Lasten kertomukset

[Marsii]

Anneli pidätttin vasta viikkoa myöhemmin "toisesta asiasta", jossa todistajana olivat samat lapset, vaikka tämä on salaista vielä tänäänkin . Nyt tarvittin jo MJE:n UV-tutkimuksia. Hän roikkuu edelleen salaisena todistaja murhajutussa, siis UV valolla löytyy arpia jotka osoittavat Annelin ja Amandan tehneet kidutukseen verrrattavia tekoja erityissti keskimmmäiselle tyttölle

Olen ihmetellyt, että miksi nämä samat todistajat roikkuvat mukana murhaoikeudenkäynnissä. Väitetyt väkivalta- ja seksuaalirikokset ovat tapahtuneet vasta murhan jälkeen. Eikun hetkinen, aluksihan rikosten väitettiin alkaneen vuonna 2004, mutta myöhemmin tapahtuma-ajankohtaa siirrettiin vuosiin 2007-2009.

Miksi rikosten väitettiin alkaneen vuonna 2004? Lasten kertomusten pohjalta tietenkin. Kenties nuorin lapsi (2004 hän oli 0-vuotias) kertoi Annun syyllistyneen rikoksiin jo 2004. Auerin lapsillahan on tunnetusti hyvä muisti ja tarkat aistit. Kuuloaisti on priimaluokkaa, ainakin pojalla.

[sisotalo]

MJE osaa löytää UV valolla arpia vaikka vuosien takaa. Ilmeisesti häntä on hoviokeudessa käytetty todistajana siitä, että Annelia ja Amanda ovat pahoin pidelleet keskimmäistä tyttöä. Kun oikeus päätti salata MJE todistuksen - on todistus kelvoton, siinä voi väittää mitä tahansa. vastatodistajaa ei puolustus ole kutsunut. Manner luottaa kahteen akateemiseen psykologiin kuin pässi suuriin sarviinsa

[Ande]

Voiko joku väittää, että lapsia ei olisi johdateltu kuulusteluissa varsin vahvasti? Tähän voivat varmaan vastata ne, jotka ovat kuulusteluja kuunnelleet tai ainakin lukeneet.

Onko joku joskus kuullut puukonheiluttamisesta kuuluvan jotain viuh-ääntä niin kuin joku lapsista oli kertonut kuulleensa? Minä en muista kuulleeni edes elokuvissa, ja siksi tuntuu jotenkin sarjakuvista lainatulta eli täysin keksityltä.

Se on sitten toinen juttu, miten Annelin käytös hätäpuhelun aikana tukee sitä ajatusta, että ei hän ihan täysin normaalisti käyttäytyvä äiti ollut, kun ei millään tavalla pyrkinyt pitämään lapsiaa, ei varsinkaan sitä 9-vuotiasta poissa tappajan kynsistä.

[luxetveritas]

Kertoiko vanhin lapsi (A) puhuttelussaan 1.12.2006, että hän ei nähnyt sitä, että hänen äidillään (AA) olisi ollut vammaa rinnassaan ennen kuin vasta sairaalassa?

– Ei. Litteroinnin mukaan lapsi kielsi poliisin (P) puhuttelussa 1.12.2006 nähneensä sitä tapahtumaa, kun ”huppumies” löi veitsellä hänen äitiään rintaan, mutta hän kertoi äitinsä kertoneen, että huppumies oli häntä rintaan lyönyt. Ajankohtaan, milloin äiti oli hänelle tämmöisestä tapahtumasta kertonut, hän ei tällöin ottanut kantaa.

• 20.15 A: Se haavoitti yhden kerran äitiä, tähän kohtaan. Siit veri valu jalastaki ja ehkä se oli tä jalka mut mä en iha varma.
  20.26 P(RL): Yyy.
  20.29 P(RL): Äitiko sull o kertonu et se mies on sitä haavoittanu vai näiks sä tämmöse.
  20.33 A: E äiti
  20.34 P(RL): Äiti kerto o

Vanhin lapsi kuuli äitinsä kertovan saamastaan vammasta silloin, kun tämä kertoi siitä puhelimessa häkeen.

