Lasten kertomukset

[peikonlehti]

Tottahan rikospaikalla tehdään tietyt perustutkimukset edes olettamatta ketään tekijäksi. Kuuluu vakiosettiin. Saadun aineiston perusteella voidaan tehdä vertailuja ja esim. poissulkemisia.

Jos rikospaikka osoittaa perheen eläneen siivoamattomassa "läävässä" vaatekasoineen ja lehtipinoineen niin senkö ei pitäisi herättää huomiota? Kotihan oli kuin päivätöikseen juopottelevan poikamiehen huusholli (ihmeen siistiä pesuhuonetta lukuunottamatta).

Tutkijoiden epätavallinen kirjelmä osoittaa, että ei savua ilman tulta. JJ oli yhteydessä AA:han mm. puhelimitse kertoen asioita, joiden perusteella AA on voinut tehdä siirtojaan ja miettiä sanomisiaan. Pelkkä sairaalavideo on paljonpuhuva.

[Caldera]

Rikostutkija EJK on oikeudessa todistanut seuraavaa:

• ...tutkinnanjohtaja oli alussa linjannut tutkinnan niin, että etsitään ainoastaan ulkopuolista tekijää ja Anneli Auerin mahdollinen osuus tapahtumissa tekijänä suljettiin pois. Tekninen tutkinta oli myös keskittynyt ulkopuoliseen tekijään. Näin meneteltiin siitä huolimatta, että iso osa tutkijoista oli sitä mieltä, että, vaimon osuus tapahtumissa tulisi pitää alusta asti mukana, koska ristiriitaa Anneli Auerin puheiden ja tapahtumien välillä oli ollut ja "syytä epäillä" -kynnys oli ylittynyt.
  
  Vaimon osuudesta oli keskusteltu tutkijoiden kesken. Tutkinnan toisena päivänä oli neljän tutkijan toimesta laadittu A4-kokoinen asiakirja, johon oli kerätty ne syyt, jotka asiakirjan laatijoiden mielestä olivat ristiriitoja ja epämääräisyyksiä Anneli Auerin kertomuksessa tapahtumaan ja tekniseen tutkintaan nähden. Tällaisia seikkoja olivat ainakin:
  
  - Auerin toiminta väitetyn ikkunan rikkomisen yhteydessä, kun hän ei ollut mennyt heti puhelimeen,
  - väitetyn sisään tunkeutujan aseistautuminen ohutteräisellä fileerausveitsellä, joka pikemminkin otetaan hätäpäissään keittiöstä käteen,
  - hätäkeskustallenteelta puuttuvat tappelun ja iskujen äänet,
  - Auerin toiminta, kun hän ei pyrkinyt saamaan lapsia turvaan,
  - asunnon epäsiisteys, joka viittasi siihen, etteivät asukkailla olleet kaikki asiat kunnossa.
  
  Luettelo oli toimitettu päätutkija Koskiselle. Luetteloa ei ilmeisesti ollut huomioitu mitenkään ja alussa määrätty linjaus oli pysynyt voimassa. Todistajan käsityksen mukaan puolison osuutta tapahtumiin ei tässä tapauksessa otettu sillä tavalla vakavasti tutkinnan kohteeksi kuin mitä normaalisti henkirikoksissa otetaan. Todistajan tietämän mukaan teknisessä tutkinnassa ei tutkittu koko asuntoa eikä esimerkiksi Anneli Auerin jalkapohjia kuvattu sen selvittämiseksi, oliko hänen kertomuksensa ja liikkumisensa välillä ristiriitaa.
  
  (Lähde: Sk:n KäO 12.12.2013, 32.)

Tällainen tutkijoiden laatima kirjelmä on tiettävästi aika poikkeuksellista.

