Professori Kari S. Tikka surmattiin kotiinsa - Hki 25.5.2006

[viivahattu]

Toisaalta Tikalla oli sen verran selkeä tilanne perinnönjaollisesti, että testamentti ei periaatteessa olisi ollut edes tarpeellinen. Vanhemmat kuolleet, ei omia lapsia, yksi sisarus jolla yksi lapsi. Siinä saa vaikka mikä yhdistys yrittää vaikka mitä, perintö menee joka tapauksessa itsestäänselvästi näille ainoalle kahdelle lähisukulaiselle, joilla perintökaaren mukainen oikeus siihen on. Uskon toki, että testamentti on vaikka ihan vain varmuuden vuoksi ollut. Tikka oli selvästi myös henkilökohtaisen talouden asioissa skarppi kaveri eikä luultavasti olisi sellaista helposti hoidettavaa asiaa jättänyt tekemättä. Ei se pelkästään proffan palkasta säästötilille laittamalla ollut miljoonien tai jopa kymmenien miljoonien omaisuutta kartuttanut, kyllä se on vaatinut pitkäjänteistä ja menestyksellistä sijoittamista.

[ed_gein]

Täysin mielipuolista touhua.
Elinkautinen olisi ollut oikea tuomio ja mielummin laitettu lusimaan kotimaihinsa ja piste

Ei vaan Tikka sai mitä tilasi.

[Private dick]

Ei vaan Tikka sai mitä tilasi.

Nyt on kyllä selityksen paikka. Mitä ajatelet/tarkoitat kun sanot hänen tilanneen kuolemansa?
Toivottavasti tulee jotain syvällisempää kuin että vihaat homoja.

[L.Salander]

Kapellimestarin ketjussa joku tuumasi, että Tikka oli käyttänyt toista näistä tappajistaan hyväksi 14-vuotiaasta saakka tms. Onko totta?
Olisi hyvä tietää faktaa.
Jos tuumaus on totta, eipä edes harmita hänen kuolemansa. Miten älykäs ja viisas mies sortuu hyväksikäyttämään alaikäisiä, kun tietää sen olevan laitonta? Ylimielisyys? Kaikkivoipaisuuden harha?

[Kalle-Ville]

Kapellimestarin ketjussa joku tuumasi, että Tikka oli käyttänyt toista näistä tappajistaan hyväksi 14-vuotiaasta saakka tms. Onko totta?

Tappajista toinen on venäläissyntyinen ja toinen virolaistaustainen, joista molempia vaadittiin karkotettavaksi Suomesta, joten he eivät varmaan ole edes tuonikäisinä olleet Suomessa.

[viivahattu]

Kapellimestarin ketjussa joku tuumasi, että Tikka oli käyttänyt toista näistä tappajistaan hyväksi 14-vuotiaasta saakka tms. Onko totta?

Tappajista toinen on venäläissyntyinen ja toinen virolaistaustainen, joista molempia vaadittiin karkotettavaksi Suomesta, joten he eivät varmaan ole edes tuonikäisinä olleet Suomessa.

Periaatteessa se olisi voinut olla vironinkeriläinen, tekohetkellä 23-vuotias Zukov, koska ei Suomessa asuvilla virolaisilla muutenkaan ole edes ennen Viron EU-jäsenyyttä ollut mitään ihmeempää pakottavaa tarvetta hakea itselleen tai lapsilleen Suomen kansalaisuutta. Koiviston paluumuuttolain turvin Suomeen saapuneilla inkeriläisillä vielä vähemmän. Minä en kuitenkaan tähän usko, että Tikka olisi kumpaakaan näistä käyttänyt alaikäisinä hyväkseen, koska miksi ihmeessä vähintäänkin hyväksikäytetyn tekijän puolustus ei olisi asiaa nostanut esiin oikeudenkäynnin aikana?

[Kalle-Ville]

↑

Olet oikeassa. Täällä liikkuu aivan käsittämättömiä huhuja, kun ihmiset eivät kykene ajattelemaan asioita edes vähäisessäkään määrin järkevällä tavalla.

[ed_gein]

Ei vaan Tikka sai mitä tilasi.

Nyt on kyllä selityksen paikka. Mitä ajatelet/tarkoitat kun sanot hänen tilanneen kuolemansa?
Toivottavasti tulee jotain syvällisempää kuin että vihaat homoja.

Jos lähtee nuoria poikia vokottelemaan homobaareista hieman ennen sen sulkemisaikaa eikä katso keitä mukaansa ottaa vaan ajattelee omaa seksinautintoaan, niin tuo saattaa olla lopputulos. Toki sama saattaa käydä myös heteroille.

[viivahattu]

Jos lähtee nuoria poikia vokottelemaan homobaareista hieman ennen sen sulkemisaikaa eikä katso keitä mukaansa ottaa vaan ajattelee omaa seksinautintoaan, niin tuo saattaa olla lopputulos. Toki sama saattaa käydä myös heteroille.

Ai nyt "varma" tieto siitä, että Tikka olisi toista tekijöistä käyttänyt hyväkseen jo tämän ollessa 14-vuotias vaihtuikin sutjakasti siihen, että jos homomies yrittää iskeä itselleen seuraa homobaarista, niin "saa mitä tilaa" kun lähteekin henki? Ei jumalauta. Ei se käsittääkseni ole ketään mukaansa pakottanut sieltä baareista, ja homopiireissä ovat hyvinkin yleisiä tuollaiset kuviot, että vanhemmalla miehellä on nuorempi kumppani/poka.

[ed_gein]

Jos lähtee nuoria poikia vokottelemaan homobaareista hieman ennen sen sulkemisaikaa eikä katso keitä mukaansa ottaa vaan ajattelee omaa seksinautintoaan, niin tuo saattaa olla lopputulos. Toki sama saattaa käydä myös heteroille.

Ai nyt "varma" tieto siitä, että Tikka olisi toista tekijöistä käyttänyt hyväkseen jo tämän ollessa 14-vuotias vaihtuikin sutjakasti siihen, että jos homomies yrittää iskeä itselleen seuraa homobaarista, niin "saa mitä tilaa" kun lähteekin henki? Ei jumalauta. Ei se käsittääkseni ole ketään mukaansa pakottanut sieltä baareista, ja homopiireissä ovat hyvinkin yleisiä tuollaiset kuviot, että vanhemmalla miehellä on nuorempi kumppani/poka.

