MURHA.INFO

ulkosuomalainen kirjoitti:Verhon keskiosa on kaksinkertaista valoa lapaisevaa harsoa-- nakyy selvasti rekoissa jos on sama verho: verhon takana oleva kuvaaja nakyy lapi keskelta alussa. Reunat ovat eri kangasta kuten lausunto sanoo.

Valhalla kirjoitti: Tarpeeksi ohuena voi olla vaikka kuusinkertaista. Ei poista sitä, että silti on kokonaisuutena niin ohutta, että näkyy läpi ja että vauriot muodostuvat molemmin puolin tarkasteltuna samannäköisiksi.

Kyse siis lienee sideharson tapaisesta hyvin verkkomaisesta kankaasta joka useampikertaisena vasta vastaa puuvillakangasta kuten harvaa intianpuuvillaa.

Ei muuta mitään edellä väittämistäni. Olet siis turre ihan väärässä kuten aika. Vauriot on kankaassa molemmin puolin tarkasteltuna samannäköiset. Sinun lohduksi jää, että hyvin ohut harsokangas on kaksinkertainen.

No niin, alkaako anttiannelien päivän selitykset olla plakkarissa?
On ihan järjetöntä alkaa selittelemään sitä kangasta harsoksi... Ihan tämmönen logistinen kysymys mistä mm. voitte haviskoida kankaan vahvuutta; Ensinnäkin kangas on käynyt ainakin kolmet astalon hakkaamiset ja repimiset lävitte ja sen lisäksi lasimeren rojahtamiset sen päälle; Nyt se kysymys ulkosuomalainen ja Valhalla, onko harsoa ja heikkoa ohutta? Vastaan puolestanne: Ei ole.

Näkyykö lävitte us. Ei näy. Siinä rekovideon alussa kuvaajan varjo heijastuu lasista ja kuvaaja on rikkojan takana (toki kaikista kankaista hahmoa näkyy jos on tarpeeksi lähellä sitä kangasta ja valoa vielä sopivasti taustalla paistelee).

Lyhyt kertaus vielä:
-Verhokangas ei ole harsoa.
-Se on kaksinkertaista vahvaa kangasta.
-Verhon paraatipuolen kuvioinnin näkee kantatusta reunuksesta.
-Verho on ollut niin päin kuten esitin.
-Verhossa ei ole läpimeneviä iskujälkiä, vaan se on vahingoittunut iskupuolelta.

Valhalla -- ma muokkasin viestiani edella sen jalkeen kuin katsoin kuvat. Jos verho oli tehty niinkuin Turre sanoo ja kantattu toisella puolella, verhon paraatipuolella ei olisi mitaan "reunakangasta." Meilla on vain kankaan ja verhon oikea ja nurja puoli. "Reunakangasta" nakyy vain nurjalla ja varieron taytyy silloin viitata haalistumiin pystysuunnassa tai sivuissa. Labran epatoivoinen yritys paatella mitenpain verho on roikkunut ikkunassa?

Turre: Ehdotan etta katsot ne kuvat verhosta uudelleen etp:sta -- suurenna niin naet miten verho on kudottu.

Vaitatko etta keskella on viela kolmas kerros jotain harsomaista kangasta vai miten selitat harvasti kudotun keskiosan --sen jota taisit kutsua "sakkimaiseksi ?

Labra ei tullut maininneeksi?

Net, joilla on voisivat suurentaaa esin JPEG kuvan 766 -- siita nakee miten kangas on kudottu -- paallispuolella on niita paksumpia kuviokohtia. Se on se sama kuva jonka Turre laittoi ylle ikkunaan -- mittanauhakin nakyy.

Jos kangas olisi ollut alunperin paksua, ei olisi ollut mitaan syyta laittaa sita kaksinkerroin. Nelinkertaista paksua kangasta on todella hankala taittaa ja ommella.

