Pääkirjoitus: Putin ajamassa päin seinää – mitä tapahtuu, jos Venäjän isoin ase pettää?
Vladimir Putinin aloittama Venäjän laiton hyökkäyssota ei ole edennyt tavoitteisiinsa.
Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan on tultu mielenkiintoiseen kohtaan, joka voi olla ratkaiseva käänne.
Sotaa käydään kahdella rintamalla: energialla ja asein etulinjassa. Maastosodassa Venäjä lyötiin heti sodan alussa nopeasti kauemmas pääkaupunki Kiovasta. Sodan painopiste siirtyi itään ja alkoi Venäjän hidas hivutus, joka hyytyi pysähtyneeseen tilaan kesällä. Tällä viikolla sodassa nähtiin käänne, jollaista ei ole nähty kuukausiin: Ukraina teki voimakkaan vastahyökkäyksen ja jopa 30 kilometriä syvän läpimurron rintamalinjaan.
Ennen tätä julkisuuteen tuli Vladimir Putinin ”ostoslista”, joka kertoo karua kuvaa valloitussotaa käyvän maan tilasta. Venäjällä on maailman toiseksi suurin aseviejä, mutta nyt sen valtava aseteollisuus on pahoissa ongelmissa mikrosiru- ja elektroniikkapulan takia. Venäjä joutuu sotimaan vanhoilla aseilla ja ostamaan lisää Pohjois-Korealta ja Iranilta. Samaan aikaan Ukraina saa länsimailta käyttöönsä aivan eri tason teknologiaa.
Sodan dynamiikka on yllättäen muuttunut, eikä Venäjä tokene tästä aivan heti. Nyt voi aidosti spekuloida sillä, voiko Ukraina valloittaa Venäjältä sen 2014 valloittaman Krimin takaisin.
Yksi asia näyttää jo nyt entistä varmemmalta: Venäjä on lopullisesti menettänyt suurvalta-asemansa.
Energiasodassa Venäjä löi käytännössä kaiken peliin ruuvaamalla Nord Stream 1 -kaasuputken kiinni. Venäjä on nyt ulosmittaamassa kaikkein isointa asettaan, mitä se viritteli vuosia: Euroopan riippuvuutta venäläisestä kaasusta.
Putin on saanut toimillaan sähkömarkkinat sekaisin Euroopassa. Venäjä on myös laittanut päälle ison paineen järjestellä Euroopan energiapolitiikan uuteen uskoon. Sodan alkaessa Venäjän putkikaasun osuus oli 40 prosenttia kaikesta EU:hun tuodusta kaasusta, nyt se on enää yhdeksän prosenttia.
Kun EU:ssa ruvettiin sorvaamaan hintakattoa venäläiselle kaasulle, äityi Putin uhkaamaan vielä lopunkin Eurooppaan tulevan kaasun viennin lopettamisella.
Putinin uusin uhkaus ja eurooppalaisen hintakaton haukkuminen näyttävät jo vähän epätoivoisilta teoilta.
Putin on umpikujassa: kortit on lyöty pöytään ja Venäjä aikoo katsoa loppuun asti, pitääkö erityisesti saksalaisten pokeri syksyn kylmetessä. Jännittävän tilanteesta tekee se, ettei tällaista tilannetta ole koskaan simuloitu.
Saksan BKT:n on ennustettu putoavan jopa miinukselle ensi vuonna. Silti Putinin toimet näyttävät saavan Euroopan vain päättäväisemmäksi. Näköpiirissä ei ole, että Eurooppa olisi antamassa yhtään periksi missään Venäjän vaatimuksissa.
Iso kysymys on, mitä Putin sitten tekee tilanteessa, jossa Eurooppa on lopullisesti katkaissut energiakahleensa Venäjään ja Ukraina onnistuisi luomaan sodan käänteestä pysyvän, jopa valtaamaan takaisin Krimin.
Onko ydinase Putinin viimeinen oljenkorsi?
Asiantuntijat pitävät ydinaseen käyttöä, strategisen tai taktisen, epätodennäköisenä ja erittäin problemaattisena Venäjän itsensä kannalta. Maailman yleinen mielipide Venäjää vastaan voisi jyrkentyä entisestään ja maa saattaisi saada lähtöpassit esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvostosta.
Todennäköistä on, että Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan ei pääty rauhaan. Eurooppaan jää jäätynyt konkflikti, jonka etulinjassa Suomi pysyy maantieteellisen sijaintinsa vuoksi.
Suomen pitää osana Natoa ja länttä padota Venäjä, joka on jatkossa entistä heikompi ja arvaamattomampi.
Samalla on otettava opiksi: taloutta ei voi rakentaa vain sen varaan, mistä kasvu halvimmalla saadaan. Sama oppi pitäisi tajuta, kun talouskasvua haetaan suhteessa planeetan kantokykyyn.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a ... ac19eae6d6