HÄKE 'nauha'

[Kuolemannaakka]

Belker-

Tähän hajahuomio:

1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)

Pohdin tätä assimiloinnin kannalta, unohdin aik. postauksesta. - Auer oli kiihtynyt, huusi siksi raivokkaasti. Raivokkaana sanat sekaantuvat helposti, joten lipsahtiko ilmoille sekamuotona: vittikö + _uole = ´vittu eikö kuole´? Ihminen muodostaa sanat ensiksi aivoissa, ja raivoissaan systeemi voi jumiutua ja siksi on toistoa + sekavia sanoja. Eli Auer olisi ajatellut "Vittu eikö kuole" useaan kertaan, ja sanoiksi muodostui hienoisella viipeellä assimiloitunut muoto.

Kiinnostavaa. Annelilla petti kontrolli totaalisti, raivo sumensi järjen, ei ihme että sanat menivät limittäin ja purkautui ulos jotain mitä tuskin aikoi ääneen kuuluttaa (siis häkelle tai lapselle). Sanoista tekoihin.. 'paras tapa sanoa jokin asia on tehdä se' (en muista kenen viisauksia). Mutta nyt lipsui todella pahasti yli kaikkien äyräitten.

Taidetaan olla asian ytimessä. Anneli hakee sorkkaraudan tuulikaapista/ulko-oven takaa ja lausahtaa nuo saatesanat mennessään viimeistelemään homman..

Ainoo vaan, että jos 1:55 juostaan ja ehkäpä parisen sekuntia myöhemmin avataan ovi ja aletaan hamuilla sorkkarautaa tuulikaapin/talon seinustalta, niin miten sitten jo 2:02 lyödään tarkkaan tähdätty isku uhrin päähän? Varsinkin kun uhri ehtii oikein sydäntä särkevästi anelemaankin, että älä lyö. Ja varsinkin kun juoksuaskeleita takaisin makkariin ei nauhalle tartu... Annelin on täytynyt nousta lentoon tuulikaapin ovelta. Miettikää nyt ihan oikeasti millaisella vauhdilla te yrittäisitte tappavan iskun lyödä, vai tähtäisittekö kans? Toihan on ihan kuin pesäpallossa pesältä toiselle juoksu. Ja tuloksiakaan ei sitten jäädä ihailemaan, vaan muutama sekunti myöhemmin huikataan jo lapselle (joka varmaan katseli silmät ymmyrkäisenä moista juoksemista) että tuleekos sieltä ketään tänäpäivänä, eikä edes hengästytä, vaikka yhdellä keuhkolla mennäänkin.
Ja kaikki nämä teoriat kaataa myöskin silminnäkijän kertomus: Anneli "tuli lujaa" takkahuoneesta, mutta ei hän sinne takaisin rynnännyt saman tien, eikä ollut sorkkarautaa kädessä.

[Kuolemannaakka]

Kolmanneksi: millaisiakohan nuo klapit olivat? Halkaistuja vai pyöreitä? Koivua vai jotain muuta puuta? Muistaakseni etp:ssä kuvattu verinen klapi oli halkaistu ja varsin hento. Vertailin erilaisia klapeja, ja kuvittelin, saisiko niillä toiselta tajua pois (lyöjänä "heikko" nainen), eikä ainakaan tuollaisella kuivuneella halkaistulla kuusenklapilla tulisi varmaan kuin korva kipeeksi, se on niin kevyt. Umpinainen koivuklapi saisi ehkä jotain aikaan. Ei se tajukaan niin lähde kuin elokuvissa.
Klapeista puheenollen: ihmettelen, että eikö Jukan vammoista oikeasti nähnyt, oliko häntäå lyöty klapilla ja jos oli, niin kummalla niistä. Täytyyhän haavaan jäädä puuainesta.

