MURHA.INFO

Hovioikeus piti Anneli Auerin tietoja urkkineen poliisin tuomion ennallaan
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi poliisin viime syksynä 15 päiväsakkoon.

virkavirheet26.6.2017 klo 10:50

Helsingin hovioikeus on pitänyt ennallaan Anneli Auerin tietoja urkkineen poliisin tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Helsingin poliisilaitoksen palveluksessa olleen poliisin viime syksynä 15 päiväsakkoon.

Hovioikeuteen valittanut poliisi on myöntänyt etsineensä Anneli Auerin tietoja poliisien tietokannasta vuonna 2011. Poliisin mukaan hänen tekonsa oli kuitenkin vähäinen, eikä täyttänyt virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä. Hovioikeus katsoi, että tiedonhaulle ei ollut hyväksyttävää perustetta.

Lisäksi poliisi oli oman kertomuksensa mukaan keskustellut Auerin tietojen hakemisesta opiskelujaan varten sekä esimiehensä että syyttäjän kanssa. Hovioikeuden mukaan kertomusta ei voinut pitää uskottavana.

Käräjäoikeudessa tuomittu kymmeniä poliiseja eri puolilla Suomea

Auerin tietojen urkkimisesta koko Suomessa syytteen sai 55 poliisia. Tyypillisimmin urkinnat ajoittuivat syksyyn 2011, jolloin Aueria alettiin epäillä seksuaalirikoksista.
Poliisit olivat tehneet hakuja poliisiasiain tietojärjestelmästä Anneli Auerin nimellä. He eivät päässeet käsiksi Auerin tietoihin, sillä ne olivat salattuja.

Anneli Auerilla ei ole ollut vaatimuksia hänen tietojaan urkkineita poliiseja kohtaan.
Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin viime syksynä 13 poliisin tapauksia. Käräjäoikeus tuomitsi lokakuussa poliisit sakkorangaistuksiin.

Yksi tuomituista valitti ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen, joka antoi ratkaisunsa tänään. Tuomittu voi hakea valitusoikeutta vielä korkeimmasta oikeudesta.

Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

Robin ja Christian saivat syyn niskoilleen leikkitoverinsa Kevinin murhasta. Suomalainen oikeuspsykologi katsoi kuulustelunauhat ja kutsui poikien kuulemista kidutukseksi.

Tilaajille

Robin (vas.) oli Kevinin murhan aikaan vuonna 1998 viisivuotias ja hänen veljensä Christian seitsemänvuotias. Kuva perhealbumista. (KUVA: SVT)
Katja Martelius
Julkaistu: 23.7. 2:00 , Päivitetty: 23.7. 7:29

Tapaus järkytti koko Ruotsia. 16. elokuuta 1998 löydettiin arvikalaisen järven rannasta kuolleena neljävuotias Kevin Hjalmarsson. Hän makasi rannan ruovikossa puisen lastauslavan päällä. Poliisi löysi lähistöltä kepin ja päätteli, että Kevin oli kuristettu painamalla sitä hänen henkitorveaan vasten.

Analyysi: Saanko toivottaa "suvakkihuoralle syöpäkuolemaa"? Poliisi ei tutki, koska veisi "useamman työpäivän"

Kuolemalla hekumointia, raiskausfantasioita – mitä kaikkea verkossa saa julkisuudessa esiintyvistä naisista julkaista ilman, että poliisi puuttuu?

Pieni liekki kirjoitti:Kuulostaako tutulta, kun vertaa Annelin kimppuun käymistä netissä:

https://yle.fi/uutiset/3-9721659

Analyysi: Saanko toivottaa "suvakkihuoralle syöpäkuolemaa"? Poliisi ei tutki, koska veisi "useamman työpäivän"

Kuolemalla hekumointia, raiskausfantasioita – mitä kaikkea verkossa saa julkisuudessa esiintyvistä naisista julkaista ilman, että poliisi puuttuu?

sisotalo kirjoitti:
Ongelmana ovat n.s. oikeuspsykologit. Ulvilan surmassa heitä oli kahden laisia, toiset syyttivät Anneli Aueria kaikesta ja toiset puolustivat kaikessa. Heillä oli kuitenkin sama menetelmä ja raudanluja usko siihen, että sillä voidaan saada kaksi aivan päinvastaista tuomiota oikeudessa. Mitään tieteellistä eroa en ole heidän väliltä löytänyt. Korkmania en ole edes osannut sijoittaa kumpaankaan leiriin.

Poliisi painostaa lapsia – Ruotsissa ja Suomessa
Pe, 28/07/2017 - 10:20 — mikko
 
Ruotsin poliisi painosti räikeästi 5- ja 7-vuotiaita veljeksiä tunnustamaan murhan. Ulvilan murhajutussa Suomen poliisi toimi aivan samalla tavalla.

