Iltalehti 9.2.2025 /
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/01fb ... 5e4ac8e114
Huomenna alkaa paljastua ruma totuus metsästäjistä
Emeritusprofessorin mukaan metsästysseuroissa on välinpitämätöntä asennetta salametsästystä kohtaan.
- 31 miestä syytetään törkeistä metsästysrikoksista Suomen suurimmassa salametsästyskokonaisuudessa.
- Tapausta käsitellään kahden viikon ajan Pohjois-Savon käräjäoikeudessa.
- Tuomio asiassa annetaan huhtikuun lopulla.
Kaksi vuotta sitten Lapinlahdella paljastui poikkeuksellinen rikoskokonaisuus, joka on paisunut omassa lajissaan Suomen historian suurimmaksi.
Case Savukukko -nimen saaneen laajan salametsästysvyyhden käsittely alkaa Pohjois-Savon käräjäoikeudessa maanantaina. Tapausta käsitellään seuraavan kahden viikon ajan. Tuomio kokonaisuudesta annetaan huhtikuun lopulla. Oikeuden ratkaisulla voi olla tutkijan mukaan kauaskantoisia vaikutuksia.
Vuosien 2019–2023 aikana tapahtuneista epäillyistä törkeistä metsästysrikoksista syytetään 31 miestä, joista suurin osa on lapinlahtelaisia tai lähiseudulta. Osaa heistä syytetään lisäksi törkeistä laittoman saaliin kätkemisistä, luonnonsuojelurikoksista sekä ampuma-aserikoksesta tai -rikkomuksesta.
Miesten epäillään ampuneen vuosien aikana muun muassa pantasusi Unnan ja muita susia, ilveksiä ja ahman sekä rauhoitettuja lintuja, kuten joutsenia, haukkoja ja korpin. Poliisi on kuvannut salametsästystä järjestelmälliseksi ja johdetuksi toiminnaksi, jossa jokaisella oli oma roolinsa.
Näin perustelivat

- Unna-susi.jpg (47.53 KiB) Katsottu 3318 kertaa
Esitutkinnan aikana salametsästäjät perustelivat tekojaan poliisille kannanhoidollisen metsästyksen puutteella ja lupien vähyydellä, liian suuriksi kasvaneilla ja epäonnistuneella petopolitiikalla, minkä vuoksi luotto viranomaisiin oli mennyt.
Osa epäillyistä kertoi salametsästyksen syyksi sen aiheuttaman jännityksen, pienen riskin jäädä kiinni, hetken mielijohteen ja petovihan.
Itä-Suomen poliisi kertoi huhtikuussa 2023, että yli 20 ihmistä epäillään metsästysrikoksista Lapinlahden kunnan alueella vuosina 2020–2023. Tutkinnan aikana epäiltyjen joukko paisui ja nyt syytettynä on 31 ihmistä. Samalla myös epäillyn salametsästyksen aika piteni vuodella.
Testi tuomioista
Salametsästystä urallaan tutkinut Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan emeritusprofessori
Pertti Rannikko pitää Savukukkoa eräänlaisena testinä siitä, millaisia tuomiota törkeistä metsästysrikoksista annetaan.
Törkeästä metsästysrikoksesta voidaan lain mukaan tuomita vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Lisäksi teosta määrätään aina 3–10 vuoden metsästyskielto, ellei sen määräämättä jättämiselle ole erityisen painavia syitä.
Tähän mennessä Suomessa törkeästä metsästysrikoksesta on tuomittu vain ehdollisia vankeusrangaistuksia. Esimerkiksi Perhon laajassa susien salakaatotapauksessa vuonna 2013 12 miestä tuomittiin vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen, jonka päälle tuli neljän vuoden metsästyskielto.
– Ehdollista vankeutta ei pidetä kovinkaan suurena pelotteena, Rannikko sanoo.
Hänen mukaansa pitkä metsästyskielto ja aseiden menettäminen ovat kovempi pelote.
– Lisäksi voi miettiä, voisiko vaikka auton katsoa rikoksen tekovälineeksi. Tuomioistuimella on tässä paljon mahdollisuuksia miettiä pelotteita niille, jotka miettivät salametsästystä.
Rannikko pitää Lapinlahden tapausta mielenkiintoisena myös rauhoitettujen eläinten tappamisesta annettujen korvaushintojen takia. Esimerkiksi ahman ohjeellinen arvo on 5 500–16 500 euroa.
– Näin isossa tapauksessa korvaukset voivat nousta kymmeniintuhansiin euroihin.
Miten pystyi jatkumaan?
Tapauksen yhteydessä on herännyt kysymys siitä, miten iso joukko ihmisiä pystyi jatkamaan salametsästystä vuosien ajan 9 000 asukkaan Lapinlahdella ilman, että vihiä siitä kulkeutui viranomaisten tietoon.
Rannikon mukaan asiaan on kolme syytä. Yleisin lienee se, että laittomuuksista on ollut korkeintaan epämääräinen epäily, jolloin mitään konkreettista kerrottavaa ei ole ollut.
Toinen syy on se, että jos faktatietoa on ollut, on kynnys ilmoittaa siitä viranomaisille korkea pienillä paikkakunnilla.
– Väkeä on vähän, ja ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan. On kova kynnys ilmoittaa naapurin salametsästyksestä viranomaisille, jos sama naapuri käy linkoamassa pihan talvella tai auttaa muuten, Rannikko sanoo.

- Ilves.jpg (83.39 KiB) Katsottu 3318 kertaa
Kolmantena syynä Rannikko pitää sitä, että ne, jotka ovat tienneet salametsästyksestä, ovat myös hyväksyneet sen. Heistä osaa Rannikko kutsuu aggressiivisiksi hyväksyjiksi. He esimerkiksi suhtautuvat kielteisesti susiin ja niiden suojeluun.
– He ajattelevat, että homma hoidetaan itse, koska viranomaiset eivät hoida.

- Ilveksiä.jpg (63.28 KiB) Katsottu 3318 kertaa
...