Vilkase josku huoltsikan tuulikaappiin, siellä niitä klapeja yleensä on pinossa laatikoittain. Tosin hintatietoinen ostaa niitä isomissa erissä mutta tavara on samankaltaista, siis halkaistuja, harvemmin seassa ranteen vahvuista halkaisematonta. Vahvuus on tosin sivuseikka jos osaa napauttaa oikeaan paikkaan, siihen riittää silloin vaikka kämmensyrjä ja klapilla arempiin kallon osiin riittää kyllä vähäisempikin ammattitaito, jota voi kohentaa tarvittaessa vaikka netistä, sehän ei liene ollut outo asia eräälle asianosaiselle..

Juu, kyllä mulla klapeja liiteri piukassa, mutta saako nainen sellaisella lyömällä mieheltä tajun pois, se on eri asia. Paikka on tietysti hyvin merkitsevä juttu. Onhan Annelin siinä ilmeisesti täytynyt tarkkaan lyöntiä harkita, kun ei ole dna:taan klapiin jättänyt. Käsineet ollut kourassa. Tuo puoltaisi sitä, että Jukka nukkui. Mutta miksi ensin klapi ja sitten vasta veitsi (joka oli missä klapilyönnin aikana?)? Veitsellä sais kyllä paremman yllärin aikaiseksi.

[Toripolliisi]

Mikä on se pakko, joka ajaa Annelin soittamaan Häkeen, kun hän näkee lapsen? Miksei vaikka napannut lasta kainaloon ja juossut naapuriin? Mihin ihmeeseen häke-puhelua ylipäätään tarvittiin? Anneli olisi vissiin tehnyt täydellisen murhan ilman sitä Miten tähän lapsen "yllättämiseen" takerrutaan jonain selittävänä asiana, kun juuri on kerrottu, että Anneli tappeli miehensä kanssa, silpoi ja puukotti häntä, rikkoi ikkunaa, lavasti jälkiä ja peseskeli "tuntitolkulla" paikkoja yhtään lasta pelkäämättä? Jos tuolla talossa tosiaan olisi ollut tuollainen meno, niin kyllähän siellä nyt olisi heränneet kaikki lapset naapuristakin jo moneen kertaan. Ei tuo rymistely voinut kestää pitkiä aikoja. Eikä se lasten kertomusten mukaan edes kestänyt. He olivat kuitenkin paikalla, toisin kuin me.

Ei-aikuinenhan olikin jo aiemmin herännyt ukkosen kaltaiseen jyrinään ja käynyt paikalta ja todennut ikkunan kunnosta jotain. Oli käskytetty takaisin. Tämän jälkeiset tapahtumat olivat tapahtuneet ääneti kunnes oli aika laajentaa ikkunan pakoaukkoa, jota sitten oikeasti myös käytettiin. Suunnitelmaan, joka oli virinnyt vähän ennen ikkunan lisäsärkemistä sisältyi hälytyksen teko ulkopuolisesta tappajasta, jota alettiinkin toteuttaa. Suunnitelma kusi siinä kohtaa, kun uhri alkoi herätä henkiin ja alkoi epäilyttää hänen kohta tulevan puhelimeen. Sen jälkeen tapahtumat menivät omaa virtaansa. Eikä noihin edeltäviin tapahtumiinkaan mennyt aikaa "tuntitolkulla" puhumattakaan sen jälkeisiin. Pari pikku toimenpidettä ja se oli siinä. JJ:n tutkinta sössi loput..

[Toripolliisi]

Ja kaikki nämä teoriat kaataa myöskin silminnäkijän kertomus: Anneli "tuli lujaa" takkahuoneesta, mutta ei hän sinne takaisin rynnännyt saman tien, eikä ollut sorkkarautaa kädessä.

On myös asioita, "joita poliisin ei tarvitse tietää" vai miten se meni?

Sorkkarauta kätkeytyy hyvin käsivarren suojaan ja vielä kerran: etäisyydet talossa ovat pieniä, tuulikaapista takkahuoneeseen reippaasti alle 10 metriä, ehkäpä noin 7 m, siinä ei tarvitse vielä lentoon nousta, että muutamassa sekunnisssa tuon matkan taittaa, kokeile vaikka...