• 9.12.2006:
  AA: Minulla on sellainen muistikuva, että kun olin lähtenyt karkuun, niin A oli pystyssä aulassa tai tulossa omasta huoneestaan. Kun olin puhelimessa, A oli vieressäni ja näytin hänelle, että rinnastani tulee verta...

Epäilemättä lapsi kuuli äitinsä kertovan vammasta myös silloin, kun tämä kertoi siitä ensipartion poliisille.

• P(AL): Se mitä muistan vanhimmasta tytöstä (A), niin hän oli aivan siinä äidin vaatteissa kiinni, vapisi ja tärisi peläten selvästi tapahtunutta. (AL 11.12.2006.)

Kertoiko vanhin lapsi puhuttelussa 1.12.2006, että poistuvalla ”huppumiehellä” ei ollut mitään käsissään tämän loikatessa ikkunasta ketterästi ja äänettömästi?

– Ei. Litteroinnin mukaan lapsi ei puhuttelussa 1.12.2006 kertonut, että huppumiehellä ei ollut mitään käsissään vaan hän kertoi, että hän ei muista, oliko tällä mitään kädessään.

• 2.32 P(KK): Olik sillä mitään kädessä?
  2.35 A: Mää en muista.

Onko vanhin lapsi puhuttelussa 1.12.2006 kertonut yksiselitteisesti, että hänen äitinsä (AA) kävi hätäpuhelun aikana ainoastaan yhden kerran katsomassa takkahuoneeseen/makuuhuoneeseen?

– Ei. Litteroinnin mukaan lapsi ei kertonut, että äidin käyntikertoja olisi ollut vain yksi. Se, mitä hän on kertonut, on ymmärrettävä niin, että käyntikertoja on ollut enemmän kuin yksi, koska hän käyttää taas -sanaa. Kun AA on lapsen mukaan käynyt katsomaan isää makuuhuoneesta kerran ja on juossut jotain sieltä taas katsomaan, hän ei tämän perusteella varmastikaan ole käynyt katsomassa sinne ainoastaan yhden kerran vaan ainakin kaksi kertaa.

• 7.39 P(KK): No kun sää olit puhelimessa ni, mitä äiti? Käviks se kattomas sit isää?
  7.43 A: No, kävi se kerran.
  --
  8.08 P(KK): Joo. Näiks sää, et olisko äiti juossu karkuun sieltä? Makuuhuoneesta?
  8.16 A: En. Tota, jotain äiti juoksi sielt makuuhuoneest taas kattoon, et koska ne, koska poliisit tulee. Mut ne ei ehtineet ajoissa. (itkee)

[Pieni liekki]

Seuraavassa on merkitty kursiivilla esimerkin vuoksi Satakunnan käräjäoikeuden 12.12.2013 antamasta tuomiosta Anneli Auerin pojan kertomus surmayöltä, jolloin poika on ollut 7-vuotias. Jokainen voi siitä omilla silmillään huomata, kuinka pojan mielikuvitus alkaa muokata kertomusta, kun aikaa kuluu. Mielestäni poliisin ei olisi pitänyt pyytää lasten apua lisähavaintojen tekemiseen surmayöltä.

Poikaa on kuultu poliisin toimesta 16.9.2009 hänen mahdollisista muistikuvistaan
tai havainnoistaan kyseiseltä yöltä.

Poika on tuolloin kertonut, että hän oli ollut vuoteessaan ja kuullut lasin
rikkoutumiselta kuulostaneita ääniä. Hän oli aluksi ajatellut, että äänet olivat
aiheutuneet siitä, että joku oli heitellyt astiakaapista lautasia ja kattiloita.
Sen jälkeen oli alkanut kuulua isän valitusta ja isä oli myös huutanut
"Annu".

Poika oli kuullut, että hänen äitinsä oli mennyt puhelimeen, painellut puhelimen
nappeja ja puhunut puhelimeen jotakin. Muiden ääniä poika ei ollut kuullut. Hän ei myöskään ollut kuullut askeleiden ääniä eikä mitään tappeluun viittaavia ääniä eikä oven aukaisemiseen viittaavia ääniä eikä autonääniä. Poika oli luullut vanhimman sisarensa olleen omassa huoneessaan nukkumassa. Poika ei ollut nähnyt isäänsä vanhempien makuuhuoneessa ennen kuin hänet oli viety pois kotoa.

