MURHA.INFO

Niin no, kaapeissa ja varastoissa olevat puhelimet eivät yleensä ole toiminnassa. Eikös tässä alunperin mietitty aktiivikäytössä olleita puhelimia joulun alla 2006?

Noista verijalkitutkimuksista ja Naakan "realismista" viela taman verran. Tummennukset minun.

VERIJÄLKITUTKIMUS

YLEISTÄ
Verijälkitutkimus käsittelee pääsääntöisesti visuaalisesti tehtäviä havaintoja verijäljistä. Tapauskohtaisesti verijäljistä voidaan päätellä mm. seuraavia seikkoja:
1. Tietyn pisaran lentosuunta
2. Tulokulma kohteeseen
3. Matka, jonka veripisara on lentänyt
4. Korkeus, josta veripisara on lähtöisin
5. Mikä on aiheuttanut verenvuodon
6. Lyöntien määrä
7. Henkilöiden ja esineiden suhteellinen sijainti tapahtuma-aikaan
8. Henkilöiden ja esineiden liikkeet verenvuodon aikana ja sen jälkeen
9. Veripisaroiden leviämiseen tarvittava voima

VERENVUODON AIHEUTTANUT VOIMA
Verijälkitutkimuksessa käytetään kolmea erilaista nopeuden luokkaa, riippuen voimasta mikä on ollut vaikuttamassa vereen sen ollessa lähtöpisteessä:
1. Alhainen nopeus (veripisaran koko pääosin 4-20 mm, tyypillisesti ns. vapaa pudotus)
2. Keskinkertainen nopeus (veripisaran koko pääosin 1-4 mm, tyypillisesti lyöminen ja potkiminen)
3. Suuri nopeus (veripisaran koko pääosin alle 1 mm, tyypillisesti ampuma-asevammat, poikkeuksena veren yskiminen voimakkaasti)

Kullekin luokalle tyypilliset verijäljet ovat tunnistettavissa roiskeiden koosta ja muodosta. Perussääntönä on se, että vamma-alueelle kohdistuvan voiman/energian lisääntyessä veriroiskeiden koko pienenee ja veripisaran läpimitta voi äärimmillään suuren nopeuden luokassa mennä millin murto-osan kokoiseksi lähes sumumaiseksi verijäljeksi. Suurimmillaan yksittäisen veripisaran läpimitta voi olla noin 20 mm, jolloin kyseessä on vapaasti suhteellisen korkealta pudonnut veripisara.

VERIROISKEEN LENTOSUUNTA
Veripisaran muodon perusteella voidaan määrittää veriroiskeiden lentosuunta. Niiden pituuden ja leveyden mittaamalla voidaan laskea veriroiskeen tulokulma. Lentosuunnan ja tulokulman avulla voidaan määrittää veriroiskeen lähtöpiste.

Ja tassa Taurun johtopaatokset ovessa ja seinissa olleista jaljista:

Makuuhuoneen seinillä ja muilla pinnoilla Jukka S. Lahden ruumiin ympärillä on erittäin runsaasti veriroiskeita, jotka ovat syntyneet siinä vaiheessa, kun hänelle on annettu kuolettavat iskut pään alueelle jollain suhteellisen raskaalla esineellä, kuten esim. sorkkaraudalla. KRP:n rikosteknisen laboratorion lausunnon numero RTL 25661/279/06 mukaan ainakin osa hänen päänsä vammoista viittaa sorkkaraudan käyttöön.

Kylpyhuoneen ovessa olevat verisestä lyömävälineestä syntyneet rinnakkaiset heilandusjäljet viittaavat siihen, että suoritettuja lyöntejä on ollut ainakin kaksi. Rinnakkaiset heilandusjäljet sopivat päästään kaksihaaraisella sorkkaraudalla aiheutetuksi.

Päähän kohdistuneiden voimakkaiden lyöntien seurauksena ruumiin ympäristöstä löytyy runsaasti ns, keskinkertaisen nopeuden veriroiskeita. Kyseiset veriroiskeet ovat tyypillisiä tapauksissa, joissa rikoksen uhria potkitaan tai hakataan voimakkaasti esim. jollain astalolla. Tällöin lyömävälineen lyönnin voimasta osuma-alueen veri hajoaa pieniksi, normaalisti pääosin 1-4 millimetrin kokoisiksi pisaroiksi. Kyseisiä pisaroita lentää lyönnin voimasta ympäristöön ja myös uhrin lähellä olevan rikoksentekijän päälle.

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... ru#p386414

Totta on, etta Tauru joutui tekemaan johtopaatoksensa vain kuvista mutta vahan uskon tata enemman silti kuin naakanaivoista mutua siita mika on realistista. Jossain CSI videossa, jonka katsoin verijalkitutkimuksesta, tutkijat nimenomaan tarkastelivat ihan yksittaisia pisaroita, jotka erottuivat joukosta. Laitoin linkinkin tanne jo kertaalleen joskus.

