Re: Oriveden vainaja
Lähetetty: Ke Elo 05, 2009 8:27 am
Eilisen tapaamisesta kiitokset Härälle, joka näki sen eteen vaivaa kyyteineen kaikkineen, ja mukava oli muutenkin tavata! Ilahduttavaa oli myös tavata Risto Rouvari, joka on todella asiallinen ja mukava ihminen. Kiitokset hänelle, kun suostui avaamaan asiaa meille lisää vastaten uteliaiden harrastelijoiden kysymyksiin! Esille tuli muutamia uusia asioita, joita voimme porukalla mietiskellä.
Härkä, jos tässä koosteessani ilmenee puutteita, niin täydentele ja korjaa.
Vainajan kohtaaminen löytöpaikalla
Rouvarit olivat siis kävelylenkillä. Maa oli jo sula lukuunottamatta matkalla olleita metsälämpäreitä, joissa oli vielä lunta. Kun he saapuivat vainajan löytöpaikalle kiinnittyi Rouvarin huomio ensimmäisenä kolmeen 0,5 litran muoviseen Novelle- pulloon, jotka olivat kuopan reunalla. Kuoppa oli keskimmäinen kolmesta kaatuneesta koivunjuurakosta, ja pullot siis sijaitsivat vierekkäin siinä tasamaalla ihan kuopan etulaidalla. Pulloista kaksi oli tyhjää ja yksi avattu vajaa. Maassa oli tupakka- aski, mutta kysyttäessä natsoista ei niistä ollut havaintoa (maassa oli runsaasti luonnon omaa jätemateriaalia).
Vainajan vaatteet olivat niin maanläheistä väriä, ja hänen päälleen oli varissut roskaa kaatuneesta juurakosta (ja varmaan myös tuulen tuomana), ettei häntä meinannut huomata ollenkaan kuopasta. Sitten Rouvarin huomio kiinnittyi sinertyneeseen käteen, joka oli ainoa näkyvilläoleva kaistale paljasta ihoa. Se oli vainajan oikea käsi. Vasen käsi oli näkymättömissä, joten ei tietoa oliko se vatsan vai rinnan alla.
Vainajan kasvot olivat alaspäin, hivenen vasemmalle kääntyneinä, joten tuossa vaiheessa kasvoja ei näkynyt. Hiukset lisäkkeineen olivat levinneet kiharaisina (todella kiharaisina) kehystämään virkatulla pipolla (harvaa verkkoa)peitettyä päätä ja maata sen ympärillä.
Takki oli riisuttuna maassa vainajan alla, mutta se näkyi kunnolla vasta myöhemmin. Ruumiin yläosaa peitti ohut paita.
Kaulahuivi oli kuvattuna Aamulehden artikkelissa Mari Karsikkaan teema- artikkelissa, mutta siitä en tullut kysyneeksi Rouvarilta erikseen. Karsikkaan kirjoituksen mukaan "se lämmitti", joten olisiko sitten ollut kaulassa hiusten peittämänä ja muuten vainajan alla.
Sarjakuvalehti oli kuopan toisella reunalla takaoikealla.
Kuten Härkä jo totesikin, ei vaaleissa housuissa näkynyt merkkejä suolen tyhjentymisestä.
Oksennuksesta ei myöskään ollut mitään havaintoa.
Yleisvaikutelma vainajasta oli nuori ja siisti. Hän näytti kovin hoikalta ja pieneltä tuossa asennossaan, ja oikeasta kädestä joka oli näkyvillä, sanoi Rouvari sen olleen pieni ja hento.
Sormuksesta Rouvarilla ei ollut muistikuvaa.
Maassa ei näkynyt merkillepantavasti jälkiä, mutta matkan varrella olleissa lumen vielä peittämissä metsälämpäreissä niitä oli ollut.
Poliisit paikalle
Kuten aiemminkin on todettu, oli poliisien mahdotonta saapua autolla löytöpaikalle. He pääsivät kuitenkin ns. tukkitien päähän kääntöpaikalle, josta kävelymatkaa vainajan luokse oli noin 500m.
Vanhempi konstaapeli Kaartinen hoiti tiedotusta puhelimitse ja sai samalla tavalla ilmeisesti toimintaohjeita.
Nuorempi konstaapeli Mannisen vetäessä vainajan kuopasta tasamaalle paljastui vainajan alta kunnolla takki ja laukku, sekä jäätä. Mp3- soitin paljastui samalla, mutta siitä ei tarkempaa tietoa oliko ruumiin alla vai muuten alkuun näkymättömissä. Jonkinlainen kivikin siinä oli ollut, mutta sellaista ei ollut heti paikalle tullessa näkynyt. Toki maakuopassa, jonka puun irtoava juurakko on muodostanut, on yleensä useampiakin kiviä. Poliisi käänsi ruumiin selälleen.
Vainajalla oli toisessa korvassaan nappikuuloke, jonka kautta oli ilmeisesti kuunnellut musiikkia. Oikea poski oli sini-valko- laikukas osittain. Huulet olivat kapeahkot ja raollaan. Hampaat ja osa ikenistä näkyivät, samoin ylimääräinen aines hampaiden väleissä, joka olisi voinut näköhavainnon perusteella olla kuivunutta verta tai vaikka maasta pölissyttä roskaakin. Vainajan silmät olivat kiinni.
