.

Puolustuksen mukaan tutkija meni lausunnoissa asiantuntemuksensa äärirajoille. Puolustusasianajaja Juha Manner kyseenalaisti hätäkeskuspuhelusta tehdyt rekonstruktiot, koska olosuhteet asunnossa olivat niiden tekoaikaan erilaiset kuin henkirikoksen tapahtuessa. Lisäksi Manner kyseenalaisti äänitutkijan lausunnot siitä, olisiko lasin päällä kävelemisestä pitänyt kuulua ääniä nauhalla. Niitä ei tutkijan mukaan nauhoitteelta kuulu.

Puolustus paheksui sitä, että kirjallisessa kommentoinnissaan äänitutkija oli ottanut kantaa myös verisiin kengänjälkiin. Manner kysyi, onko arviointi äänitutkijan ammattialaa.

- Miksi te otatte tällaiseen kantaa? Olette tulleet todistamaan äänitutkijana, Juha Manner sanoi.

Puhelun nauhoite on tulkinnanvarainen
Lopulta hätäkeskuspuhelun nauhoitteesta tehty analyysikin vaikuttaa tulkinnanvaraiselta. Puolustus pyrki tänään kyseenalaistamaan keskusrikospoliisin äänitutkijan tekemän analyysin ja tutkijan puhelusta esittämät kommentit. Oikeus kuuli tutkijaa todistajana yli kahden tunnin ajan.

Puolustuksen mukaan nauhoitteelta kuuluisi ulkopuolisen ääniä. Puolustus vetosi saman äänitutkijan aiemmin tekemään raporttiin, joka poikkeaa jonkin verran julkisuudessa olleesta lopullisesta litteroinnista. Ensimmäisessä analyysissa tutkija oli muun muassa arvioinut, että nauhalta mahdollisesti kuuluisi miehen nimi. Myöhemmin hän muutti arviotaan.

Asianajaja Juha Manner arvosteli tutkijaa liian pitkälle menevistä johtopäätöksistä tulkinnoissa. Puolustus kyseenalaisti tutkijan kirjallisessa kommentoinnissaan esittämät yksityiskohtaiset arviot tapahtumista. Manner vihjaisi, että poliisin kertomat asiat olisivat vaikuttaneet tutkijan lausuntoon. Tutkija kiisti tämän.

YLE Satakunta

---

turumurre kirjoitti: http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satell ... kkona.html

Nauhalta kuului, kuinka Jukka (Lahti) huutaa apuun "Annua". Tämä herätti kysymyksiä. Miksi uhri huutaisi surmaajaansa apuun? Myöhemmin paljastui myös, että nauhan litteroinnissa oli jäänyt pois yksi kolahdus, koska äänitutkijan mukaan perheen lapsen kirkaisu oli äänitutkijalle niin kova kokemus, Joutsenlahti kertoi.

Kirjoitin aikanaan päätelmäni siitä, missä Anneli oli noina ratkaisevina hetkinä.
Aika yllättävän vähän olen valmis muuttamaan arviotani ja ne ovat:

2:44 Häke: Joo, mä oon apuu hälyttäny. Mä voidaan nyt, mä vähän kyselen lisätietoja...
turumurre: Lapsi viivähtää tovin äitinsä vieressä, kurkistaa ulos ja lähtee varovasti hiipien hänkin olohuoneeseen päin ajassa 3:00

3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
turumurre: Lapsi on edennyt maton toiseen päähän josta näkee isänsä lattialla, surmaaja jää takan pimentoon. Lapsi peräytyy aulaan tai omaan huoneeseensa.