Loistavaa että postasit tämän koska mun on pitänyt mainita asiasta mutta en ole saanut aikaiseksi tuon ylläolevan listan litterointia. Kuunteliin siis yhden näistä A4-kavereista todistuksen, olisiko ollut juuri tuo sama jonka nimikirjaimet tuossa mainitset. Valitettavasti mulla ei ole nyt tällä koneella niitä todistuksia että voisin tarkistaa. Joka tapauksessa tuo lista yllä tuossa tuntuu tutulta joten mahdollisesti se oli juuri tää kaveri. Katsotaan nyt tätä listaa:

- Auerin toiminta väitetyn ikkunan rikkomisen yhteydessä, kun hän ei ollut mennyt heti puhelimeen = Anneli käyttäytyy väärin.

- väitetyn sisään tunkeutujan aseistautuminen ohutteräisellä fileerausveitsellä, joka pikemminkin otetaan hätäpäissään keittiöstä käteen --> joo, jos sellainen on ollut kotikäytössä, mutta kun myöhemmin kävi ilmi ettei kyseinen veitsi ollut mikään keittiöveitsi.

- hätäkeskustallenteelta puuttuvat tappelun ja iskujen äänet --> No tässä on järkevä pointti, mutta onko toisena päivänä tästä jo oikeasti käsitys, kun ne ulkopuolisenkin äänet kyettiin sieltä myöhemmin löytämään ihan KRP:nkin päässä?

- Auerin toiminta, kun hän ei pyrkinyt saamaan lapsia turvaan = Anneli käyttäytyy väärin.

- asunnon epäsiisteys, joka viittasi siihen, etteivät asukkailla olleet kaikki asiat kunnossa. = Tai sitten siihen että äiti paitsi hoitaa neljää lasta, tekee myös töitä kotoa käsin. Ja muutenkin pohjimmiltaan, Anneli käyttäytyy väärin.

Kyllä mun täytyy sanoa että olin tämän listan jälkeen vähän että what, that's it? Manner kysyikin häneltä sitten jotenkin niin että olitteko mukana palavereissa seuraavat kaksi vuotta ja esitettekö siellä näitä käsityksiä, ja todistaja vastasi että en osallistunut niihin. Noh. Päivänä kaksi kaveri oli jokajampan perusantiannelismi 1.0 -tasolla eikä taida vieläkään tajuta ettei hänellä ole kahdeksan vuotta myöhemmin oikeasti tähän juttuun kauheasti annettavaa.

[Vespa velutina]

On vähän jälkiviisastelun makua tuossa todistelussa.

Tutkinnan toisena päivänä (siis 2.12.2006) neljä tutkijaa tekee listan, jossa murha-asunnon todetaan olleen epäsiisti. Tämä kertoo, että kämppää on käynyt pällistelemässä tuoreeltaan ainakin nuo neljä hutkijaa. Joita siis ilmeisesti alusta asti kehotettiin tutkimaan asuntoa vain pintapuolisesti. Jo ennen kuin ehtivät koko listaansa laatia.

Sitten tämä hutkijakvartetti ilmeisesti kuunteli häkepuhelun tuoreeltaan. Siis 1.12.2006? Ja mäiskintää ei kuulunut? Zem litteroi kuulumaan ainakin 26 iskua puhelun aikana. Ja iltapulussa uutisoitiin, että ulkopuolisen murhaajan ääni kuuluu nauhalla.

Ja sitten nämä neljä hutkijaa katsoivat Auerin kuulusteluvideon, jossa tämä lääketokkurassa haaveilee muutosta Turkuun? Mistä he muuten saivat päähänsä, ettei AA yrittänyt saada lapsia turvaan? Tai sen, ettei hän mennyt heti puhelimeen? "Tulin kun pääsin" -sanoo Aueri nauhalla. Jospa tappelijat blokkasivat hänen tiensä niin, ettei hän olisi edes päässyt karkuun ennen kuin siirtyivät sivummalle? Jos ikkuna rikotaan ja siitä tullaan sisään noin minuutissa (syyttäjä Valkaman näkemys), niin Anneli ei olisi ehtinyt puhelimessa kertoa edes osoitettaan, ennen kuin puukkomies olisi jo ollut sisällä, vaikka olisi rynnännyt luuriin heti ensimmäisestä risahduksesta. Tämän lisäksi hän ei olisi edes nähnyt, että puukkomies tuli sisään, koska olisi soittaessaan ollut keittiössä ja olisi todennäköisesti joutunut soittamaan vielä uudemman kerran hätäkeskukseen. Eka soitto: "joku rupes hajottamaan meiän ikkunaa", toka soitto, "nyt sieltä on tullut joku mies sisään ja se hakkaa puukolla mun miestäni".

