HÄKE 'nauha'

[Kuolemannaakka]

miten miehestään välittävä nainen toimisi hätätilanteessa.

Tällaisia eivät tutkijat saisi olettaa, koska ei ole mitään "miehestään välittävän naisen toimintamalleja" ja yhtä ainutta tapaa toimia missään tilanteissa. Lisäksi miestään voi vaikka vihata, mutta ei silti tapa häntä.

Puhelu alkaa, kun Jukka on hiljaa. Tämä on tuttua. Soittoaika on siten motivoitu: mies on oletettavasti kuollut. Siksi A. puhuu tappajasta heti aluksi häkelle.

Mutta huomaa se seikka, että A kertoo, että tappaja on PAIKALLA ja hakkaa hänen miestään veitsellä, siis hän kertoo häkeen, että Jukka on elossa. Miksi hän kertoisi niin, jos olettaisi, että Jukka on kuollut? Unohdit häke-puhelun ensimmäisen klassisen paradoksin.

0:24 A. sanoo sanan "Heti". Tuo on lipsahdus, luonnollinen ensireaktio äkisti kuultuihin Lahden ääniin. "Heti" ei liity mitenkään häke-keskusteluun:

0:19 Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.
0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla.
Uhri: Auuu.
0:24 Epäilty: Kyllä.Heti.

"Heti" on vastaus J:n "Annuu!"-huudolle. Kiireissään Auer siis vastaan kahteen asiaan, "Kyllä" on häkelle ja samassa lipsahtaa "Heti" J:lle.

Mielenkiintoinen ja uusi teoria, ei ihan mahdottoman kaukaa haettu. Tosin voidaan kritisoida sitä, että vaikuttiko Anneli siltä, että kuollut mies puhui hänelle? Miettikää tilannetta: olet murhannut miehesi, ja lavastat juuri hätäpuhelua, kun kuollut alkaakin huutamaan ja uhkaa langettaa elinkautisen päällesi. Kenen pokka riittää minuutin jutusteluun häken kanssa ja avun kiirehtimiseen paikalle?

Kun A. alkaa kuulla kesken puhelun J:n puhetta, hän vastaa ohimennen "Heti", muttei enää sen jälkeen viesti J:n kanssa - ollessaan puhelimessa. Hän ei huuda: "Apua tulee... Koeta kestää... Miten Jukka voit..."

Häke ei huomaa Jukan puheita tai huutoja oikeastaan koko puhelun aikana. Ainakaan niihin ei reagoida. Välissä on myös pitkä hiljainen aika häken osalta, jolloin ehkä kukaan ei ollut puhelimessa. btw. tuon tauon aikana A. lähtee J:n luo.

Niin, mistä Anneli olisi tiennyt, että ko. tauko tulee? Mitäs jos ei olisi tullut, olisiko Jukka edelleen hengissä, ja Anneli istunut vuoden tuomionsa? Tauon aikana murhaamista ei ole voinut mitenkään etukäteen suunnitella. Huutoihin reagoimattomuuden voi ymmärtää sikäli, että JOS paikalla oli ulkopuolinen murhaaja, niin olisiko kannattanut kauheasti huudella, että koita Jukka kestää, vai pitää matalaa profiilia, ettei murhaaja lähde katsomaan, kuka siellä huutelee?

A. alkaa tajuta puhelun aikana, ettei häke huomaa J:n ääniä. Niinpä alkaa kehittyä idea päästä irti puhelusta, kun perustiedot on annettu. 0:43 tulee ongelma, kun häke vaatii:


0:53 Uhri: (Sanoo joko "tuu jo" tai "huijaa")
0:54 Epäilty: Kuuleksä ku mun mieheni huutaa?
0:56 Uhri: (napsahdus) Öhh (kolahdus) Ähh.
0:59 Epäilty: Meni, lähtikse mies jo?

Tässä mielenkiintoista on A:n 0:59-ajatus. Mistä hän keksii, että "ulkopuolinen" olisi lähdössä? J:n luota kuuluu valitusta ja kolinaa, eli kaikkea muuta kuin mitä tilanteen rauhoittumiselta odottaisi. Ilmeisesti sanat ovat vain hämäystä.

