MURHA.INFO

ja verhon vahingoittumisjäljet sopivat siihen että tavoitteena oli lukon avaaminen käsikopelolla ulkopuolelta.

No itseasiassa tuollaisen iskujäljen syntyminen verhoon luulisi edellyttävän kovaa alustaa verhon taakse - kuten lasi. Jos lyö lasia ja verhon takana ei ole mitään, se antaa periksi ja verhon ruhjeen voisi kuvitella muunlaiseksi kuin kuvan pistemäiseksi.

[/quote]

^ Vaikka vaaleampi puoli olisikin verhon ulkopuoli, edelleenkään ei tiedetä kumminpäin verho pystyasennossa oli. Eli ehkäpä jäljet olivat ulkoakatsottuna oikeassa yläkulmassa, jolloin välkky lukkoon-käsiksi-pääsy-teoria ei enää toimi .

välkky lukkoon-käsiksi-pääsy-teoria - saattaa ihan hyvin kelvata. Olihan esim Jukka sisäänpäästäkseen tietoinen kuinka sen vähillä vahingoilla tekisi.

Sen sijaan, jos ja kun Anneli rikkoi ikkunaa tai ainakin loput siitä - niin luulempa, että väline oli jokin pitempi jolla hän aukkoa melko verkkaiseen tahtiin napsi isommaksi. Jokin siivousvälinevarsi tmv. Alku saattoi siis tapahtua esim Jukan toimesta vaikka kivellä ( sisään päästäkseen ), mutta näin sitten lasin viimeistely.

Valhalla kirjoitti: No itseasiassa tuollaisen iskujäljen syntyminen verhoon luulisi edellyttävän kovaa alustaa verhon taakse - kuten lasi. Jos lyö lasia ja verhon takana ei ole mitään, se antaa periksi ja verhon ruhjeen voisi kuvitella muunlaiseksi kuin kuvan pistemäiseksi.

Ei edellytä. Kuten tuolla aikaisemmin tuli monen suulla todettua, verho oli hyvin kiinni. Nyt kun jäljet ovat enemmän kiinnityskulmassa, ei verho anna periksi kuten keskemmällä. Suht teräväkärkisellä välineellä ulkopuolelta rikottaessa jäljet muodostuvatkin tuollaisiksi. Ja muistetaan nyt että verhon vahingoittumisjäljet olivat vain toisella puolella.

NiceAsiantuntija kirjoitti:^ Vaikka vaaleampi puoli olisikin verhon ulkopuoli, edelleenkään ei tiedetä kumminpäin verho pystyasennossa oli. Eli ehkäpä jäljet olivat ulkoakatsottuna oikeassa yläkulmassa, jolloin välkky lukkoon-käsiksi-pääsy-teoria ei enää toimi .

Jälkimmäisissä rikkomisrekoissa mainostettiin että verho oli aito verho ja laitettu vastaavasti kuten surmatalossakin oli (tosin kiinnitys oli heppoisimmilla dyckert-nauloilla). Verho kuitenkin heilläkin oli noin päin.

Sitä niissä jälkimmäisissä rikkomisrekoissa olen myös aina ihmetellyt että niissä tuhottiin aito verho-todiste. Joten jos jollakin taholla olisi halukkuutta vielä verhoa tutkia, niin aika vaikeeta tulee olemaan...

turumurre kirjoitti:Sitä niissä jälkimmäisissä rikkomisrekoissa olen myös aina ihmetellyt että niissä tuhottiin aito verho-todiste. Joten jos jollakin taholla olisi halukkuutta vielä verhoa tutkia, niin aika vaikeeta tulee olemaan...

APUA

Eivätkä siis edes viitsineet kiinnittää sitä oikein! (Nimitys kiinnityssysteemille taitaa muuten olla "verhojousi", voi googlata.) Enpä tosiaankaan uskalla veikata 50 prossaa suurempaa todennäköisyyttä sille että verho oli rekossa oikeinpäin!

Ei edellytä. Kuten tuolla aikaisemmin tuli monen suulla todettua, verho oli hyvin kiinni. Nyt kun jäljet ovat enemmän kiinnityskulmassa, ei verho anna periksi kuten keskemmällä. Suht teräväkärkisellä välineellä ulkopuolelta rikottaessa jäljet muodostuvatkin tuollaisiksi. Ja muistetaan nyt että verhon vahingoittumisjäljet olivat vain toisella puolella.

Ei pidä paikkaansa - perustelu on huono. Ei kangas ylipäätään ole niin kiinteä, että tuo olisi oletettavaa - jo kangas antaa periksi sekä jousi kankaan kiinnityskanavissa. Kiinnitys oveen ei siihen niinkään vaikuta koska aivan ilmeisesti oli hyvin kiinni ja kesti juurikin joustavuutensa tähden. Teräväkärkinen astalo toki ruhjoisi kangasta mentyään ensin lasista läpi mutta kyllä verhoa vasten jo hajonnut lasikin sitä repisi. Tuossa verhossa on vain pistemäisiä iskun jälkiä eikä lainkaan isojen lasinkappaleiden repimiä.