Poika oli ollut peloissaan eikä hän ollut noussut vuoteestaan eikä tullut
ulos huoneestaan koko aikana ennen kuin poliisit olivat tulleet huoneeseen.
Poika on arvellut nukahtaneensa joksikin aikaa sen jälkeen, kun hän
oli kuullut lasin särkymiseltä kuulostanutta ääntä.

Myöhemmin poika oli puhunut tapahtumista kaksi tai kolme kertaa äitinsä
kanssa. Muiden sisarusten kanssa hän ei kertomansa mukaan ole asiasta puhunut.

Kuulemisen 15.8.2011 yhteydessä poika on kertonut heränneensä kolahdukseen
ja supinaan. Hän oli mennyt huoneen ovelle ja painanut korvansa
ovea vasten. Oven läpi oli kuulunut sipsutusta, kolinaa ja kolahduksia ja lopulta
kovaa "rätinää" ja hänen isänsä valitusta. Poika oli myös kuullut, että
takaovi oli avattu ja sen jälkeen oli kuulunut isän vielä kovempaa valitusta.
Jonkin ajan kuluttua "rätinä" oli kuulunut taas ja isä oli alkanut huutaa "kahta
kauheammin".

Poika oli kuullut ääniä, jotka olivat sen kaltaisia kuin nauhurilla olisi kelattu
nauhaa sekä nauhurin painikkeiden painelemisesta johtuneita ääniä. Hän
oli myös kuullut, että hätäkeskuspuhelun päättymisen jälkeen oli kuulunut
samanlainen nauhurin painikkeiden naksahdus.

Kuulemisen 18.8.2011 yhteydessä poika on kertonut, että hän oli avannut
lasten huoneen oven nähdäkseen, mistä hänen kuulemassaan supinassa oli ollut
kysymys.

Kuulemisen 23.8.2011 yhteydessä poika on kertonut, että vielä hätäkeskuspuhelun
jälkeen oli kuulunut isän huutoa siihen saakka, kun nauhuri oli pysäytetty.
Tämän kuulemisen yhteydessä poika on kertonut myös puhelimen
näppäinten painamisesta syntyneistä "piip"-äänistä.

Yhteenvetona taitaa olla niin, että poika on kuullut ikkunan rikkoutumisesta peräisin olevia ääniä, isänsä valitusta ja "Annu"-huudon sekä ääniä äitinsä tekemästä hätäpuhelusta, mitkä kaikki ovat sopusoinnussa äidin ja siskon silminnäkijäkertomusten kanssa. Minusta pitkällä veneretkellä eristyksissä syntyneet mielikuvituksen värittämät ja murhaaja-äidillä pelottelun seurauksena muovautuneet tarinat pitää jättää todisteaineistona huomioimatta, niin kuin on onneksi taidettu tehdäkin.

Moni asioihin perehtynyt tietää, että valitettavasti pojan mielikuvitus ei pysähtynyt tähän vaan jatkoi laukkaamistaan. Sen seurauksena kaksi syytöntä ihmistä tuijottelee sellinsä seiniä ihmetellen, kuinka tällaiset isänsä murhasta ja äitinsä murhasyytöksistä traumatisoituneen nuoren pojan tarinat menivät läpi ammatti-ihmisten keskuudessa. Kuunteliko kukaan heistä oikeasti pojan hätää siitä miten hän kaipasi äitinsä, siskonsa ja isovanhempiensa läsnäoloa?

[luxetveritas]

Siitä, että nuorempien lasten kertomukset elokuussa 2011 liittyen isänsä murhaan ja surmayön tapahtumiin, ovat ilmeisen ristiriitaisia, todellisuudesta poikkeavia ja epäuskottavia, ei automaattisesti seuraa, että heidän kertomuksensa myös lsh-rikoksista olisivat sitä.

Tuomiot lsh-rikokset on langetettu kahdessa oikeusasteessa eikä KKO antanut lupaa valittaa hovin päätöksestä. Onko meillä edellytyksiä kyseenalaistaa näitä tuomioita ja niiden perusteita? - Epäilen.