[Valhalla]

No tuossa lasinrikkomisteoriassa on vielä mietittävää. Eihän se kummosesti tarvinnut olla rikki - heitetty halolla tai jotain muuta vastaavaa. Olihan se Jukkakin joutunut pitämään vaimoaa ranteista ja pitämään pöytää vasten. Ehkä Anneli tuli jo siinä vaiheessa sohineeksi veitsellä - myös itseään. Tai Jukka viiltäneeksi itseään laseja kerätessään. Homma kuitenkin rahoittui ja Jukka meni nukkumaan mutta Annelilla jäi kiehumaan.

Nukkuvaa kun oikein raivolla lyö - niin kyllä halkokin tainnuttaa. Ja toisaalta jos joustavateräisellä fileerausveitsellä puukottaa ja veri roiskuu - käy liukkaaksi ja teräkin katkeaa, niin on se niin epäkelpo puukotukseen ettei ihme, että lipesi omaankin kylkeen. Kyseisessä veitsessä vielä kahva kovaa sileää muovia - surkea kädesija itseasiassa. Meillä on sellainen vanha jossakin ja se todella on huono. Tappaminen muutenkin on yksinkertaista vain kunnes sitä yrittää tehdä. Niinpä Annelikin viisastui ja vaihtoi vasaraan tmv.

[Tara]

Minä olen ollut alusta asti sitä mieltä, että tuo alalala on älä älä älä -leuat tohjona. Toki tuo on vain mielipiteeni, koska nauhaa en ole kuullut.

Samaa mieltä, siitä lähtien kun luin keväällä julkistetun häkenauhan. Jukan oli vaikea tuottaa sanoja koska häntä oli lyöty kasvoihin (JJ kertoi oikeudessa että kun hän oli A:lle kertonut iskusta kasvoisin,oli A alkanut itkeä. Se itku oli JJ:n mielestä osoitus syyttömyydestä. Minusta ei. Voihan se olla, että A oli ajatellut asioita, ja varmaan hän muistaa enemmän kuin kukaan muu tietää)

Sitten tulivat lopulliset iskut. Siinä tilassa xxxx näki Jukan (kirkaisu 595) ja silloin äiti oli vielä puhelimessa. Mielestäni lapsi oli nähnyt 'poistumisen' ennen kuin meni puhelimeen (ensimmäinen puhuttelu, Mäkrö huomautti asiasta pari päivää sitten, 593), siinä vaiheessa kun hän ei nähnyt äitiä missään eikä voinut sillä hetkellä mistään tietää, että äiti olisi ollut menossa juuri silloin puhelimeen. Lapsi puhui alusta asti kolmesta käynnistä (omin päin omasta huoneesta lähdettyään), ja se vimppa kerta, jolloin xxxx ei tiennyt missä äiti oli, silloin hän näki poistumisen.

Se käynti, joka tapahtui sen jälkeen kun A oli palannut puhelimeen, ei kuulu samaan kolmen sarjaan, ja silloinhan lapsi tiesi missä äiti oli, ja käyntejä olisi 'neljä'! mm et620 kertoo tästä käsityksestä, että käyntejä oli vain kolme, 'ei ollut neljättä kertaa'. - Kun noita etp:ta lukee edes takaisin, ei millään meinaa tajuta tätä 'kolme kertaa' mutta se pitää paikkansa. Äidin pyynnöstä mentyään lapsi näki isän todella kauheassa kunnossa ja kuolleena, - iha hirveesti tuli verta.

Ulkopuolinen on päälle liimattu. Sen takia se ei istu saumojen repeilemättä kummankaan kertomuksiin, ei erikseen eikä yhdessä, eikä häkenauhaan.

[Tara]

No tuossa lasinrikkomisteoriassa on vielä mietittävää. Eihän se kummosesti tarvinnut olla rikki - heitetty halolla tai jotain muuta vastaavaa. Olihan se Jukkakin joutunut pitämään vaimoaa ranteista ja pitämään pöytää vasten. Ehkä Anneli tuli jo siinä vaiheessa sohineeksi veitsellä - myös itseään. Tai Jukka viiltäneeksi itseään laseja kerätessään. Homma kuitenkin rahoittui ja Jukka meni nukkumaan mutta Annelilla jäi kiehumaan.