Miten se poliiskunta osasi tuonkin tyriä, etteivät tiedä kuinka päin verho oli tai eivät viitsi kuvistaan katsoa ( luulisi joku kuva otetun silloinkin, kun verho roikkui vielä kiinni ). Jos kyseessä olisi joku pimennysverho ( mitä se ei tietenkään ole ), niin tottakai silloin olisi jäljistä pääteltävissä myös lyöntisuunta. Ja sitten vielä - jos verhoon on ommeltu reunakangas, niin ei sitä tietenkään piiloteta ovea vasten vaan käännetään katselusuuntaan sisällepäin.

ulkosuomalainen kirjoitti:Turre: Ehdotan etta katsot ne kuvat verhosta uudelleen etp:sta -- suurenna niin naet miten verho on kudottu.

Vaitatko etta keskella on viela kolmas kerros jotain harsomaista kangasta vai miten selitat harvasti kudotun keskiosan --sen jota taisit kutsua "sakkimaiseksi ?

Labra ei tullut maininneeksi?

Edellä sanomani pätevät.

Vaikka en ompelija olekkaan, niin tuo verho on tehty niin että siinä on kaksi vahvaa kangasta päällekäin (parempi peitto), paraatipuoli (eli huoneen puoli) on leikattu ainakin leveydeltään kanttausten verran isommaksi ja sitten on kantattu ja ommeltu kiinni. Yläpuolinen - ja alapuolinen kanttaus on saatettu tehdä kanttauksen osalta molemmilla päällekkäisillä kankailla, koska niiden kanttausten lävitse kulki ne vaijerit (kuvat).

Valhalla kirjoitti:Miten se poliiskunta osasi tuonkin tyriä, etteivät tiedä kuinka päin verho oli tai eivät viitsi kuvistaan katsoa ( luulisi joku kuva otetun silloinkin, kun verho roikkui vielä kiinni ). Jos kyseessä olisi joku pimennysverho ( mitä se ei tietenkään ole ), niin tottakai silloin olisi jäljistä pääteltävissä myös lyöntisuunta. Ja sitten vielä - jos verhoon on ommeltu reunakangas, niin ei sitä tietenkään piiloteta ovea vasten vaan käännetään katselusuuntaan sisällepäin.

Näinhän se aina; poliisikunta on typerää kun minfossa joku ei ymmärrä asioita. Ilmankos he täällä on olleetkin jatkuvasti typeriä ja osaamattomia.

Kyllä heillä kuitenkin on ollut riittävästi kuvia ja paikalla tutkimista määritelläkseen että ikkuna rikottiin ulkoa, huppis tuli sissään akkunasta ja meni siitä poies kans...

Ei ole kuvista paatellen vahvaa kangasta vaan kudottu hyvin ilmavaksi ja valoa lapaisevaksi. Esim siina sun postaamassa kompilaatiokuvassa nakyvat yksittaiset kankaanlangat selvasti -- paitsi keskella niin sivussa, siina kuviossa. Joku joka itse ompelee varmaan vahvistaa.

Jos olisi ollut vahvaa huonekalukangasta, ei olisi tarvittu toista kerrosta. Keskiosa voisi olla jotain harvaa kovike- tai vuorikangasta mutta kun labra puhuu kaksinkertaisesta samanlaisesta kankaasta, ei se voi olla sitakaan.

Labran lausunnon reunakankaan varieroista taytyy viitata ulospain nakyviin reunoihin. Sisalla ei ole reunakangasta, vain "paraatipuoli."

MOT

Kyllä heillä kuitenkin on ollut riittävästi kuvia ja paikalla tutkimista määritelläkseen että ikkuna rikottiin ulkoa, huppis tuli sissään akkunasta ja meni siitä poies kans...

eihän labra versiossasi pohtisi kuinka päin verho olisi. Ja toisaalta - suorastaa naurattaa, että nyt verho onkin vahvaa ja peittävää. Mitä ideaa siinä on. Miksi harsokangasta keskellä. Tuskin ne turrea varten pimennysverhoa väsäsi. Oot sää kyllä umpiannelisti.

Valonläpäisyä varten tuo rakenne tietenkin on, eli keskikangas on ohutta.

