MURHA.INFO

Lähinnä kerron vain sen, mitä itse ko. kuvassa näen olevan tai olematta olevan...

LexVeritas kirjoitti: To Helmi 12, 2026 5:11 pm Boismanin prätkä oli käsittääkseni kuvanottopaikasta vasemmalla olevan nuorehkon kuusen luona ja poikittain polun suuntaan nähden.

Mihin käsityksesi nuorehkosta kuusesta Boismanin pyöräparkkina perustuu? Löytyykö ETP:stä vastausta?

Molemmat lintupojat kertoivat nähneensä nimenomaan kaksi koivuihin nojaavaa moottoripyörää.

Vuoden 2003 rekonstruktiossa, jossa prätkät korvattiin polkupyörillä, Boismanin pyörä asetettiin näin:

Onko Boismanin prätkää esittävä fillari tuossa 2003 rekonstruktiossa koivua vasten?

Jos Boismanin prätkä on ollut 5.6.1960 noin esillä, ei ihme että Haapalainen teki havaintojaan "ehkä 5 minuuttia". Taisivat lintupojat laittaa tupakiksikin siinä?

veikkonen kirjoitti: To Helmi 12, 2026 9:56 pm

LexVeritas kirjoitti: To Helmi 12, 2026 5:11 pm Boismanin prätkä oli käsittääkseni kuvanottopaikasta vasemmalla olevan nuorehkon kuusen luona ja poikittain polun suuntaan nähden.

Mihin käsityksesi nuorehkosta kuusesta Boismanin pyöräparkkina perustuu? Löytyykö ETP:stä vastausta?

Molemmat lintupojat kertoivat nähneensä nimenomaan kaksi koivuihin nojaavaa moottoripyörää.

Vuoden 2003 rekonstruktiossa, jossa prätkät korvattiin polkupyörillä, Boismanin pyörä asetettiin näin:
2003.jpg

Onko Boismanin prätkää esittävä fillari tuossa 2003 rekonstruktiossa koivua vasten?

Jos Boismanin prätkä on ollut 5.6.1960 noin esillä, ei ihme että Haapalainen teki havaintojaan "ehkä 5 minuuttia". Taisivat lintupojat laittaa tupakiksikin siinä?

Käsitykseni perustuu Heikki Salosen vahvistamaan piirrokseen pyörien sijainneista. Salonen kertoi vain puunrungoista, joita vastaan pyörät nojasivat. Haapalaisen käsityksen mukaan ne olivat koivuja.
Boismanin prätkää esittävä fillari ei ole reko-kuvassa koivua vasten, vaan se on vasemmalla kuusen luona, kuten aiemmin kirjoitin: Boismanin prätkä oli vasemmalla olevan nuorehkon kuusen luona ja poikittain polun suuntaan nähden. Kuvassa oleva kuusi oli vuonna 1960 nuorehko.
Lintupojat laittoivat tupakaksi vasta kauempana, uimarannan vieressä. Oletan, että "5 minuuttia kestänyt havainnointi" käsittää myös sen ajan, jolloin lintupojat kävelivät kohti murhapaikkaa ja kuulivat sieltä "ääniä".

En suhtautuisi noihin silminnäkijähavaintoihin absoluuttisina totuuksina ilman minkäänlaista virheen syntymisen mahdollisuutta. Ihan sama periaate pätee niihin havaintoihin/kertomisiin, jotka puoltavat Nissen syyllisyyttä.

Niin mutta tässähän ei ole hirveästi muutakaan mihin tarttua. Nissen keissi on loppuunkäsitelty oikeudessa, hän kerran ei ole syyllinen niin ei voi muuta kuin nettisalapoliisina yrittää löytää pieniä seikkoja mihin poliisi aikoinaan ei ehkä ole riittävästi kiinnittänyt huomiota.
Toki niin kauan kuin murhaajaa tai murhaajia ei ole löytynyt, kaikilla on oikeus uskoa vielä vaikka Nissen syyllisyyteen. Juuri mikäänhän tässä ei ole absoluuttinen totuus mutta tietenkin kolme silminnäkijää on aika paljon isompi totuus kuin yksi silminnäkijä.
Samoja syytöksiä jauhetaan Nissen muistamattomuudesta tai mustasukkaisuudesta ym? Se että Nisse ei muista, on mielestäni täysin normaalia noin valtavan shokin kohdatessa. Ihmisen aivot ja muisti toimii monesti juuri noin kohdatessaan jotain niin järkyttävää jota mieli ei kestä. Vaikka kuinka jälkeenpäin haluaisi muistaa, ei pysty muistamaan.
Minusta on hyvä että täällä keskustellaan ja ollaan myös eri mieltä asioista. Vaikken enää aikoihin itse ole uskonut Nissen syyllisyyteen, jos jollain olisi jotain uutta ajatusta miksi Nisse voisi olla syyllinen sekin olisi tosi kiinnostava kuulla.