Ja poliisipartio omien sanojensa mukaan "lisäsi vauhtia vasta puhuttuaan lesken kanssa, koska vaikutti siltä, että oli tosi kyseessä". Jos Anneli olisi soittanut häkeen "joku rupesi rikkomaan meiän ikkunaa" niin poliisi olisi varmaan käynyt vielä huoltamolla munkkikahveella ennen piipahtamistaan paikalle. Kun ei siellä varmaan mikään hirvee hätä ole, jos siellä joku ikkuna on mennyt rikki.

[luxetveritas]

--Jos ikkuna rikotaan ja siitä tullaan sisään noin minuutissa (syyttäjä Valkaman näkemys), niin Anneli ei olisi ehtinyt puhelimessa kertoa edes osoitettaan, ennen kuin puukkomies olisi jo ollut sisällä, vaikka olisi rynnännyt luuriin heti ensimmäisestä risahduksesta. Tämän lisäksi hän ei olisi edes nähnyt, että puukkomies tuli sisään, koska olisi soittaessaan ollut keittiössä ja olisi todennäköisesti joutunut soittamaan vielä uudemman kerran hätäkeskukseen. Eka soitto: "joku rupes hajottamaan meiän ikkunaa", toka soitto, "nyt sieltä on tullut joku mies sisään ja se hakkaa puukolla mun miestäni". --

Auer on sairaalakuulustelussa 2.12.2006 kertonut, että ikkunanrikkomisvaihe kesti enintään minuutin tai noin minuutin. Jonkun mielestä Auer olisi kuulusteltaessa ollut lääketokkurassa. Joka tapauksessa noin viikon päästä 9.12.2006 kysyttiin kuulustelussa kauanko ikkunan rikkominen keski. Silloin Auer vastasi: "Ei siinä montaa minuuttia mennyt. Siinä kesti muutama minuutti, kunnes ikkuna oli mennyt rikki."

Auerin mukaan heillä oli ikkunanrikkomisvaiheessa ollut hetken aikaa ihmetellä ja puhua Lahden kanssa. Auer ei kuitenkaan muista, mitä he keskenään puhuivat.

[padlock]

Tämä Nätti_Jussin s. 143 kopsaama juttu:
http://www.psyjuridica.com/blogi/2014/11/11/19
osoittaa selvästi, että Auerin nuorimmat lapset ovat vieraannutettuja ja seri-syytökset johtuvat tästä. He ovat kuin kouluesimerkki Helinä Häkkänen-Nyholmin kuvailemasta asiasta.

Eikö puolustuksella ollut tietoa tästä seri-oikeudenkäynneissä, vai ovatko tuomarit olleet niin aivottomia etteivät ole tajunneet? Kaksi täysin syytöntä ihmistä istuu vankilassa tuomittuina seri-syytösten vuoksi.

[Pieni liekki]

Totesin toisessa viestiketjussa, että lapsia kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Saman tien tajusin, että kukaan ei ole tosiasiassa viime vuosien aikana kuunnellut kunnolla Anneli Auerin toiseksi vanhinta lasta.