Joudutaan aina päättelemään, että kaikki A:n syyttömyyteen ja normaaliin käytökseen kuuluvat lauseet ovat vain hämäystä=) J:n luota kuuluu valitusta, mutta ennen kaikkea sieltä kuuluu, että Jukka pyytää Annelia luokseen. JOS Anneli olisi syytön, niin normaali itsekseen esitetty kysymys/ajatus on se, että se mies jo lähti. Samalla lailla Anneli kysyy itsekseen hiipiessään kohti takkahuonetta n. 40 sekunnin päästä. Hyvin väkinäistä ajatella niin, että Anneli kysyy verissään maassa makaavalta Jukalta häntä tappamaan mennessään, että menikö se murhaaja jo. Varsinkin kun teorian mukaan ei halunnut edes koko kysymyksen kuuluvan Häkeen! Mitä ihmettä tällainen kysymys ajaisi? Miksei Jukka huutanut, että sinähän mua puukotit, pysy kaukana!

Samoin erikosita on kysymys 0:54. Tällä A. hakee tietoa epätietoonsa, että onko häke kuullut/kuuleeko J:n ääniä. - On huomattava, että samalla A. varmistaa, ettei häkessä ole todellakaan ketään luurissa > parantaa mahdollisuuksia luikahtaa huomaamatta J:n luo ja ehkä palata huomaamatta puhelimeen.

Kun Anneli oikein erikseen vielä kysyy, että kuuluuko miehen huudot häkeen, niin on tuo nyt outo tapa yrittää olla niinkuin mitään ääniä ei taustalta kuuluisi. Hänhän nimenomaan tässä kohdistaa Häken huomion huutoihin, jotka ovat teorian mukaan viemässä häntä kohti vankilaa. Tässä on jo kaksoishämäyksestä kyse, kun alunperin oli oikeastikin hiljaista, mutta Anneli väitti tappelun olevan käynnissä, ja nyt Anneli haluaisikin, ettei Häke kuule, kun meteliä oikeasti on... Ja minkä vuoksi Häken pitäisi reagoida taustamölyyn (hmm... mites se muuten sitten siellä nauhalla niin "hyvin" kuului, jos häkekään ei sitä kuullut...), eiväthän he Jukan kanssa puhu? Ei se mitään auta, jos he alkavat kysellä, että mitä se sun miehes siellä oikein huutaa sitten. Ei ammattimainen henkilö ala mitään avunsaannin kannalta turhia jutustelemaan, ja kyllä he huutoa ovat kaikki työssään kuulleet ennenkin. Pitää nimenomaan kohdistaa kysymykset puhelimessa olijalle, eikä kiinnittää hänen huomiotaan taustan tapahtumiin ja mahdollisesti sekoittaa häntä entisestään tai saada hänet hysteeriseksi. Sitä pois lähtemistä en kyllä Häkeltä tajua.

VAI voisiko olla niin, että Anneli apua paikalle hoputtaakseen "rukoilee", että ettekste kuule ku mun mies huutaa tuskissaan, tulkaa äkkiä apuun? Aivan normaali kysymys syyttömältä, normaalia "miehestään välittävän naisen" toimintaa tässä kohdin. Jos vain päätetään, että Anneli on syyllinen, niin tuokin lause voidaan vääntää juonitteluksi.
Ja Anneli odotteli puoli minuuttia tyhjällä linjalla, ei ollut mitään kiirettä "lähteä tonne". Ei oikein sovi sekuntiaikataululla tehtävään murhaan. Anneli tiesi, että poliisi on viiden minuutin päästä paikalla! Koko suunnitelma täysin levällään, lapsi jaloissa, ei minkäänlaista aikaa piilotella astaloa (joka oli mikä ja missä??) ja puhdistaa itseään enää. Silti tuhlasi aikaa puhelimessa.

Välillä 1:48 - 1:52 A. valitsee astalon.

Mistä hän sen valitsee? Onko monellakin takkahuoneessa sorkkarauta sopivasti, että juuri niiden parin sekunnin aikana, kun sitä tarvitaan, se löytyy käsille?

2:38 Lapsi: Äiti tuu.
2:39 (kolahdus)
2:39 Lapsi: Nyt siel puhutaa taas.
2:41 (metallinen ääni + vaimeampi kolahdus).
2:42 Epäilty: Onksielt tulos joku?