Teollahan ei ole suoraa silminnäkijää. 3 havaintoa tapahtumiin liittyen löytyy, joista kaksi on niin epämääräisiä, että ei niille voi antaa minkäänlaista painoarvoa. Lisäksi lintupoikien havainnot ovat ristiriidassa OK:n havainnon kanssa. OK:n havainto on uskottavampi, mutta se onkin eri asia, että onko kulkijalla mitään osuutta murhiin. Sekin on kiinnostavaa, että miksei kulkija ollut verinen, tai OK ei verisyyttä havainnut.

Muistamattomuudesta on tosiaan jauhettu paljon. Nissehän liitoitteli vammojaan myös puukoniskujen osalta. Se on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tosin olivathan ne Nissen vaihtuvat kertomukset ja ajoittain paraneva muistaminen myös erikoista muutenkin.

Väite silminnäkijöiden olemattomuudesta tukee sitä, että Gustafsson oli tekojen aikana enimmäkseen silminnäkökyvytön.

Lintupoikien luotettavasti havaitseman "Vaalea-asuisen mieshahmon" ja Kivilahden luotettavasti havaitseman "hyvin vaaleatakkisen miehen" ei tiedetä olevan sama henkilö.
Mikäli hyvin vaaleatakkisen miehen takki ei ollut vereentynyt, se mahdollisesti johtui siitä, että hän riisui takkinsa tekojen ajaksi. Gustafssonin ompelein hoidettujen kasvohaavojen syntymekanismia ei tiedetä. Osittain siksikin Gustafsson saattoi kysellä epäuskottavan väitteen oikeudessa esittäneeltä Tuomiselta, että oliko hänellä päässään 10 reikää. Keskivaikeaan aivovammaan liittyy tyypillisesti muistin pätkiminen kuluneiden vuosikymmenten jälkeenkin.

Tää on varmasti asia mikä jakaa mielipiteitä ja mihin tartutaan siis juuri tuo Nissen tapa kertoa asiasta ja vammoistaan. Itse nään Nissen (siis ilman että häntä mitenkään tunnen) sellaisena tyypillisenä miehenä joka ronskisti kertoo asiasta liikaa tunteilematta? Toisaalta niin järkyttävä tapahtuma se kokonaisuudessaan oli niin saakin minun puolesta kertoa kuinka raakaa jälkeä hänellekin siellä tuli. Vuosikymmenien jälkeen tapahtumista hän ei voi edes itsekkään tarkkaan muistaa mitkä ne hänen vammansa olivat. Jos sinulle on esimerkiksi joskus tehty joku isompi leikkaus, muistatko itsekkään tarkasti mitä ja kuinka paljon sinua leikattiin ja mitkä ne kivut oikeastaan olivatkaan ennen leikkausta? Itse en muista 10-vuotta sittenntehdystä olkapääleikkauksestani oikeastaan mitään. Kun luin potilaskertomuksen yllätyin monesta kohdasta mitkä muistin väärin tänä päivänä.
Nisse oli silloin vast juuri täyttänyt 18-vuotta, sitten 62-vuotiaana häneltä pitkästä aikaan kysytään mitkäs ne vammat oli? Mielestäni juuri Nissen kaltaisen ronskin miehen tyypillinen vastaus oli juuri se miten hän vammoistaan kertoi ja millä tavalla. Kun ajatellaan hänen olevan syytön.
Oho.. tämä meni nyt tähän lintupoikien alle.. anteeksi siitä.

LexVeritas kirjoitti: Pe Helmi 13, 2026 6:19 pm Väite silminnäkijöiden olemattomuudesta tukee sitä, että Gustafsson oli tekojen aikana enimmäkseen silminnäkökyvytön.