[Pieni liekki]

Siitä, että nuorempien lasten kertomukset elokuussa 2011 liittyen isänsä murhaan ja surmayön tapahtumiin, ovat ilmeisen ristiriitaisia, todellisuudesta poikkeavia ja epäuskottavia, ei automaattisesti seuraa, että heidän kertomuksensa myös lsh-rikoksista olisivat sitä.

Tuomiot lsh-rikokset on langetettu kahdessa oikeusasteessa eikä KKO antanut lupaa valittaa hovin päätöksestä. Onko meillä edellytyksiä kyseenalaistaa näitä tuomioita ja niiden perusteita? - Epäilen.

Täytyy myöntää, että olet oikeassa, Lux. Meillä ei ole edellytyksiä kyseenalaistaa tuomioita Auerin ja Kukan väitetyistä lsh-rikoksista. Emme tiedä, kuinka kyseenalaiset mahdollisesti tuomioiden perusteet ovat, koska ne on meiltä salattu. Salaista materiaalia on kuitenkin päässyt vuotamaan julkisuuteen sen verran, että minä ainakin pystyn ihan hyvällä omallatunnolla kyseenalaistamaan annetut lsh-tuomiot. Minun käsitykseni mukaan Auerille ja Kukalle väitetyistä lsh-rikoksista annetut tuomiot ovat väärät eivätkä perustu kunnolliseen näyttöön.

En myöskään pidä siitä, että näillä tekaistuilla lsh-rikosten tuomioilla pyritään vaikuttamaan tulevaan Vaasan hovioikeuden ratkaisuun Ulvilan surma-asiassa. Onneksi monet eri alojen ammattilaiset ovat heränneet huomamaan, millainen ajojahti on ollut käynnissä Anneli Aueria vastaan ja ovat ryhtyneet selvittämään asioita. Suuret kiitokset myös sinulle aktiivisuudestasi, Lux!

[luxetveritas]

^ Se, että tuomioistuimet olisivat osalliset johonkin ajojahtiin Aueria vastaan, on mielestäni täysin kestämätön ajatus. Olen vakuuttunut siitä, että tuomarit ovat tehneet ja tekevät ratkaisunsa esitetyn näytön pohjalta. Näyttö voi tosin olla puutteellista tai osin jopa virheellistä. Puolustuksen tehtävä on silloin esittää vastanäyttöä.

Periaatteessa näyttö- ja tuomitsemiskynnyksen pitäisi kaikissa rikosjutuissa olla sama. Koska näytön harkinta joka jutussa kuitenkin on tuomareilla ja jutut ovat luonteeltaa erilaisia, käytännössä näyttö- ja tuomitsemiskynnys voi olla erilainen. Käsitykseni mukaan lsh-jutussa se tuppaa olemaan alempi kuin murhajutussa. Kun uhrina on lapsi, jolla on lain mukaan erityisasema myös tuomioistuinkäsittelyssä, tuomari joutuu harkinnassaan ottamaan huomioon myös tämän asian.

Niinpä se, että lsh- ja murhajuttu on erotettu toisistaan ja edellinen käsilty ensiksi, oli ja on mielestäni Auerille epäedullinen ratkaisu. En tiedä, miten tähän ratkaisuun päädyttiin. Oletettavasti yksi syy on se, ettei näillä rikoksilla ole voitu osoittaa olevan yhteyttä keskenään, mitä pidän hyvin ihmeellisenä. Yhteydellä tarkoitan esim. sitä, että Auer olisi murhannut miehensä peitelläkseen tai salatakseen lsh-rikoksia. Kuitenkin se, että Auer on tuomittu törkeistä lsh-rikoksista vaikuttaa murhajutussa syyllisyyteen viittaavana seikkana.

Ymmärtäisin käräjätuomion 2013 perusteluista ja etenkin eriävän kannan esittäneen tuomarin perusteista, että lsh-jutussa esitetty näyttö olisi tuomiota harkittaessa erotettu murhajutun näytöstä, kuten mielestäni tuleekin. Keskeisesti tämä koskee nuorempien lasten kertomusten uskottavuuden arviointia.