Jos Tikalla oli rahaa ostaa itselleen seksiseuraa, niin eikös se ole hyväksikäyttöä? Näinhän niille sugardaddyille sanotaan. Homopiireissä vanha irstas ukko ja nuori poika on niin hellää ja herkkää toisin kuin heterojen keskuudessa.

[viivahattu]

Jos Tikalla oli rahaa ostaa itselleen seksiseuraa, niin eikös se ole hyväksikäyttöä? Näinhän niille sugardaddyille sanotaan. Homopiireissä vanha irstas ukko ja nuori poika on niin hellää ja herkkää toisin kuin heterojen keskuudessa.

Ei, vaan se on kaupallinen transaktio, jos näin on käynyt ja osapuolet ovat olleet vapaaehtoisia ja täysikäisiä. Alaikäisen paneminen taas on rikos riippumatta siitä, liikkuuko raha vai ei. Sinähän olit niin varma siitä, että Tikka on toista surmaajistaan käyttänyt hyväkseen jo tämän ollessa 14-vuotias. Osaatko selittää, miksi tämän tekijän puolustus ei sitä nostanut esiin, vai oliko kyseessä ihan iitse keksimäsi juttu?

Ei sekään muuten ole heteroiden parissa ihan tuntematon ilmiö, että rikas ja/tai kuuluisa mies saa naisia, joihin ei persaukisena tavan tossavaisena olisi mitään jakoa. Katkeroidutaanko yhdessä siitä?

[Oikeus ennen kaikkea]

PPK 2008

Tunnettu oikeustieteen professori henkirikoksen uhriksi
Ralf-Erik Sjöström, FM, toimittaja, Raisio.

Helsingin keskustassa Punavuorenkadulla sijaitsevan kiinteistön huoltomies hälytti poliisin hieman keskiyön jälkeen sunnuntaina toukokuun 28. päivänä 2006. Talossa asuva professori Kari Tikka ei ollut ilmestynyt helatorstaina balettiesitykseen eikä perjantaina sovitulle työlounaalle. Koska täsmällisyydestään tunnettua professoria ei ollut tavoitettu pariin päivään puhelimitsekaan, olivat hänen huolestuneet ystävänsä sopineet, että he kävisivät Kurjen asunnolla lauantaina. Tämä ei avannut ovea eikä asunnosta kuulunut liikettä. Ystävät lähtivät pohtimaan tilannetta läheiseen kahvilaan. He palasivat asunnolle illalla, jolloin havaitsivat, että keittiössä paloi valo. Tästä huolestuneena he soittivat hätäkeskukseen, josta neuvottiin odottamaan ensi viikkoon, olihan nyt lauantai-ilta. Koska professorista ei ollut kuulunut niin moneen päivään, eivät he halunneet odottaa pitempään, vaan ottivat yhteyden kiinteistön huoltomieheen.

Avattuaan oven yleisavaimellaan huoltomies oli huomannut suljetussa väliovessa veriroiskeita.
Asuntoon katsomattakin hän ymmärsi, ettei kaikki ollut niin kuin piti, minkä vuoksi hän sulki asunnon oven ja soitti aikailematta poliisille. Kello oli tuolloin kymmenisen minuuttia yli puolenyön.
Ensimmäisenä paikalle saapuneen järjestyspoliisin partion 103 kaksi poliisia astuivat asuntoon. He löysivät kuolleen miehen eteisen lattialta. Vainajan päässä oli merkkejä ulkoisesta väkivallasta. Asunnossa ei ollut muita ihmisiä. Poliisit panivat lisäksi merkille, että asunnon verhot olivat kiinni ja eteisessä, keittiössä sekä ruokatilassa paloivat valot. Koska asunnosta löytynyt vainaja mitä ilmeisimmin oli joutunut väkivallan kohteeksi, ilmoitti järjestyspoliisin partio tapahtumasta Helsingin rikospoliisin väkivaltarikosyksikölle. Paikalle lähti kaksi päivystävää tutkijaa kello 00.40. Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin paikalle saapui vielä yksi tutkija rikospaikan teknistä tutkintaa varten. Aivan ensimmäiseksi hän tallensi videolle asunnon kaikki tilat, neljä huonetta ja keittiön. Tämän jälkeen voitiin aloittaa itse tekninen tutkinta. Myös muu tutkintatyö aloitettiin välittömästi täydellä voimalla. Niin kutsutun city-ryhmän avusta mana ryhdyttiin kuulemaan vielä yön aikana kaikkia talossa asuvia. Päivystävä oikeuslääkäri pääsi tekemään ruumiinkatselmuksen teknisen tutkinnan edettyä sellaiseen vaiheeseen, että tämä oli mahdollista tutkinnan siitä kärsimättä. Tässä vaiheessa vainaja oli myös tunnistettu, hän oli asunnon omistaja, professori Kari Tikka.