Samaten on vaikea rikkoa lasia yksi kerros kerrallaan. Kerros johon isku osuu hajoittaa seuraavaa kerrosta iskun saattamana. Tällöin iskun suunnasta uloin lasi ei hajoa kuten iskukohdassa pieniksi siruiksi, vaan suuremmalta alalta. Nuo jäljet eivät viittaa siihen vaan juurikin tuon iskukohdan pieneen iskualaan.

Sen sijaan jos isku kohdistuu ensin verhoon ja sitten kohdistuu alla olevaan lasiin se hajoittaen, silloin lasi ei revinne kangasta vaan juuri astalon ja hajoamispisteen hajoavan lasipinnan puristus.



Iskun jälki on väistämättä toinen verhon joutuessa astalon ja lasin puristukseen kuin lasin heiluttamaksi jolloin sen joustavuus muuttaa efektiä keskeisesti.

Tämän ketjun sivulta 32 alkaen on pari sivua tätä verhoasiaa henkevästi käsitelty. Valitettavasti se alkuperäinen kuvalinkki on jo kuollut, johon perustuen totesin turren kääntäneen 180 astetta verhoa oveen liimatessaan..

Ihan naurettava väite Valhalla. Verhossa ei ollut toisella puolella vahingoittumisjälkiä, ei ole mahdollista lyödä verhoa kovempaa pintaa vasten niin ettei verhoon syntyisi myös sille lyöntipuolelle jälkiä. Muista nyt että karmin vieressä lasi on erittäin vahvasti kiinni. Lisäksi ovi-tutkimusten ja labran lausuntojen mukaan rikkomisväline on ollut enempi kärjekäs kuin tylppä.

turumurre kirjoitti:Ihan naurettava väite Valhalla. Verhossa ei ollut toisella puolella vahingoittumisjälkiä, ei ole mahdollista lyödä verhoa kovempaa pintaa vasten niin ettei verhoon syntyisi myös sille lyöntipuolelle jälkiä. Muista nyt että karmin vieressä lasi on erittäin vahvasti kiinni. Lisäksi ovi-tutkimusten ja labran lausuntojen mukaan rikkomisväline on ollut enempi kärjekäs kuin tylppä.

En ymmärrä lainkaan mitä höpiset. Verhon jäljethän on ns läpi koko kankaan, eli molemminpuoleiset ja rikkoneet ohuen neuleen/kudelman. Toisin sanoen verhon vahingot on kutakuinkin samannäköiset sen molemmin puolin tarkasteltuna.

Valhalla kirjoitti:

turumurre kirjoitti:Ihan naurettava väite Valhalla. Verhossa ei ollut toisella puolella vahingoittumisjälkiä, ei ole mahdollista lyödä verhoa kovempaa pintaa vasten niin ettei verhoon syntyisi myös sille lyöntipuolelle jälkiä. Muista nyt että karmin vieressä lasi on erittäin vahvasti kiinni. Lisäksi ovi-tutkimusten ja labran lausuntojen mukaan rikkomisväline on ollut enempi kärjekäs kuin tylppä.

En ymmärrä lainkaan mitä höpiset. Verhon jäljethän on ns läpi koko kankaan, eli molemminpuoleiset ja rikkoneet ohuen neuleen/kudelman. Toisin sanoen verhon vahingot on kutakuinkin samannäköiset sen molemmin puolin tarkasteltuna.

Nimenomaan noin kuten Valhalla sanoo. Käsittämätöntä kuvitelmaa, että verhokangas olisi toiselta puolelta sitten vahingoittumaton..

NiceAsiantuntija kirjoitti: ... Enpä tosiaankaan uskalla veikata 50 prossaa suurempaa todennäköisyyttä sille että verho oli rekossa oikeinpäin!

Valhalla kirjoitti: En ymmärrä lainkaan mitä höpiset. Verhon jäljethän on ns läpi koko kankaan, eli molemminpuoleiset ja rikkoneet ohuen neuleen/kudelman. Toisin sanoen verhon vahingot on kutakuinkin samannäköiset sen molemmin puolin tarkasteltuna.

Toripolliisi kirjoitti: Nimenomaan noin kuten Valhalla sanoo. Käsittämätöntä kuvitelmaa, että verhokangas olisi toiselta puolelta sitten vahingoittumaton..