Kukaan meistä ei voi olemassa olevin tiedoin tietää, mikä verhon puoli on ollut ns. paraatipuoli ja onko vaaleampi puoli ollut ulos vai sisäänpäin! Tuohan on joku mummon vanha riepu, ollut jo varmaan vuosikaudet Annelin tai Jukan lapsuudenkodin ikkunassa haalistumassa. Ulvilassa se on ollut ehkä toisinpäin, mistäs me tiedetään. Liekö tuo edes mikään verho alun alkaen? Kyllä tuo pöytäliinastakin käy - ja silloinhan on arvatenkin haalistunut se turren lanseeraama paraatipuoli.
Millään keinolla emme myöskään voi tietää, onko verho ollut ylösalaisin vai alasylöisin. Arvata saa tietysti kukin ihan vapaasti.

Tässä suurennos:

Ihan mielenkiinnosta -- miten sa Turre saat tuosta kuvassa nakyvasta harvasta verkosta vahvan paksun kankaan?

Itse olen tahan asti varmaan olettanut verhon olleen vuoratun jollain kovike- yms. kankaalla. Nainhan se labralausunnon mukaan ei ole.

P.S. Kiitti Nicelle suurennoksesta -- siina sivussa nakyy se kudonta -- jacquardiksi oletan ihan yleissivistyksen perusteella. Eli siina on harvan alustan paalle kudottu erilaisilla ja eripaksuisilla langoilla kuvioita. Idea on, etta valo nakyy vahan eri lailla eri kohdista lapi. Kaksinkertaisessa kankaassa kuviot eivat osu paallekkain --siksi rekoista olevissa suttukuvissa ei niita kuvioita oikein nay. Kaksin- ja nelinkertaisen kankaan paksuuseron kuitenkin nakee selvasti vaikka siina videossa-- reunat ja alalaita ovat selvasti tummemmat.

Rikkomissuunta ei ole minusta ollut koskaan mitenkaan oleellinen. Se missa vaiheessa verho tuli alas on sensijaan aika mielenkiintoinen juttu.

Ihan mielenkiinnosta -- miten sa Turre saat tuosta kuvassa nakyvasta harvasta verkosta vahvan paksun kankaan?

...veikkaan, että metodi on sama vanha: fiksua leikkien, perääntyä ei voi eikä myöntää mitään. Ja sitten seuraavaan asiaan.

Sen verran taytyy viela perfektionistina tarkentaa, etta mun mielesta labran lausunnossaan tekema ero reuna- ja keskiosan valilla on outoa, jos rakenne on niin kuin Turre vaittaa (ja kuvistakin voisi olettaa.) Nain kuitenkin tekevat koko siina lausunnossaan (JPEG763).

Naytteen 15 keskiosassa on kaksi samanlaista kangaskerrosta paallekkain. Verhon reunakangas on toiselta puolelta vaaleampi, toiselta puolelta hieman tummempi.

Naytteen 15 verhon, vaaleamman puolen, keskiosan kangaskerroksessa on muutamia vaurioituneita kohtia. Vaurioituneet kohdat ovat lapimitaltaan 2-3cm. Ko kohdissa on havaittavissa seka teravasti katkenneita lankoja etta hankautuneita, rispautuneita lankoja.

Kuvassa 1 on yleiskuva verhon vaaleammalta puolelta.

Kuvassa on ihan koko verho.

Eli tasta voisi paatella, etta verhon molemmat puolet olivat siltikin samanlaiset ja keskusta ja reunat tehdyt eri kankaasta. Muuten ei olisi ollut jarkevaa puhua "vaaleammasta" puolesta vaan kuvio- ja nurjasta puolesta.

Ja viela varmuudeksi: oli reunat ja keskus eri kangasta tai ei, mistaan paksusta ja vahvasta ei ole kuvien ja rekojen perusteella kysymys vaan harvaankudotusta ja valoa lapaisevasta.


Esim. kuvasta 541 rekoissa voisi katsoa mita nakyy valoisaan aikaan lapi. Ovatko ikkunassa nakyva mies ja kannatinpuu yms. taustalla siis heijastumaa? (vrt myos JPEG 555 siita mita on taustalla.)

NiceAsiantuntija kirjoitti:Kukaan meistä ei voi olemassa olevin tiedoin tietää, mikä verhon puoli on ollut ns. paraatipuoli ja onko vaaleampi puoli ollut ulos vai sisäänpäin! Tuohan on joku mummon vanha riepu, ollut jo varmaan vuosikaudet Annelin tai Jukan lapsuudenkodin ikkunassa haalistumassa. Ulvilassa se on ollut ehkä toisinpäin, mistäs me tiedetään. Liekö tuo edes mikään verho alun alkaen? Kyllä tuo pöytäliinastakin käy - ja silloinhan on arvatenkin haalistunut se turren lanseeraama paraatipuoli.
Millään keinolla emme myöskään voi tietää, onko verho ollut ylösalaisin vai alasylöisin. Arvata saa tietysti kukin ihan vapaasti.

