Asianajaja
Ville Punto on syvästi huolissaan nuorten "turvapaikanhakijoiden" oikeusturvasta.
Ville Punto ja
yrityksensä saavat veronmaksajian varoja vuosittain kymmeniä tuhansia euroja. Niiden rahojen takia Ville Punto tekee kaikkensa, jotta Suomeen voisi jäädä mahdollisiman moni haittamaahanmuuttaja raiskaamanaa, loisimaan, ryöstämään ja radikalisoitumaan.
Ville Punto paskat nakkaa Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja Suomen kansalaisten hyvinvoinnista. Häntä ohjaa ainoastaan ahneus; helppoa rahaa muka-ihmisyyden nimissä.
Toimisto: Mäkelänkatu 2 C, 3. kerros, 00500 Helsinki(Lääkäriliiton talo Sörnäisissä)
Ulkomaalaislaki mahdollistaa monenlaisia oleskelulupaperusteita, mutta niiden käytännön toteutuminen voi olla sattumanvaraista. Erityisen vaikealta näyttäneet tilanteet on kuitenkin usein saatu käännettyä menestyksekkäiksi.
Kursivoitu teksti Ville Punton yrityksen nettisivuilta.
Jälkimmäinen virke tarkoittaa sitä, että vaikka ählämi on tappanut, raiskannut, ryöstänyt ja loisinut Suomessa vuosikausia, niin Ville Punto tekee kaikkensa, että kyseinen ählämi saa jäädä Suomeen. Ville Punto saa veronmaksajien rahaa siitä hyvästä, että hän keksii keinot, millä rikollinen saa jäädä Suomeen.
- Veronmaksajille valehdellaan, että verot kerätään yhteisen hyvän eteen, mutta "unohdetaan" kertoa, että niitä kerätään myös siksi, että Ville Punto voi ajaa ählämien asioita.
Nyt siihen uutisen, jonka mukaan Suomeen jääminen pitäisi olla ihmisoikeus: Artikkelissa on nimeltä mainittu myös muita ihmisiä, joiden toimeentulo on riippuvainen ählämien määrästä Suomessa.
- Siksi he ovat kovastikin sitä vastaan, että mm. näitä _aivan yksi tulleita alaikäisiä_ ei saa palauttaa.
Nyt yritetään heittää maasta ulos nuoria turvapaikanhakijoita – Asianajaja kysyy, millä perusteella Migri muutti linjansa
Vuosi sitten Aamulehti ennakoi, että yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat saavat vuoden oleskelua, ja sen jälkeen jatkohakemukseensa kielteisen päätöksen täysi-ikäistyttyään. Silloin Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä piti ajatusta pötypuheena.
Nyt yritetään heittää maasta ulos nuoria turvapaikanhakijoita – Asianajaja kysyy, millä perusteella Migri muutti linjansa.

- Tämä mies; ählämien asialla, suomalaisia vastaan. Kuva Aamulehti.
- Ville Punto.jpg (15.85 KiB) Katsottu 3570 kertaa
Ulkomaalaisasioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto kertoo havainneensa, että Maahanmuuttovirasto (Migri) on muuttanut linjaansa tehdessään päätöksiä yksin alaikäisinä tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemuksista.
Puntolla on asianajotoimisto Helsingissä, ja hän on puheenjohtaja Suomen asianajajaliiton hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmässä.
Syksyllä vuonna 2015 maahan yksin tulleet alaikäiset odottivat ensin vuoden verran päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Saatu päätös kertoi useille inhimillisellä yksilöllisellä perusteella saadusta vuoden oleskeluluvasta.
Jo tuolloin alaikäisten edustajat ja muut heidän kanssaan toimivat ennakoivat, että tuon jälkeen täysi-ikäistyneet saavat oleskelun jatkohakemukseensa kielteisen päätöksen.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä vastasi vuosi sitten, että ajatus ennakoinnista on pötypuhetta.
Nyt ennakointi on käynyt toteen. Esimerkiksi asianajaja Ville Puntolla on kokemusta tästä.
– Jos henkilöille ei ole ehditty myöntää pysyvää oleskelulupaa ennen täysi-ikäistymistä, heille tehdään kielteisiä jatkolupapäätöksiä siksi, että he ovat tulleet täysi-ikäisiksi, eikä silloin ole enää inhimillistä yksilöllistä syytä perusteena oleskelulle. Tämä on päätökset tekevässä Maahanmuuttovirastossa aivan uusi käytäntö, Punto sanoo.