Jos lasten kertomuksia voidaan lsh-rikosten osalta pitää uskottavina, mihin vaikuttaa kertomuksia tukevat todisteet, mutta murhajutun osalta ne ovat epäuskottavia, herää kysymys siitä, että ovatko lapset kehitelleet kertomukset äitinsä syyllisyydestä isän murhaan juuri sen takia, että äiti on syyllinen lsh-rikoksiin?

[sisotalo]

Jos lasten kertomuksia voidaan lsh-rikosten osalta pitää uskottavina, mihin vaikuttaa kertomuksia tukevat todisteet, mutta murhajutun osalta ne ovat epäuskottavia, herää kysymys siitä, että ovatko lapset kehitelleet kertomukset äitinsä syyllisyydestä isän murhaan juuri sen takia, että äiti on syyllinen lsh-rikoksiin?

Tässä on pidettävä esillä Annelin vainoamiseen kehitettyjen tapahtuminen järjestys. Ei siis todellinen tapahtumien kulku vaan juuri vainoamisen järjestys.

Anneli olisi siis murhannut miehensä raa'asti ja suunnitelman mukaan joulukuussa 2006. Lsh rikoksia hän suoritti syksystä 2007 lähtien kunnes hänet suljettiin vankilaan tasan kaski vuotta myöhemmin. Näihin väitteisiin saatiin aineisto samanaikaisesti elo-syyskuussa 2011. Aineisto syntyi kun Annelin veli videoi Annelin lasten sanomisia.

Jos olisi menetelty niin, että ratkaisua vailla oleva murha olisi KKO:ssa käsitelty ensin olisi valituslupa jäänyt antamatta. Annelin henkilökuva olisi säilynyt todellisuutta vastaavana. Veljen videoimat todistukset on todettu paikkansa pitämättömiksi käräjäoikeudessa. KKO:n olisi tietenkin pitänyt arvioida ne jo ennekuin lsh-juttu lähti etenemään.

Päinvastainen järjestys antoi oikeusistuimille sen todistuksen, että Anneli oli saatanan villitsemä hirviö, joka raiskaisi ja pahoinpiteli omia lapsiaan. Hänellä ole tukenaan tässä pahuudessa om perheen vanhin lapsi.

Nyt on tultu umpikujaan, jota käräjäoikeuden käsittely jo ennusti. KKO oli antanut valitusluvan koska oli ilmaantunut aivan uutta näkökantaa murhan suorituksen. KO ei sellaista kuitenkaan löytänyt, ei syyttäjäkään sitä väittänyt vaan tuomio jouduttiin laatimaan vanhan aineiston pohjalta. Se ei käräjäoikeudelle ollut ylivoimasta, sammalla pohjalla oli jo kerran aikaisemmin annettu elinkautinen tuomio. Näin asian harkitsivat ne kaksi tuomari, jotka olivat virassa kun edellinen tuomio annettiin, mutta uutena tähän Poriin tullut tuomari laati eriävän lausuman kuten oli jo edelliselläkin kerralla tehtiin.

Hovioikeudessa ei mikään täsmää. Vaasassa on jo kerran tehty yksimielinen päätös, joka tietenkin on pohjana. Nyt on samaan päätöksen paljon paremmat perustelut. Amanda on itse todistanut nähneensä murhaajan. Hoitaja Katinkoski on kertonut, että Anneli käyttäytyi murhan jälkeen yhtä hysteerisesti kuin mikä kotiäiti tahansa, jolta elättäjä on murhattu. Anneli henkilökusta on lopullisesti poistunut saatanallinen pahuus.