Korjausten taustana on vielä tarkemmin luetut lapsen kuulustelut. Ko. kulustelut sopivat hyvin allaoleviin päätelmiin.


tm toukokuussa:

Missä A oli aikavälillä 1:43 - 3:41

musta=häkenauhalta
punainen=A: kuulustelu
sininen=turumurre

1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
turumurre: n1:45 A antaa puhelimen lapselleen ja lähtee menemään hiipimällä olohuoneen poikki takkahuoneeseen päin.
1:51 Epäilty: Lähtikse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
Kuulustelu 2.12.2006:
Mä menin sinne olohuonee niin pitkälle, et mä näin heijät...
turumurre: A on hiipinyt olohuoneen lähes perälle (maton seutuville) ja sanoo pelkäävällä äänellä; ’lähtikse jo’. n 1:52 A on edennyt vielä hivenen siihen maton keskelle (pohjapiirros; parimetriä takkah/mh oviaukosta, ei pidemmälle juur voikkaan lasinsirpaleiden takia) ja on nyt näköyhteydessä. Tuijottaa pari sekuntia ja huutaa raivokkaasti.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
turumurre: ’Pitääkö’ (huutaa surmaajalle)
Kuulustelu 2.12.2006:
Mä, voi olla, et mä huusi siinäki kohtaa jotain, et mitä sä teet ja lopeta tai jotain tämmöst. jotain mä muistan et mä huusi hänel, mut mä en muista mitä, jotain tämmöst.
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
Kuulustelu 2.12.2006:
...ja sit tää, kun mä tuli siihe näköyhteytee ni tää mies siel hyökkäs mua kohti.
turumurre: Surmaaja tekee ’hyökkäysliikkeen’ A:ta kohden, A pelästyy ja kiroilee ’Vittuko’.A lähtee tässä juoksemaan kohti ulko-ovea, ja ’sivuttaa’ puhelimen;
Äänilabran lausunnon mukaan: ”Askeleet kuullostavat siltä, että ne on tuotettu lähellä puhelinta niin, että ne tulevat ensin lähemmäs ja loittonevat sitten”; Eli olohuoneen perältä, puhelimen ohi, ensin tuulikaappiin, jonka ovi on auki.
Kuulustelu 2.12.2006:
Joo, no sit mä juoksin sinne tota kuistille. Mietin, et mitä mä nyt tee. En mä voi tästä lähteä, lapset o siel sisällä, mihkää lähteä ja ei mul edes avainta ollu, ni mä kurkkasi sinne takasi, siel ei näkyny mitää. Mä meni sisää, hän oli menny sit takasi sinne. Mä luule, et siin oli se puhelin ... auki, ma meni sit takasi puhelimee. Mee (Lapsi) oli kans vähä aikaa siin puhelimes päivystämäs, et jos siel sanotaa jotai.
turumurre: A avaa ulko-oven ajassa n.1:58-1:59, jättää oven auki, menee ulkopuolelle kuistille, ei voi kuitenkaan paeta kauemmas, lapset sisällä jne. Katsoo takaisin tuulikaappiin ajassa 2:03. (Surmaaja ei takkahuoneesta poistunut, teki vain uhkaavan hyökkäys liikkeen)
2:03-2:04 Epäilty: (u)-o-l-e (2-tavuinen sana)
turumurre: A sanoo nämä kuolemattomat sanat tullessaan juuri ulko-ovesta tuulikaappiin, on siis puhelimen kuuluvuuskentässä, alkuosat sanoista jää sinne ulos.
2:05 - : (vaimea kopsahdus)
2:05 Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)
turumurre: A tässä kompuroi tullessaan tuulikaappiin, kompuroi kynnykseen tai on kaatua kompuroidessaan ja ottaa tukea jostain.....'öh'
2:07 Epäilty: ... (nykyinen tutkija kuulee tässä A:n kiroavan jotain, tätä ei kuitenkaan ääninauhan tulkitsija havaitse kiroamiseksi (siksi on jättänyt tyhjäksi tämän repliikin;etp)