Lihavoidusta kohdasta arvelen, että siinä J:n luota tullut A. laittaa astalon hieman piiloon. Astalossa on metallinen pää, joka kolahtaa ensin esim. hyllyn tai kaapin päälle, ja kun A. päästää kädensijan, niin se kolahtaa perästä. Kyseessä voisi olla vasara, joka laitetaan kiireellä hyllylle tms.

Jos lapsi sanoo kohdassa 2:38 Äiti tuu, niin se tarkoittaa sitä, että äiti on hänen näköpiirissään eikä missään toisessa huoneessa. Muutenhan hän olisi huutanut. Häke kysyy, onko paikalla muita aikuisia: On äiti, vastaa lapsi. Ei sano esim, että on äiti, mut se meni makkariin. Äiti on paikalla ja hänet voi pyytää puhelimeen.
Että missä vaiheessa Anneli ehti Jukan murhaamaan ja olemaan 2:38 "paikalla" ja 2:42 puhelimessa, jos hänen piti vielä se verinen astalokin piilottaa (miksei tästä pöydälle laskemisesta jäänyt muuten verijälkeä?).
Minun mielestäni nuo 2:41 äänet tulevat siitä, kun tyttö ensin laskee puhelimen rinnalleen äitiään kutsuessaan ja sitten siitä, kun äiti ottaa luurin käteensä. Siitähän kuuluu kolahdus.

Nih, että kyllä tähänkin teoriaan kritiikkiä löytää melko vähällä vaivalla

[Valhalla]

Yksi vartenotettava vaihtoehto on, että Anneli perheriidan jälkeen kumautti Jukkaa halolla uhrin nukkuessa. Kun jo riidan aikana Jukka oli satuttanut itseään oven lasiin, niin hänen siinä nukkuessa Anneli saattoi keksiä tarinaa tunkeutujasta. Ilmeisen pökertynyttä aviomiestään saattoi sen jälkeen puukottaa ns huolella - joskin fileerausveitsellä siitä tuli melko sotkuista - terä katkesi ja viilsi vahingossa itseäänkin Anneliakin.

Nyt tässä vaiheessa Jukalla ei ole käsitystä mistä tai kenen toimesta hän on heräävä sekaisin, tuskissaan ja verta vuotaen ja verta jo minuuttikaupalla menetettyään. Anneli puolestaan ei pidä niin väliksi kuoleeko mies sänkyyn vai ensihoitajien käsille tai kuoleeko lainkaan - onpahan opetuksensa saanut. Melko spontaanisti lasia lisää rikkoen, paidan vaihdettuaan ja puhdistauduttuaan Anneli kehittää tarinaa tunkeutujasta ja menee soittamaan.

Samassa Jukka virkoaa kylmään ulkoilmaan, saattoi jo aiemminkin kieriskellä ja pyöriä mutta nyt puhelun alettu ja myös ääniä kuultuaan alkaa huutelemaan ja voihkimaan. Tästä syystä myös kutsuu Annelia koska ei tiedä kutsuvansa samalla surmaajaa. Annelia puolestaa "rauhoittaa", että Jukka ei tiedä mikä häneen on iskenyt. Toisaalta Anneli pettyy mielessään, jos uhrin vammat ei riitäkään ja apu ehtii ajoissa hänet pelastamaan. Anneli käy taistoa hetken mielessään jättääkö asian sikseen mutta päättääkin varmistaa Jukan hengenlähdön. Kaikki tapahtuu enemmän tai vähemmän spontaanisti eikä niin kuin jäljestä päin näyttäisi - tarkoin pohdittuna. Tarina menee kylläkin täysin läpi 1. tutkijoihin ja koska Annelia kohdellaan uhrina niin poliisi tulee karkeasti laiminlyöneeksi rikospaikkatutkinnan "juostessaan" tunkeutujan perässä. Anneli saa ns vettä myllyynsä ja syöttää tarinan jos toisenkin vielä asiansa tueksi.

Kun Anneli vielä onnistuu hävittämään todisteet ja vie tutkijoita 100-0, niin Annelinkin on helpompi käsitellä asiaa siirtämällä totuus syrjään ja omaksumalla tarinansa. Anneli elää tarinan uudelleen jossa hän ei todellakaan murskaa miehensä kalloa. Henkisestikin tarina on helpottava ja kaikesta tapahtuneesta kun vain pääsee eroon.