Kuka oli professori Tikka, Kari Sulo
Tikka syntyi Lahdessa 1944. Vanhempien lisäksi perheeseen kuului neljä vuotta vanhempi veli. Perheen äiti kuoli niinkin varhain kuin 1946 ja isä 1953. Isän kuoleman jälkeen veljesten tiet erosivat, vanhempi veli muutti isän sisaren luo Kajaaniin Karin jäädessä edesmenneen isänsä uuden vaimon, äitipuolensa, luokse Lahteen.
Vuonna 1962 Kari Tikka muutti opiskelemaan Helsinkiin, jossa hän suoritti juristin ja ekonomin tutkinnot. Tikka oli erityisen lahjakas.
Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi alle 30-vuotiaana ja muutamaa vuotta myöhemmin, hänen ollessaan 31 vuotta vanha, hänet nimettiin Helsingin yliopiston finanssioikeuden professoriksi. Tässä virassa, jota hän hoiti kuolemaansa saakka, hän ehti olla vaikuttamassa muun muassa oikeustieteen koulutuksessa sekä sen kehittämisessä maassamme. Hän kirjoitti joukon tieteellisiä artikkeleita sekä kirjoja. Kuriositeettina mainittakoon, että hänen, verotusta käsittelevä väitöskirjansa vuodelta 1972, oli aikanaan yksi myydyimmistä väitöskirjoista Suomessa. Sitä käytetään yhä nykyäänkin oppikirjana maamme yliopistoissa ja korkeakouluissa.
Kari Tikka toimi myös jonkin aikaa Suomen Lakimiesliiton puheenjohtajana, ja hän on ollut mukana Verotus-lehden toimituskunnassa. Professori Tikka paneutui etenkin verotusta koskeviin asioihin. Ajan myötä hänestä tulikin yksi maamme johtavia veroasiantuntijoita. Hänen erityisaloinaan oli yritysverotus ja pääomaverotus. Hän oli mukana lukuisissa lainvalmistelutyöryhmissä ja oli osaltaan vaikuttamassa uuden verolainsäädännön kehitykseen. Lisäksi hän osallistui aktiivisesti verotuksesta käytävään julkiseen keskusteluun. Kari Tikka kannatti lämpimästi tasaverotusta, sillä hän koki, että pääomatulojen ja palkkatulojen erilainen verotus ainoastaan leventää kuilua palkansaajien ja yritysten omistajien välillä.
Sen lisäksi, että hänellä oli tärkeä asema yliopiston oman rahatalouden hoitamisessa, hänellä oli merkittäviä tehtäviä vero-oikeuden kansainvälisissä tieteellisissä järjestöissä. Professori Tikka oli suuri taiteiden ystävä. Hänen kokoelmiinsa kuului muun muassa Chagallin, Dalin, Mika-Marttissen, Miron ja Picasson teoksia. Kuvataiteen lisäksi hän oli varsin kiinnostunut baletista ja teatterista. Hän oli oppinut ja sivistynyt, tästä yhtenä todisteena oli laaja kirjakokoelma. Ystävien kertomaa Hänen ystävänsä pitivät häntä avoimena maailman kansalaisena.
Esitutkinnassa poliisi kuuli todistajana Kari Tikan pitkäaikaista ja läheistä ystävää saadakseen tietää enemmän siitä, millainen ihminen professori Tikka oli. Todistaja osasi edellä mainitun lisäksi kertoa muun muassa, ettei Tikka juurikaan puhunut tunteistaan, lähinnä hän kielsi ne. Hänen kerrottiin suhtautuneen tunteellisuuteen ylimielisesti, minkä vuoksi joku professoria tuntematon henkilö oli kuvaillut tätä sanoilla "kyyninen paska".
Nuoruudesta asti Tikalla oli ollut tarve päteä ja hän panosti kaiken energiansa uraansa. Todistaja arveli tämän osittain johtuvan siitä, että Kari Tikalla oli tarve kompensoida homoseksuaalisuuttaan. Vaikkei tämä koskaan peitellyt taipumustaan, ei hän sitä myöskään tuonut esille. Se oli hänen yksityisasiansa. Kari Tikka saattoi avoimuudestaan huolimatta vaikuttaa myös hieman varovaiselta ja pelokkaalta, lisäksi hänen suhtautumisensa omaan kehoonsa oli estynyt.
Todistajan kuultua, että hänen ystävänsä oli menehtynyt väkivallan uhrina, hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, ettei Karilla ollut mitään mahdollisuutta tehdä vastarintaa. Lukuisat olivat ne kerrat, jolloin hän oli koettanut saada Tikan harrastamaan liikuntaa, tuloksetta. Kari Tikka ei suostunut kuntoilemaan. Professori Tikalla oli eräs onneton naisihailija, joka oli vuosien ajan koettanut ottaa tähän yhteyttä. Miehellä ei ollut mitään suhdetta naisen kanssa, vaikka tämä lähetti hänelle säännöllisesti rakkauskirjeitä. Tikan mielestä juttu oli lähinnä huvittava samalla, kun se toisaalta oli hieman kiusallinen. Nainen ei kuitenkaan häirinnyt häntä sen suuremmin, sillä hän ei koskaan ollut koettanut tavata professoria vasten tämän tahtoa. Ei ollut mitenkään tavatonta, että Kari Tikan työpäivät venyivät pitkälle yöhön, ja hän saattoi nukkua vain pari tuntia. Kerran, pari viikossa hän lopetti työnteon kotonaan vasta myöhään yöllä, minkä jälkeen hän lähti piipahtamaan lähistöllä sijaitsevassa ravintolassa ennen sen sulkemista. Ravintolassa hän käyttäytyi aina erittäin korrektisti, mutta hänellä ei ollut mitään sitä vastaan, että joku halusi lähteä hänen mukaansa, vaikkei hän seksuaalista suuntautumistaan tyrkyttänytkään. Kotonaan hän oli vieraan varainen isäntä ja tarjosi juotavaa vieraansa niin halutessa. Hän saattoi myös ehdottaa lähempää kanssa käymistä. Itse hän oli sangen pidättyväinen alkoholin suhteen eikä koskaan juonut itseään humalaan. Hän otti lasillisen seuraksi.
Tikka oli sosiaalinen ja hänellä oli laaja ystäväpiiri. joka oli hänelle tärkeä ja josta hän oli ylpeä. Hän kutsui usein kotiinsa vieraita, joista moni oli yhteiskunnassamme korkeassa asemassa, tavalla tai toisella. Tämän vuoksi hänen baarikaappinsa oli hyvin varusteltu ja sisälsi kalliita juomia sekä savukkeita ja sikareita. Hän tutustui mieluusti uusiin, mielenkiintoisiin ihmisiin. Tavallisiin ihmisiin hän suhtautui kuin sirkuseläimiin, hieman ylimielisesti. Heidän arkiaskareensa ja heidän tapansa elää sekä rentoutua kummeksutti häntä, sillä kaikki se tuntui hänestä vieraalta ja kaukaiselta. Huolimatta siitä, että Tikka halusi olla väleissä ihmisten kanssa ja välttää kaikenlaisia kahnauksia, löytyi myös heitä, jotka eivät pitäneet Tikasta tämän kyynisyyden ja ylimielisyyden vuoksi. Vaikka kalvosinnapit ja rannekello olivat ainoat hänen kantamansa korut, joidenkin ihmisten parissa Kari Tikan hienosteleva puhetapa herätti paheksuntaa ja närää. Hänen taloudellinen tilanteensa oli vakaa ja hänellä oli usein käteistä rahaa hallussaan, joskus hän kantoi mukanaan huomattaviakin summia. Tämän lisäksi hän käytti luottokorttia ulkomailla matkustelussaan tai maksaakseen ravintoloissa, joissa hän söi mielellään. Hän ei osannut laittaa ruokaa ja söi kotioloissaan yksinomaan valmisruokia ja eineksiä. Vaikka hän joutuikin matkustamaan paljon työnsä puitteissa, hän piti matkustamisesta myös lomillaan. Todistaja oli ollut Kari Tikan seurassa lukuisilla lomamatkoilla, muun muassa Kuubassa ja Thaimaassa.