Nukkuvaa kun oikein raivolla lyö - niin kyllä halkokin tainnuttaa. Ja toisaalta jos joustavateräisellä fileerausveitsellä puukottaa ja veri roiskuu - käy liukkaaksi ja teräkin katkeaa, niin on se niin epäkelpo puukotukseen ettei ihme, että lipesi omaankin kylkeen. Kyseisessä veitsessä vielä kahva kovaa sileää muovia - surkea kädesija itseasiassa. Meillä on sellainen vanha jossakin ja se todella on huono. Tappaminen muutenkin on yksinkertaista vain kunnes sitä yrittää tehdä. Niinpä Annelikin viisastui ja vaihtoi vasaraan tmv.

"käy liukkaaksi".. voisi hyvinkin kuvitella, joustava ja ohut terä, muovinen aika ohut varsi. Eikö talossa ollut kunnon puukkoa? Anneli arveli jossain kuulustelussa kun oli kysytty oliko nähnyt tappajalla käsineitä, että ei nähnyt, mutta ei ainakaan varmaan sillä ollut mitään paksuja rukkasia (olisivat kömpelöt veistä käytettäessä?)- mutta ohuemmat oli voinut olla. - Ehkä ne olivat lipsuneet ne ohuemmatkin, sellaiset veltot yhden koon näppylähanskat. löytyi: JJ, etp 819

[turumurre]

Ja tuo käynti on lapselle toinen. Hän näkee isän lattialla ja palaa huoneeseensa hetkeksi. Ja tullessaan ulos kolmanen kerran, näkee huppumiehen poistuvan. Ja sitten menee puhelimeen.

Ai, ja jokaisesta lähteestä on luettavissa että ulkopuolinen poistui silloin häkepuhelun lopulla.
Ei se auta Miss että otat sanan sieltä, toisen tuolta, kyllä niihin puhutteluihin ja kuulusteluihin on kunnolla perehdyttävä, pikkanen tarkistus ei riitä.

Mitä sanoo lapsi:
-Sanoo että on aina nähnyt isänsä vain makaavassa asennossa ja samassa paikassa.
-Sanoo että kiljaisun ajankohta on se kun näki isänsä lattialla.
(On mahdoton ajatuskin että kun näkee isänsä verissään niin ei reagoi mitenkään ja sitten kun vähän ajan päästä näkee saman tilanteen huutaa kuin syötävä, ja itkee pitkään)

Ekassa puhuttelusta käy selväksi kun kystään että äiti oli menny just puhelimeen (toistamiseen siis (tm)), niin lapsi kävi katsomassa ja näki. Sen jälkeen meni omaan huoneeseen, tuli sieltä pian (ei kauaa, 10-15-20s jne riippuu kuulusteluista) ja näki ulkopuolisen poistuvan.

Lapsen kuulusteluissa (2009) tuli selville että hän 'varmaan' kävi katsomassa myös sen jälkeen kun ulkopuolinen oli jo poistunut (häkepuhelunkin jo loputtua).

*
Mitä sanoo äänitutkija virallisessa lausunnossaan uhrin olotilasta:
-…uhrin valitushuudot kuulostavat enemmänkin siltä, että hän yrittää liikkua…
-…uhri on ollut mahdollisesti seisaallaan/polvillaan kasvot olohuoneeseen päin.

*

Mitä ’sanoo’ uhri ennen tytön menoa puhelimeen aina sinne väitettyyn astaloimisaikaan asti:
0:23 Uhri: Auuu.
0:24 Uhri: Auuu. (ETP-papereissa tässä lukee Annuu)
0:26 Uhri: Auu.
0:43 Uhri: Aihh (yninää, valitusta).
0:50 Uhri: Aiii (laahaava ääni).
0:53 Uhri: (Sanoo joko "tuu jo" tai "huijaa")
0:56 Uhri: (napsahdus) Öhh (kolahdus) Ähh.
1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).
1:06 Uhri: (Sanoo joko "äihh" tai "häivy") (käheä rääkäisy) (laahaava ääni). Äähh, auuh (voimakkaita valitushuutoja).
1:15 Uhri: Öh.
Uhri: ...auto.
Uhri: Oh. Eih.
1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun.
1:40 Uhri: Agh (valittaa)
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)

*

AA:kin on sanottu keskustelleen uhrin kanssa:
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)


Kyllä se on niin että lapsi näki isänsä häkeajassa n3:14 ja isä oli silloin jo kuollut.