[Toripolliisi]

Välillä 1:48 - 1:52 A. valitsee astalon.

Mistä hän sen valitsee? Onko monellakin takkahuoneessa sorkkarauta sopivasti, että juuri niiden parin sekunnin aikana, kun sitä tarvitaan, se löytyy käsille?

Nauhalta kuuluu tuon jälkeen juoksentelua ja oven aukaisuäänikin. Eli A hakee sorkkaraudan tuulikaapista/ulko-oven takaa, jonne hän oli sen jättänyt rikottuaan oven ikkunan, josta tytär näki hänen myös hupparissaan poistuvan. Tarkempi kuvaus Miten kaikki meni - ketjussa..

[MissHolmes]

Olisi itseasiassa aika loogista hypätä ikkunasta ulos oven avaamisen sijaan. ...jottei ne sirut siirry.
Siinä vaiheessahan ei edes vielä ole kiire.
Kiire syntyy vasta lapsen heräämisestä ja sen AA saattaa nähdä ikkunasta, vaikka ei vielä poistuessaan huomaisikaan lasta.

Muistaakseni AA:n kertomuksissa ensimmäinen havainto lapsesta on puhelun alkaessa, vaikka lapsi kertoo olleensa tuolloin jalkeilla jo kolmatta kertaa. Tarkistan molemmat asiat.

Edit: tarkistuksen jälkeen ensimmäisistä kuulemisista ja kuvista:

Olohuoneessa oli verhot osittain edessä ja sälekaihdin puoliksi kiinni, mutta pimeästä ulkoa olisi kyllä nähnyt sisään valoisaan lapsen.

AA:n ensimmäinen havainto lapsesta on ensimmäisen kuulemisen mukaan puhelimeen mennessä.

Ja tuo käynti on lapselle toinen. Hän näkee isän lattialla ja palaa huoneeseensa hetkeksi. Ja tullessaan ulos kolmanen kerran, näkee huppumiehen poistuvan. Ja sitten menee puhelimeen.

[Belker]

Kuolemannaakalla on hyviä huomioita. Koetinkin lähestyä vaikeaa häke-nauhaa aika paljon intuition kannalta, koska litteroinnista puuttuu paljon tietoa. Esim. äänensävyt ja -voimakkuudet, puheiden ja äänten päällekkäisyydet, puhenopeus jne.

Heti-vastauksesta voi tosiaan miettiä, miten Auer ilmaisisi yllätyksensä Lahden elossaolosta. Auerilla on kuitenkin syyllisyysteorian perusteella ollut aikaa reilusti aikaa, joten Lahti on voinut osoittaa sitkeyttään aikaisemminkin.

Häken tauosta. Auer on joutunut jonglööraamaan, sen olen todennut jo ajat sitten. Kun tilanne tulee eteen, hän tuumii hetken ja joutuu tekemäään päätöksensä. Aika on rajoittava tekijä kuten ympäristökin. Häken tauko on varmasti ollut yllättävä tekijä, jonka kanssa on pitänyt harkita äkillisiä ratkaisuita. Auerista kertoo se, mitä hän alkaa sanoa ja tehdä, kun hän on saanut varmuuden, että häken päässä ei ole ketään ainakaan toistaiseksi. - Häken kannalta tilanne on, että avuntarvitsija soittaa, puhutaan alkukartoituksesta, sitten häkehenkilö jättää luurin hälytystöitä varten, ja kun hän palaa, toisessa päässä on lapsi.

Astaloista arvelen edelleen, että niitä on voinut hyvinkin olla kaksi. Ensimmäinen on tod.näk. sorkkarauta, mutta Lahden päähän kallon murtaneet iskut on voitu tehdä muullakin. Lahden päätä on voitu iskeä aikaisemmin sorkkaraudalla, mutta kallon murtaneista jäljistä ei ole tietoa (taisi olla sorkkapään iskunjälki otsassa, mutta se ei kalloa puhkaissut). Auer on mitä todennäköisimmin vienyt pois ne esineet, joita hän käytti ennen häke-puhelua.

IMO Auer on ollut siisti ennen häkeä. Itsensä puhtaana pysyminen on vaatinut hieman harkintaa, että miten työ viedään loppuun. Hän ei vain soi mennä Lahden luo ja takoa tätä hengiltä, koska poliisi tulee pian ja pitäisi pysyä siistinä. Auerilla on ollut hieman aikaa puhelimen ääressä, kun häkehenkilö poistui.