Hän kertoo, että yleensä inhimillisestä yksilöllisestä syystä myönnetään oleskelua ensin vuodeksi, ja jatkohakemuksesta korkeintaan neljäksi vuodeksi, jos perusteita on.
– Eräälle alaikäisenä tulleelle myönnettiin ensin yhden vuoden oleskelu, ja hänelle myönnettiin nyt vielä vain vuodeksi lupa. Hän tulee seuraavan vuoden aikana täysi-ikäiseksi, Punto kertoo.
Kuulostaa tietoiselta linjaukselta?
– Se on ihan tietoista. Se ei perustu mihinkään lainmuutoksiin, kuten yleensä merkittävien linjanmuutosten pitäisi perustua. Tämän on erikoista lain ennakoitavuuden kannalta. Tällä halutaan 2015 yksin tulleet alaikäiset pois maasta, Punto sanoo.
Hän ihmettelee, mihin linjaus perustuu.
– Eduskunta säätää lait, eikä Migri voi tuosta vain muuttaa käytäntöjä, kuten nyt on tapahtunut. Hallinto-oikeus arvioi Migrin päätökset, mutta valitettavasti myös siellä menevät Migrin uuden linjat usein läpi. Se on maahanmuuttopolitiikkaa, hän sanoo.
Punto löytää tästä samaa kuin siitä, että turvapaikkapäätöksiä päätettiin hylätä aiempaa enemmän.
- Kuka näistä linjauksista päättää, hän kysyy.
Punto on pohtinut päättäjää esimerkiksi Turkin kurdien kautta. Heitä on hänellä paljon asiakkaina.
– Esimerkiksi Turkin kurdeille ei ole kauheasti myönnetty turvapaikkahakemuksen perusteella 1990-luvun jälkeen suojelua. Kuka on aikanaan päättänyt, että nyt tehdään näin?
– Lisäksi linja on tiukentunut niin, että ne kurdit, jotka olisivat vielä viisi vuotta sitten saaneet suojelua, eivät saa enää tänä päivänä sitä. Se ei voi perustua Turkin tilanteen muuttumiseen, kun katsotaan, mitä Turkissa on tapahtunut.
Jos journalisti kysyy Migrin johtajilta, vastaus on aina sama: Me päätämme, ja hallinto-oikeus arvioi laillisuuden, eikä päätöksiä ole tullut paljoa takaisin.
– Migrin standardivastaus on se, että me noudatamme lakia, ja hallinto-oikeudet arvioivat, onko se oikein, vaikka Migri itse päättää linjan muutoksista. Itse olen päätellyt, että Migrin pomot päättävät linjaukset, Punto kertoo.
Pääkaupunkiseudulla yhdeksää alaikäistä turvapaikanhakijaa edustava edustaja tuntee myös uuden tilanteen.
Hänen yhdeksästä edustettavastaan kaksi on saanut vuoden jälkeen vuoden jatko-oleskeluluvan. Luvan päätyttyä nuoret täyttävät 18 vuotta. Aamulehti ei kerro edustajan nimeä suojatakseen alaikäisiä turvapaikanhakijoita.
Pirkanmaalla on jo huolestuttu
Punto tekemä havainto on tuttu myös Tampereella ja muualla Pirkanmaalla.
Alaikäisille Tampereella tarkoitetun perheryhmäkoti Satakielen johtaja
Pekka Ihalainen sanoo, että tilanne on yllättävä. Perheryhmäkodissa aiemmin asuneista täysi-ikäistyneistä kaksi on saanut kielteisen päätöksen jatkohakemukseensa.
– Meidän näkökulmastamme päätökset kertovat, että nuoren tilanteeseen ei ole perehdytty lainkaan, vaan on vain tehty päätös, Ihalainen sanoo.
Hän kertoo, että saaduista päätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen.
– Valituksen perusteluissa kerrotaan, miten nuori on jo ehtinyt kotoutua. Kun päätös on tehty, ei ole tiedetty kaikkea esimerkiksi nuoren koulutilanteesta. Uskon, että valituksilla on hyvät läpimenomahdollisuudet, Ihalainen sanoo.
"Suorastaan outoa"
Ihalainen kuvaa tilannetta sanoilla "uskomaton juttu".