Poika on ollut varmasti hirvittävän murheissaan ja hädissään siinä tilanteessa, kun isosisko on joutunut muuttamaan sijaisperheestä lastenkotiin. Uskoisin, että poika on saattanut alkaa kertoa kauheita juttuja sisarestaan, koska on kenties ollut vihainen siskolleen tämän lähdöstä ja janonnut kertomuksillaan itselleen sijaisvanhempien huomiota. Jossain vaiheessa tarinat ovat lähteneet käsistä, kun kukaan ei ole palauttanut poikaa todellisuuteen ja vakuuttanut hänelle, ettei äiti eikä sisko ole mitenkään voineet isää surmata. Pojalle olisi pitänyt kertoa, kuinka tärkeä ja rakas ihminen hän on äidilleen, isosiskolleen ja isovanhemmilleen. Lisäksi olisi ollut tärkeää, että lapsi saa muistella kuollutta isäänsä ja katsella vanhoja valokuvia perheen yhteisiltä ajoilta. Voi kuinka tärkeää tälle lapselle olisi äidin tai isosiskon halaus! Tai saada edes vastaanottaa joulukortti äidiltä ja siskolta.

[harjoittelija]

Jeps, silloin maaliskuussa 2009 risuaita ja kolme oinasta tekstillä 'H elou k ulla t!' lohdutti varmasti.

[Pieni liekki]

Jeps, silloin maaliskuussa 2009 risuaita ja kolme oinasta tekstillä 'H elou k ulla t!' lohdutti varmasti.

Niinpä niin, kaiken voi halutessaan ymmärtää väärin, kuten hyvin tiedät!

[Marsii]

Nimimerkki Valkyria kirjoitti toisella foorumilla osuvasti: ''lapset todistivat äitinsä tunnustaneen murhan. Tunnustanut useampaan otteeseen. Samat lapset joiden todistukset katsottiin, samoilta nauhoilta, raskauttaviksi ja uskottaviksi mm raiskausten suhteen.''

Juuri tässä on asian ydin. Lasten kertomusten pohjalta Auerin syyksi luettiin väkivalta- ja seksuaalirikokset, joiden pohjalta hän istuu yli 7 vuoden vankeusrangaistusta.

Lsh-tuomio on lainvoimainen, koska korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Jos käy niin, että Satakunnan käräjäoikeuden tapaan Vaasan hovioikeuskaan ei pidä lasten kertomuksia luotettavina (vanhin lapsi hakannut vasaralla kuolevaa isäänsä ja osallistunut surmaan, teko äänitetty etukäteen jne.) niin siitä seuraa väistämättä lsh-tuomion uudelleenarviointi. Kuten Valkyria toteaa: samat lapset, samat nauhoitteet. Ei kai kukaan pidä uskottavana, että lasten kertomukset ovat luotettavia liittyen hyväksikäyttöihin mutta eivät liittyen murhaan?

[Human interest]

Kohta alkaa Teemalta leffa ”Atonement” (suom. ”Sovitus”), jonka käänteet tuovat väistämättä mieleen Auerin seksuaalirikostuomion: tarinassa lapsen valhe johtaa kammottaviin seurauksiin, ja tapahtuu oikeusmurha, jota katsojan on tuskallista seurata... Ei enempää juonipaljastuksia

Siis tänään Teema klo 21.00. Suosittelen lämpimästi.

[Kuolemannaakka]

Jeps, silloin maaliskuussa 2009 risuaita ja kolme oinasta tekstillä 'H elou k ulla t!' lohdutti varmasti.

Niinpä niin, kaiken voi halutessaan ymmärtää väärin, kuten hyvin tiedät!

Harmi, etteivät lapset itse ymmärtäneet tätä kaamea salaviestiä. Meni ihan hukkaan, kun ainoastaan Minfon salapoliisit sen selvittivät vuosia myöhemmin. Kukas se nyt oli, joka sen vitsinä ensin palstalla kertoi, Pardon muistaakseni. Ja nämä jankuttaa sitä vieläkin, aikuiset ihmiset

[Pieni liekki]

Pitääkö paikkansa, että Anneli Auerin poikaa kuultiin poliisin toimesta ensimmäisen kerran vasta vuonna 2009? Jos näin on, niin pidän sitä erikoisena, sillä Anneli Auerin tytär on 1.12.2006 ja 7.12.2006 tapahtuneissa kuulemisissa maininnut pikkuveljen olleen surmayönä hereillä sängyssään. Veljen havainnot surmayöltä olisi nähdäkseni tullut kirjata mahdollisimman pian surmatapahtuman jälkeen, kun ne olisivat olleet hyvässä muistissa eivätkä muut ulkopuoliset tekijät olisi vielä päässeet niihin liiaksi vaikuttamaan.