Tikka lähti Punavuorenkadun varrella sijainneesta kodistaan usein vasta pikkutunneilla kohti tuttua ravintolaa.jpg (301.04 KiB) Katsottu 2606 kertaa

Viimeisen illan tapahtumat
Torstain vastaisena yönä toukokuun 25. päivänä 2006 professori Tikka lähti kotoaan tapansa mukaan Punavuorenkadulta läheiseen Don’t Tell Mama, eli DTM-ravintolaan, joka sijaitsi Isolla Roobertinkadulla. Kuten yleensä, hän oli liikkeellä pikkutunneilla. Eräs tuttava muisti nähneensä Tikan saapuvan ravintolaan vasta kolmen paikkeilla aamuyöstä. He juttelivat puolisen tuntia, jona aikana monet henkilöt tervehtivät Tikkaa ohimennen.
Kun ystävykset valo merkin aikaan olivat lähdössä kumpikin tahoilleen, eräs nuori mies tuli tervehtimään Tikkaa. Todistajan mukaan vaikutti siltä kuin Tikka ja kyseinen nuorukainen olisivat tunteneet toisensa entuudestaan. Hän pani merkille, että nuorukainen pyysi rahaa johonkin tarkoitukseen. Jokin miehessä herätti todistajan ajattelemaan, että seura ei ollut parasta mahdollista Tikalle. Nuo kaksi lähtivät diskoon, jossa todistaja näki heidät pöydässä keskustelemassa kolmannen henkilön, nuoren miehen kanssa. Lähtiessään ravintolasta vähän ennen neljää todistaja tuli ajatelleeksi, että voisi pyytää Tikkaa seurakseen yömyssylle tai ainakin kulkea samaa matkaa Tikan kotiovelle, niin kuin heillä oli tapana joskus tehdä innokkaasti jutellen. Tikka vaikutti kuitenkin uppoutuneen keskusteluun nuorukaisten kanssa, joten todistaja heilautti vain Tikalle kättään hyvästiksi.
Eräs ravintolan järjestyksenvalvojista kertoi tuntevansa Tikan hyvin, sillä tämä oli kanta-asiakas, jolla oli tapana käydä ravintolassa kutakuinkin joka viikonloppu. Tyypillistä Tikalle oli, että hän saapui aina varsin myöhään, tuona kohtalokkaana iltana todistaja oli nähnyt Kari Tikan vasta tämän lähtiessä kotiin. Kello oli tuolloin noin puoli neljä. Tikan seurassa oli kaksi tai kolme miestä ja seurue puhui keskenään englantia, mistä todistaja päätteli miesten olevan ulkomaalaisia. Vahtimestari ei tuntenut näitä miehiä entuudestaan eikä kyennyt kuvailemaan miehiä kovinkaan tarkasti, sillä oli nähnyt heidät vain takaapäin. Poikkeuksellista tilanteessa oli se, että Tikan tapana oli tulla ja lähteä yksin.

Kolmikko lähti ravintola DTM.stä jatkoille Tikan asuntoon.jpg (265.25 KiB) Katsottu 2606 kertaa

Nuorten illanvietto
Keskiviikkona toukokuun 24. päivänä ystävykset Tanja, Mika-Martti ja Aleksandr sopivat tapaavansa Helsingin rautatieasemalla kello 21.00 ja 21.30 välillä. Sieltä he lähtivät erääseen Erottajalla sijaitsevaan ravintolaan, josta matkaa jatkettiin Eerikinkadulla sijaitsevaan paikkaan nimeltä Stuff. Tässä kohdassa iltaa Tanja jättäytyi kaverusten seurasta. Nuorukaiset jatkoivat illanviettoaan valomerkkiin asti. Kello oli tuolloin kaksi.
Tämän jälkeen he suuntasivat kulkunsa DTM-ravintolaan Isolle Roobertinkadulle. Ravintolassa miehet jatkoivat juhlimistaan yhdessä Aleksandrin tunteman miehen seurassa, joka lähti ravintolasta vain hieman ennen valomerkkiä. Tuolloin Aleksandr oli havainnut Tikan, jonka hän tunsi entuudestaan. He olivat tavanneet toisensa noin vuosi takaperin, jolloin Aleksandr oli käväissyt Tikan kotonakin. Myös Tikka muisti vanhan tuttavuuden, eikä aikaakaan, kun kolmikko keskusteli eloisasti keskenään. Nuorukaiset olivat aika tavalla juovuksissa, kun taas Tikka oli energiajuomaan pidättäytyneenä vesiselvä.
Valomerkin jälkeen Tikka kutsui nuorukaiset luokseen viskille, ja nämä ottivat kutsun vastaan. Tikan luona vieraat nauttivat alkoholia ja pelasivat korttia, räsypokkaa, jossa häviäjän oli luovuttava jostain vaatekappaleestaan. Muutamaan otteeseen Tikka ehdotti vierailleen seksuaalista kanssakäymistä, mihin nämä eivät suostuneet, sillä jo asunnolle kävellessään he olivat päättäneet olla suostumatta seksiin. Heidän tarkoituksenaan oli päästä käsiksi professorin rahoihin ja viinoihin. Aamu alkoi sarastaa, eikä yö ollut sujunut miesten käsikirjoituksen mukaan.
Mika-Martti ja Aleksandr eivät olleet rikastuneet eikä professori ollut saanut kaipaamaansa seksuaalista tyydytystä, edes maksua vastaan. Tikka pyysi miehiä poistumaan, sillä hänen oli oltava eräässä tärkeässä tapaamisessa vain muutaman tunnin kuluttua. Aleksandr meni eteiseen pukeutuakseen, kun Mika-Martti katosi hetkeksi ja ilmestyi kädessään pyyhkeeseen kääritty viinapullo.
Varoittamatta Mika-Martti löi Kari Tikkaa pullolla päähän, minkä seurauksena professori vajosi lattialle. Tikka koetti paeta asunnosta portaikkoon, ja hänen onnistui huutaa apua joitakin kertoja. Tuolloin Aleksandr tarttui häntä kurkusta saadakseen hänet vaikenemaan. Tikka kaatui selälleen, jolloin Aleksandr alkoi Tikan viereen polvistuneena lyödä häntä kasvoihin ja potkia polvellaan. Jonkin ajan kuluttua Mika-Martti palasi eteiseen ja koska Tikka vaikutti olevan yhä elossa, vaikkakin henkihieverissä, Mika-Martti alkoi uudestaan lyödä häntä pullolla päähän säestäen iskujaan potkuilla vartaloon. Aleksandr kuristi uhriaan kurkusta, kunnes tämä ei enää vaikuttanut olevan elossa. Varmistuttuaan Tikan todellakin kuolleen tunnustelemalla hänen kaulavaltimonsa pulssia nuorukaiset päättivät alkaa penkoa asuntoa. Varastettuaan alkoholia, tupakkaa, kantasormuksen, eri maiden valuuttaa, veitsen, kiikarin ja videokameran miehet poistuivat asunnosta. Kello oli tuolloin noin puoli yksitoista aamulla. Asunnon jokainen huone oli pengottu ja lattialle oli viskottu paljon tavaraa ja irtaimistoa, kaikkialla lojui kymmenittäin alastomia miehiä esittäviä valokuvia.

