Ja taas on saatu kyhättyä sääliartikkeli. Tällä kertaa ennakkoluuloista!
Kun Natasa, 30, menee kauppaan, joku seuraa aina perässä: ”Kuin oma henkivartija”
Natasa, 30, pyrkii arkipäiväisillä ostosreissuillaan pitämään kätensä aina näkyvillä ja välttämään haahuilua. Hän tiedostaa, millaisia ennakkoluuloja romaneihin liittyy – ja kuinka ne vaikuttavat siihen, miten vartijat suhtautuvat häneen.
Yksi kauppareissu on piirtynyt Natasan, 30, mieleen elävästi. Silloin 18-vuotias Natasa oli ystävineen ostoksilla ja heidän tarkoituksenaan oli viettää iltaa tortilloja tehden.
– Kassalla vartija pysäytti meidät ja sanoi, että minun pitää nostaa hameeni ylös. Nuorena tein töitä käskettyä, mutta vartija halusi, että riisuisin hameen kokonaan keskellä kauppaa. Hän ei edes vienyt minua sivuhuoneeseen. Myyjä kassallakin ihmetteli, että mitä oikein tapahtui, Natasa muistelee. Hän esiintyy jutussa vain etunimellään perheensä yksityisyyden vuoksi.
Kokemus oli halventava ja nöyryyttävä, Natasa kertoo. Hameen riisuminen muiden edessä ei myöskään ole sallittua romanikulttuurissa, hän lisää.
Kun epäilyille ei löytynyt syitä, Natasa ystävineen saivat viimein luvan lähteä. Anteeksipyyntöä he eivät kuitenkaan saaneet, Natasa kertoo.
– Tilanne pelotti minua niin, etten enää sen jälkeen mennyt ikinä kyseiseen kauppaan.
- Se ei valitettavasti jäänyt ainoaksi laatuaan.
”Kuin oma henkivartija”
Natasa asuu pienellä paikkakunnalla ja hänet tunnetaan hyvin hänen vakiokaupassaan. Siellä Natasa voi hoitaa ostoksensa ilman epäilyjä. Vieraissa kaupoissa hän sen sijaan saa peräänsä usein vartijan.
– Esimerkiksi ostoskeskuksessa vartija seuraa minua koko sen ajan, mitä olen ostoksilla. Aivan kuin minulla olisi oma henkivartija! Kärsin ahdistus- ja paniikkihäiriöstä, joten kaupoilla käyminen ahdistaa minua muutenkin, puhumattakaan siitä, jos joku seuraa jokaista elettäni ja liikettäni.
Varsinkin ostoskeskuksissa seurataan huomattavasti enemmän kuin ruokakaupoissa, sanoo Natasa.
Seuratuksi tulemisen tunne on tehnyt Natasasta varovaisen ostoksilla. Hän pyrkii pitämään kätensä aina hyvin näkyvillä sekä toimimaan mahdollisimman selkeästi ja nopeasti. Epämääräiselle haahuilulle ei ole sijaa, koska sellainen voisi antaa epäilyttävän kuvan muille.
Lapsiaan Natasa on kieltänyt kaupassa koskemasta yhtään mihinkään. Hän on joutunut myös selittämään lapsilleen, miksi perhettä seurataan usein kaupassa. Se riipii äidin sydäntä.
– Se on inhottavaa, jos ihminen joutuu ruokakaupassakin käyttäytymään kuin olisi syyllinen. Onneksi meillä on täällä asuinpaikkakunnallani ihana kauppa, jossa minut kohdataan ihmisenä.
Yhdenvertaisuuskoulutusta
Natasa on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja jakaa tietoa romanikulttuurista Tiktokissa. Kun hän esimerkiksi osti uuden hameen, hän esitteli sitä videolla havainnollistaakseen, ettei romanihameessa ole koukkuja, salataskuja tai muita näpistyksiin tarkoitettuja ominaisuuksia, toisin kuin jotkut huhut väittävät.
Somessa hän on törmännyt myös ennakkoluuloihin, tuoreimpana videoon, jossa vartiointifirman toimitusjohtaja ja kenttäpäällikkö nimitteli romaneita halventavasti.
Iltalehti kertoi tapauksesta keskiviikkona 22. helmikuuta.
– Se sai minut ajattelemaan, että mitä jos vartijoiden keskuudessa leviää asenne, että heidän on sallittua käyttää näitä halventavia nimityksiä ja vitsailla niistä.
Ennakkoluuloinen käytös luo turvattomuuden ja pelon tunteita paitsi romaneissa, myös muissa vähemmistöryhmissä, Natasa arvioi. Tämä voi estää heitä ottamasta yhteyttä vartijoihin silloin, kun siihen voisi olla syytä.
