Tämän vuoden tärkeimmäksi uutiseksi noussut kuviteltu ja liioiteltu ahdistelu* on saanut myös tutkijat tarttumaan työhön:
Yli puolet naisista kokenut seksuaalista häirintää – lähes joka toinen suomalainen ei pidä ilmiötä merkittävänä ongelmana
Asiantuntijan mukaan laaja yhteiskunnallinen keskustelu seksuaalisesta häirinnästä on murtanut aihepiiriä ympäröineitä tabuja.

- Seksuaalista häirintää on kokenut 54 prosenttia naisista, kertoo HS-gallup. (KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA)
- kopiokoneen_luona.jpg (79.34 KiB) Katsottu 2155 kertaa
SUOMESSA asuvista naisista 54 prosenttia ja miehistäkin 22 prosenttia kertoo joutuneensa joskus seksuaalisen häirinnän kohteeksi, selviää tuoreesta HS-gallupista.
Seksuaalista häirintää ovat useimmin kokeneet alle 30-vuotiaat sekä 50–59-vuotiaat, pääkaupunkiseudulla asuvat sekä opiskelijat ja ylemmät toimihenkilöt. Kussakin ryhmässä 40–50 prosenttia on kokenut joskus seksuaalista häirintää.
Lukemat ovat suuria mutta odotetun kaltaisia, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön johtaja
Tanja Auvinen. Vastaavia tuloksia on saatu muun muassa viiden vuoden välein tehdyissä tasa-arvobarometreissa.
”Lukemat ovat olleet tätä luokkaa etenkin nuorten naisten osalta. Uskon, että viimeaikainen keskustelu on tuonut mieleen seksuaalisen häirinnän kokemuksia myös vanhemmissa ikäluokissa”, Auvinen sanoo.
”Keskustelun perusteella vaikuttaa jopa siltä, että tuo 54 prosenttia voisi olla suurempikin.”
Auvinen huomauttaa, että myös lapset joutuvat kokemaan seksuaalista häirintää. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn perusteella 30 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista tytöistä ja 12 prosenttia pojista oli kokenut häirintää edeltävän vuoden aikana.
NAISTEN kokemaa seksuaalista häirintää on käsitelty maailmalla ja Suomessa paljon sen jälkeen, kun sanomalehti The New York Times kertoi lokakuussa laajassa jutussaan Oscar-palkitun elokuvamogulin
Harvey Weinsteinin ahdistelleen lukuisia naisia.
Syntyi #metoo-niminen kampanja, jolla seksuaalista häirintää kokeneet naiset ovat pyrkineet tekemään ilmiön yleisyyttä näkyväksi.
Myös Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta lukuisia juttuja. Seksuaalisesta häirinnästä ovat kertoneet esimerkiksi eduskunta-avustajat, kulttuurialan työntekijät, Puolustusvoimien työntekijät ja naisjuristit. Lisäksi tuhannet naiset ovat jakaneet kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa sekä avoimesti että suljetuissa ryhmissä.
HS-GALLUPIN perusteella kaksi kolmesta Suomessa asuvasta on huomannut kampanjaan liittyvän uutisoinnin. Luvusta voi päätellä, että uutisointiin törmäsi noin kolme miljoonaa suomalaista.
Liki puolet (48 prosenttia) suomalaisista kokee, että asiaa koskevia juttuja oli sopivasti, 38 prosentin mielestä juttuja oli liian paljon. Vain seitsemän prosenttia kokee, että juttuja oli liian vähän.
Gallupissa kysyttiin myös seksuaaliseen häirintään väitetysti syyllistyneiden miesten nimien julkaisemisesta. Kumpi on suurempi vaara: että törkimykset pääsevät liian helpolla vai että joidenkin ihmisten mainetta mustataan liikaa? 24 prosenttia valitsee ensimmäisen vaihtoehdon, 42 prosenttia toisen.

- tilasto_häirintä.jpg (92.04 KiB) Katsottu 2155 kertaa
KANSALAISTEN käsitykset ilmiön nykytilasta vaihtelevat. Huomattava osa ei osannut ottaa kantaa kysymyksiin, onko seksuaalinen häirintä ongelma ja onko se lisääntynyt tai vähentynyt.
Kolmannes suomalaisista pitää seksuaalista häirintää erittäin suurena (viisi prosenttia) tai melko suurena (28 prosenttia) ongelmana tämän päivän Suomessa. Melko vähäisenä (38 prosenttia) tai erittäin vähäisenä (10 prosenttia) ongelmana ilmiötä pitää liki puolet. Peräti 18 prosenttia ei kuitenkaan osaa ottaa kysymykseen kantaa.
”Jos tiedämme, että seksuaalista häirintää on paljon, mutta sitä ei pidetä merkittävänä, se kertoo ainakin siitä, että ihmiset eivät tiedä seksuaalisen häirinnän seurauksia. Tässäkin julkisessa keskustelussa on kuulunut vähättelyn sävy, ettei vitsailu tai kouriminen mikään raiskaus ole. Vastauksissa näkyy ehkä jonkinlainen empatiakyvyttömyys”, Auvinen tulkitsee.