Kaikkein harmittavinta on, kun Auerin äänensävyä ei voi kuulla. Olettaisin, että ainakin huomatessaan olevansa yksin linjoilla häneltä paljastuisi teossa tarvittavaa vihaa. Vihainenhan Auer on, kun huutaa lahdella myöhemmin takkahuoneessa. - Mutta onko Auer alun perinkin vihainen häke-tilanteessa? Vai kehittyykö viha puhelun aikana? Koska kuka tahansa Lahden tappoi, tappaja vihasi häntä noina minuutteina valtavasti, tekijä oli silponut sadistisesti Lahtea ja puukottanut syviä haavoja. Sellaista vihaa on vaikea kytkeä pois ja palauttaa sitten, kun ääniä alkaa kuulua. En tiedä, olisiko Auerista ollut tähän.

_______
Tähän hajahuomio:

1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)

Pohdin tätä assimiloinnin kannalta, unohdin aik. postauksesta. - Auer oli kiihtynyt, huusi siksi raivokkaasti. Raivokkaana sanat sekaantuvat helposti, joten lipsahtiko ilmoille sekamuotona: vittikö + _uole = ´vittu eikö kuole´? Ihminen muodostaa sanat ensiksi aivoissa, ja raivoissaan systeemi voi jumiutua ja siksi on toistoa + sekavia sanoja. Eli Auer olisi ajatellut "Vittu eikö kuole" useaan kertaan, ja sanoiksi muodostui hienoisella viipeellä assimiloitunut muoto.

____________

Lahden osalta on ihmeteltävä, miksei hän sano missään kohdassa siihen suuntaan, että Auer on syyllinen, se on totta. Ilmeisesti Auer on yllättänyt Lahden aikaisemmin ryhtyessään veritekoon tai Lahti on niin haavoittunut, ettei ymmärrä tilannetta kunnolla. - Jos Auer on syyllinen, tämä on tosiaan hyvä muistaa. (Parasta olisi, jos Auer olisi syytön, mutta kieltämättä raskauttavia seikkoja löytyy IMO turhan paljon.)

Jospa tuomionluvun jälkeen hakisikin puolustuksen kannalta seikkoja, niin pysyy tasapuolisena

[MissHolmes]

Auer ei ole ollut täysin puhdas. Ensimmäisestä kuulemisesta käy ilmi, että jalasta valui verta. Koska raporttien mukaan mitään vammaa ei auerin reisissä tai säärissä ollut, on sen täytynyt tulla muualta.

Ja poliisin kuvatessa, oli jalkapöydällä vain pari pisaraa. Joten tuo ''valuva veri'' on ehditty pyyhkiä pois. Mitä muuta?

[Belker]

Miss H:lle:

Jos Auer näki hieman ennen häkeä lapsen, ehkä se oli syy aloitaa häke-puhelu? Olisi ollut perin kummallista, jos tyttö olisi soittanut häkeen itsekseen. "Missä äiti on... Siellä isin kanssa... Veri lentää... Joku muukin..." Kun Auer otti aloitteen, hän pystyi kontrolloimaan soittoa.

btw. Pikkuisen omituista on sekin, miksei Auer pitänyt häken aikana puukkoa tms. käsissään. Riehuihan talossa sekopää silpoja. Aika moni äiti tarttuisi vastaavassa johonkin kättä pidempään. Vai oliko hänellä jotain turvanaan?

[MissHolmes]

Ei ollut mitään ''kättäpidempää''. Ja sitä on kysytty jossain kuulemisessakin.
Palaan, kun löydän.

[Tara]

Ei ollut mitään ''kättäpidempää''. Ja sitä on kysytty jossain kuulemisessakin.
Palaan, kun löydän.

Annelin kuulustelussa on sama asia esillä ainakin 20.9.
K: Olisiko Teillä keittiössä ollut jotain sellaista lyöntivälinettä, jolla olisit voinut tekijää lyödä?

V: Jälkeenpäin ajateltuna keittiössä olisi ollut vaahtosammutin, mutta tuolloin tapahtumahetkellä minulle ei tullut mitään mieleen.