Ongelma on oikeastaan päinvastainen. Voidaanko tehdä yksimielinen vapauttava tuomio kun se välttämättä nosta esiin LSH-tuomion pitävyyden? KKO yritti lyödä lukkoon lsh-tuomion kieltämällä valituksen samana päivänä kun hovioikeus aloitti murhan käsittely. Jos vapauttava tuomio tulee on sen oltava yksimielinen. Vaasa pitää linjansa. Ja sitten alkaa Anneli ja Jens Kukka vaatia lsh-jutun tuomion purkamista. Jos hvi antaa hajaäänin langetavn tuomion mennään ilman muuta korkeimpaan oikeuteen, taas kerran

[sisotalo]

Luotettavimman kuvan Amandan kokemuksista antaa kuulustelu 26/8 kun Äiti on jo epäilyn, mutta kuulustelun sävy on vielä asiallinen

K: Siliä tavalla kuule Amanda nyt mennään siihen pahtumaan sinä yönä kun tota noin loin sun isä kuoli ja ja siit on pitkä aika sä et voi ihan kaikkea voi muistaa mut tota noin sen mitä sää siit
muistat niin niin kertosik sää nyt niin ihan vaik siit asti ku sää vaikka menit illalla nukkumaan
et mitä sää muistat?
A: Joo mää menin illalla nukkumaan ja sit mää heräsin siihen kuulu jotain tosi kovaa räiskintää ja mää luulin et siel oli joku ukkonen tai jotain ja niin luuli muutkin ja tota ja yritin saada unta mut sit se vaan koveni ja mä menin kysymään äidilt ja isäkältä et mikä se on sit ne sanova et se on ukkonen ja sit ja tota mä menin pois siit mää tulin koht hetken pääst takasin sit se oli joteni se takaovi ..
K: Puhuk sää vähän kovempaa.
A: Joo sit sen jälkee tota mää kattosin siel ei nälkyny viel mitää iskä oli noussu sängylt se oli sängyn vieressäja äiti lepäs tai oli sillee peitto täs VETÄÄ KÄSILLÄ "PEITTOA" RINNAN
KORKEUDELLA YLÖSPÄIN ja sit se katteli et mitä ihmet ja sit tota ne sano et mee takas
sänkyy mä en oo ihan varma sanoik mää mä en muistaja sit tota mää menin mää tulin taas
takas mut sit
K Nii sit sää näit
A:Amanda itkee ja peittää silmät Iskä on lattialla
K: Mitä tapahtu mitä sää teit sen jälkeen?
Mä en muista

Tässäkin tapahtumat sekoavat. Siinä välissä on Amanda ollut puhelimessa ja nähnyt urhaaja poistuvan. siksi hän uskaltaa mennä takkahuoneen ovelle. Kun Amanda todistaa 2014 puhuu hän juuri näistä kolmesta kerrasta takkahuoneella, viimeisellä kerralla hän näkee kuolleen isänsä.

Pari poliisi Marina ja sosiaalityntekijä suorittavat tavannomaista kuulustelua, lempeänä versiona koska kohteena on12 vuotias tyttö, jolle on vaikea puhua kuolleen iän näkemisestä

Amanda todelliset kuulustelut alkavat 16/9. Niissä Marina kuitenkin lyö lukkoon, että murhaajaa ei ollut paikalla, joten Amandan kuulustelusta tulee turha. Poliisi "tietää" että tyttö valehtelee. pelastaakseen äitinsä.

Kun syyttäjä kuulustelee Amandaa todistajana 2014 hän palaa v 2006 kuulemisiin, joilla on aivan toinen tehtävä. Amandaa kuullaan silminnäkijänä. Hän saa kehittää ajatusta, että murhaaja olisi piileskellyt kylpyhuoneessa, jonka Marina torjuu, ovea ei voitu avata kun uhri olil tiellä. Tiuka tilanne syntyy siitä kun Annelia aletaan syyttää ja Amandalta halutaan syytettä vahvistavia tietoa. Mutta on alkuvaiheessa Amandan tiedot tapahtumista ovat hatarat. Järkytys oli liian suuri.