[Valhalla]

Näppylähanska voisi toimiakin, koska materiaali imee välistä liukkaan veren. Jokin heittiöhanska on vihoviimeinen kun liukaste jää hanskan pintaan ja on kuin saippuaa pitäisi. Veitsessä on kahvassa muotoiltuna pieni väistimentapainen muoto mutta toimii vain pistosuuntaan. Kiertämiseen tai vetämiseen kahvan materiaali ja muoto on surkea.

Näistä syistä on myös naurettava se väite, että on ammattiveitsi. Aivan outo määritelmä kun kukaan kokki ei tuota käyttäisi - oli vielä lyhyt versio fileerausveitsestä eli ei käy esim lohelle.

[MissHolmes]

Hoh-hoijakkaa. Toivottavasti huomenna tulee julki jotain uutta.
Ainakin varmasti tuomion perusteet tullaan julkaisemaan. Sitten kun tuomio annetaan.

[Valhalla]

Lapsen näkemisiin. Näki isänsä jo aiemmin ja näki huppumiehen poistuvan. Oli puhelimessä. Näki isänsä uudelleen - nyt pää murskana ja rääkäisi ahdistavaa näkyä. ( kamalaa jo pelkästään pohdittavaksi )

Miten sinä Turunmurre kopioit, lainaat ja siteeraat vastauksistasi metrin mittaiset mutta itse väittämän vaan toteat omin sanoin vakuutetuksi. Ei noita noin jaksa lukea.

[Tara]

TM, ei! Se näkemisen hetki alkaa niin sanotusti huojua, kun mennään niihin puhutteluihin vuonna 2009!

Se 'näkemisen hetken lipsuminen' on syy miksi tuosta 'kolmannesta kerrasta' on aika paljon puhetta siellä. Näkemisen hetki on siirtynyt lapsen kertomuksessa sen alkuperäisen, hänen ensimmäiseksi v 2006 kertomansa 'kolmannen kerran jälkeen tapahtuneeksi.

Sehän ei edes ole mikään 'kolmas' kerta, se kerta kun lapsi menee äidin pyynnöstä puhelimeen ja lähtee siitä sitten vielä kerran takkahuonetta kohti.

Noihin myöhempiin puhutteluihin tulee lisäksi asiaan kuulumattomia sanoja kuten 'ehkä näin, 'silloin kai näin sen', 'taisin nähdä' muitten vakuuttelujen lomaan. Asiaankuulumattomia sen takia, että jos se olisi totta mitä lapsi myöhemmin yrittää vakuuttaa, niitä ei todellakaan tarvittaisi.

Nuo epävarmuus-sanat eivät vain istu siihen todellisuuteen mikä se oli silloin 2006.
Tuolloin lapsi vastasi, kun kysyttiin siitä kirkaisusta, että se oli silloin kun hän näki isän lattilla (kun meni katsomaan oliko se tappaja vielä siellä) ja tuli iha hirveesti verta - 595. Puhuttelija kysyy perään, että silloinko näit sen vieraan miehen, ja vastaus (lapsi itki silloin ja vastaili sen takia viimeisiin kysymyksiin y yy, y yy..

Toistan vielä..Tuo puhelimesta lähdön jälkeinen kerta ei siis ollut mikään 'kolmas kerta', se mitä lapsi itse painotti vanhasta omasta muististaan vielä v 2009, että 'kolme kertaa kävin katsomassa - 589! Ja lapsi TIESI nyt, jälkeenpäin, missä äiti oli (puhekimessa tietenkin), mutta silloin lapsen oman kertoman mukaan, (1.12.2006 alkusivut), hän kertoi että EI nähnyt äitiä missään, vain isän lattialla sekä puukon. Ja hän vain arveli, että se oli ehkä menossa soittamaan (<-- mutta tämän hän oli kuullut sairaahuoneessa vieraillessaan äidin luona samana päivänä).