Elokuussa 16. elokuuta 1998 löydettiin Ruotsin Arvikassa, järven rannalta kuolleena neljävuotias Kevin. ”Poliisi löysi lähistöltä kepin ja päätteli, että Kevin oli kuristettu painamalla sitä hänen henkitorveaan vasten. Näytti myös siltä, että Kevinille oli tehty seksuaalista väkivaltaa, sillä hänestä löytyi siihen viittaavia mustelmia”, kertoo Katja Martelius Helsingin Sanomissa. 1)

Poliisi otti silmätikukseen 5- ja 7-vuotiaat veljekset ja lopulta poliisi väitti poikien tunnustaneen murhan. He eivät tietenkään joutuneet oikeuteen, mutta kylläkin sosiaaliviranomaisten myllytykseen: ensimmäisenä toimena huostaanotto. Perheen elämä siis mullistui täysin.

Tapaus on avattu Ruotsissa uudelleen, ja kyseessä mitä ilmeisimmin on raskaan sarjan oikeusmurha. Näitä poliisien ja syyttäjien fiaskoja on Ruotsissa viime vuosina riittänyt. Kuuluisin lienee tapaus ”Thomas Quick”, jossa mielenterveysongelmainen mies saatiin terapeutin, poliisin ja syyttäjän yhteispelillä tunnustamaan itsensä sarjamurhaajaksi. Miehen kahdeksan murhatuomiota on sittemmin purettu. Oikeat tekijät jäivät poliisilta selvittämättä. 2)

Dagens Nyheterin aloittamissa tutkimuksissa selvisi poliisin kuulustelleen pieniä lapsia kahden kuukauden ajan 31 kertaa. Kuulustelut ovat olleet painostavia ja johdattelevia.
Poliisia ei myöskään kiinnostunut Kevinin seurassa murhapäivänä nähty 13-vuotias poika, joka osasi näyttää poliiseille mistä Kevinin kengät löytyvät. Poika ei kiinnostanut poliisia edes puolen vuoden kuluttua, kun hän jäi kiinni 3-vuotiaan pojan raiskaamisesta leikkipaikalla.
Poliisi oli mielestään jo selvittänyt Kevinin murhan. Joten poliisiaparaatti keskittyi todistelemaan, ettei poliisi voi olla väärässä.
Erittäin tuttua myös Suomessa.

Dagens Nyheterin artikkelia oli kirjoittamassa HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikössä työskentelevä Julia Korkman. Artikkelissa arvostellaan poliisin lapsiin käyttämiä kuulustelumenetelmiä: ”Heidän mielestään ne ovat olleet harhaanjohtavia. Erityisen raskauttavana kirjoittajat pitävät sitä, että neuvo kyseisten menetelmien käyttämiseen on tullut poliisin konsulttina toimineelta oikeus­psykologilta.” (HS).

Sama Suomessa: case Ulvila

Ulvilassa vuonna 2006 tehdyn murhan uhrin tekoaikaan 9-vuotias tytär näki asunnossa vieraan miehen. Hän kertoi siitä poliisille heti murhan jälkeen.
Kun poliisi kolme vuotta myöhemmin otti tavoitteekseen saada murhasta tuomituksi Anneli Auer, he alkoivat painostaa tyttöä.
Poliisit väittivät tytölle – todistajalle - ettei talossa voinut olla ulkopuolisia, joten tytön pitää muuttaa lausuntoaan. Esitutkintalain nimenomaisella kiellolla johdatella kuultavaa, harhauttaa väärillä ja/tai katteettomilla väitteillä tai muutoin painostaa kuultavaa ei ollut poliisille mitään väliä.
Tyttö kuitenkin vastusti urhoollisesti poliisin painostusta.
Tuoreeltaan, vuonna 2006, kuultiin myös uhrin tekohetkellä 7-vuotiasta poikaa. Hän kertoi olleensa nukkumassa, heränneensä ääniin, kuulleensa isänsä huutoa ja menneensä peloissaan peiton alle piiloon. Hän pysyi piilossa poliisien tuloon asti. 3)

Vuonna 2009 myös poika otettiin poliisin tehohaastatteluun. Kuulusteluja analysoineiden Åbo Akademin psykologian professori Pekka Santtilan ja psykologian tohtori Katariina Finnilän mukaan niissä "esiintyy noin 60 % suoria johdattelevia kysymyksiä".
Poliisin haastattelijat esittivät pojalle, että Auer oli pahoinpidellyt Jukka S. Lahtea jo pitemmän ajan ennen murhaa, samoin lapsia, ja vanhimman tyttären kertoneen murhasta veljelleen. He arvelivat pojan kuulleen murhayönä askelia ja oven avaamista.
"Merkittävää on se, että [poika] vuonna 2009 haastattelussa vastustaa johdattelua melko hyvin. Hän vastaa kielteisesti suoriin johdatteleviin kysymyksiin, eikä hän muuta kertomustaan toistettujen johdattelevien kysymysten myötä", Santtila ja Finnilä huomauttavat lausunnossaan, jonka he seksuaalirikosjutussa antoivat käräjäoikeudelle. 4)