Lintupoikien luotettavasti havaitseman "Vaalea-asuisen mieshahmon" ja Kivilahden luotettavasti havaitseman "hyvin vaaleatakkisen miehen" ei tiedetä olevan sama henkilö.
Mikäli hyvin vaaleatakkisen miehen takki ei ollut vereentynyt, se mahdollisesti johtui siitä, että hän riisui takkinsa tekojen ajaksi. Gustafssonin ompelein hoidettujen kasvohaavojen syntymekanismia ei tiedetä. Osittain siksikin Gustafsson saattoi kysellä epäuskottavan väitteen oikeudessa esittäneeltä Tuomiselta, että oliko hänellä päässään 10 reikää. Keskivaikeaan aivovammaan liittyy tyypillisesti muistin pätkiminen kuluneiden vuosikymmenten jälkeenkin.

Tää on tämä mitä itsekkin olen ajatellut. Että jos olet teltan vieressä ja tiedät mitä olet aikomassa tehdä adrenaliini nousee puristat puukkoa käsissä.. tuleeko mieleen riisua takki? Kyllä! Tai ainakin kääriä hihat. Kaikki ylimääräinen puristava pois päältä.

LexVeritas kirjoitti: Ti Helmi 10, 2026 7:32 am Kertauksena esitutkintapöytäkirjasta:

Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1960 keskusrikospoliisissa komisario Niilo Jaakolan kuulustelemana ja komisario Arvo Leirimaan kuulustelutodistajana läsnä ollessa.