Vieras 'mies' poistui sillä hetkellä kun lapsi meni kolmannen takkahuoneen ovelle, ei nähnyt äitiä missään silloin. Tämä ei ole voinut tapahtua sinä aikana kun äiti oli päästänyt lapsen puhelimesta! Vai miten sinä saisit tämän selitettyä niin, että 'en nähnyt äitiä missään'. - äiti ei kuitenkaan ollut ollut lapsen kulkeman matkan varrella kun hän oli lähtenyt kolmannen kerran omasta huoneestaan, kävellyt keittiön ja puhelimen ohitse olohuoneen läpi takkahuonetta kohti..Niin, missä äiti oli???

Myöhemmissä puhutteluissa on muutakin mikä valaisee tätä asiaa, mutta kun nyt ei niitä tekstejä tänne lainata niin ei sitten. katsopa 620, siellä näet mitä tapahtuu kun puhuttelija sanoo 'se neljäs kerta kun menit, kun näit sen lähtevän'. Häntä oikaistaan heti: ei, se oli kolmas kerta..ei ollut neljättä.

[Kuolemannaakka]

No tuossa lasinrikkomisteoriassa on vielä mietittävää. Eihän se kummosesti tarvinnut olla rikki - heitetty halolla tai jotain muuta vastaavaa. Olihan se Jukkakin joutunut pitämään vaimoaa ranteista ja pitämään pöytää vasten. Ehkä Anneli tuli jo siinä vaiheessa sohineeksi veitsellä - myös itseään. Tai Jukka viiltäneeksi itseään laseja kerätessään. Homma kuitenkin rahoittui ja Jukka meni nukkumaan mutta Annelilla jäi kiehumaan.

Lasinrikkomisteoria ei toimi senkään vuoksi, että jos Jukka olisi saanut itseensä paljon haavoja, ei hän olisi sen jälkeen mennyt niitä sitomatta nukkumaan! Itse asiassa, jos hänellä olisi ollut kymmenittäin lasihaavoja, olisi varmaan soitettu ambulanssi jo siinä vaiheessa.
Ja koska Jukka ei ole mennyt verisenä nukkumaan, niin ei Anneli ole voinut häntä haavoittuneena kesken unien myöskään yllättää. Ei se vaan toimi, että Jukka olisi haavoittunut ennen Annelin hyökkäystä.

Kyllähän tuo veitsi on lipsua voinut, muttei omaan rintaan... kädethän niitä viiltoja olisivat saaneet. Käsien viiltojen puuttuminen nimenomaan puhuu sen puolesta, ettei Anneli ole veitsellä sohinut. Miten ihmeessä veitsen omaan rintaasi/kylkeesi käännät, vaikka miten puukottaisit?

Ja ammattiveitseksi tuota sanottiin siksi, että se oli terotettu eri tavalla kuin perheen veitset. Se oli teroitettu teroituspuikolla, jota ei kai taloudesta edes löytynyt. Siksi alunperin (silloin kun A ei vielä ollut syyllinen) tätä veistä ja sen erilaisuutta tuotiin hyvinkin paljon esille. Nyttemmin koko "ammattilaisterotus" on unohdettu. Mutta ei se mihinkään siitä veitsestä häviä.

[alpo holisti]

Häke-puhelua edeltävä tilanne?

40 sek minimi ikkunan rikkomiseen,
20 sek minimi lapsen käynti ja paluu sekä pieni viive huppumiehen sisääntuloon
(muuten olisi nähnyt rikkomisen tai huppumiehen sisääntulon)
10 sek minimi huppumiehen sisääntulo, tappelun alku ja AA:n väliintulo
10 sek minimi AA juoksu ulos oven aukaisuineen ja puheineen lapsille
10 sek minimi AA miettii ulkona mitä tehdä, palaa sisään ja alkaa puhelun
= n. 1.30 sek minimi ennenkuin HÄKE-puhelu alkaa, = 30 sek minimi ensimmäiseen puukoniskuun

SELITE:
n. 1 minuuttia ennen HÄKE-puhelua alkaa ikkunan rikkominen.
AA:n lausunnon mukaan on pääteltävä, että lapsi herää.


