Iltalehti kirjoitti:https://www.iltalehti.fi/talous/a/200a4 ... 69cca9e348
Pauli Vahtera: Maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa – ”Viimeinen hätähuutoni suomalaisille päättäjille”
Tänään klo 8:53
Tilintarkastaja Pauli Vahtera julkisti laajat laskelmansa humanitäärisen maahanmuuton ja kehitysavun rasituksista Suomelle Iltalehden blogissaan tiistaina ja keskiviikkona.
Pauli Vahteran mukaan humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa. Vahtera julkisti 3-osaisen laskelmansa Iltalehden
blogissaan tiistaina ja keskiviikkona.
Vahtera on tehnyt laajan selvityksen, jossa hän osoittaa, miten humanitäärisen maahanmuuton menot jakautuvat yhteiskunnan eri sektoreille. Luvut on eritelty Pauli Vahteran alla olevassa laskelmassa.
– Selvitys osoittaa lukuina, missä mennään. Selvityksessä ei tehdä arvovalintoja. Jokainen lukija voi tykönänsä miettiä, mitä hyvää ja tärkeää näillä rahoilla suomalaiseen yhteiskuntaan saadaan sekä sitä, miten menot vaikuttavat tulevien sukupolvien vastuulla olevien menojen ja velkojen hoitokykyyn, Vahtera perustelee työtään Iltalehden blogissaan.
Samalla Vahtera arvostelee sitä, etteivät hallitus ja virkamiehet ole pystyneet tai halunneet tehdä vastaavanlaista laskelmaa.
– Suomessa on kymmeniä tuhansia hyväpalkkaisia virkamiehiä, jotka eivät ole pystyneet laskemaan yhteiskunnallisesti näin tärkeän asian, maahanmuuton, aiheuttamia kustannuksia julkiselle taloudelle.
– Eivät edes silloin kun selvittämisestä on sovittu hallitusohjelmassa. Paitsi aikaa, rahaa, henkilökuntaa ja tietotekniikkaa heillä on käytössään kaikki se tieto (data), jolla tämä olisi helppo laskea. Virkamiehiltä puuttuu tahto tai osaaminen, tai sitten heiltä on kielletty kustannusten selvittäminen.
Juha Sipilän (kesk) hallitus teetti laskelman maahanmuuton kustannuksista. Vastuuministeri
Pirkko Mattilan (sin) johdolla tehdystä laskelmasta tuli kuitenkin tussahdus.
”Viimeinen hätähuutoni suomalaisille päättäjille”
Vahtera kertoo kirjoituksessaan avoimesti oman motivaationsa tehdylle työlle.
– Tämä on viimeinen hätähuutoni suomalaisille päättäjille – katsokaa, mitä olette tehneet Suomelle. Katsokaa ja miettikää, annetaanko kaiken jatkua, vai tehdäänkö todellisia korjaavia toimenpiteitä.
– Jos päättäjien mielestä 3,2 miljardia euroa on vähän ja se saadaan kerättyä veroja korottamalla ja suomalaisten etuja leikkaamalla, niin sen kanssa sitten eletään. Tulijoita tulee riittämään, joten veroja joudutaan korottamaan ja suomalaisten perusturvaa leikkaamaan kiihtyvällä vauhdilla, Vahtera kirjoittaa Iltalehden blogissaan.
Vaikea laskea
Vahteran mukaan hän on ”joiltakin osin” joutunut käyttämään loogista päättelyä menojen selvittämiseksi.
– Jokainen, joka tulee esittämään, että väärin laskettu, esittäköön sen oikean luvun perusteluineen. Tarkistan laskelmani näillä paremmilla tiedoilla. Kun saamme virkamiesten huolella ja objektiivisesti tekemän selvityksen kustannuksista tulee se olemaan suurempi kuin laskelman 3,2 miljardia euroa, Vahtera lupaa.
Laskelman pohjana Vahtera kertoo käyttäneensä julkisesti esillä olevia lähteitä: valtion ja kuntien talousarvioita ja tilinpäätöksiä, tilastoja mm. valtion velasta, maahanmuutosta, turvapaikkapäätöksistä, väestörakenteesta ja kehitysavusta, tutkimusraportteja, kuntien ja valtion avustuspäätöksiä, ennusteita ja uutisia.
– Minulla ei ole ollut käytössä tutkijoiden eri oikeuksin saamia yksityiskohtaisia tietoja näistä asioista.