Kaivakaapa esille Satakunnan käräjäoikeuden 12.12.2013 antama tuomio (13/130714, R12/2273) Ulvilan surma-asiassa. En ole varma löytyykö tuomio netistä, mutta sen saa tarvittaessa ilmaiseksi sähköpostiinsa Satakunnan käräjäoikeuden kirjaamosta pyytämällä.

Kävin tänään kertauksen vuoksi läpi Anneli Auerin vanhimman tyttären ja pojan henkilötodistelut kyseisessä päätöksessä. Kun seuraa aikajärjestyksessä eri vuosina tapahtuneiden kuulemisten sisältöä, niin voi kukin omin silmin todeta tyttären kertomusten sisällön olevan olennaisilta osiltaan saman kaikissa kuulemisissa. Aika tosin tekee tehtävänsä, eli vuosien vieriessä muistikuvat haalenevat ja kertomusten asiasisältö niukkenee. Isän näkeminen verisenä lattialla makaamassa ja murhaajan poistuminen paikalta ovat kuitenkin piirtyneet voimakkaasti tyttären mieleen.

Samaisesta päätöksestä voi lukea Anneli Auerin pojan kertomuksen, ja kas kummaa, miten kätevästi sieltä voi nähdä vuosien kulumisen ja pojan todellisten niukkojen surmayöhavaintojen kasvaneen lumipalloefektin tavoin mielikuvituksen värittämäksi kertomukseksi, jossa totuus on valitettavasti jäänyt jonnekin matkan varrelle.

Kenellä olisi rohkeutta lähteä korjaamaan niitä vääryyksiä, joita virkavallan toimesta on aiheutettu tälle perheelle?

[Pieni liekki]

Luin hiljattain Gillian Flynnin kirjan: Paha paikka. Vaikka kertomus onkin fiktiota, antoi se ajattelemisen aihetta. Miten syntyvät lasten kertomukset seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Voiko niiden perusteella tuomita joku varmuudella syylliseksi? Suuri vastuu on niillä henkilöillä, jotka lapsia kuulevat ja tekevät päätöksiä kuulemansa perusteella.
Jotenkin tulee varovaisemmaksi minfossakin. Herää epäilyksiä, onko tuomiot oikein annettu. Enpä pysty mistään asiasta esittämään varmoja kommentteja niinkuin jotkut täällä tekevät. Tietysti, jos on ollut rikoksen silminnäkijä, voi totuuksia täälläkin esittää.

Muuten, suosittelen Flynnin kirjaa psykologisista jännäreistä pitäville.

Täytyy tunnustaa, että sain vasta nyt joululomalla aikaiseksi lukea loppuun Gillian Flynnin kirjan "Paha paikka". Ajattelin aluksi, että listaan kaikki eteen tulevat yhteneväisyydet/samankaltaisuudet Ulvilan murhamysteeriin, mutta listasta olisi tullut liian pitkä.

Suosittelen kyllä kirjaa lämpimästi kaikille Ulvilan murhamysteeristä kiinnostuneille ihan vertailevan tutkimuksenkin tekemiseksi. Englanninkielinen alkuteos "Dark Places" on kirjoitettu samana vuonna kuin Anneli Auer muuttui asianomistajasta epäillyksi, siis vuonna 2009. Ulvilan murhamysteerin saatananpalvontapuheet lähtivät kuitenkin syyttäjien toimesta liikkeelle vasta vuonna 2011.

Kuka uskaltaisi tunnustaa sen tosiasian, että Anneli Auerin kolmen nuorimman lapsen kertomukset isän surman etukäteissuunnittelusta ja isosiskon osallisuudesta surmatapahtumaan avustajan ominaisuudessa ovat tuulesta temmattuja (=täyttä puppua)?