turumurre: Helppo uskoa että A:ta potuttaa kun oli lentää vielä turvalleen, siksi 'kiroileekin'. Häkenauhan tulkitsija kun ei ymmärrä turumurteest mittää, niin jättää kohdan kokonaan tulkitsematta.
A askeltelee sisäpuolelle...
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?
turumurre: A on saapumassa lapsensa viereen (2:09) joka on puhelimessa, lapsi seisoo keittiössä pöydän ja puhelin kojeen vieressä.
2:10 Lapsi: Hei, onksiel joku, tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti. Tulkaa äkkii
turumurre: A lähtee n 2:13 uudelleen hiipimään kohti olohuoneen peräosaa
2:19 Lapsi: Iskä, älä kuole.
turumurre: n 2:21 A on edennyt samaan paikkaan kuin viimekäynnilläkin, näkee samanlaisen tilanteen kuin ed kerrallakin ja huutaa kohta surmaajalle.
2:23 Epäilty: Hei, lopeta (huutaa todella raivokkaasti).
Kuulustelu 6.12.2006:
Jossain vaiheessa menin uudelleen olohuoneelle katsomaan takkahuoneeseen ja huusin miehelle, että jotain lopeta tai mitä sä oikein teet.
turumurre: n 2:24 surmaaja hätistää A:n toisen kerran pakoon.
2:25 (askelien ääniä)
turumurre: A ’peräytyy’ toisen kerran, ensin keittiöön lapsensa luokse.
2:26 Häke: Joo haloo.
turumurre: häkepäivystäjä on taas linjoilla.
2:27 Lapsi: Nii tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti, jooko.
2:31 Häke: Joo, sinne on apu jo tulossa. Osaakko sä, onks siel joku aikuinen paikalla nytte?
turumurre: n 2:32 A menee vielä hermostuksissaan ulko-ovelle (joka on jo edelliseltä kerralta jätetty auki)
2:35 Lapsi: Äiti.
2:36 Häke: Voisko äiti puhuu?
turumurre: 2:37 A on tuulikaapissa
2:38 Lapsi: Äiti tuu.
turumurre: 2:38 A rientää puhelimeen
2:39 Lapsi: Nyt siel puhutaa taas.
turumurre: A on lapsensa vieressä ja ottaa puhelimen 2:41
2:42 Epäilty: Onksielt tulos joku?
turumurre: A puhuu puhelimeen.
2:44 Häke: Joo, mä oon apuu hälyttäny. Mä voidaan nyt, mä vähän kyselen lisätietoja...
turumurre: Lapsi viivähtää tovin äitinsä vieressä ja lähtee varovasti hiipien hänkin olohuoneeseen päin ajassa 3:00
3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
turumurre: Lapsi on edennyt maton keskivaiheille josta näkee isänsä lattialla, surmaaja jää takan pimentoon. Lapsi peräytyy aulaan.
Kuulustelu 2.12.2006:
...Mä en sit tiedä kävikö hän kattomas ja mut tota parempi kyl olis ollu ettei hän olis menny kattomaa sitä, ni hän ei olis nähny sitä.
3:18 Epäilty: Älä itke (lapsi) hei, siel.
Lapsi itkee taustalla
3:25 Epäilty: Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. Meneks mä kattomaa?
turumurre: n 3:30 Lapsi palaa uudestaan olohuoneeseen, menee nyt kuitenkin vain olohuoneen etuosaan, josta kohtaa näkee surmaajan poistuvan.
Kuulustelu 2.12.2006:
...Mut (Lapsi) kyl sit sano myöhemmin, et hän oli nähny, et ko se mies sielt ikkunast hävis.
...No hän kerto sen sit vast täällä. Mehän ei siel sit mittää ehditty puhuu enää sit.
3:36 Häke: Lähti ulos jo vai?
3:37 Epäilty: En tiedä, siel hiljeni.
3:39 Häke: Jaaha.
Epäilty: (kysyy lapselta) Oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.