Huppumies tunkeutuu sisään, puukottaa AA:ta, joka juoksee kohti ulko-ovea.
AA kehottaa lapsia ulos, mutta "nämä eivät mene... "

Sen sijaan hän juoksee itse ulos.Takkahuoneessa tapellaan.
Lapsi kuulee tämän, ja nähnee Äidin palaavan takaisin sisään.
AA alkaa HÄKE-puhelun. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon,
ettei litteroinnissa mainita lastenhuoneen oven aukeamista. (1:55 lapsi oli puhelimessa)
=> lapsi oli pois huoneestaan ennen HÄKE-puhelun alkua?
=> nauha on huono?
=> ovi oli jo auki?

HÄKE-puhelu 1:36
" Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan)".
Lapsi ei ole puhelimen vierellä.

Ikkunan rikkomisen jälkeiset tapahtumat tutkinnanjohtaja JJ:n mukaan:
- Ennen kuin hän (huppumies) nousee tuolille, hänen täytyy laittaa kirves ja veitsi piiloon ja siihen menee hetki. Minun mielestäni tämä on se hetki, kun tytär tulee ja näkee, kun äiti ja isä ovat hiljaa, odottavat jotain.
Tämä tarkoittaa, että lapsi kävi olkkarissa n. 45- 60 minuttia ikkunan rikkomisen alusta lukien.

Lapsesta on ensimmäinen varma havainto 1:36, jolloin lapsi ei ole lähellä puhelinta.
Lapsi liikkuu huoneistossa. minimi n. 2:30 - 3 minuuttia ennenkuin äiti pyytää hänet puhelimeen

PS:
HÄKE-puh. kohta 1:06, jossa joku näkee viitteitä lapseen:
(se kyseenalainen JL:n "HÄIVY"
"Isä ei halua näyttää 9-vuotiaalle huonoa tolaansa"-teoria. (iskä voi huonosti)
Häivy on voitu sanoa jo ennenkuin lapsi saapui aukolla. A puhui aulassa ja JL kuuli lähestyvät pikkuaskelet?

[turumurre]

Lapsen näkemisiin. Näki isänsä jo aiemmin ja näki huppumiehen poistuvan. Oli puhelimessä. Näki isänsä uudelleen - nyt pää murskana ja rääkäisi ahdistavaa näkyä. ( kamalaa jo pelkästään pohdittavaksi )

Miten sinä Turunmurre kopioit, lainaat ja siteeraat vastauksistasi metrin mittaiset mutta itse väittämän vaan toteat omin sanoin vakuutetuksi. Ei noita noin jaksa lukea.

Se kaikki oli kyllä asiaa, mutta lyhennetään olelliseen:

Mitä sanoo lapsi:
-Sanoo että on aina nähnyt isänsä vain makaavassa asennossa ja samassa paikassa.
-Sanoo että kiljaisun ajankohta on se kun näki isänsä lattialla.
(On mahdoton ajatuskin että kun näkee isänsä verissään niin ei reagoi mitenkään ja sitten kun vähän ajan päästä näkee saman tilanteen huutaa kuin syötävä, ja itkee pitkään)

Ekassa puhuttelusta käy selväksi kun kystään että äiti oli menny just puhelimeen (toistamiseen siis (tm)), niin lapsi kävi katsomassa ja näki. Sen jälkeen meni omaan huoneeseen, tuli sieltä pian (ei kauaa, 10-15-20s jne riippuu kuulusteluista) ja näki ulkopuolisen poistuvan.

Lapsen kuulusteluissa (2009) tuli selville että hän 'varmaan' kävi katsomassa myös sen jälkeen kun ulkopuolinen oli jo poistunut (häkepuhelunkin jo loputtua).

***
Sanoja kun ei voi laittaa tarkkaan, niin jää lukijan varaan uskooko vai ei.
Pieni vinkki: Hommaa vaikka ko. kuulustelupaperit, niin et ainakaan ole MissHolmesin väärien tietojen varassa, niin ja turren.