Todistaja, koululainen Heikki Kalevi Salonen, osoite Helsinki, Steniuksentie 24.B.14, puh. 479201, ilmoitti syntyneensä 9 päivänä toukokuuta 1944 Hankasalmella, mutta olevansa kirjoilla Huopalahden seurakunnassa.
Asian johdosta kuultuna kertoja selitti asuvansa kesäaikana vanhempiensa Espoon Bodomjärven rannalla Högnäsissä sijaitsevalla kesähuvilalla. Tämän huvilan läheisyydessä asuu kesäisin hänen poikatoverinsa Kalevi Haapalainen, jonka kanssa kertoja on usein retkeillyt ympäristömaastossa. Sunnuntaipäivän aamuna eli 5.6.1960 he olivat keskenään tekemänsä sopimuksen mukaan lähteneet kello 5.30 aikoihin kävelemään Bodomjärven etelärantaa pitkin tarkoituksella suorittaa eri lintujen rengastamista. Aamu oli ollut hyvin rauhallinen eikä mitään erikoisia ääniä ollut kuulunut. Heidän saavuttua kertojan oletuksen mukaan vähän ennen kello 6.00 n.s. murhaniemekkeen välittömään läheisyyteen kertoja oli kuullut jotain ääntä niemekkeen suunnasta. Kertoja ei osannut määritellä tätä ääntä tarkemmin, mutta oli hänelle jäänyt siitä sellainen käsitys, että se oli ihmisääntä. Kertoja ei ollut tähän ääneen kiinnittänyt muutenkaan sen tarkempaa huomiota, koskapa hän ei ollut siitä siinä vaiheessa toverilleenkaan mitään maininnut. Käveltyään murhaniemekkeen itäistä rantaa kulkevaa polkua pitkin he olivat kääntyneet jyrkästi vasemmalle kulkevalle polulle, koska heillä ei ollut ollut tarkoituksena mennä sanotun niemen kärkeen. Kertoja ei sanonut enää muistavansa kumpi heistä oli kävellyt edellä. Noustuaan niemekkeellä olevan kumpareen päälle kertoja oli nähnyt siitä noin 20-25 metrin päässä niemen kärkeen päin kaksi puunrunkoja vasten nojollaan olevaa moottoripyörää ja niiden välittömässä läheisyydessä kasassa olevan teltan ja teltan viereen puhin pingotetun narun, jossa näytti olevan pyyheliina ja jotain muutakin vaalealta vaikuttavaa vatetta kuivumassa.Kertoja oli nähnyt lisäksi, että kasassa olevan teltan päällä makasi mies, jolla oli tummat housut päällään, muuta miehestä ei näkynytkään. Kertoja oli nähnyt myös kuinka teltan niemen kärjen puoleisesta päästä oli lähtenyt joku mies niemekkeen itärannalle päin. Tästä miehestä kertoja ei voimut sanoa muuta kuin, että sillä ei voinut olla mitään tummia vaatteita eikä tämä myöskään ollut erittäin iso- tai pienikokoinen, sillä siinä tapauksessa se olisi kiinnittänyt enemmän huomiota. Mies oli ilmeisesti jäänyt puiden ja pensaiden varjoon, sillä mitään liikettä järvelle sen paremmin kuin maallekaan päin sieltä ei ollut tapahtunut. Kun kertojan toveri Kalevi Haapalainen oli ehdottanut, että mentäisiin lähemmin katsomaan moottoripyöriä, niin kertoja oli vastannut siihen, ettei mentäisi häiritsemään, sillä kertojan mielestä teltassa olijat olivat jo heränneet ylös. Näiden havaintojen teko oli kestänyt ehkä parisen minuuttia, minkä jälkeen he olivat lähteneet jatkamaan matkaa Oittaalle päin. Tultuaan sanotun niemekkeen ja sen länsipuolella olevan toisen niemekkeen välisen lahden pohjukkaan olivat he siihen pysähtyneet tarkastamaan eräässä koivussa olevaa peipon pesää ja oli kertoja kiivennyt puuhun ja todennut pesässä olleen yhden munan mutta muuten pesän hyljätyksi. Ennen puuhun kiipeämistä kertoja oli käynyt siitä ehkä noin 30 metrin päässä Veston työmaalle päin tarkastamassa eräässä kuusessa olevaa laulurastaan pesää, jonka kertoja oli todennut hävitetyksi. Tätä puuhailua oli kertojan oletuksen mukaan kestänyt 5-10 minuuttia, mutta kertoja ei ollut tuona aikana kuullut mitään erikoista ääntä eikä liioin ollut nähnyt mitään liikettä. Tämän jälkeen he olivat jatkaneet matkaa jo sanotussa suunnassa ja olivat he ylitettyään Veston työmaalle menevän vesijohtoviemärin sen läheisyydessä olevalla luodolla nähneet istumassa nuoren ehkä noin 10-12 vuotiaan pojan, josta kertoja ei osannut sanoa lähempiä tuntomerkkejä. Poikaan ei ollut kiinnitetty sen enempää huomiota, vaan oli jatkettu matkaa jo mainitussa suunnassa ja ylitetty Oittaalle menevä maantie sekä jatkettu matkaa Oittaan kartanon länsipuolella olevaan maastoon, jossa jonkun aikaa kierreltyään he olivat lähteneet paluumatkalle. Ollessaan paluumatkalla Oittaan kartanon itäpuolella olevan lahdenpoukaman kohdalla ehkä noin 9-9.15 aikoihin hän oli nähnyt lahdessa veneen, jossa oli kaksi pikkupoikaa ja edellämainitun kallioluodon länsipuolella kaksi miestä, joilla näytti olevan vaaleanruskea buldogin mallinen koira mukanaan. Lisäksi kertoja oli nähnyt ainakin yhden miehen läntisen niemekkeen länsirannalla, voimatta kuvata tätä miestä tarkemmin. Näiden havaintojen jälkeen kertoja oli toverinsa kanssa lähtenyt kävelemään suoraan eteläänpäin ja kiertänyt sitten Korsbackan kautta metsäpolkuja pitkin kotiinsa kesähuvilalle, jonne he olivat saapuneet kello 10.00 aikoihin.

Luettu ja omistettu
Heikki Salonen
Lähde: Esitutkintapöytäkirja

Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1960 keskusrikospoliisissa komisario Niilo Jaakolan kuulustelemana ja ylikonstaapeli (?) kuulustelutodistajana läsnä ollessa.

