MURHA.INFO

reimareipas kirjoitti: hovi- ja korkein oikeus varmaan päättelivät naisen kavunneen itse uuniin.

Eihän siitä ole missään vaiheessa ollut epäselvyyttä, että aviomies on uhrin sinne uuniin saatellut. Mutta kun kuolinsyytä ei saatu selville, on aika vaikea todistaa että on tapahtunut murha eikä esim. sairauskohtaus tai törkeä pahoinpitely+kuolemantuottamus.

Tapauksesta on muutenkin 40-50 vuotta, joten siitä ei kannata vetää kovin suoria johtopäätöksiä tutkinnan nykytasosta.

Tuomion Pasuuna kirjoitti:Tapauksesta on muutenkin 40-50 vuotta, joten siitä ei kannata vetää kovin suoria johtopäätöksiä tutkinnan nykytasosta.

Uskon että rikostutkinta nykyään on huimasti edistynyt. Tarkoitinkin mentaliteettia, myös tuomioistuinten. Yksi esimerkki: kohtuullistaminen.

Eihän tässä ole mistään kohtuullistamisesta kyse vaan siitä että toteennäytetty rikos (pahoinpitely+kuolemantuottamus) on vanhentunut. Vakavammista rikoksista taas ei saatu näyttöä. Ei oikeus voi tuomita vastoin lakia.

Vika oli kehnosti hoidetussa tutkinnassa ja vakavien rikosten lyhyissä vanhenemisajoissa, joihin kumpaankaan hovioikeus ei voi vaikuttaa.

Tarkoitin että vrt. kohtuullistaminen. Mun on vaikea uskoa että tuokin näyttö ei olisi riittänyt tuomioon jos vain "hyvää" tahtoa olisi tuomioistuimilla ollut.

Epäilemättä "hyvällä tahdolla" saadaan tuomittua kuka hyvänsä mistä hyvänsä, mutta kuka haluaa elää sellaisessa valtiossa?

Ei varmaan kukaan mutta tässä tapauksessa on päivänselvää että mies on syyllinen. On mun mielestä ihmisten oikeudentajun pilkkaamista että se sai olla elämänsä loppuun vapaalla jalalla. Myöskin sillä loukattiin varmaan aika pahasti heidän lastensa tunteita. Vaikka nainen olisi ollut kuollut joutuessaan uuniin (vitsi) miehen salailu ja kaikki muu jo yhdessä viittaa niin paljon syyllisyyteen että tokko tuossa kovin suurta oikeusmurhaa olisi tapahtunut jos miestä olisi rangaistu.
Kokonaan toinen asia on että luultavasti yhteisö rankaisi häntä olemalla tietoinen asiasta. Sen kertoo jo miehen saama pilkkanimi "vapaa muurari".

Siis se on päivänselvää että mies on syyllinen johonkin rikokseen, mutta se ei ole ollenkaan selvää, että hän olisi syyllinen tappoon tai murhaan eikä pahoinpitely+kuolemantuottamus -yhdistelmään. Vai mikä sen tapon/murhan sinusta muka osoittaa?

Eikö miestä koskaan syytetty sitten edes hautarauhan rikkomisesta, kun ruumis oli kuitenkin piilotettu? Murhaa, tappoa tai kuolemantuottamusta ei pystytty todistamaan, mutta luulisi hautarauhan rikkomis -syytökselle olevan hyvät edellytykset, kun ruumis kuitenkin löytyi miehen asuttamasta talosta.

Varmasti olisi syytetty, mutta murha ei vanhene koskaan, esimerkiksi hautarauhan rikkominen vanhenee jo parissa vuodessa eli se oli auttamattomasti vanhentunut rikos jo tuolloin kuten myös kuolemantuottamus ja pahoinpitely.