Olen noita kuulemisia juuri plärännyt edestakaisin. etp:ssä 615 lopussa ja 616 alussa on tästä samasta suojautumisasiasta puhetta (26.8.2009).

[Tara]

Belker-

Tähän hajahuomio:

1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)

Pohdin tätä assimiloinnin kannalta, unohdin aik. postauksesta. - Auer oli kiihtynyt, huusi siksi raivokkaasti. Raivokkaana sanat sekaantuvat helposti, joten lipsahtiko ilmoille sekamuotona: vittikö + _uole = ´vittu eikö kuole´? Ihminen muodostaa sanat ensiksi aivoissa, ja raivoissaan systeemi voi jumiutua ja siksi on toistoa + sekavia sanoja. Eli Auer olisi ajatellut "Vittu eikö kuole" useaan kertaan, ja sanoiksi muodostui hienoisella viipeellä assimiloitunut muoto.

Kiinnostavaa. Annelilla petti kontrolli totaalisti, raivo sumensi järjen, ei ihme että sanat menivät limittäin ja purkautui ulos jotain mitä tuskin aikoi ääneen kuuluttaa (siis häkelle tai lapselle). Sanoista tekoihin.. 'paras tapa sanoa jokin asia on tehdä se' (en muista kenen viisauksia). Mutta nyt lipsui todella pahasti yli kaikkien äyräitten.

[MissHolmes]

Minä olen ollut alusta asti sitä mieltä, että tuo alalala on älä älä älä -leuat tohjona. Toki tuo on vain mielipiteeni, koska nauhaa en ole kuullut.

[Toripolliisi]

Belker-

Tähän hajahuomio:

1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)

Pohdin tätä assimiloinnin kannalta, unohdin aik. postauksesta. - Auer oli kiihtynyt, huusi siksi raivokkaasti. Raivokkaana sanat sekaantuvat helposti, joten lipsahtiko ilmoille sekamuotona: vittikö + _uole = ´vittu eikö kuole´? Ihminen muodostaa sanat ensiksi aivoissa, ja raivoissaan systeemi voi jumiutua ja siksi on toistoa + sekavia sanoja. Eli Auer olisi ajatellut "Vittu eikö kuole" useaan kertaan, ja sanoiksi muodostui hienoisella viipeellä assimiloitunut muoto.

Kiinnostavaa. Annelilla petti kontrolli totaalisti, raivo sumensi järjen, ei ihme että sanat menivät limittäin ja purkautui ulos jotain mitä tuskin aikoi ääneen kuuluttaa (siis häkelle tai lapselle). Sanoista tekoihin.. 'paras tapa sanoa jokin asia on tehdä se' (en muista kenen viisauksia). Mutta nyt lipsui todella pahasti yli kaikkien äyräitten.

Taidetaan olla asian ytimessä. Anneli hakee sorkkaraudan tuulikaapista/ulko-oven takaa ja lausahtaa nuo saatesanat mennessään viimeistelemään homman..

[Kuolemannaakka]

Yksi vartenotettava vaihtoehto on, että Anneli perheriidan jälkeen kumautti Jukkaa halolla uhrin nukkuessa. Kun jo riidan aikana Jukka oli satuttanut itseään oven lasiin, niin hänen siinä nukkuessa Anneli saattoi keksiä tarinaa tunkeutujasta. Ilmeisen pökertynyttä aviomiestään saattoi sen jälkeen puukottaa ns huolella - joskin fileerausveitsellä siitä tuli melko sotkuista - terä katkesi ja viilsi vahingossa itseäänkin Anneliakin.

Nyt tässä vaiheessa Jukalla ei ole käsitystä mistä tai kenen toimesta hän on heräävä sekaisin, tuskissaan ja verta vuotaen ja verta jo minuuttikaupalla menetettyään.