Todistaja, myymäläharjoittelija Martti Kalevi Haapalainen, osoite Helsinki, Porvoonkatu 55.A. 10. puh. kotiin 770138, ilmoitti syntyneensä 4 päivänä lokakuuta 1945 Helsingissä ja olevansa kirkonkirjoissa Alppilan seurakunnassa.
Asian johdosta kuultuna Kalevi Haapalainen kertoi lauantaina 4 päivänä kesäkuuta 1960 menneensä vanhempiensa omistamalle Bodomjärven eteläpäässä itäisellä rannalla Högnäsin alueella sijaitsevalle kesähuvilalle. Tämän huvilan välittömässä läheisyydessä on kesähuvila Salosen perheelle ja siellä asuvan kertojan poikakaveri Heikki Salosen kanssa kertoja oli päättänyt seuraavana aamuna eli 5 päivänä kesäkuuta 1960 lähteä tarkkailemaan lintuja Bodomjärven rantamille ja sen välittömään läheisyyteen. Tälle matkalle he olivat lähteneet sanottuna aamuna kello 5.35 aikaan sillä kertojan isä oli hänet herättänyt 5.30 aikaan, Yhdessä Salosen kanssa kertoja oli lähtenyt kävelemään Bodomjärven etelärannassa olevaa polkua pitkin länteen päi havaitsematta vielä tällöin mitään erikoista. Heidän saavuttua ehkä noin 15 minuutin kuluttua eli siis kello 5.50 – 5.55 aikoihin Bodomjärven etelärannassa olevan itäisen niemekkeen (murhaniemekkeen) läheisyyteen he olivat kuulleet jotain ääntä niemen suunnasta. Tähän ääneen he eivät olleet kuitenkaan kiinnittäneet erikoista huomiota, mutta kertojalle on jäänyt siitä sellainen käsitys, että se oli ihmisääntä, kertojan voimatta tarkemmin määritellä millaista ääntä. Tästä äänestä välittämättä sen kummempaa he olivat jatkaneet matkaa sanotun niemekkeen itärantaa kulkevaa polkua pitkin, mutta nähtyään niemekkeellä teltan, he olivat kääntyneet jyrkästi vasempaan ja nouseet niemekkeellä olevan harjanteen päälle, josta he olivat paremmin havainneet teltan ja sen välittömässä läheisyydessä kaksi moottoripyörää, jotka olivat kertojan käsityksen mukaan olleet paikalla kasvavia koivupuita vasten nojollaan. Moottoripyörät havaittuaan kertoja oli nähnyt jonkun lähtevän teltan vierestä alas rantaan eli itärantaan. Tästä liikkujasta kertoja ei voinut sanoa muuta kuin, että se oli ilmeisesti mieshenkilö ainakin koosta ja ruumiinrakenteesta päätellen, mutta kertoja ei osannut sanoa olisiko tämä ollut ilman päähinettä ja vaatetukseen nähden kertoja sanoi vaan, että se ei missään tapauksessa ollut tumma. Mies oli ilmeisesti pysähtynyt puiden ja pensaiden varjoon sillä jos tämä olisi lähtenyt kävelemään siitä maihin päin, niin kertoja olisi sen varmasti havainnut. Kertoja oli lisäksi nähnyt, että joku mies makasi kasassa olevan teltan päällä. Miestä oli näkynyt vain vyötäröstä alaspäin, joten kertoja oli nähnyt tällä olevan päällään tummat housut ja oli kertoja olettanut miehen ottavan aurinkoa. Kertoja oli huomauttanut toverilleen, että mentäisiin katsomaan moottoripyöriä, mutta hänen toverinsa Salonen oli sanonut, ettei mentäisi häiritsemään leirillä olijoita. Tämä havaintojen teko oli kestänyt ehkä noin 5 minuuttia, minkä jälkeen he olivat lähteneet kävelemään k.o. paikalta länteenpäin lähtevää polkua pitkin. käymättä kuitenkaan sanotun niemekkeen välittömässä läheisyydessä olevalla läntisellä niemekkeellä, vaan jatkaneet matkaansa polkua pitkin ja nähneet sitten viimemainitun niemekkeen länsipuolella olevalla kallioluodolla istuvan noin 10-vuotiaan pojan, jonka lähemmistä tuntomerkeistä kertoja ei osannut lähemmin sanoa mitään. Kertoja oli toverinsa kanssa jatkanut matkaa pitkin mainittua polkua ja ylittänyt maantien sekä sen jälkeen kierrellyt Oittaan kartanon länsipuolella olevassa metsikössä ja palannut kesämökilleen Korsbackan kautta läpi metsikön ja saapunut sinne kello 10.00 aikoihin. Paluumatkalla he eivät olleet havainneet mitään erikoista.

Luettu ja omistettu
Kalevi Haapalainen
Lähde: Esitutkintapöytäkirja

Vaalea-asuisen mieshahmon ja oletettavasti Gustafssonin sijainnin viitekehyksessä silminnäkijöiden lausunnot yhdistettynä Krp:n muuhun tutkintaan ovat tosiaan varsin pätevät: Teltalla makasi tummahousuinen mies ja kokonaan vaalea-asuinen mies pakeni murhapaikalta.