Mika-Martti iski professoria päähän pyyhkeeseen käärityllä viinapullolla.jpg (242.12 KiB) Katsottu 2606 kertaa

Rikospaikkatutkinta
Poliisi aloitti aikailematta tapauksen tutkinnan. Ensisijaisen tärkeää oli määrittää kuolinaika.
Oikeuslääkäri teki ruumiinkatselmuksen kello 5.50 aamulla 28. toukokuuta vainajan löytöpaikalla asunnossa.
Ruumiin ympärillä eteisessä oli useissa paikoissa veriroiskeita, veripisaroita ja verisiä pyyhkäisyjälkiä niin ulko-ovessa ja sen pielissä kuin molemmilla puolilla sisäovea, eteisen seinillä ja niillä olevissa tauluissa, katossa ja lattialla. Kylpyhuoneen oven läheisyydessä oli osittain verisiä kengänjälkiä. Vainaja makasi selällään eteisen lattialla yllään lilan värinen paitapusero ja mustat bokserit. Pään ja yläruumiin alla oli lammikko osittain jo kuivunutta verta, vainajan vaatteissa oli joitakin veripisaroita, seinässä pään vieressä verta oli enemmän. Tekijät olivat viskoneet vainajan peitoksi läheisestä vaatekaapista ja naulakosta vaatteita. Vainajan pää oli kääntyneenä vasemmalle siten, että vasen korva oli lattiaan, vasen jalka oli osittain koukistuneena oikean ollessa suorassa. Vasen käsi oli taipuneena vartalon vieressä siten, että sormet osoittivat kaulaa kohti, oikea käsivarsi oli ojentautuneena vartalon läheisyydessä kämmen lattiaan. Ruumiin jalkojen vieressä oli veriset silmälasit, joiden toinen aisa oli irronnut ja toinen linssi vahingoittunut.
Vainajan päässä oli kolme repeämää, murtumia oli havaittavissa päälaella, otsassa sekä kasvoissa. Nämä vammat olivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä aiheuttaneet myös kallon sisäisiä vammoja, jotka puolestaan olivat kuolettavia. Vammojen ulkonäöstä voitiin päätellä, että ne oli aiheutettu raskaalla ja tylpällä esineellä.
Uhrin kaulassa oli merkkejä hankautumasta ja silmien verkkokalvoilla oli veren purkaumia, mikä viittasi siihen, että uhria oli mahdollisesti kuristettu.
Oikeuslääkäri totesi lisäksi, että vainajan käsivarsissa ja käsissä oli joitakin mustelmia ja hankaumia, jotka vaikuttivat syntyneen uhrin puolustautuessa. Selkäpuolen lautumat vastasivat ruumiin asentoa ja alustaa. Kuolonkankeus tuntui suurissa nivelissä, ja vatsan vasemmalla puolella oli havaittavissa merkkejä alkaneesta mätänemisestä.
Ruumiin lämpötilaksi mitattiin 22,9 astetta kello 6.20, lämpötilaksi asunnon lattianrajassa mitattiin vastaavana hetkenä 18,3 astetta. Lääkäri arvioi vainajan menehtyneen 24. ja 26. toukokuuta välisenä aikana. Ruumis kuljetettiin oikeuslääketieteen laitokselle, kun siitä oli otettu vielä DNA-näytteitä.
Vainajalle tehtiin seuraavana päivänä oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, jossa voitiin vahvistaa välittömäksi kuolinsyyksi monipuoliset kallon murtumat sekä niistä seuranneet aivokudoksen repeämät ja käsin kuristaminen.
Tarkemmin määriteltynä kyseessä olivat tylpän esineen aiheuttamat neljä vammaa otsan ja päälaen seutuvilla, lisäksi otsassa ja päälaessa oli pirstaleinen kallomurtuma, joka eteni molempien silmäkuoppien kautta vasempaan ohimoluuhun asti.
Oletettavasti käsin kuristamisesta johtuneita vammoja oli kieliluun ja kurkunpään murtumat, jotka oli aiheutettu uhrin yhä eläessä, lisäksi kudoksissa oli havaittavissa verenpurkaumia.
Poliisin tekniset tutkijat tutkivat asunnon läpikotaisin ja ottivat sieltä lukuisia näytteitä lähempää keskusrikospoliisin laboratoriossa tehtävää tutkimusta varten. Tekijät olivat penkoneet jokaisessa huoneessa kaappeja ja muita säilytystiloja sekä viskelleet näiden sisältöä lattialle. Kaikkialla lojui aiemmin mainittuja valokuvia. Avonaisen ruokatilan pöydällä ja lattialla lojui tyhjiä savukekartonkeja, sikarilaatikoita sekä viinapullojen pahvikääreitä. Olohuoneen ikkunan luona olevalla sohvalla oli mustat Calvin Klein -merkkiset veriset farkut sekä verinen vaaleanpunainen käsipyyhe. Eteisen peilipöydällä oli viinapullo.



