Maahanmuuton - tällä tarkoitetaan lähinnä ns haittamaahanmuuttoa - kustannuksista on puhuttu jo monia vuosia. On sanottu, että jokainen tulija tuottaa tuplasti sen mitä häneen menee kuluja, on sanottu, että kustannuksia on mahdoton laskea.
- Yleinen, siis korrekti mielipide on ollut - kuten Kreikan lainoittamisella, että maahanmuutolla me tienataan. Kukaan ei kuitenkaan ole sanonut, että kuinka paljon ja että milloin tuo suunnaton tienaaminen alkaa tuntua jokaisen tilipussissa pienempinä veroina ja/tai yhteiskunnan maksamina ja/tai osittain subventoimina palveluina vielä enemmän, kuin mitä se on nyt.
Allaoleva oleva uutinen on julkaistu Helsingin Sanomissa 22.12.2017. Se ei ole aivan tuore, mutta se on tuorein ja karu kertomus siitä, kuinka sen mikä piti olla laskettavissa "vasemmalla kädellä", onkin osoittautunut mahdottomaksi:
Maahanmuuton kustannusten laskeminen osoittautui mahdottomaksi – hallitus jää ilman kaipaamiaan lukuja
Hallituksen tavoite oli saada faktaa paremman kotouttamispolitiikan ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

- Ryhmä turvapaikanhakijoita saapui Tornion järjestelykeskukseen syyskuussa 2015. (KUVA: PANU
- Kulunsa_verran_tuplasti_tuottavia.jpg (81.37 KiB) Katsottu 4396 kertaa
HALLITUSOHJELMAAN kirjattu selvityspyyntö maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista ei johtanut toivottuun tulokseen, sillä kustannuslaskelmien tekeminen osoittautui mahdottomaksi.
Hallituksen tavoite oli saada faktaa paremman kotouttamispolitiikan ja poliittisen päätöksenteon tueksi.
Koko projekti lähti alun perin menemään pieleen, sillä selvityspyyntö oli epäselvä ja yksilöimätön. Hallitus ei täsmentänyt tarkoittaako se kaikkea maahanmuuttoa vai humanitääristä maahanmuuttoa.
”Hallitusohjelman kirjaus on niin haasteellinen, että siihen ei pysty selvää vastausta antamaan”, sanoo asiantuntija
Jere Päivinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Päivinen on tuottanut hallitukselle annettavan selvityksen. Sen mukaan maahanmuutto on liian monimutkainen kokonaisuus, jotta sen kustannuksia voidaan ilman rajauksia arvioida. Kokonaisuuteen kuuluvat sosiaaliturvaetuudet, julkisesti tuotetut palvelut sekä verot ja veroluontoiset maksut.
Merkitsevin tekijä maahanmuuttajien taloudellisen vaikutuksen kannalta on työllisyys. Selvitys toistaa jo tiedetyt faktat, että huonoimmin työllistyvät Afrikasta ja Lähi-idästä saapuvat. Alhainen työllisyysaste ja tulotaso näkyvät korkeana sosiaaliturvan käyttönä.
Kelan tilastojen mukaan erityisesti ulkomaalaistaustaiset naiset sekä pakolaistaustaiset maahanmuuttajat ovat yliedustettuina työttömyyteen liittyvien sosiaaliturvaetuuksien saajina.
FAKTAA maahanmuuton välittömistä kustannuksista löytyy valtion budjeteista: sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilta.
Myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä oikeusministeriön määrärahoista osa kohdentuu maahanmuuttoon.

- Kulunkiloita.jpg (46.69 KiB) Katsottu 4396 kertaa
Maahanmuuttoon suoraan kohdistuvat määrärahat nousivat vuonna 2016 yli miljardiin euroon edellisvuoden turvapaikkakriisin johdosta. Vuotta 2015 edeltäneellä tasolla kustannukset olivat noin 300 miljoonaa vuodessa.
STM:ssä tehdyn selvityksen mukaan talousarvioiden tarkastelu tarjoaa liian yksipuolisen kuvan, koska tällöin maahanmuuton vaikutukset näyttäytyvät ainoastaan menoina.