Ja höpöhöpö kaverit. Verhossa on kaksi samanlaista kangasta päällekkäin(etpk). Reunukset kantattu taakse. Reunukset takapuolella ovat vaaleampia kuin etupuolella (auringon haalistama). Verhon 'paraatipuolen' kuvioinnin näkee reunuksesta ja takapuolella se on tuollasta 'säkkimäistä'. Ja selvääkin selvempää on se, että verho on ollut niin päin kuten olen esittänyt.

turumurre kirjoitti:Ja höpöhöpö kaverit. Verhossa on kaksi samanlaista kangasta päällekkäin(etpk). Reunukset kantattu taakse. Reunukset takapuolella ovat vaaleampia kuin etupuolella (auringon haalistama). Verhon 'paraatipuolen' kuvioinnin näkee reunuksesta ja takapuolella se on tuollasta 'säkkimäistä'. Ja selvääkin selvempää on se, että verho on ollut niin päin kuten olen esittänyt.

No höpötihöpö. Oot kyllä etp tulkinnassasi pihalla. Kaksipuoleista on tietenkin verhoon ommeltu kangaskehys. Mutta varsinainen ja keskellä/ikkunan kohdalla oleva verho on luonnollisesti harsomainen ja valoa läpäisevä - tyyliin intianpuuvillalangas. Eihän siinä nyt mitään kaksinkertaista pimennysverhoa kokopäiväisenä seiso.

Järki hoi.

Valhalla kirjoitti: No höpötihöpö. Oot kyllä etp tulkinnassasi pihalla. Kaksipuoleista on tietenkin verhoon ommeltu kangaskehys. Mutta varsinainen ja keskellä/ikkunan kohdalla oleva verho on luonnollisesti harsomainen ja valoa läpäisevä - tyyliin intianpuuvillalangas. Eihän siinä nyt mitään kaksinkertaista pimennysverhoa kokopäiväisenä seiso.
Järki hoi.

Olet Valhalla väärässä kuten yleensäkin. Täytynee sitten laittaa faktaa kun ei muuten uskota:

Etpk; Labralausuntoja: "Näytteen 15 verhon keskiosassa on kaksi samanlaista kangaskerrosta päällekkäin. Verhon reunakangas on toiselta puolelta vaaleampi, toiselta puolelta hieman tummempi".

Verhon keskiosa on kaksinkertaista valoa lapaisevaa harsoa-- nakyy selvasti rekoissa jos on sama verho: verhon takana oleva kuvaaja nakyy lapi keskelta alussa. Reunat ovat eri kangasta kuten lausunto sanoo.


Muokkaus: katsoin uudestaan isonnettuna ne Ulvila kuvat. Reunakangas on jotain Jacquard-tyyppista eli siina on paksumpia ja ohuempia kuviokohtia. Se siis voisi nayttaa takaa silta kuin verhon keskikohta. Kun labra sanoo kankaan olevan keskella kaksinkertainen, se olisi sitten reunoilla nelinkertainen. Miksi labra sitten puhuu erikseen "reunakankaan" vaaleammasta ja tummemmasta puolesta? Etupuolella ei silloin olisi mitaan "reunakangasta." Koko verhon kuviopuoli olisi sisaanpain.

Puhuuko labra siis verhon sivujen varierosta -- eli Nicen pointti siita mitenpain (ylosalas) verho on ollut?

Niille joilla on etp -- kts. myos rekoista esim JPEG562. JPEG543 kuvissa on kuvattuna verho ulkoa ja sisalta. Kuvat ovat suttuisia enka osaa sanoa ihan varmasti onko keskella kuviota. Vaittavat todella muuten etta oli sama ikkunaverho. Ja sama kiinnitysvaijeri.

turumurre kirjoitti:

Valhalla kirjoitti: No höpötihöpö. Oot kyllä etp tulkinnassasi pihalla. Kaksipuoleista on tietenkin verhoon ommeltu kangaskehys. Mutta varsinainen ja keskellä/ikkunan kohdalla oleva verho on luonnollisesti harsomainen ja valoa läpäisevä - tyyliin intianpuuvillalangas. Eihän siinä nyt mitään kaksinkertaista pimennysverhoa kokopäiväisenä seiso.
Järki hoi.

Olet Valhalla väärässä kuten yleensäkin. Täytynee sitten laittaa faktaa kun ei muuten uskota:

Etpk; Labralausuntoja: "Näytteen 15 verhon keskiosassa on kaksi samanlaista kangaskerrosta päällekkäin. Verhon reunakangas on toiselta puolelta vaaleampi, toiselta puolelta hieman tummempi".

Tarpeeksi ohuena voi olla vaikka kuusinkertaista. Ei poista sitä, että silti on kokonaisuutena niin ohutta, että näkyy läpi ja että vauriot muodostuvat molemmin puolin tarkasteltuna samannäköisiksi.

Kyse siis lienee sideharson tapaisesta hyvin verkkomaisesta kankaasta joka useampikertaisena vasta vastaa puuvillakangasta kuten harvaa intianpuuvillaa.

Ei muuta mitään edellä väittämistäni. Olet siis turre ihan väärässä kuten aika. Vauriot on kankaassa molemmin puolin tarkasteltuna samannäköiset. Sinun lohduksi jää, että hyvin ohut harsokangas on kaksinkertainen.