Poliisi alkoi leikellä vainajan vaatteita siinä paikalla ja kerätä tavaroita (jäte)säkkeihin.
Rouvarit poistuivat paikalta.
Härkä, taskulamppu puuttui muistiinpanoistani. Onko sinulla asiasta selkoa?
Edit. Poistettu ylimääräinen -s- sanasta "tiedotusta".
Härkä, jos tässä koosteessani ilmenee puutteita, niin täydentele ja korjaa.
Vainajan kohtaaminen löytöpaikalla
Rouvarit olivat siis kävelylenkillä. Maa oli jo sula lukuunottamatta matkalla olleita metsälämpäreitä, joissa oli vielä lunta. Kun he saapuivat vainajan löytöpaikalle kiinnittyi Rouvarin huomio ensimmäisenä kolmeen 0,5 litran muoviseen Novelle- pulloon, jotka olivat kuopan reunalla. Kuoppa oli keskimmäinen kolmesta kaatuneesta koivunjuurakosta, ja pullot siis sijaitsivat vierekkäin siinä tasamaalla ihan kuopan etulaidalla. Pulloista kaksi oli tyhjää ja yksi avattu vajaa. Maassa oli tupakka- aski, mutta kysyttäessä natsoista ei niistä ollut havaintoa (maassa oli runsaasti luonnon omaa jätemateriaalia).
Vainajan vaatteet olivat niin maanläheistä väriä, ja hänen päälleen oli varissut roskaa kaatuneesta juurakosta (ja varmaan myös tuulen tuomana), ettei häntä meinannut huomata ollenkaan kuopasta. Sitten Rouvarin huomio kiinnittyi sinertyneeseen käteen, joka oli ainoa näkyvilläoleva kaistale paljasta ihoa. Se oli vainajan oikea käsi. Vasen käsi oli näkymättömissä, joten ei tietoa oliko se vatsan vai rinnan alla.
Vainajan kasvot olivat alaspäin, hivenen vasemmalle kääntyneinä, joten tuossa vaiheessa kasvoja ei näkynyt. Hiukset lisäkkeineen olivat levinneet kiharaisina (todella kiharaisina) kehystämään virkatulla pipolla (harvaa verkkoa)peitettyä päätä ja maata sen ympärillä.
Takki oli riisuttuna maassa vainajan alla, mutta se näkyi kunnolla vasta myöhemmin. Ruumiin yläosaa peitti ohut paita.
Kaulahuivi oli kuvattuna Aamulehden artikkelissa Mari Karsikkaan teema- artikkelissa, mutta siitä en tullut kysyneeksi Rouvarilta erikseen. Karsikkaan kirjoituksen mukaan "se lämmitti", joten olisiko sitten ollut kaulassa hiusten peittämänä ja muuten vainajan alla.
Sarjakuvalehti oli kuopan toisella reunalla takaoikealla.
Kuten Härkä jo totesikin, ei vaaleissa housuissa näkynyt merkkejä suolen tyhjentymisestä.
Oksennuksesta ei myöskään ollut mitään havaintoa.
Yleisvaikutelma vainajasta oli nuori ja siisti. Hän näytti kovin hoikalta ja pieneltä tuossa asennossaan, ja oikeasta kädestä joka oli näkyvillä, sanoi Rouvari sen olleen pieni ja hento.
Sormuksesta Rouvarilla ei ollut muistikuvaa.
Maassa ei näkynyt merkillepantavasti jälkiä, mutta matkan varrella olleissa lumen vielä peittämissä metsälämpäreissä niitä oli ollut.
Poliisit paikalle
Kuten aiemminkin on todettu, oli poliisien mahdotonta saapua autolla löytöpaikalle. He pääsivät kuitenkin ns. tukkitien päähän kääntöpaikalle, josta kävelymatkaa vainajan luokse oli noin 500m.
Vanhempi konstaapeli Kaartinen hoiti tiedotusta puhelimitse ja sai samalla tavalla ilmeisesti toimintaohjeita.
Nuorempi konstaapeli Mannisen vetäessä vainajan kuopasta tasamaalle paljastui vainajan alta kunnolla takki ja laukku, sekä jäätä. Mp3- soitin paljastui samalla, mutta siitä ei tarkempaa tietoa oliko ruumiin alla vai muuten alkuun näkymättömissä. Jonkinlainen kivikin siinä oli ollut, mutta sellaista ei ollut heti paikalle tullessa näkynyt. Toki maakuopassa, jonka puun irtoava juurakko on muodostanut, on yleensä useampiakin kiviä. Poliisi käänsi ruumiin selälleen.
Vainajalla oli toisessa korvassaan nappikuuloke, jonka kautta oli ilmeisesti kuunnellut musiikkia. Oikea poski oli sini-valko- laikukas osittain. Huulet olivat kapeahkot ja raollaan. Hampaat ja osa ikenistä näkyivät, samoin ylimääräinen aines hampaiden väleissä, joka olisi voinut näköhavainnon perusteella olla kuivunutta verta tai vaikka maasta pölissyttä roskaakin. Vainajan silmät olivat kiinni.
Poliisi alkoi leikellä vainajan vaatteita siinä paikalla ja kerätä tavaroita (jäte)säkkeihin.
Rouvarit poistuivat paikalta.
Härkä, taskulamppu puuttui muistiinpanoistani. Onko sinulla asiasta selkoa?
Edit. Poistettu ylimääräinen -s- sanasta "tiedotusta".