”Henkilön taloudellista vaikutusta ajatellen elinkaarimalli on parempi. Siinä voi olla negatiivisia vuosia, mutta koko elinkaaressa vaikutus voi olla positiivinen. Siitä dataa ei ole olemassa ja siksi epävarmuustekijöitä on paljon”, Päivinen sanoo.
SINISTEN puheenjohtaja
Sampo Terho sanoo, että selvitys pyydettiin ennen vuoden 2015 kriisiä, eikä sitä siksi rajattu humanitääriseen maahanmuuttoon. Vaikka tutkimus ei vastaa hallituksen esittämään kysymykseen, hän näkee siinä myönteisiä kohtia.
”Siellä selkeästi todetaan että pakolaistaustaisten maksamien verojen määrä ei ole kattanut heidän saamiaan tulonsiirtoja. Se on oikein, että se sanotaan suoraan. Humanitääristä maahanmuuttoa ei voi perustella työvoimapulalla tai kestävyysvajeella”, Terho sanoo.
Terhon mielestä toteamisen arvoista on myös, että pakolaistaustaisten työllisyysaste on 20 prosenttia alle kantaväestön. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun kantaväestöllä se on 70.
Selvitys päätyykin ehdottamaan, että erityisesti ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysasteen parantamiseen olisi kiinnitettävä huomiota ja kotouttaminen pitää saada vaikuttavammaksi.[/i]
Helsingin Sanomat
22.12.2017 10:36 , Päivitetty: 23.12.2017 9:36
Odotin uutisen kanssa jonkin aikaa, että suvaitsevaisesti haittamaahanmuuttoon suhtautuva ja nämä kustannukset varmasti tietävä, ns murha.infon päivystävien dosenttien joukkio ottaisi asian esille. Mutta eivät sitten ottaneetkaan.
Tämä on huomionarvoinen kohta:
"Koko projekti lähti alun perin menemään pieleen, sillä selvityspyyntö oli epäselvä ja yksilöimätön. Hallitus ei täsmentänyt tarkoittaako se kaikkea maahanmuuttoa vai humanitääristä maahanmuuttoa.
”Hallitusohjelman kirjaus on niin haasteellinen, että siihen ei pysty selvää vastausta antamaan”, sanoo asiantuntija Jere Päivinen sosiaali- ja terveysministeriöstä."
Päivistä ei koko projekti juurikaan kiinnostanut, sillä jos näinkin iso "savotta" on annettu, niin miksi ihmeessä hän ei siihen sitten pyytänyt niitä lisäselvityksiä.
- Mikä sellainen asiantuntija on, joka ei selviä haastellisesta projektista, vaan nostaa heti kädet pystyyn?
Tähän vielä osuva lainaus uutisen kommentoinnista;
jos saatu toimeksianto on epäselvä, toimeksi saaneen kannattaa kysyä täsmennyksiä. Jos laskentatilanne on "haastava", pitää turvautua perusteltuihin oletuksiin, vaihteluväleihin ja laskea niiden pohjalta. Esim. ekonomit tai ekonomistit ovat hyviä tässä.
Kyvyttömyys (haluttomuus?) laskea kustannuksia kertoo myös suomalaisen korkeakoulutuksen surkeasta tasosta. Missä ovat ne analyytikot ja ekonomit?
- Toisaalta: Suomessa osataan kuitenkin laskea sentilleen vähittäiskaupan 0,8 prosentin alkoholipitoisuuden noston tuomat haittakulut.
Vuoden 2015 kriisi, jonka torppaamiseksi hallitus ei tehnyt yhtään mitään aiheutti 1,727 miljardin euron kulut. Koska näitä varoja ei oltu budjetoitu, niin se rahoitettiin ottamalla lisää julkista velkaa.
- Lisäksi tuossa selvityksessä on vain vuosien 2015-2016 tulleiden lisäkulut. Aiemmin tulleiden osalta lisätään noin 1,5 - 2 miljardia, joten se mikä meillä troijan hevosen ruokkimiseen menee, on noin 3,5 miljardia euroa vuodessa.