Vaasan hovioikeus hylkäsi Auerin murhasyytteen ensimmäisen kerran toukokuussa 2011. Vähän myöhemmin poliisit ja syyttäjät alkoivat leipoa Auerista seksuaalirikollista, kun eivät saaneet häntä tuomituksi murhasta.

Vihdoin heinäkuussa 2011 poika kertoi poliisille juuri sen tarinan, jonka poliisi oli kaksi vuotta aikaisemmin hänelle tarjoillut.
Uuden kertomuksen mukaan poika heräsi murhayönä äitinsä, ja vanhimman lapsen, tuolloin siis 9-vuotiaan tytön supinaan. Poika oli noussut sängystä, raottanut huoneensa ovea, ja kuunnellut tapahtumia. Kaikki kertomuksen havainnot perustuvat kuulemiseen. "Ja sitten ne sanos että nyt", poika kertoo videolla. Poika kuuli äitinsä menevän ulko-ovesta ulos, siskon menevän keittiöön, ottavan sieltä veitsen, ja menevän makuuhuoneeseen, jossa isä kuorsasi. Tytär iski isää ensimmäisen kerran veitsellä, ja samalla äiti alkoi ulkoa päin rikkoa makuuhuoneeseen johtavan oven lasi-ikkunaa. Poika kuulee, kun takaovi avataan. Tämän jälkeen tytär ja äiti iskevät vuorotellen Jukka Lahtea veitsellä. Lopulta äiti tappaa hänet vasaralla. Vasta tämän jälkeen Anneli Auer soitti hätäpuhelun, jonka poika kertoo alkaneen välillä alusta. Hätäpuhelu olisi siis ollut etukäteen nauhoitettu. Jatkossa tarina paisuu.  Anneli Auer ja tytär olivat etukäteen harjoitelleet murhaa, useana yönä, isän kuorsatessa: "Ne --- keskusteli ja sanos, että hyvä kun me harjoitellaan".
Ja niin edelleen.

Vaasan hovioikeus ei pitänyt tätä tarinaa uskottavana, ilmeisistä syistä. Se hylkäsi 19. helmikuuta 2015 jo toistamiseen Auerin murhasyytteen. 5)

Murha- ja seksuaalirikosjutussa puolustuksen kannalta yksi keskeisiä todistajia on ollut Julia Korkman.

Ulvilan murhajutun osalta poliisin johdattelu, painostus ja suoranainen terrori ei tuottanut tulosta. Tärkeintä kuitenkin on, että ne yhä kuuluvat Suomen poliisin työkalupakkiin. Vastoin lakia.

LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA:
1) Helsingin Sanomat 23.7.2017 http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005297812.html
2) Hannes Råstam: ”Kuinka tehtiin sarjamurhaaja. Thomas Quickin tapaus”. Johnny Kniga 2014. Sture Bergwall, https://fi.wikipedia.org/wiki/Sture_Bergwall
3) Tapauksesta laajemmin: http://www.mikkoniskasaari.fi/node/167
4) Pekka Santtila ja Katariina Finnilä: "Asiantuntijalausunto oikeudenkäyntiä vasten koskien lasten kertomusten luotettavuutta aj merkitystä arvioitaessa epäillyn rikoksen todennäköisyyttä". 
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden asia nro R 12/805. 
5) Vaasan HO 19.2.2015, asianro 14/232 https://oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanho ... rma_1.html

Käyttäjän mikko blogi

Surmakäräjien kysymys:

Uskoako pikkutyttöä vai kaikki kivet kääntänyttä rikostutkintaa?

Satakunnan käräjäoikeus sai perjantaina eteensä tuntikausia videonauhaa, jonka voi tiivistää yhteen lauseeseen:

minä näin jonkun hyppäävän ikkunasta ulos.

jne.

Professori: Yksi Suomen rikoshistorian erikoisimmista jutuista

Outoudet alkoivat, kun tutkinnanjohtaja vaihdettiin kesken kaiken

Anneli Auerin tapauksesta on kehittymässä yksi Suomen erikoisimmista, arvioi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Hänen mukaansa jutun voi hyvin jo lukea samaan sarjaan Kyllikki Saaren, Tulilahden kaksoismurhan ja Bodomjärven murhien kanssa.