Tekijät jäävät kiinni
Poliisille selvisi varsin nopeasti, että professorilla oli tapana käydä säännöllisesti DTM-ravintolassa.
Haastateltuaan ravintolan henkilökuntaa sekä tutkittuaan läheisen valvontakameran kuvanauhaa poliisi saattoi varmistua, että Tikka oli kyseisen aamun pikkutunneilla poistunut kantakapakastaan kahden nuoren miehen saattelemana.
Vielä samana iltana, sunnuntaina 28. toukokuuta 2006 kello 21.30, poliisi pidätti kolme miestä itähelsinkiläisestä Vuosaaren kaupunginosasta, Leikosaarenkuja 4:n pihasta. Yksi miehistä vapautettiin seuraavana päivänä, sillä hänellä ei ollut rikoksen kanssa mitään tekemistä. Kahden muun miehen asuntoihin tehtiin kotietsintä, jossa löydettiin suuria määriä alkoholia ja tupakkatuotteita, joiden epäiltiin olevan peräisin Kari Tikan asunnolta.

Kuulustelut
Sunnuntai-iltana poliisi pidätti Mika-Martti Zukovin ja Aleksandr Ioninin. Heitä alettiin kuulustella seuraavana päivänä, maanantaina.
Ensimmäisessä kuulustelussa pidätetyistä vanhempi, 23-vuotias Mika-Martti kertoi, että oli syntynyt Virossa. Hän oli kuitenkin asunut Suomessa jo 14 vuotta, eikä näin ollen tarvinnut tulkkia avukseen. Hän kertoi asuvansa niin sanotussa kimppakämpässä Helsingin Pursimiehenkadulla. Miehen kansalaisuus jäi epäselväksi eikä hän kyennyt kertomaan asuntonsa tarkkaa sijaintia tai osoitetta, sillä hän oli asunut Helsingissä vasta kolmisen viikkoa. Tätä ennen hän oli ollut Levillä, jossa oli tehnyt ravintola-alan töitä.
Miehistä nuorempi, 19-vuotias Aleksandr, kertoi syntyneensä Venäjällä ja että hänellä oli yhä Venäjän kansalaisuus, vaikka hän oli muuttanut Suomeen äitinsä kanssa jo 1998. Koska hänkin sanoi osaavansa suomea, ei tähänkään kuulusteluun tarvittu tulkkia. Aleksandrilla ei kertomansa mukaan ole mitään ammattia. Hän asui siinä osoitteessa, jonka pihasta heidät pidätettiin.

Mika-Martin kertomus
Ensimmäisen kuulustelun aikana Mika-Martti kertoi, mitä oli tehnyt edeltävän viikon keskiviikosta pidättämishetkeen asti. Hän kertoi olleensa keskiviikkoillan ja sitä seuraavan yön majapaikkanaan olevassa kimppakämpässä. Seuranaan hänellä oli kertomansa mukaan ollut ystävänsä Aleksandr, jonka sukunimeä hän ei kuitenkaan tiennyt. Asunnossa oli lisäksi Mika-Martin naispuolinen työkaveri. Muita kämppäkavereita ei näkynyt tuon illan ja yön aikana. Jossain kohdassa tuon illan aikana hän muisteli käyneensä Aleksandrin kanssa jossain kaupassa, mutta muilta osin he olivat olleet asunnolla juomassa olutta ja siideriä. Seuraavana iltana, torstaina, Mika-Martti kertoi käyneensä Aleksandrin ja erään toisen kaverin kanssa Rautatieaseman läheisyydessä olevassa baarissa, josta he lähtivät vasta valomerkin jälkeen. Kolmikko palasi asunnolle, söi ja kävi nukkumaan. Perjantaista sunnuntai-iltapäivään Mika-Martti kertoi viettäneensä nukkuen ja oleillen pääasiassa asunnollaan. Sunnuntai-iltapäivällä hän lähti kaverinsa kanssa Aleksandrin luo Vuosaaren, jossa he viettivät iltaa syöden, seurustellen ja katsoen televisiota. Palan painikkeeksi nautittiin siideriä, kunnes poliisit tulivat ja pidättivät heidät. Mika-Martti ei kyennyt vastaamaan tarkasti, millaisissa ravintoloissa hänellä oli tapana käydä, eikä hän osannut kysyttäessä nimetä tai osoittaa kartalta paikkoja, joissa oli mahdollisesti käynyt. Huolimatta siitä, että hänelle oli kuulustelun aluksi kerrottu, mistä jutussa on kyse, hän kiisti osallisuutensa ja piti kiinni kertomuksesta, jonka mukaan hän oli ollut asunnollaan ystäviensä seurassa oletettuna surmahetkenä.

Aleksandrin kertomus
Aleksandr kertoi ensimmäisessä kuulustelussa tavanneensa keskiviikkona, 24. toukokuuta Mika-Martin ja Tanjan Helsingin rautatieasemalla kello 21.00–21.30. Hän kertoi heidän kierrelleen ravintoloissa illan ai kana. Jossain vaiheessa Tanja lähti kaksikon seurasta. Illan päätteeksi Aleksandr ja Mika-Martti päätyivät DTM-ravintolaan Isolle Roobertinkadulle, jossa jatkoivat juhlimistaan. Hän kertoi heidän seurassaan olleen kolmannenkin miehen, joka kuitenkin oli poistunut ennen valomerkkiä. Aleksandr kertoi nähneensä Kari Tikan, jonka tunsi entuudestaan. He olivat tavanneet noin vuosi sitten, jolloin Aleksandr oli ollut jopa Karin kotona. Hän kertoi Tikan nytkin ehdottaneen jatkoille lähtemistä asunnolleen. Aleksandr ja hänen seurassaan koko illan ollut Mika-Martti ottivat kutsun vastaan. Vielä Tikan luo kävellessään he keskustelivat, lähtisivätkö jatkoille vai eivät. He olivat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että piipahtaisivat Tikan luo juomaan viskiä. Asunnolla Aleksandr ja Mika-Martti olivat juoneet viinaa ja pelanneet korttia aina aamuun asti. Aleksandr kertoi ottaneensa Mika-Martin kanssa puheeksi kotiin lähtemisen kello seitsemän tienoilla. Hän mainitsi Kari Tikankin sanoneet jotain töihin lähtemisestä. Aleksandr kertoi, että Kari Tikka oli sanonut, että häntä tultaisiin mahdollisesti hakemaan ennen kello yhtätoista. Aleksandrin mukaan he poistuivat asunnosta 7.15–7.30. Asunnolta lähdettyään he olivat menneet Mika-Martin asunnolle, jossa oli muitakin henkilöitä. Vielä samana iltapäivänä hän kertoi käyneensä Itäkeskuksessa tapaamassa ystäviään. Seuraavan yön hän kertoi viettäneensä Mika-Martin luona. Perjantai-iltana Aleksandr, Mika-Martti ja muutama muu olivat jälleen DTM-ravintolassa, josta lähtivät kello kolmen aikoihin aamuyöstä ja menivät takaisin Mika-Martin luo. Vasta lauantaina Aleksandr palasi kotiinsa. Sunnuntaina hän heräsi kotoaan iltapäivällä. Mika-Martti ja eräs heidän yhteinen ystävänsä tulivat Aleksandrin luo sunnuntaita viettämään. Poliisi pidätti kolmikon myöhemmin samana iltana Aleksandrin luota. Aleksandr kiisti ensimmäisessä kuulustelussa tietävänsä mitään Kari Tikan kuolemasta ja siihen johtaneista tapahtumista. Hän sanoi olevansa järkyttynyt tapauksesta, vaikkei tuntenutkaan miestä sen lähemmin.

