Panu kirjoitti:Mitähän ihmettä tarkoitat? Kun laskeutuu päkiä edellä, jalkoihin kohdistuva tärähdys on vähäisin. Tätä voi itse testata nousemalla tuolille ja harppaamalla siitä maahan. Tai vaikkapa käymällä juoksemassa asvaltilla paljain jaloin, jolloin huomaa aika nopeasti, että juokseminen tuntuu mukavimmalta kun jalka tulee päkiä edellä maahan. Kantapää edellä on kaikkein vähiten mieluisa vaihtoehto.
Tuo takkahuoneen sänky on aika korkea. Lisäksi Auer kertoo hypänneensä arkun yli lattialle, niin hän on vielä korkeammalta tullut alas kuin mitä tuo sänky on korkea. Ilman muuta olen sun kanssa samaa mieltä, että hypyn jälkeen päkiä koskettaa ensimmäisenä maata. Mutta mielestäni alastuloa ei voi tehdä noin korkealta siten, etteikö myös kantapää koskisi maata sen jälkeen kun päkiä on osunut ensin. Tätä siis yritän sanoa. Puolestaan taas todennäköisyys sille, että alastulokohdassa ei ole lasinsirua muuta kuin varpaan kohdalla on mielestäni lähes nolla noiden rikospaikkakuvien perusteella. Auerhan ei nää mihin hyppää, mutta silti naarmuja löytyi vain varpaista.
Jokainen voi tätä itse kokeilla. Jos oikein keskittyy ja yrittää, niin sain osan hypyn energiasta pois päkiän avulla ennen kuin kantapää koskettaa. En millään kertaa onnitunut omissa rekunstroinneissani tulemaan alas siten, että pelkästään päkiät koskettavat maata. Ja miksi Auer edes pinnisteli kovin imeyttääkseen suuren osan hypyn energiasta päkiöillään lattiaan, koska hänhän ei pimeässä edes näe lattian lasia ja jalkapohjiin tulevat haavat eivät varmaan ole suurin murhenaihe tuossa tilanteessa, kun huppis on pistänyt puukolla rintaan ja on kiire karkuun.
Panu kirjoitti:Ulkona ja sisällä oli pimeää. Jos lahti pistää valot päälle, tämä ei auta häntä näkemään ulos vaan sen sijaan huppari näkee paremmin sisälle. Valojen päälle laittaminen sisälle olisi hupparille edullista. Sen sijaan lahdelle olisi ollut hyödyllisintä pistää kuistin valot päälle, jos sellaiset oli, jolloin hän olisi nähnyt paremmin hupparin ja huppari olisi menettänyt pimeänäkönsä.
Ei tämä silti tarkoita, ettei lahti valoja päälle pistänyt. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat: lahti, auer, tytär ja huppari.
Käsittääkseni Auerin ja tyttären tarina menee niin, että aluksi luultiin jonkun luonnonilmion aiheuttaneen lasin rikkoitumisen. No oli miten oli, kai se on mahdollista, että Lahti ei valoja laita päälle kun yöllä herää epäilyttävään kolinaan. Kyllä minä ainakin laittaisin, mutta ihmiset ovat erilaisia. Väite, että Auer on laittanut valot päälle ennen kuin hän juoksi puhelimeen on mielestäni hyvin ristiriitainen. Miksi hän olisi sen jälkeen uudestaan kiivennyt sängylle ja hypännyt sieltä lasimeren päälle? Huppari ei saa ovea auki kahvasta, mutta saa kuitenkin valot päälle takkahuoneessa, uskottavaa? Minusta ei.Tuo on tietysti mahdollista, että tytär on valot laittanut päälle.
Panu kirjoitti:Ei astunut lasin päälle. Astui vain osittain lasin päälle. Astui sellaisen lasin päälle, mikä ei viiltänyt. Silkkaa sattumaa siis.
Melkoinen sattuma, kun katselee millainen lasimeri tuolla takkahuoneessa on ollut. Eikä Auer ole voinut pimeässä lasia väistellä. Mutta hyväksyn, että sattuman piikkiin se voi toki silti mennä.
Panu kirjoitti:Vaikea sanoa. Oli hämärää ja verho saattoi olla edessä. Huppu saattoi jättää astalon ulos seinää vasten tullessaan sisään ikkunasta, mistä hän myöhemmin nouti tämän alkaessaan astaloimaan lahtea.
Tästä on varmaan väännetty täällä paljon ennenkin, mutta minusta on lähes mahdotonta, että Auer ei missään vaiheessa havaitse tuota toista murha-asetta, vaikka näkee kun sillä hakataan ikkunaa, ja Auer käy vielä useampaan kertaan takkahuoneessa katsomassa häkepuhelun aikana. No kai senkin voi sitten laittaa sattuman piikkiin.
Panu kirjoitti:Auerilla oli ilmeisesti vaikeuksia nähdä hupparin kasvoja, koska kertoi muistaakseni jälkimmäisellä käyntikerralla pyrkineensä näkemään tämän kasvot. Entä mikä tällaisen kuvan hyöty olisi ollut?
Oletan, että vitsailet, kun kysyt että mitä hyötyä olisi ollut siitä jos Auer olisi poliisin piirtäjän kanssa saanut hahmoteltua kuvan tappajasta.