[Vareksenpoikanen]

Lapsia ei ole kuultu tarpeeksi ajoissa, jotta heidän näkemyksensä olisi tarpeeksi luotettavia. Mutta jos oven läpi kuulee mankan napsuttelun, niin silloin havainnoi muutakin. Silloin lapsella on "tuntosarvet ylhäällä" ja tajuaa kaiken.
Onko kukaan löytänyt sitä kohtaa lasten kertomuksista missä kerrottaisiin että huoneeseen virtasi jostain kylmää ilmaa? En minä ainakaan löytänyt. Ja kuinka pitkään kylmää ilmaa virtasi? Lyhyt vai pitempi aika? Siitä voidaan päätellä ikkunan rikkomisaika.
Onko käsikirjoituksen kirjoittaja unohtanut vuorosanat tästä?
Tämä on luonnon lakeihin kuuluva asia. Koska mielestäni kuvista päätellen talo on kynnyksetön niin väliovien alla on rako. Talossa saattoi olla ilmastointi, mutta todennäköisempää on että ei ollut. Ja vaikka olisikin ollutkin ilmastointi ja oviaukot kynnyksellisiä, siitäkin huolimatta terassin oven rikkomisen jälkeen koko taloon virtaa ulkoilmaa joka oli silloin ilmeisesti lähellä nollaa.
Jos olisi ajoissa kuultu lapsia, olisivatko he kertoneet että: "jostain tuli kylmää ilmaa."
Kun lapsia kuultiin vasta vuosia myöhemmin, olisiko heidän pitänyt muistaa että: "jostakin tuli kylmää ilmaa." Kyllä minulla on se käsitys että lapsi havainnoi kylmän ilman. Ja menee vielä katsomaan, mistä tulee kylmää ilmaa. Esimerkiksi silloin jos ulko-oven kautta tuuletetaan hetkellisesti, lapset menee ovelle. "Sieltä tulee kylmää!"
Olen tätä samaa asiaa pohtinut ennekin. Muutkin luonnonlait pitäisi olla esillä enemmän kuin nyt on.

[harjoittelija]

Kyllähän tuo ilman virtaus on käynyt varmaan monillakin mielessä. Miksi esim. tuulikaapin ovi ei pauku, vaikka Anneli on kertomansa mukaan juossut ovesta ulos ja talossa on läpiveto? Oliko se ulko-ovi koko puhelun ajan auki vai avattiinko se vain silloin kerrotun juoksukohtauksen aikana?

[peltirumpu]

Kyllähän tuo ilman virtaus on käynyt varmaan monillakin mielessä. Miksi esim. tuulikaapin ovi ei pauku, vaikka Anneli on kertomansa mukaan juossut ovesta ulos ja talossa on läpiveto? Oliko se ulko-ovi koko puhelun ajan auki vai avattiinko se vain silloin kerrotun juoksukohtauksen aikana?

Tämä onkin outo juttu, koska pojankin kertoman mukaan Anneli avasi etuoven ja vielä takaovenkin nauhoituksen aikana, eikä silti kuulu nauhalta mitään. Kyllä nyt taitaa molemmat valehdella

[harjoittelija]

Anneli juoksi kertomansa mukaan häkepuhelun aikana.
Poika taas kertoi taustanauhan valmistelusta.
Kertomusten tapahtuma-aika on eri, joten ehkäpä taustanauhaa ei soitettukaan kokonaan.
Onhan siitä voitu jopa leikellä jotain pois.

^:D

[maybellene]

Tuomiot lsh-rikokset on langetettu kahdessa oikeusasteessa eikä KKO antanut lupaa valittaa hovin päätöksestä. Onko meillä edellytyksiä kyseenalaistaa näitä tuomioita ja niiden perusteita? - Epäilen.

On edellytyksiä. Peruste on siinä, ettei lasten kuulemisessa ole käytetty päteviä ja todellisia asiantuntijoita. Sitä ei ole avattu missään, millä perusteella nimenomaan nämä henkilöt on tehtävään valittu ja mikä on heidän substanssinsa hoitaa annettu tehtävä. Minusta on erityisen epäilyttävää, ettei heidän näkemyksiään ole mitenkään pyritty haastamaan esim. sellaisten henkilöiden taholta, joilla olisi oikeaakin pätevyyttä ja tutkimusta asiassa.

Jos nyt puhutaan sitten näistä Auerin keissien istuneista tuomareista, niin esimerkiksi henkilökohtaisesti en antaisi Santamaan tai Juntikan harkittavaksi edes taloni sokkelimaalin väriä, niin surkeaa ja ontuvaa on heidän päättelynsä taso. Heidän tasoistensa argumentoijien käsissä ei saisi oikeasti olla mitään aikuisten asioita.