"turumurre" kirjoitti
---
[quote="turumurre"]
" http://yle.fi/alueet/satakunta/2010/04/ ... 44981.html

”Uo-le” tuli poliisin kautta
Ulvilan surman oikeudenkäynnissä kuuli tänään ensimmäisenä todistajana Keskusrikospoliisin äänitutkijaa, joka analysoi hätäkeskuspuhelun nauhoitteen. Hänen mukaansa nauhoitteessa ei kuulu ulkopuolisen ääniä. Jutussa tutkijana ollut rikosylikonstaapeli kertoi äänitutkijalle havaitsemastaan "uo-le" -sanasta. Poliisi pyysi tutkimaan kohtaa tarkemmin. Tätä aiemmin väitetty sana ei ollut noussut esille nauhoitteen analysoinnissa.

Äänitutkijan mukaan nauhoitteen taustalta ei kuulu puhetta, kamppailun ääniä, askeleita, eikä ikkunasta poistumista. Hänen mielestään ääniä olisi pitänyt kuulua taustalta, jos paikalla olisi ollut ulkopuolinen tekijä. ".

Alleviivailin artikkelia. Tarpeeseen tuli tämä tieto, on jäänyt tuo osoite artikkeleineen/juttuineen vallan läpikäymättä.

Äänitutkija toteaa ettei nauhoitteessa kuulu ulkopuolisen ääniä, tavallaan on varmaan oikeassa. Mutta minä ajattelen, että johtopäätös voisi olla myös se, ettei nauhoitteelle ole tallentunut ulkopuolisen ääniä. Tekniikka ei ole pystynyt niitä tallentamaan, siksi astalointia ym ei kuulu.
Jossakin jo paasasin, että meillä on "toispuoleinen" totuus, kun etp-materiaalista puuttuu äänitystekniikan hallitsevan asiantuntijan lausunto. Jos tallennustekniikan mahdollisuudet tunteva asiantuntija olisi lausunut, että puhetaajuksille viritetty äänitys olisi kyllä veitsenpistot, astaloinnin aiheuttamat kallonmurskaantumiset ja ikkunasta poistumiset vaivatta tallentanut, niin tilanne olisi toinen.

Kokonaan toinen juttu on se, että tämän artikkelin mukaan äänitutkija olisi olettanut taustalta kuuluvan puhetta, kamppailun ääniä, askeleita sekä ikkunasta poistumisääniä. "Hänen mielestään ääniä olisi pitänyt kuulua taustalta, jos paikalla olisi ollut ulkopuolinen tekijä". Ei tunkeilijan voida olettaa puhuneen, eikä ainakaan äänitutkijan minun mielestäni pitäisi semmoisia olettaa (ylipäänsä oletella asioita). Muut (esim. syyttäjä) ovat olettaneet kuolettavan "astaloinnin" tapahtuneen puhelun aikana ja jopa kuulevansa ne iskut, olisi mielenkiintoista kysäistä "olettaako" äänitutkija lyönnit kuulevansa. Oli tuon teon suorittaja ulkopuolinen tai ei. Samoin on laita askelten kanssa. Kyllä jonkun on ollut pakko johonkin liikkua, mutta vähän on asiantuntija askelia kuullut.
Lausunpa oman mielipiteeni: "samanaikainen puhe jommassakummassa päässä häkepuhelua peittää muut äänet (askellukset, ikkunastapoistumiset, astaloinnit) ja äänitystekniikka ei pysty kaikenlaisia ääniä etäämpää tallettamaan."

Pakko tähän "mä meen kattoo tonne" -keskusteluun on osallistua minunkin.

1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
...
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.

Jos tonne-sana jo alkaa olla puoliksi käsitelty, niin siirrytäänkö kattoo-sanaan.
Mies on kutsunut vaimoansa, kuullut vaimonsa vihdoinkin olevan tulossa, MUTTA vain katsomaan tilannetta! Vastaako hän siis "mä meen kattoo tonne" -lauseeseen toteamalla "no vähä voit auttaaki".

Ankkalinna kirjoitti:

Kuolemannaakka kirjoitti:Se=sinne, tuo=tuonne, on siinä merkitysero

Noh, ei tästä nyt vängätä kannata.