Karo79 kirjoitti: Pe Helmi 13, 2026 6:21 pm Tää on varmasti asia mikä jakaa mielipiteitä ja mihin tartutaan siis juuri tuo Nissen tapa kertoa asiasta ja vammoistaan. Itse nään Nissen (siis ilman että häntä mitenkään tunnen) sellaisena tyypillisenä miehenä joka ronskisti kertoo asiasta liikaa tunteilematta? Toisaalta niin järkyttävä tapahtuma se kokonaisuudessaan oli niin saakin minun puolesta kertoa kuinka raakaa jälkeä hänellekin siellä tuli. Vuosikymmenien jälkeen tapahtumista hän ei voi edes itsekkään tarkkaan muistaa mitkä ne hänen vammansa olivat. Jos sinulle on esimerkiksi joskus tehty joku isompi leikkaus, muistatko itsekkään tarkasti mitä ja kuinka paljon sinua leikattiin ja mitkä ne kivut oikeastaan olivatkaan ennen leikkausta? Itse en muista 10-vuotta sittenntehdystä olkapääleikkauksestani oikeastaan mitään. Kun luin potilaskertomuksen yllätyin monesta kohdasta mitkä muistin väärin tänä päivänä.
Nisse oli silloin vast juuri täyttänyt 18-vuotta, sitten 62-vuotiaana häneltä pitkästä aikaan kysytään mitkäs ne vammat oli? Mielestäni juuri Nissen kaltaisen ronskin miehen tyypillinen vastaus oli juuri se miten hän vammoistaan kertoi ja millä tavalla. Kun ajatellaan hänen olevan syytön.
Oho.. tämä meni nyt tähän lintupoikien alle.. anteeksi siitä.

Kyllä minä väitän, että ihminen muistaa onko päähän lyöty 11 kertaa puukolla vai ei.

Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:

Puukoniskujen aiheuttamat vammat

Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”.

Oikeuslääkäri Philippe Lunetta toteaa 6.4.2004 Nils Gustafssonille suorittamansa oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksen osalta seuraavaa:

"1) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisemmin ovat syntyneet Bodominjärven 1960 tapahtuman yhteydessä: vasemman alaleuan seudulla arpi sopien alaleuan hampaan yhteydessä syntyneeksi jälkitilaksi, jonka alkuperäistä laatua ja syntymekanismia ei voida esitietojen ja muoto-opillisen löydöksen perusteella tarkentaa varmuudella. Edelleen vasemman kyynärvarren yläkolmanneksessa, takapuolella huonosti erottuva arpi voi sopia sijainnin perusteella sellaisen haavan jälkitilaksi, joka on nähtävissä kesäkuussa 1960 sairaalassa otetussa yhdessä valokuvassa.
2) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisemmin ovat syntyneet Bodominjärven tapahtuman jälkeen: vasemman kulmakarvan ja otsa-päälaen seudulla sijaitsevat arvet, jotka sopivat vuonna 1987 ja vuonna 1988 tapaturmaisesti syntyneiden ja Puolarmetsän sairaalassa hoidettujen vammojen jälkitiloiksi.
3) Vammojen jälkitilat, joita vastaavien alkuperäisten vammojen syntyaikaa ja -järjestystä ei pystytä tarkentamaan: vasemmalla päälaen- ja takaraivon seudulla sijaitsevat kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan aiheuttamien vammojen jälkitilaksi ja kolmas ruhjehaavan
jälkitilaksi, sekä yläraajoissa ja vasemmassa alaraajassa sijaitsevat arpimaiset muutokset sopien ruhjehaavojen jälkitiloiksi."

^On toki hyvä nostaa Gustafssonin kysymystä Tuomiselle, ja Lunettan hyvin epämääräistä tutkimusta "tapetille", mutta teet sen väärässä ketjussa. Olen käsitellyt Lunettan näkemyksiä Gustafssonilla havaitsemistaan ja havaitsemattomistaan, todennäköisimmin siellä sun täällä muodostuneiden haavojen jälkitiloista avaamassani keskusteluketjussa Oikeuslääkäri Philippe Lunettan suorittama Gustafssonin ulkotarkastus, joka löytyy täältä:

viewtopic.php?t=46579

Silmiinpistävin seikka Lunettan selostuksessa on, ettei hän osannut yhdistää havaitsemaansa Gustafssonin vasemman ohimon ruhjehaavan arpea Bodomin tapahtumiin, vaikka ko. ompelein sairaalassa hoidettu haava on kirjattu vuonna 1960 poliisin tutkintayhteenvetoon sekä 2000-luvun esitutkintapöytäkirjaan, ja se liittyy oleellisesti Gustafssonilla diagnosoituun aivovammaan.