"Tästä ei tietysti vielä tiedä, jääkö tekijä mysteeriksi."

Auer on valmis sopimaan 2,5 miljoonan euron korvausvaatimuksestaan – Mallia haetaan Bodom-jutusta

Auerin puolustus vaatii korvauksia noin 2 500 euroa päivältä. Valtiokonttori on maksanut hänelle aiemmin reilu puoli miljoonaa euroa.

Kotimaa 23.08. 14.10 Päivitetty 14.36
Inka Soveri / Alma Median arkisto
Auer ei itse ollut paikalla vahingonkorvausjutun käsittelyssä, mutta aikoo todistaa oikeudenkäynnin myöhemmissä vaiheissa.

Rami Nieminen

Anneli Auerin vahingonkorvausjutun käsittely alkoi keskiviikkona käräjäoikeudessa Turussa. Kyseessä on Suomen historian suurin ns. koppikorvausjuttu, jossa valtio joutuu maksamaan vahingonkorvauksia syyttömänä vankilassa istuneelle. Auer ei ollut itse paikalla, mutta aikoo todistaa oikeudenkäynnin myöhemmissä vaiheissa.

Keskiviikon valmisteluistunnossa selvisi, että Auer ja korvauksia laskeva Valtiokonttori ovat samaa mieltä lähinnä siitä, että Ulvilan surman saama julkisuus on ollut poikkeuksellista.
Valtiokonttori maksoi viime syksynä Auerille vuosi sitten reilun puolen miljoonan euron korvaukset. Tuossa päätöksessä yhden vankila- ja putkapäivän hinnaksi tuli 800 euroa. Auerin puolustus vaatii kuitenkin noin 2 500 euroa päivältä. Kaikkiaan Auerin kanteen mukaan valtio on velkaa vielä noin 2,5 miljoonaa euroa lisää.

Asianajaja Juha Mannerin mukaan Auer olisi valmis neuvottelemaan sovinnosta oikeussalin ulkopuolella.

–Kyllä se sovinto olisi löydettävissä jostain sieltä väliltä, Manner kertoi oikeudelle viitaten Auerin vaatimuksen ja valtion maksaman summan kokoeroon.

Asianajaja Juha Manner edustaa oikeudessa Anneli Aueria.

Valtiota oikeudessa edustavan asianajaja Kimmo Kariolan mukaan Valtiokonttori ei ole ainakaan toistaiseksi halukas sovittelemaan. Hän muistutti, että normaalikorvaus vankilapäivältä on 100-120 euroa, joten Auerin saama 800 euroa on jo poikkeuksellisen suuri.

–Tämä on jo heidän (Valtiokonttorin) sovintoratkaisunsa. Olisi hassua, jos ensin tehtäisiin ratkaisu ja sitten alettaisiin ratkaista uudelleen, Kariola totesi.

Haluaisi verrata Bodom-korvauksiin

Auer korostaa kanteessaan, että hän on joutunut vangitsemisensa myötä rankkaan julkisuusmyllyyn. Sitä pahensivat muun muassa poliisin julkaisema virheellinen tieto tunnustuksesta ja syyttäjien puheet julkisuudessa. Auerin puolustus toi keskiviikkona oikeuteen listan sosiaalisessa mediassa sekä tv- ja radio-ohjelmissa esiintyvästä pilkanteosta.

–Tämä negatiivinen kirjoittelu jatkuu yhä tänä päivänäkin, Auerin asianajaja Juha Manner sanoi oikeudessa.

Auerin puolustus haluaisi verrata korvaussummia reilun kymmenen vuoden takaisessa Bodomin murhajutussa Nils Gustafssonille maksettuihin korvauksiin.

–Meidän mielestämme korvauksen pitäisi olla enemmän kuin Bodomin tapauksessa. Rahan arvon muutoksen huomioiden Gustafsson sai isomman korvauksen, Manner kertoi Lännen Medialle valmisteluistunnon jälkeen.

Valtiota oikeudessa edustavan asianajaja Kimmo Kariolan mukaan Bodom-tapaus ei ole vertailukelpoinen, koska rahoista sovittiin oikeussalin ulkopuolella.

–Se (korvaussumma) perustui sopimiseen, ei tuomioon, Kariola totesi.

Auer ja valtio ovat eri mieltä myös siitä, pitäisikö korvauksia maksaa myös ajalta, jolloin Auer oli vankilassa seksuaalirikoksistaan. Valtion mukaan vankilassa ollessa vapaudenmenetyksestä ei voi kärsiä. Auerin leirin mukaan murhatutkinnan vuoksi Auerille ei myönnetty vankilomia ja hänen pääsynsä koevapauteen myöhästyi.