No ei suinkaan, ei parane laittaa ihmetyksen sormea hämmästyksen suuhun. Meillä on paljon tietoa ja itse lisään tietoihin vielä luovaa päättelyä sekä viiteliäisyyttä.
-Se kait nyt ihan selvää on ettei ole pöytäliina, pyyhe eikä vaippaharso. Tuo on juuri tuohon tehty, on presis mitoillaan.
-Kaiketi muistat että labratutkimukset tuosta tehtiin JJ:n aikaan. Labrassa tutkittiin josko saisivat ikkunan rikkomisvälineen selville. vaikkei saatu niin teknisten tutkijoiden porukka kuitenkin tuli tulokseen että ulkopuolelta on ikkunaa jyystetty (selvä osoitus siitä mitenpäin verho on ollut, ne kun omissa rekoissaan kokeilivat sitä käsikopelolla oven lukon aukaisemistakin).
-Uusimmissa rekokokeissa kehuskelivat laittaneensa verhon niin kuin se surmatalossakin oli, käyttivät aitoa verhoa ja se oli juuri niinpäin kuten olen esittänyt.
-Verhon reunuksen vaaleampi puoli on tiätyst päivettynyt ja siis ulospäin.

Mutta on meillä kuvamateriaaliakin: Esimerkiksi allaolevat kaksi kuvaa. Ovikuva on koottu Iltiksen videolta ja siinä vieressä verho jonka sivut on 'silitetty'.

Vasen kuva Iltasanomien videokaappauskuvia yhdistettynä. Oikea kuva etpk (iso kuva sivut suoristettu ja lisätty vahingoittumis-pisteet)


Meillä on nyt 4 mahdollisuutta ja ainoa kelvollinen on se minkä olen esittänytkin, eli tämä ensimmäinen jossa täyttyy kaikki olettamat. Siinä on ovikuvaan liitetty mittatilaustyönä tehty verholayer jossa näkyvät ne punastetut vahingoittumispisteet (eli taustalla siis se ylläoleva verho, ja taitavimmat kuvankäsittelijät voivat tarkistella jos eivät usko).


Seuraavassa verhon kanttauspuoli on takkahuoneeseen päin, vahingoittumisjäljet ylhäällä (ei käy lasien takia).


Seuraavassa kanttauspuoli taas oikeinpäin eli ulospäin mutta verho käännetty siten että vahingoittumisjäljet ylhäällä oikealla (ei käy tuokaan lasien takia. lasinpalat liian lähellä):


Viimeisenä kanttaus taas takkahuoneeseen päin ja vahingoittumisjäljet alhaalla oikealla (ei käy tuokaan lasien takia. lasinpalat liian lähellä):


Summarum: Näidenkin mukaan ainoa vaihtoehto on se minkä olen esittänyt: vahingoittumis jäljet alhaalla vasemmalla. Summarumsummarum: kaikki kun lasketaan yhteen niin käytännössä vaihtoehtoja ei jää.

ulkosuomalainen kirjoitti: ....
Ja viela varmuudeksi: oli reunat ja keskus eri kangasta tai ei, mistaan paksusta ja vahvasta ei ole kuvien ja rekojen perusteella kysymys vaan harvaankudotusta ja valoa lapaisevasta.
.....

No nyt en meinannut silmiäni uskoa. Ai ettei ole vahvaa. Voi hyvä tavaton sentään. Siinähän on video jossa tätä aitoa verhoa hakataan kirveellä puolin ja toisin. Noiden lisäksi verho on saanut saman käsittelyn surmayönä ja kolmeen kertaan vielä lasimeren päällensä. Kyl sun kommenttis nyt oli alta arvosteluasteikon.
http://www.iltasanomat.fi/videot/kotima ... 93161.html

Mulla ei ole tarvetta muuttaa piiruakaan aikaisempia kommenttejani tästä verhosta, pystyn halutessani osoittamaan sanomani paikkansa pitävyyden.