Se oli joskus vuonna 2007 tai 2008 kun oli kuuntelemassa silloisen vv-ministerin
Jyrki Kataisen (kok) esitelmää maahanmuuton ihanuudesta. Puheenvuoroissa otin esille maahanmuuton kustannukset ja kysyin miksi niitä ei voida laskea, (tai ainakaan julkistaa), vaikka kaikkien muiden hallinnonalojen, ministeriöiden, työttömien sun muiden kulut tiedetään sentilleen. Katainen hymyili alentuvasti ja sanoi, että kyllä ne voidaan laskea...
Ei voitu. Mikki Hiiri valehteli. Tässäkin asiassa.
Yhtä kaikki; kuluja ei haluttu julkistaa, koska ne ovat selkeästi enemmän kuin mitä annetaan ymmärtää.
Mutta jos siinä käy kuten poliitikot kaikessa naiiviudessaan uskovat; saapuja tuottaa tuplasti kulujaan enemmän, niin se on noin 10 miljardia vuodessa enemmän valtiolle tuloja. Se on juuri sen verran mitä otamme vuosittain velkaa voidaksemme mm. elättää kaapuakkoja ja irakkiukkoja.
"Siinä voi olla negatiivisia vuosia, mutta koko elinkaaressa vaikutus voi olla positiivinen".
Valhetta ja itsepetosta. "Voi olla" mainitaan kahteen kertaan ja annetaan ymmärtää, että se "voi olla" on ikään kuin varmaa tuloa.
"Selvitys päätyykin ehdottamaan, että erityisesti ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysasteen parantamiseen olisi kiinnitettävä huomiota ja kotouttaminen pitää saada vaikuttavammaksi".
Selvitys siihen mikä on jo ennestään ollut tiedossa. Yksinkertaistettuna: jo tiedossa ollut asia todettiin uudestaan. Kohta saamme lukea, että on asetettu aivan erityinen työryhmä pohtimaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysasteen parantamista ja vaikuttavampaa kotouttamista.
On yhtä kuin; energiaa, aikaa, resursseja ja rahaa menee (taas) asioihin, jotka eivät tule onnistumaan, mutta samaan aikaan näitä "ulkomaalaistaustaisia naisia" tuodaan Suomeen edelleen juhlavin menoin veronmaksajain varoilla elätettäväksi; hankitaan tulkit, kotouttamisrahat, työttömyyspäivärähat, sosiaaliavustukset, terveyskeskuskäynnit, asumistuet isoon perheasuntoon ja sanotaan että olkaa ylpeitä omasta kulttuuristanne, älkää luopuko siitä ja että
Itäkeskus on kuin Somalia. Se on hieno paikka*
* sanoi typerys nimeltä Alexander Stubb (kok) kaapuämmälle nuollessaan julkisesti tämän persettä = jostain syystä pitää mielistellä (islaminuskoisia) saapujia, tavata heitä ja luvata kaikkea kivaa muiden rahoilla sekä moittia suomalaisia - jotka sentään tämänkin lystin kustantavat.
Päätän raporttini tähän analyysiin:
Kokonaisveroasteella valtio kerää yli 90 miljardia vuodessa. Silti pitää vielä lainata syömäeuroja. Lastensairaalat rakennetaan keräysvaroin, kun 90 miljardista ei ole irrottaa 100 miljoonaa, ts. noin 0,1%….
Työttömiä on saman verran kuin Euroopan Japanin tuhon jälkeisinä vuosina, mutta valtiovalta suuressa viisaudessaan päättää aktivoida toimeentulominimillä asuvia ihmisiä viemällä heiltä siivun köyhäinavusta.
Julkisen sektorin palkkoihin uppoaa yli kolmannes 90 miljardista, mutta noiden veroelättien etuihin ei kosketa jotain kosmeettista lomarahanleikkausta lukuunottamatta. Haloo, meillä on suurempi julkinen sektori suhteutettuna asukuslukuun kuin parjaamassamme Kreikassa!!
Tähän vielä sitten nämä haittamaahanmuuton kulut päälle.