Seuraavat kuulustelut ja tunnustukset
Mika-Martti kuulusteltiin seuraavan kerran 5. kesäkuuta. Hän ei ollut suostunut allekirjoittamaan ensimmäistä kuulustelupöytäkirjaa toukokuussa. Syyksi hän kertoi nyt, että halusi odottaa asianajajaa ja tulkkia.
Toisen kuulustelun aluksi hän myönsi olleensa Tikan asunnossa torstaina 25. toukokuuta 2006. Hän kertoi tavanneensa professorin ollessaan ystävänsä Aleksandrin kanssa ravintolassa. Hän ei tuntenut Tikkaa entuudestaan. Hän kertoi heidän poistuneen DTM-ravintolasta sulkemisajankohtana. Mika-Martti sanoi olleensa alkoholin vaikutuksen alainen, sillä oli illan ja yön aikana juonut runsaasti sekalaisia juomia, kuten oli tehnyt pitkin kulunutta viikkoa.
Professorin humalatilasta hän ei osannut esittää arviota, oletti tämänkin nauttineen. Asunnossa hän kertoi heidän jatkaneen juomistaan ja pelanneen ajan kuluksi korttia. Tilanne oli Mika-Martin kertoman mukaan jostain syystä ryöstäytynyt käsistä noin tunnin, puolentoista kuluttua. Hän kertoi lyöneensä eteisessä Tikkaa pullolla päähän kaksi kertaa. Tikka oli kaatunut lyöntien voimasta lattiaan, jossa oli maannut sätkien raajoillaan. Miehen koko ruumis oli nykinyt. Mika-Martti oli käyttänyt lyömiseen asunnosta löytämäänsä viinapulloa, joka ei ollut mennyt rikki. Ennen, heidän asunnosta poistumistaan, Mika-Martti sanoi penkoneensa paikkoja. He olivat anastaneet viinaa ja tupakkaa, jotka olivat vieneet Mika-Martin asunnolle Pursimiehenkadulle. Kuulustelussa hän kertoi myös vieneensä asunnosta koristetuppipuukon. Ystävänsä Aleksandrin tekemisistä Mika-Martti oli sangen vaitonainen ja käski kuulustelijoiden esittää kysymyksensä suoraan tälle. Muutenkin hän vaikutti vähäsanaiselta ja muistamattomalta. Syyksi tilanteen kärjistymiseen Mika-Martti sanoi professorin alkaneen tavalla tai toisella ärsyttää häntä. Hän sanoi itsesuojeluvaistonsa heränneen, vaikkei hänen tarkoituksensa missään nimessä ollut tappaa ketään. Hän sanoi kuulleensa Tikan kuolemasta vasta uutisista. Seuraavien kuulusteluiden aikana Mika-Martti oli harvasanainen. Hänellä ei ollut lisättävää edeltävään tarinaan eikä hän halunnut muistaa mitään uutta.
Tarkentavia kysymyksiä esitettäessä hän ei tiennyt tai osannut vastata tarkemmin. Hän myönsi lyöneensä pullolla ärsyynnyttyään.
Hän sanoi tarkistaneensa, että Tikka hengitti ja oli elossa. Muita yksityiskohtia Mika-Martti ei osannut tarkentaa eikä muistanut muun muassa sitä, mitä oli asunnosta anastanut. Aleksandrin osuudesta tapahtumiin hän ei vieläkään osannut kertoa.
Heinäkuun 25. päivän kuulustelussa Mika-Martti kiisti heidän keskustelleen mitään seksistä tai sen ostamisesta DTM-ravintolassa. Hän myönsi kuitenkin, että Tikka oli asunnollaan ehdottanut yhdyntää kortin peluun lomassa, mikä oli kuulusteltavan mukaan hermostuttanut häntä. Silti hän piti kiinni tarinastaan, että heidän tarkoituksensa oli ainoastaan istua jatkoilla, siis juoda ja rupatella sekä pelata korttia ja että hänen hermostumisensa oli tapahtunut vasta Tikan ehdotettua seksiä useampaan otteeseen. Hän painotti lopuksi, ettei lyömisenkään tarkoitus ollut tappaa, ainoastaan tainnuttaa, jotta he voisivat ryöstää miehen.