Vängätään vaan

Tänne, tuonne ja sinne ovat suuntaa tai liikettä osoittavia pronomineja eli sublatiiveja. Niiden merkitysero tulee läheisyydestä; tänne on läheisin, tuonne vähän kauempana ja sinne sitten kaikkein etäisin.

No, sait ylipuhuttua, vänkään vielä vähäsen=)
Kritisoin nyt tuota väittämää, että ko. sanojen merkitysero riippuisi pelkästään kohteen läheisyydestä. Kun luet nuo esimerkkini aikaisemmat, niin näet, ettei "tuonne"-sanaa voi käyttää puhuttaessa kohteesta, josta juuri on puhuttu, tai josta ainakin toinen on juuri tullut. Ei voi sanoa niin että: "Tulin just makkarista" "Okei, mä meen nyt TONNE", jos tarkoitetaan, että toinen on myös sinne kyseiseen makkariin menossa. Hän voisi sanoa tonne, jos olisi menossa jonnekin aivan muualle, vaikkapa ulos. Mä meen tonne ulos sitten. Mutta mä meen SINNE makkariin, mistä sinä juuri tulit, en kenenkään muun makkariin tai minnekään muuallekaan.
Tuonne-sana sisältää viittauksen paikasta, jota ei tunneta, kun taas sinne on tuttu, koettu paikka. "Se meni tonne, missä on toi aita" (näyttää sormella) "Se meni sinne parkkihalliin, mikä on Mikonkadulla" (paikka on tuttu ainakin sanojalle). Paikka voi olla lähempänä tai kauempana:
"Se meni suurin piirtein tonne viidensadan metrin päähän" ""Äiti pyysi sua keittiöön - Okei, mä meen sinne"

Mä en nyt tästä antaisi millään periksi

Ja siis tällä jauhamisella yritän todistaa, ettei mielestäni Anneli voinut kutsua tytärtä makkarin oviaukosta pois puhelimeen ja sen jälkeen sanoa, että hän menee tonne. Hän olisi sanonut sinne. Sinne, mistä tytär tuli. Eli: minusta tytär ei "jutellut" Jukan kanssa missään vaiheessa eikä ollut häntä ennen puhelua nähnyt.

Mutta jos kumpikaan ei ole makkarissa käynyt, eikä tiedä mikä siellä odottaa, vaan paikka on tuntematon, voi sanoa, että meen nyt tonne missä mölytään.

No nyt en vänkää enää tämän jälkeen, koska eihän näillä pohdinnoilla mitään painoarvoa olisi edes oikeassa tutkimuksessa =)

Kuolemannaakka kirjoitti:No, sait ylipuhuttua, vänkään vielä vähäsen=)
Kritisoin nyt tuota väittämää, että ko. sanojen merkitysero riippuisi pelkästään kohteen läheisyydestä.

Ai pahus. En nyt heti osaa silleen hianon kiälitiäteellisesti perustella, mihin väittämäsi perustuu, mutta ihan oman subjektiivisen kielitajuni perusteella se tuntuu pitävän paikkansa. Tietenkin konteksti vaikuttaa puheen käyttöön ja varmaan tätäkin on joku joskus jossain tutkinut. Hmmmm. Yritin keksiä jonkun esimerkin, joka kumoaisi teesisi, mutta ei ainakaan heti tullut mieleen.

Mielenkiintoista. Hyvää työtä, Kuolemannaakka! Olen aikaisemmin jo lukenut hyvin perusteltuja kirjoituksiasi suurella mielenkiinnolla, mutta nyt viimeistään olen fanisi

Minä väitän, että 'tonne' -ilmaisu ilmaiseen ennen kaikkea AA:n vastenmielistä suhtautumista takkahuoneeseen.

On aivan sama onko AA surmaaja vai ei, takkahuoneeseen meno oli silti hänelle pelottava, kamala, epämielyttävä ja erittäin vastenmielinen asia: huoneessa oli puolikuollut verinen aviomies.