Gustafsson ja posken arvet:

Teoilla tosiaan ei ole silminnäkijöitä mutta paikalla heti murhien jälkeen on ollut lintubongarit jotka ovat nähneet teltan luota poistuvan vaalea-asuisen henkilön. Tämä on mielestäni kaikista tärkein näköhavainto joka puoltaa myös Nissen syyttömyyttä vahvasti.
Olen myös miettinyt että jos Nisse olisi tekijä ja tuo vaalea-asuinen olisi vain laitapuolen kulkija, miksei Nisse olisi kuulusteluissa käyttänyt hyväkseen juuri häntä ja kuvaillut juuri häntä ja hänen ulkonäköään poliiseille? Nissehän ei ole mitään hänestä poliiseille kertonut. Kertoo minusta siitä että hän todella on ollut silloin täysin tiedottomassa tilassa.

Karo79 kirjoitti: La Helmi 14, 2026 10:12 am Teoilla tosiaan ei ole silminnäkijöitä mutta paikalla heti murhien jälkeen on ollut lintubongarit jotka ovat nähneet teltan luota poistuvan vaalea-asuisen henkilön. Tämä on mielestäni kaikista tärkein näköhavainto joka puoltaa myös Nissen syyttömyyttä vahvasti.
Olen myös miettinyt että jos Nisse olisi tekijä ja tuo vaalea-asuinen olisi vain laitapuolen kulkija, miksei Nisse olisi kuulusteluissa käyttänyt hyväkseen juuri häntä ja kuvaillut juuri häntä ja hänen ulkonäköään poliiseille? Nissehän ei ole mitään hänestä poliiseille kertonut. Kertoo minusta siitä että hän todella on ollut silloin täysin tiedottomassa tilassa.

Tosin Lintupoikien tekemän havainnon havaitsemisetäisyys ja -kulma sekä havainnon kesto ovat sellaisia, että ei niiden pohjalta voi mitään varmaksi sanoa. Ihmeellinen ajatus, että kaikki Nisseä vastaan puhuneet Marjatat ja muut puhuvat paskaa, mutta joku pikkupoika on kuin kvanttitietokone havaitsemisvarmuuden ja puheidensa perusteella. Onhan sitä esimerkkejä, vaikka kuinka paljon siitä, että luotettavat aikauiset ihmiset ovat erehtyneet silminnäkijähavainnossaan niin paljon, että heidän havaintonsa ei ole vastannut käytännössä lainkaan todellista. Käsittääkseni siinä on syy, että Suomessa poliisi on luopunut 2000-luvulla silminnäkijähavaintojen perusteella tehdyistä luonnoksista.

Karo79 kirjoitti: La Helmi 14, 2026 10:12 am Teoilla tosiaan ei ole silminnäkijöitä mutta paikalla heti murhien jälkeen on ollut lintubongarit jotka ovat nähneet teltan luota poistuvan vaalea-asuisen henkilön. Tämä on mielestäni kaikista tärkein näköhavainto joka puoltaa myös Nissen syyttömyyttä vahvasti.
Olen myös miettinyt että jos Nisse olisi tekijä ja tuo vaalea-asuinen olisi vain laitapuolen kulkija, miksei Nisse olisi kuulusteluissa käyttänyt hyväkseen juuri häntä ja kuvaillut juuri häntä ja hänen ulkonäköään poliiseille? Nissehän ei ole mitään hänestä poliiseille kertonut. Kertoo minusta siitä että hän todella on ollut silloin täysin tiedottomassa tilassa.

Pointissasi on puolensa. Oleellista on mielestäni myös, ettei Gustafssonin olisi ollut järkevää muutella olosuhteita teltalla, sillä hän ei olisi voinut varmuudella tietää, mitä lintupojat olivat nähneet. Ruumiiden siirtelyt ja kenkien viemiset sen jälkeen Gustafssonin tekeminä on varsin naurettava idea, kun tarkemmin miettii.
Jos lintupoikien näköhavainto ei ollut luotettava, niin se ei faktisella tasolla mitenkään lisää Gustafssoniin kohdistuvia epäilyjä.