Ei ole mitenkään tavatonta, että verijälkitutkimus tehdään kuvista. Siksi suomessakin on muutama uusin kamera, joka erottelee luminolin tavoin valonpituuden mukaan verijäljet.

Tarkistin niita lapsen kertomuksia puhelimesta viela -- siina 7.12.2006 yhteenvedossa puhutaan puhelimesta:

Olin jossain vaiheessa puhelimessa, aiti oli soittanut lankapuhelimella apua.
---
Minulla on oma tietsikka, ensin minulla oli sellainen vanha mutta myohemmin iska antoi minulle vahan uudemman. Kotikoneella en paassyt nettiin.
---
Meilla on musta lankapuhelin ja se on keittiossa. Puhelin on siina oikealla puolella kun mennaan keittioon sisaan.

JPEG 188

Tasta on vaikea tietaa onko tytto vain vastannut kuulustelijan kysymyksiin kun on maaritellyt puhuneensa "lankapuhelimeen." Jos se oli perheen ainoa kaytossa oleva puhelin, maarittely on vahan outo. Minusta.

Joka tapauksessa tassa oli jo surmasta kulunut viikko ja aiti ja lapset olleet yhdessa monta paivaa.

^Tuossa lapsen kertomuksessa sana lankapuhelin tuntuisi viittaavan siihen, että puhelinvalikoimasta juuri tämä lankapuhelin tuli valituksi. Olkoonkin, vaikka niin, että huushollissa ei olisi ollut kuin Jukan kännykkä ja kyökin lankapuhelin. Jotenkin puhelimen valintaa korostetaan liikaa... AA kertoo ettei osaa käyttää kännykkää/Jukan kännykkää ja lapsikin alleviivaa puheissaan nimenomaan lankapuhelinta...

Mariacka kirjoitti:Niin no, kaapeissa ja varastoissa olevat puhelimet eivät yleensä ole toiminnassa. Eikös tässä alunperin mietitty aktiivikäytössä olleita puhelimia joulun alla 2006?

No juu, ei ole vaikea repiä puhelinta pois seinästä ja pistää vaikka laatikkoon. Kestää alle minuutin. (Nähty on, isä sai joskus tarpeekseen kun olin puhelimessa puhellut aikani.) Varsinkaan murhatapauksessa jossa hälytysnauhalta kuuluu ylimääräisiä klikkejä ja analysoijakin meinaa siinä jossain vaiheessa että linjalla tuntuisi olevan muitakin...ei yhtään ylimääräistä puhelinta voi silloin pistää pois laskuista..

Lankapuhelin???

Kukaan ei kai huomannut kysyä langattomasta...

Kutsuuko joku kotipuhelinta tuossa iässä lankapuhelimeksi noin yleensä?
Minusta lankapuhelin on lankapuhelin ja kotipuhelin on se sellainen ''kiinteäliittymä'', jota ei kiikuteta kauppaan mukaan. Oli se sitten langaton tai langallinen.

Meillä lankapuhelinliittymä heivattiin muutama vuosi sitten. Viimeinen oli langaton versio, jonka luuriosaa sai aina etsiä kissojen ja koirien kanssa.

Josta tulikin mieleeni, että sellainen on jopa aika näppärä piilotaa astalon kera. Ainakin se luuri. Ja latuosakin oli vain sellainen musta möntti; näytti lähinnä partakoneen tai minkä tahansa vehkeen laturilta. Ei erityisen silmään pistävä eikä puhelimen näköinen ilman luuriosaa.

Tuplapuhelin on kyllä hieno uusi innovaatio=)
Eli sillä saadaan näppärästi äänenvoimakkuuden vaihtelut selitettyä ilman hankalaa taustanauhaa, ja mikä parasta; asiaa ei voi mitenkään todistaa suuntaan eikä toiseen. Annelilla on voinut olla toinen, langaton puhelin käytössä. Ei mitenkään voi varmaksi väittää, ettei olisi ollut (koska tyttöä ei lasketa todistajaksi).

Tietysti huppiksellakin on voinut olla vaikka reppuraketti terassilla odottamassa, samalla periaatteella. No ei vaan. Siitä olisi jäänyt varmaan jäljet.


Mutta tota. Äänenvaihtelut tuli selvitettyä, mutta miten tämä toinen, langaton puhelin auttaa murhan suorittamisessa? Annelilla on ihan yhtä vähän aikaa juoksennella ympäriinsä ja tappaa Jukka, vaikka hänellä olisikin walkie-talkie toisessa kädessä. Tytön tullessa langalliseen puhelimeen Anneli menettää kaiken langattomasta puhelimestaan saadun hyödyn, eikä saa yhtään sen enempää aikaa surmata Jukka.