Mulla ei ole tarvetta muuttaa piiruakaan aikaisempia kommenttejani tästä verhosta, pystyn halutessani osoittamaan sanomani paikkansa pitävyyden.

Ole hyva ja tee niin. Selita nyt ensiksi miten saat tassa kuvassa selvasti nakyvasta ohuen harsomaisesta kankaasta, jossa jokainen kankaan lanka nakyy erikseen, "paksua ja vahvaa." Mittanauhasta voi viela tarkistaa kuinka harvaa kangas on.



Selita myos mita nakyy kuvassa JPEG541 rekoissa. Ovatko ikkunassa nakyva mies ja kannatinpuu yms. taustalla siis heijastumaa? (vrt myos JPEG 555 siita mita on taustalla.)

Tara voisi varmaan myos ehtiessaan vilkaista. Tai Nice. Tai tarkemmin ajatellen--ajanhukkaahan se on.
Net, jotka eivat osaa Nicen kuvasuurennoksesta nahda miten asia on tuskin vakuuttuvat mistaan.

Edelleen -- koko hommahan lahti liikkeelle talla kertaa siita, etta kyselin niista verhon kiinnityksista ja siita kuinka mahdollista olisi, etta verhosta olisi kimpoillut lasinpaloja sangyn tyynynpaatyyn asti Annelin paalle. Vastaushan on selva: verho on roikkunut sen verran loysalla ja ollut sen verran pehmeaa ja periksiantavaa (ohutta ja harsomaista) kangasta, ettei siita rikkoutuva lasi ole mihinkaan kimmoketta ottanut --pikemminkin tarttunut kiinni.

Kyseenalaista on edelleen milla ikkuna Ulvilassa alunperin rikottiin, kuinka pitkaan verho roikkui murhayona ikkunassa, ja paljonko lasia se yleensa sai paallensa ennenkuin lattialla. Milta verho itse asiassa naytti lahitarkastelussa rekojen jalkeen, emme myoskaan tieda. Etp-kuvat ovat sen verran huonoja. Se, ettei se mennyt rekoissa riekaleiksi, johtui lahinna loyhan kudoksen ja koko verhon joustosta--ei kankaan "paksuudesta ja vahvuudesta." Rikkoja kaytti kirveen hamaraa -- ei teraa.

P.S. Valhalla -- olit ihan oikeassa taas.

P.S. 2 -- Labran mukaan vahingoittuneet kohdat ovat voineet tulla rikkoutuneesta lasista. Eli mita nuo Turren kuvat siis todistavat? Ikkunaa olisi voitu rikkoa kummin pain tahansa, olisi rikkoja Anneli tai Jukka tai molemmat.

Onnistuneesti taas eksyttiin olennaisista kysymyksista. Edelleen pyydan linkkia siihen labralausuntoon, "sangysta loytyneesta lasista" ja sen dna:sta.

^ ulkosuomalainen

Tara voisi varmaan myos ehtiessaan vilkaista. Tai Nice. Tai tarkemmin ajatellen--ajanhukkaahan se on.

Mää vilkasin (en ole kaikkia posteja vielä lukenut..)

Verhokangas ei voi olla säkkikankaan kaltaista. Otin kuvan säkkikankaasta ja tikkuaskista. Koitin suhteuttaa verhokankaan ja säkkikankaan toisiinsa.

Verhokankaan reunukset on jotain vähemmän pletkua kangasta, ne tukee verhokangasta niin, että se paremmin pitää muotonsa kun se on noista reunuskankaan kulmista pingotettu ikkunan eteen, muuten kulmat varmaan venyisivät eikä tulos näyttäisi 'siistiltä'.

Veikkaan intianpuuvillaa. Harvakudoksista ja valoa läpäisevää, mutta toimii silti näkösuojana.

Säkkikankaita on toki muunkinlaisia kuin tuo kuvassa, ohuempikuituisia ja tiiviimpiä, mutta kuvan kangas on kyllä mun mielestä sitä kaikkein tavallisinta perunasäkkikangasta.

Jos joku haluaa laskea kuituja niin tässä työkuva isompana