Aleksandria kuulusteltiin toisen kerran toukokuun viimeisenä päivänä. Tuolloin hän ei halunnut lisätä mitään edelliseen kertomukseen eikä halunnut vastata yhteenkään kysymykseen, minkä hän toi ilmi hyvin selvästi. Myöskään seuraavassa kuulustelussa, kesä kuun alussa, hän ei ollut yhteistyöhaluinen, halusi vain omien sanojensa mukaan nukkua ja rentoutua tutkintavankeuden rauhassa. Hänet palautettiin selliin pariksi tunniksi ja haettiin uudelleen kuulusteltavaksi samana iltapäivänä. Nyt hän toisti tunteneensa Tikan entuudestaan ja käyneensä tämän asunnolla joskus aikoja sitten, seksiin ei ollut viitattu tuolloin mitenkään. Hän kertoi tavanneensa Tikkaa aika ajoin, jolloin he olivat joskus ottaneet puheeksi seksipalveluiden ostamisen. Professori oli halukas maksamaan Aleksandrille tämän palveluksista. Näin oli käynyt myös tuona kyseisenä iltana toukokuussa. Aleksandr. kertoi Mika-Martin antaneen ymmärtää, että hän olisi ostettavissa, mikä ilmeisesti oli ollut se syy, että Tikka oli kutsunut heidät asunnolleen. He olivat kuitenkin sopineet, etteivät harrastaisi seksiä Tikan kanssa.
Tarkoitus oli päästä käsiksi Kurjen rahoihin ja lähteä pois. Jos rahaa ei olisi saatavana, alkoholia kuitenkin.
Aamulla kortinpeluun etenemättä sen kummempaan Aleksandr kertoi heidän olleen poistumassa, kun Mika-Martti oli ilmestynyt kädessään pullo, jolla hän oli lyönyt Tikkaa päähän kahdesti. Maahan kaatunut professori oli koettanut huutaa apua ja kontata karkuun, jolloin Aleksandr sanoi kuristaneensa häntä, jottei mies huutaisi. Samalla kuulusteltava myönsi lyöneensä ja potkineensa kuristamisen ohella. Hänen mukaansa professorissa ei näkynyt elonmerkkejä heidän lopetettuaan pahoinpitelynsä. Kurjen sydän ei lyönyt. Tämän jälkeen Aleksandr kertoi heidän kolunneen paikkoja ja anastaneen muun muassa alkoholia, tupakkaa, rahaa ja joitakin esineitä. Hän kertoi ottaneensa mukaansa asunnon avaimet, mutta heittäneensä ne roskikseen, professorin puhelimesta hän oli ottanut kuoret, sillä ne sopivat hänen omaansa. Aleksandr sanoi Tikan pelkästään vihjailleen seksin harrastamisesta kortinpeluun aikana. Hänen mukaansa professori ei suoraan ehdottanut yhdyntää. Hän ei myöskään ollut huomannut mitään ärsyyntymisen merkkejä toverissaan, päinvastoin, Aleksandr kertoi Mika-Martin sopineen professorin kanssa mahdollisesta uudesta tapaamisesta lauantaiksi.
Hän päätti kertomuksensa vakuuttamalla, ettei heidän tarkoituksensa ollut tappaa professoria, ainoastaan lyödä hänet tajuttomaksi, jottei tämä voisi huutaa apua heidän ryöstäessään asuntoa. Hän oli toivonut, että Tikka olisi lyönnin voimasta menettänyt muistinsa eikä olisi virottuaan muistanut tapahtumista mitään.

Tuomiot
Jutun oikeuskäsittely aloitettiin 26. syyskuuta 2006 ja saatiin päätökseen saman vuoden lokakuun 10. päivänä.
Kihlakunnansyyttäjä vaati käräjäoikeudessa miesten tuomitsemista murhasta ja törkeästä ryöstöstä.
Syyttäjän rangaistusvaatimuksessa sanottiin muun muassa, että syytetyt olivat yksissä tuumin tappaneet Tikan tämän asunnossa.
Tappo oli syyttäjän lauselman mukaan tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Lisäksi tekotapa ja teon kesto osoittivat selkeää surmaamispyrkimystä. Syylliset olivat olleet erityisen raakoja ja julmia ja tuottaneet uhrilleen suunnatonta tuskaa. Näin ollen rikos on kokonaisuutensa arvostellen törkeä. Ryöstön osalta syyttäjä katsoi, että se oli toteutettu suunnitelmallisesti ja sen yhteydessä oli tahallisesti aiheutettu vaikeita ruumiinvammoja, joihin uhri oli menehtynyt.
Molemmat syytetyistä kiistivät syyllistyneensä murhaan mutta myönsivät syyllistyneensä tappoon. Mika-Martti myönsi syyllistyneensä törkeään ryöstöön, Aleksandr sen sijaan kiisti tämän, hän myönsi ainoastaan osallistuneensa jonkinasteiseen anastusrikokseen.

Oikeus kuitenkin hylkäsi murhasyytteen, sillä ei voitu kiistattomasti osoittaa syytettyjen suunnitelleen surmaamista ja se totesi syytettyjen syyllistyneen tappoon ja törkeään ryöstöön, josta molemmat tuomittiin vankeuteen 11 vuodeksi. Lisäksi heidän maksettavakseen määrättiin joitakin korvauksia ja heidän anastamansa omaisuus takavarikoitiin.
Syyttäjä, Tikan veli sekä molemmat syytetyt valittivat tuomiosta, joka kuitenkin säilyi muuttumattomana ylemmässä oikeusasteessa.

Lopuksi
Vaikka tapahtuma rikoksena ei ollut mitenkään eri koinen, juttu herätti varsin suurta mielenkiintoa tiedotusvälineissä.
Suomessa ei ole mitenkään tavatonta, että joku menettää henkensä tapon uhrina ja surmaajana on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Tyypillistä tällaisille henkirikoksille on se, että ne tehdään pitkittyneen alkoholinkäytön yhteydessä hetken mielijohteesta. Lisäksi tapaus selvitettiin äärimmäisen nopeasti poliisin tehokkaan toiminnan tuloksena, joten tältäkään osin ei jutun ylenmääräiselle uutisoinnille löydy perusteita. On ihan toista, jos poliisin on turvauduttava yleisön apuun syyllisten tunnistamiseksi tai heidän olinpaikkansa selvittämiseksi.
Herääkin kysymys, olisiko tapahtumasta kirjoitettu yhtä paljon, jos uhri olisi ollut tuntematon henkilö ja lisäsikö jutun uutisarvoa professorin kuuluminen seksuaaliseen vähemmistöön?
Niin tai näin, professori Kari Kurjen kuolema oli suuri menetys sekä Helsingin yliopistolle että suomalaiselle oikeustieteen tutkimukselle ja näin ollen koko yhteiskunnalle.

[Oikeus ennen kaikkea]

Kari Sulo Tikan hauta löytyy Lahdesta:

s.21.8.1944
k.26.5.2006
Lahden vanha hautausmaa

Kari Sulo Tikka.jpg (234.23 KiB) Katsottu 1996 kertaa

[Oikeus ennen kaikkea]

ETPK

https://gofile.io/d/fpJH5l

[HerPoi]

Tämä tapaus uusimmassa rikospaikassa. Mitähän mahtaa kuulua tekijöille?