– Nuoret pitäisi palauttaa päätöksen mukaan Afganistaniin, missä he ovat olleet vain aivan pieninä lapsina. He ovat eläneet elämänsä Iranissa tai jossain muualla, eivätkä suinkaan Afganistanissa. Se tuntuu oudolta suorastaan.
Sosiaalityöntekijä
Päivikki Tähti Satakielestä sanoo, että nuoret ovat sitoutuneet kotoutumiseen heiltä vaaditulla tavalla.
– He ovat osallistuneet sovittuun opiskeluun ja hoitaneet asiansa sekä velvollisuutensa, Tähti kertoo.
Hän ihmettelee, että nuoren saavutukset kotoutumisen osalta ohitetaan ja tulkitaan, että nuori pystyy synnyinmaassaan elättämään itsensä täysi-ikäisenä, vaikka siellä ei ole ketään perheenjäsentä.
Tähti sanoo, että tulkinta on ristiriidassa lainsäädännön kanssa, sillä nuorten tuen tarve nähdään esimerkiksi kotoutumislaissa 21-vuotiaaksi asti. Hän muistuttaa, että nuorisolaissa nuorisoiän katsotaan jatkuvan 29-vuotiaaksi.
– Maahanmuuttajanuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan, kun heidän nuoruuden tuen tarpeensa nähdään päättyvän 18 vuoden ikään, ja ajatteluun ikään kuin syntymäpäivä muuttaisi tilannetta heti. Heidät nähdään päätöksissä täysin aikuisina, Tähti sanoo.
Tilannetta kartoitetaan
– Tämä on myös meillä huolena, kertoo maahanmuuttopäällikkö
Marja Huttunen Pirkanmaan ELY-keskuksesta tulleista jatkopäätöksistä.
–Seuraamme tilannetta, kertoo Huttunen, joka kartoittaa aika ajoin alaikäisten vaiheita Pirkanmaan alaikäisyksiköissä.
Hän sanoo, että syystä tai toisesta alaikäisten jatkohakemusten päätökset viipyvät Migrissä nyt varsin pitkään.[/i]
Aamulehti
06.10. 13.47 Päivitetty 15.01
Tuhannen ja yhden tarinat sekä päätöksiä niistä
täältä
Nuoret ovat sitoutuneet kotoutumiseen heiltä vaaditulla tavalla.
Mitähän tämä sosiaaliämmä tällä tarkoittaa? Mitkä ovat ne kriteerit, joilla hän tätä kotouttamista hoitaa? Ja mitä tarkoittaa heiltä vaaditulla tavalla? Tälläinen toteamus ei ole yhtään mitään. Ei siinä kerrota mitä ne vaaditut tavat ovat. Miten niiden tapojen noudattamista seurataan ja mitä seuraa, jos ei noudata?
- On helppoa luvata, mutta aikomista on vaikea todeta.
Entä kun tälläinen allah-nuori sitten tekee rikoksen Suomessa? Vastaako sosiaaliämmä siitä henkilökohtaisesti? Myöntääkö epäonnistumisensa ja eroaa suojatyöpaikastaan?
Ei vastaa, ei myönnä, ei eroa! Siispä tälläinen henkilö voi tehdä mitä lystää, valehdella tietoisesti, olla mukana hyödyllisenä idioottina kun Suomea islamisoidaan.
Kotoutumisen pitäisi tarkoittaa myös uskonnon vaihtoa - siis oikeasti, eikä mitään valefeikkaamista, että saisi jäädä. Pois kaikkinainen islamilainen ajatus, sianlihaan tutustuminen, sen seikan hyväksyminen, että sianliha on samassa kylmäaltaassa muiden lihojen kanssa. Entäs sen perheen saaminen Suomeen? Vaaditanko myös heiltä jotakin, vai jääkö tämä tapansa muuttanut suvun mustaksi lampaaksi?
Lopuksi emeritus-presidentti
Martti Ahtisaaren (sd) linjaus:
Jos islaminuskoiset eivät voi hyväksyä meidän oikeusvaltiotamme, heillä ei ole mitään asiaa tänne.
Periaatteessa kenelläkään musulmaanilla ei sen mukaan olisi asiaa Suomeen. Musulmaanin mielestä koraani määrää ja se ohittaa lait. Myös Suomen lain.
- Vai voiko joku musulmaani julkisesti todeta, että sharia ei sovi Suomeen ja että koraani on satukirja jonka neuvot eivät päde länsimaissa?