Ei kai hautarauhan rikkomisesta voi syyttää jos ei kerran oo tienny että vaimo on uuniin muurattu

eloq kirjoitti:Ei kai hautarauhan rikkomisesta voi syyttää jos ei kerran oo tienny että vaimo on uuniin muurattu

Tietenkin voi syyttää ja tuomita vanhenemisajan puitteissa kun tässä ei jäänyt oikeusasteille järkevää epäilystä siitä etteikö Pentti Saarinen olisi vaimoaan uuniin muurannut vaikka Saarinen sen kiistikin.
Epäselväksi jäi ainoastaan kuolintapa ja siksi vapaamuurari pääsi jatkamaan ryyppäämistään ja lahoamistaan lahoamassa olleeseen mökkiinsä aivan yksin ilman lapsien käyntejä vaikka tuskin tuo seuraa kaipasikaan.

transylvanian kirjoitti:Eikö miestä koskaan syytetty sitten edes hautarauhan rikkomisesta, kun ruumis oli kuitenkin piilotettu?

Jossain Hannes Markkulan kirjassa (muistaakseni Kuusi suomalaista murhaa) kirjoitettiin, että Saarista syytettiin murhan ohella ruumiin kätkemisestä (tuon ajan rikosnimikkeet olivat erilaisia). Syyte kuitenkin hylättiin kihlakunnanoikeudessa vanhentuneena.

transylvanian kirjoitti:Eikö miestä koskaan syytetty sitten edes hautarauhan rikkomisesta, kun ruumis oli kuitenkin piilotettu?

Jossain Hannes Markkulan kirjassa (muistaakseni Kuusi suomalaista murhaa) kirjoitettiin, että Saarista syytettiin murhan ohella ruumiin kätkemisestä (tuon ajan rikosnimikkeet olivat erilaisia). Syyte kuitenkin hylättiin kihlakunnanoikeudessa vanhentuneena.

matlockb kirjoitti:Epäselväksi jäi ainoastaan kuolintapa ja siksi vapaamuurari pääsi jatkamaan ryyppäämistään ja lahoamistaan lahoamassa olleeseen mökkiinsä aivan yksin ilman lapsien käyntejä vaikka tuskin tuo seuraa kaipasikaan.

Näin kerrotaan käyneen. Hra Saarinen oli erakko jo ennen tekoa, ja erakoitui entistä enemmän vaimon kuoleman jälkeen. Lapset eivät tiettävästi pitäneet yhteyttä (ihan hyvästä syystä) eikä naapuritkaan tainneet pahemmin tervehtiä. Tosin Saariselle oli tyypillistä (Markkulan kirjan mukaan) vaimon kuoleman jälkeen kulkea pitkin pellonpientareita ilmeisesti välttääkseen ihmiskontakteja, joten tuskinpa yksinäisyys mitään ongelmia Saariselle aiheutti.

Tuomion Pasuuna kirjoitti:Siis se on päivänselvää että mies on syyllinen johonkin rikokseen, mutta se ei ole ollenkaan selvää, että hän olisi syyllinen tappoon tai murhaan eikä pahoinpitely+kuolemantuottamus -yhdistelmään. Vai mikä sen tapon/murhan sinusta muka osoittaa?

Näin maalaisjärjellä ajatellen ihan ruumiin piilottaminen ja totaalinen selitys. Jos ei mitään järkevää selitystä sille ole miksi vaimo päätyy uuniin, käsittääkseni ei ole kovin monia johtopäätelmiä. Kuolemantuottamus olisi tietysti yksi vaihtoehto mutta jos välttyy tuomiolta siksi että piilotteli ruumista, voisi taas tuon maalaisjärjen mukaan tulkita raskaimman kautta. Tässähän tosiaan ei oikeus tapahtunut. Uskon että se on ollut lapsille tavattoman murheellista.

reimareipas kirjoitti:Jos ei mitään järkevää selitystä sille ole miksi vaimo päätyy uuniin, käsittääkseni ei ole kovin monia johtopäätelmiä.

Kihlakunnanoikeus perustelikin antamaansa kuritushuonetuomiota "yleisellä elämänkokemuksella". Tulkitsen tuon niin, että koska Saarinen ei antanut mitään selvää syytä vaimon uunissa olemiseen, ei jäänyt muutakaan vaihtoehtoa kuin katsoa ukko syylliseksi. Syyllisyyttä tuki myös todistajanlausunnot, joissa ukon kerrottiin usein pahoinpidelleen vaimoansa. Lisäksi hra Saarisen kerrottiin uhonneen, että Hilkalle käy kuten Kyllikki Saarelle.