Periaatteessa tuo olisi mahdollista, että yllätys olisi ollut niin totaalinen, ettei Jukka tajunnut mikä häneen iski. Muutenkin tietysti oli tuskissaan, verta menettänyt ja puolipökertynyt, niin ei olisi kaukaa haettua, että vaimoaan kutsuisi.
Mut on tossakin kyllä vähän silti ihmeteltävää... Miten Jukka satutti itseään oven lasiin? Se Jukan oman ikkunansa rikkominen ja siitä läpi tunkeminen ei kyllä mulle kelpaa mitenkään, siinä ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä. Ei ihminen käyttäydy niin. Kun on ihan tarpeeksi epäuskottavaa se, että Anneli yhtäkkiä olisi tullut hulluksi, niin miten se Jukkakin vielä tuli, samana ehtoona? Söikö ne jotain torajyviä iltapalaksi?=)
Ja sitten toi teoria, että Anneli pisti itseään vahingossa rintaan veitsellä... ei kyllä mene läpi sekään. Jossian taistelun tuoksinassa nyt jotenkuten, mutta jos Jukka oli tajuton, niin ei siinä kyllä niin surkea puukottelija ole kukaan, että itseään lyö.
Kolmanneksi: millaisiakohan nuo klapit olivat? Halkaistuja vai pyöreitä? Koivua vai jotain muuta puuta? Muistaakseni etp:ssä kuvattu verinen klapi oli halkaistu ja varsin hento. Vertailin erilaisia klapeja, ja kuvittelin, saisiko niillä toiselta tajua pois (lyöjänä "heikko" nainen), eikä ainakaan tuollaisella kuivuneella halkaistulla kuusenklapilla tulisi varmaan kuin korva kipeeksi, se on niin kevyt. Umpinainen koivuklapi saisi ehkä jotain aikaan. Ei se tajukaan niin lähde kuin elokuvissa.
Klapeista puheenollen: ihmettelen, että eikö Jukan vammoista oikeasti nähnyt, oliko häntäå lyöty klapilla ja jos oli, niin kummalla niistä. Täytyyhän haavaan jäädä puuainesta.

[Kuolemannaakka]

Mikä on se pakko, joka ajaa Annelin soittamaan Häkeen, kun hän näkee lapsen? Miksei vaikka napannut lasta kainaloon ja juossut naapuriin? Mihin ihmeeseen häke-puhelua ylipäätään tarvittiin? Anneli olisi vissiin tehnyt täydellisen murhan ilman sitä Miten tähän lapsen "yllättämiseen" takerrutaan jonain selittävänä asiana, kun juuri on kerrottu, että Anneli tappeli miehensä kanssa, silpoi ja puukotti häntä, rikkoi ikkunaa, lavasti jälkiä ja peseskeli "tuntitolkulla" paikkoja yhtään lasta pelkäämättä? Jos tuolla talossa tosiaan olisi ollut tuollainen meno, niin kyllähän siellä nyt olisi heränneet kaikki lapset naapuristakin jo moneen kertaan. Ei tuo rymistely voinut kestää pitkiä aikoja. Eikä se lasten kertomusten mukaan edes kestänyt. He olivat kuitenkin paikalla, toisin kuin me.

[Toripolliisi]

Kolmanneksi: millaisiakohan nuo klapit olivat? Halkaistuja vai pyöreitä? Koivua vai jotain muuta puuta? Muistaakseni etp:ssä kuvattu verinen klapi oli halkaistu ja varsin hento. Vertailin erilaisia klapeja, ja kuvittelin, saisiko niillä toiselta tajua pois (lyöjänä "heikko" nainen), eikä ainakaan tuollaisella kuivuneella halkaistulla kuusenklapilla tulisi varmaan kuin korva kipeeksi, se on niin kevyt. Umpinainen koivuklapi saisi ehkä jotain aikaan. Ei se tajukaan niin lähde kuin elokuvissa.
Klapeista puheenollen: ihmettelen, että eikö Jukan vammoista oikeasti nähnyt, oliko häntäå lyöty klapilla ja jos oli, niin kummalla niistä. Täytyyhän haavaan jäädä puuainesta.

Vilkase josku huoltsikan tuulikaappiin, siellä niitä klapeja yleensä on pinossa laatikoittain. Tosin hintatietoinen ostaa niitä isomissa erissä mutta tavara on samankaltaista, siis halkaistuja, harvemmin seassa ranteen vahvuista halkaisematonta. Vahvuus on tosin sivuseikka jos osaa napauttaa oikeaan paikkaan, siihen riittää silloin vaikka kämmensyrjä ja klapilla arempiin kallon osiin riittää kyllä vähäisempikin ammattitaito, jota voi kohentaa tarvittaessa vaikka netistä, sehän ei liene ollut outo asia eräälle asianosaiselle..