– En kuitenkaan halua lytätä koko vartiointi- ja turvallisuusalaa. On olemassa ihaniakin vartijoita ja olen saanut joiltain heistä tsemppaavia viestejä Tiktokissa. Valtaväestö on tukenut meitä romaneita paljon tässä asiassa ja se lämmittää sydäntäni todella paljon.
Natasa tunnistaa, että vartiointialalla on korjattavaa.
– Mielestäni vartijoille pitäisi olla tiukemmat soveltumiskokeet ja heidän rikosrekisterinsä pitäisi tarkistaa tiukasti, ettei taustalla esimerkiksi olisi pahoinpitelyitä. Toivoisin turvallisuusalalle myös yhdenvertaisuuskoulutusta, jotta vähemmistöt osattaisiin kohdata tasavertaisesti ihmisinä, eikä heitä nähtäisi ensisijaisesti etnisyyden, uskonnon tai kulttuurin kautta.
Ihmiset yksilöinä
Romanit on jätetty yhteiskunnan ulkopuolelle kaikin tavoin, Natasa pohtii. Heitä ei näy esimerkiksi mainoksissa tai televisiosarjoissa, vaan lähinnä uutisissa silloin, jos joku on tehnyt jotain väärin, hän antaa esimerkin.
– Kaikki romanitkin ovat kuitenkin yksilöitä. Olen itse somevaikuttaja, mutta en ole sitä pelkästään romanina, vaan myös ihan ihmisenä.
Tällainen voi omalta osaltaan luoda ja ylläpitää ennakkoluuloja. Siksi Natasa toivoo, että romanikulttuurista puhuttaisiin enemmän esimerkiksi kouluissa. Samasta syystä hän itsekin kertoo aiheesta myös omalla Tiktok-tilillään.
– Opiskelen parhaillaan nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Pidin osana opintojani Powerpoint-esityksen romanikulttuurista ja harva katsojista tiesi puoliakaan siitä, mitä kerroin, Natasa kertoo.
– Toivoisin, että jokainen ihminen kohdattaisiin yksilönä ja jokaista kohdeltaisiin tavalla, jolla toivotaan itseäänkin kohdeltavan. Jos on kysyttävää, kysykää, koska tieto vähentää ennakkoluuloja.
Iltalehti
4.3.2023 6:32
Hän tiedostaa, millaisia ennakkoluuloja romaneihin liittyy
Mitä helvetin ennakkoluuloja!? Eivät käsitykset ole syntyneet tyhjästä. Ne ovat jokapäiväisessä elämässä ihan arkea; jos ei varasteta, niin kusetetaan ja hakataan vanhuksia, sekä aamuöisellä kadulla yksin kulkevia kantasuomalaisia.
Mielestäni vartijoille pitäisi olla tiukemmat soveltumiskokeet ja heidän rikosrekisterinsä pitäisi tarkistaa tiukasti, ettei taustalla esimerkiksi olisi pahoinpitelyitä.
Sanoo henkilö, jonka kulttuuriin ei kuulu minkäänlainen työnteko ja jonka heimolaisilla on suurimmalla osalla rikosrekisteri ja ovat väkimääränsä nähden yliedustettuina vankiloissa.
Tämä Nastasha ei kuitenkaan tuomitse missään eikä koskaan oman ryhmänsä tekemisiä. Ei tietenkään, sen jälkeen hän olisi luopio, jolta leikattaisiin hiukset ja laitettaisiin pihalle alusvaatteet yllään. Siinä kaksi suurinta häpäisyä mitä mustalaisämmille voi kuulemma tehdä.
Kun hän esimerkiksi osti uuden hameen, hän esitteli sitä videolla havainnollistaakseen, ettei romanihameessa ole koukkuja, salataskuja tai muita näpistyksiin tarkoitettuja ominaisuuksia, toisin kuin jotkut huhut väittävät.
Osti? Eikös se kuulu luontaisetuna tähän syrjintään, jossa muille ei kuulu ilmaisia kansan- tai kansallisasuja. Ei minun pohjalainen tuttavani saanut jussipaitaa, vaan hän osti sen ihan itse. Samoin kävi saamelaisen, joka osti neljän tuulen hattunsa ihan itse.
..."toisin kuin jotkut huhut väittävät"... Ohessa kuiteskii tällääne hamonen, johon on asennettu kätevät koukut ynnä pussit. Se, että joku Natasha näyttää ja kertoo, ei kerro siitä miten (kaikilla) muilla on erilainen hamonen.
- Kuva ja tekstit IS.
- hamonen.jpg (71.38 KiB) Katsottu 5830 kertaa
Siinä Natashalle vinkkejä hamosen modifoimiseen, ellei se "emä" ole jo kertonut.