”Seksuaalisessa kaltoinkohtelussa – minkä alle tämäkin menee – häpeä ja syyllisyys ovat yleisiä tunteita. Etenkin nuoremmat jäätyvät tilanteesta, ja varsinkin häpeä blokkaa omat reaktiot. Se voi olla traumatisoivaa kauaskantoisesti.”
NELJÄNNES suomalaisista ei osaa myöskään sanoa, onko seksuaalinen häirintä lisääntynyt tai vähentynyt parin kolmen vuoden aikana. Yhtä suuri osuus kokee häirinnän lisääntyneen paljon (5 prosenttia) tai jonkin verran (20 prosenttia), ja vain 13 prosenttia kokee sen vähentyneen. Suurin vastaajaryhmä eli 37 prosenttia puolestaan kokee, että seksuaalinen häirintä ei ole lisääntynyt eikä vähentynyt.
Omat kokemukset vaikuttavat suuresti käsitykseen seksuaalisen häirinnän ongelmallisuudesta. Häirintää kokeneista yli puolet pitää ilmiötä ongelmana, kun häirintää kokemattomista sitä pitää ongelmana vain viidennes.
Naiset ja alle 30-vuotiaat pitävät seksuaalista häirintää useammin ongelmallisena kuin miehet ja vanhemmat ikäluokat.
KOKEMUKSET seksuaalisesta häirinnästä vaihtelevat paitsi asuinpaikan ja koulutustason, myös puoluekannatuksen mukaan.
Vasemmistoliittoa ja vihreitä äänestävistä liki 60 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää, kun Sdp:tä, perussuomalaisia ja keskustaa äänestävien keskuudessa kokemus on noin neljänneksellä. Kokoomusta äänestävistä häirintää kertoo kokeneensa 37 prosenttia ja muita puolueita äänestävistä 40 prosenttia.
Vasemmistoliittoa ja vihreitä äänestävät pitävät seksuaalista häirintää myös huomattavasti useammin ongelmallisena kuin muita puolueita äänestävät.
Aineiston perusteella ei voi sanoa, mistä erot johtuvat. Tutkimuksen toteuttaneen Kantar TNS:n raportissa spekuloidaan, että kenties vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät tulkitsevat asian eri tavalla kuin muut ja määrittelevät häirinnän rajan matalammaksi.
Auvisen mukaan koettua seksuaalista häirintää ei ole juurikaan – jos yhtään – tarkasteltu puoluekannatuksen perusteella. Hän ei halunnut arvioida, mistä puoluekannatuksen perusteella havaittavat erot johtuvat. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei seksuaalista häirintää yleisesti tunnisteta riittävän hyvin.
AUVINEN on seurannut tasa-arvokeskustelua 20 vuotta ja toivoo, että perinpohjainen keskustelu synnyttää kulttuuriin pysyviä muutoksia. Hän näkee tästä viitteitä jo nyt ja kiittelee, että seksuaaliseen häirintään liittyviin kysymyksiin on havahduttu niin hallituksessa, työmarkkinajärjestöissä kuin työpaikoillakin.
”Seksuaalisen häirinnän tabuluonteen murtuminen on ollut ilmiselvää – että asiasta keskustellaan työpaikoilla sekä kavereiden ja sukulaisten kesken. Samalla sivustakatsojan rooli on murtumassa: keskustelupalstoilla ihmiset ovat kertoneet hyvistä kokemuksistaan, kun joku on puuttunut häirintään”, Tanja Auvinen sanoo.
”Uskon ja toivon, että tämä keskustelu pysyy yllä eikä lopahda ja kuole.”
Fakta
Näin tutkittiin
*Tutkimusaineisto on koottu verkkopaneelissa 8.–13. joulukuuta 2017. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 006.
*Tulosten virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
*Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa Suomen 15–74-vuotiasta väestöä lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakunnassa asuvia.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS. [/i]
Helsingin Sanomat
30.12. 2:00 , Päivitetty: 30.12. 6:09
Tummennus dl
"Vasemmistoliittoa ja vihreitä äänestävät pitävät seksuaalista häirintää myös huomattavasti useammin ongelmallisena kuin muita puolueita äänestävät".
No eipä yllätä yhtään. Mutta aivan erityisen omituista sikäli, että juuri näissä puolueissa on eniten haittamaahanmuuton kannattajia. Kun lisäksi on tiedossa, että kehitysmaalaisilla on "sisäänrakennettu geeni" ahdisteluille, ylimielisyydelle, epätasa-arvolle sekä lapsuudesta imetyt opit väkivaltaiseen ideologiaan, niin tässähän meillä on selkeä ristiriita; eniten ahdistelusta marisevat he, jotka ovat ahdistelijoiden lisäämisen kannalla.
- Olisikohan tutkijoilla aikaa paneutua tämän mystiikan ratkaisemiseen?
* on myös häiritsevää ja todellista ahdistelua, mutta näiden hysteeristen ämmien yliyöntien takia jopa pitkät ja viipyilevät katseet sekä lounasehdotus työkaverille ovat ahdistelua. Mutta jostain syystä vihamielinen tuijottelu** ei ole ahdistelua, vaikka se tekee tilanteesta ahdistavan so. epämukavan.
** muslimien ja mustalaisten harrastama tapa saada "heidän alueelleen" tullut suomalainen poistumaan, esim. uimahallit, kylpylät, etniset kaupat ja torit sekä tietyt asuinalueet.