Vai otetaanko vieläkin se taustanauha toisen puhelimen lisäksi käyttöön? Muutenhan Jukka tapetaan kuitenkin samassa kohdassa kuin ennenkin, eikä Anneli nopeasti ajatellen hyödy langattomasta puhelimestaan mitenkään. Vai ajattelenko liian nopeasti?

ulkosuomalainen kirjoitti:Tarkistin niita lapsen kertomuksia puhelimesta viela -- siina 7.12.2006 yhteenvedossa puhutaan puhelimesta:

Olin jossain vaiheessa puhelimessa, aiti oli soittanut lankapuhelimella apua.
---
Minulla on oma tietsikka, ensin minulla oli sellainen vanha mutta myohemmin iska antoi minulle vahan uudemman. Kotikoneella en paassyt nettiin.
---
Meilla on musta lankapuhelin ja se on keittiossa. Puhelin on siina oikealla puolella kun mennaan keittioon sisaan.

JPEG 188

Tasta on vaikea tietaa onko tytto vain vastannut kuulustelijan kysymyksiin kun on maaritellyt puhuneensa "lankapuhelimeen." Jos se oli perheen ainoa kaytossa oleva puhelin, maarittely on vahan outo. Minusta.

Joka tapauksessa tassa oli jo surmasta kulunut viikko ja aiti ja lapset olleet yhdessa monta paivaa.

No niin, tuohan kertoo ilman muuta, että taloudessa on myös joku muu kuin lankapuhelin, ilmeisestikin juurikin tuo esilletuomani langaton puhelin. Muutoin tyttö olisi puhunut puhelimesta vaan ilman teknistä erittelyä. Ettei vaan olisikin ollut siellä takkahuoneessa Jukan tavoitettavissa takan reunalla..

Nyt pitää kysyä, että oliko täysin langattomia puhelimia olemassa, jos kännykkää ei lasketa? Silloin kun meillä oli viimeksi ei-kännykkäpuhelimia niin toinen oli nimenomaan kokonaan kiinni johdossa ja toinen eräänlaisessa laturissa, joka myös vaati puhelinpistokkeen ja muistaakseni myös virtapistokkeen.

Mielestäni lankapuhelimista alettiin puhua yleisesti heti kännyköiden tultua jokapäiväisille markkinoille

Puhelimia on kahta päätyyppiä, lankapuhelimia ja radiopuhelimia. Lankapuhelimet ovat yhteydessä puhelinkeskukseen johtimen, radiopuhelimet taas radioaaltojen välityksellä. Lankapuhelimet olivat pitkään lähes yksinomaisessa käytössä. Kannettavia radiopuhelimia on käytetty erikoistarkoituksiin jo 1900-luvun alkupuolella, mutta yleisiksi matkapuhelimet tulivat varsinaisesti vasta 1990-luvulla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puhelin

Langaton puhelin tottakai vaatii tukiasemastaan (keskusyksikkö) langallisen yhteyden puhelinverkkoon. Tukiasemana saattoi toimia puhelimen latausyksikkö, jossa sitä yleensä pidettiin. Toki säilyi toimintakunnossa tuntikaupalla siitä irroitettunakin standby-tilassa..

Toripolliisi kirjoitti:Langaton puhelin tottakai vaatii tukiasemastaan langallisen yhteyden puhelinverkkoon. Tukiasemana saattoi toimia puhelimen latausyksikkö, jossa sitä yleensä pidettiin. Toki säilyi toimintakunnossa tuntikaupalla siitä irroitettunakin standby-tilassa..

Lasketaanko tuo lanka- vai radiopuhelimeksi (ks. Wiki)? Veikkaan, että lanka-

Äsh, kyllä se on kuitenkin langaton.

^^ Eikö tuo, että 'äiti soitti lankapuhelimella' voisi sisältää myös sen, että olisi voinut 'äiti soittaa myös langattomalla tai vaikka kännykällä', sen lisäksi että lapselle kodin puhelin olisi ollut pelkkä puhelin - jos se olisi ollut ainoa? Nyt sitten soitti lankapuhelimella, ei 'puhemella'.. Olisi myös riittänyt pelkästään 'äiti soitti poliisille'. Mutta kun soitti nimen omaan lankapuhelimella, niin voi lukea suoraan, että lapsi teki erottelun erilaisten puhemilien välillä.

Minä mietin kuinka tarkkaan tuolla huushollissa on voitu edes yrittää paikallistaa langattoman laturi-tukiasemaa kaiken rojun alta. Etsittiinkö sellaista edes? Miksi olisi etsitty?

Äidilläni oli aikanaan boheemi ystävä, joka etsi lankapuhelimensa kopeloimalla johtoa pitkin eteisen pistokkeesta jatkojohdetulle puhelimelle....

Jo 80-luvun lopussa oli hyvin toimivia langattomia joita pystyi ottamaan pihallekin vaikka "asema" jäikin sisälle. Piti vaan sitten jossain vaiheessa viedä taas lataukseen. Ja sitten on niitä lankapuhelimia jossa on hyvin pitkän vaikka 10 metrisen johdon päässä vaan luuri. Etsiessäni googlella lankapuhelin-kuvaa niistä moni näytti olevan sijoitettu kuvissa makkariin

tässä pari "lankapuhelinta netistä...