[Marsii]

Kuka uskaltaisi tunnustaa sen tosiasian, että Anneli Auerin kolmen nuorimman lapsen kertomukset isän surman etukäteissuunnittelusta ja isosiskon osallisuudesta surmatapahtumaan avustajan ominaisuudessa ovat tuulesta temmattuja (=täyttä puppua)?

Ainakin Satakunnan käräjäoikeus totesi joulukuussa 2013, että lasten kertomukset ovat pötyä. Samaan lopputulokseen päätynee myös Vaasan hovioikeus.

Myöskään syyttäjät eivät pidä lasten kertomuksia totena, sillä ovathan he luopuneet saatananpalvontakertomuksista eivätkä sisällytä ääninauhaa tai vanhimman lapsen osuutta edes varsinaiseen syytteen teonkuvaukseen.

Onko siis olemassa yhtään viranomaista, jotka pitävät kertomuksia totena? Ei varmaankaan. Ainoastaan psykologit Nuotio (ja joku muu), joiden mukaan ei voida todeta mitkä osat kertomuksista ovat totta ja Minna Joki-Erkkilä.

[Pieni liekki]

Ja mitä noihin tyttären käyntikertoihin ja havaintoihin tulee, niin ratkaisevaa ei ole mielestäni, montako käyntikertaa oli ja mitä milloinkin havaittiin. Olennaista on, että tytär oli paikalla koko murhan ajan, sata prosenttia ajasta, ja hänellä oli mahdollisuuus tehdä havaintoja murhasta koko ajan. Ja mikä oli lopputulos: nada, zip zero, ei mitään! Tyttärellä ei ole pienintäkään havaintoa murhaajasta, ei näköhavaintoa, ei kuulohavaintoa eikä mitään muutakaan. Hän ei päästä ääntäkään, vaikka isää murhataan makuukammarissa eikä mikään viittaa siihen, että hän olisi tuntenut itsensä uhatuksi, päinvastoin. Tytär on täysin rauhallinen äidin kiljuessa hätäkeskukseen.

Mietityttää, onko tämä kirjoittaja nimeltään Ollie aivan ajan tasalla edellä olevissa omissa pohdinnoissaan. Tytär on selkeästi kertonut pelänneensä rosvoa, kun hän oli palannut takkahuoneelta vanhemmat nähtyään omaan huoneeseensa, eikä ollut tästä johtuen edes uskaltanut laittaa valoja sinne päälle. Hyvin on tytär aistinut ulkopuolisen läsnäolon huoneistossa, vaikka ei ole murhaajasta saanut näköhavaintoa, ennen kuin tämä on ollut poistumassa paikalta.

Tytär on myös tuonut ilmi kuulleensa surmapaikalta kurjia ääniä, joiden muisteleminen on saanut hänet purskahtamaan kuulusteluissa itkuun. Uskon, että näitä kurjia ääniä on vaikea pukea sanoiksi, koska kenellepä alle 10-vuotiaalle tämän kaltaiset tappelun ja puukotuksen äänet ovat tuttuja ennestään. Anneli Auer kuvasi takkahuoneesta kuuluneita ääniä mäiskinnäksi, mikä on mielestäni aika oikeaan osuva sanavalinta niille.

Se, ettei tytär päästänyt ääntäkään, ei minusta todellakaan ole ollut selitys sille, että hän ei olisi tuntenut itseään uhatuksi. Kyllä peloissaan oleva ihminen ennemmin on hiljaa ja käpertyy vaikka sänkyyn peittonsa suojaan, kuten perheen poika teki, jottei herättäisi uhkaavasti käyttäytyvän henkilön huomiota itseensä.

Jos kuuntelee herkin korvin, niin häkenauhalta voi kuulla, kuinka tytär itkee puhelun taustalla. Isän näkeminen lattialla verissään käynnistää tytön itkun, joka käsittääkseni jatkuu aina siihen saakka, kunnes häkepuhelu päättyy.