Vahteran mukaan maahanmuuton menoja voi suhteuttaa vaikkapa valtion tai Helsingin kaupungin tämän menoihin. Helsingin kaupungin menot olivat hänen mukaansa vuonna 2017 4,2 miljardia ja valtion talousarvion menot ovat tänä vuonna noin 55 miljardia euroa.
100 000 hengen joukko
Humanitäärisiksi maahanmuuttajiksi Vahtera laskee 100 000 Suomessa asuvaa aikuista ja lasta. Osa lapsista on syntynyt Suomessa. Vahteran mukaan he ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina ja pakolaisina.
Luku ei Vahteran mukaan sisällä siis heitä, jotka muuttavat Suomeen koulutettuna ja ammattitaitoisena ja integroituvat oma-aloitteisesti maahamme.
Vahtera viittaa laskelmissaan myös Helsingin seudun (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen + kehyskunnat) väestöennusteisiin, josta Helsingin kaupunki on teettänyt arvion. Siinä Helsingin seudun ulkomaalaisväestön ennustetaan kasvavan 348 000:een vuoteen 2030 mennessä.
– Hyvä kysymys on: missä on päätetty näin voimallisesta verorahojen käytöstä ulkomaalaisten invaasioon Suomeen. Toinen iso kysymys on: tarkoittaako tämä ilmastotavoitteiden kiristämistä jo nyt kaavailluista merkittävästi. Kolmas iso kysymys on: haluavatko suomalaiset elää kaupungeissa, joissa joka toinen asukas on vieraskielinen, koska se muuttaisi kaupunkikuvan olennaisesti.
– Asuntojen lisäksi tarvitaan lisää julkista rakentamista: teitä, katuja, kouluja, päiväkoteja. 10 vuodessa nykyiset vieraskieliset eläköityvät ja hekin tarvitsevat hoitoa. Ihmisten ikääntyessä he unohtavat uuden kotimaansa kielen, joten terveydenhoidossa ja vanhusten hoidossa tarvitaan enenevässä määrin vieraskielistä henkilökuntaa, Vahtera kirjoittaa.
Menot kasvavat nykyisestä
Vahteran mukaan menojen kasvuvauhti tulee kiihtymään nopeammin kuin ulkomaalaisväestö kasvaa.
– Jos väestöennuste toteutetaan (kysehän on poliittisista päätöksistä), tulee tämän selvityksen 3,2 miljardin euron maahanmuuton hinta olemaan vuonna 2030 ainakin viisi miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote ei tule kaksinkertaistumaan, joten edessä on velanottoa, veronkorotuksia ja kantaväestön palvelujen heikentämistä. Tai taloudellinen katastrofi. Odotettavissa on myös väkivaltaisuuden ja rikollisuuden merkittävää lisääntymistä.
Vahteran mukaan maahanmuuton kustannukset on piilotettu niin hyvin kuntien ja valtion kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin, että se on täytynyt tehdä tietoisesti.
– Tällaista tiedon puutetta ja hämminkiä ei saa syntymään vahingossa. Eivätkä tutkijatkaan halua tai heiltä on kielletty asian selvittäminen. Tai sitten he eivät osaa.
46 miljardin euron lasku vuosilta 1990-2018
Kirjoitussarjansa
3. osassa Vahtera sanoo, että humanitäärisen maahanmuuton menot ovat 46 miljardia euroa 1990-2018.
– Jos vuotta 1990 pidetään maahanmuuton hinnan nollavuotena ja sen jälkeen menot olisivat kasvaneet tasaisesti vuoden 2018 3,2 miljardiin euroon, ovat humanitäärisen maahanmuuton menot olleet vuosina 1990-2018 46 miljardia euroa ilman korkomenoja.
– Kahden prosentin korko on lisännyt valtion velkaa 9 miljardia euroa. Vuoden 2015 suuren tulijamäärän aiheuttamaa hyppäystä ei ole huomioitu.
Hän sanoo, että Suomi on velkaantunut ”käytännössä joka vuosi” vuodesta 1990, kun huomioidaan se, että valtio on samaan aikaan myynyt hänen mukansa noin 20 miljardin euron edestä omaisuuttaan.
– Sekä humanitäärinen maahanmuutto että kehitysapu on rahoitettu velaksi. Jos laskemme tälle velalle kahden prosentin vuotuisen koron, on vuosina 1990-2018 käytetty humanitääriseen maahanmuuttoon ja kehitysapuun yhteensä 79 miljardia euroa. Se on 76 prosenttia valtion velasta.
Pauli Vahtera on kauppatieteiden kandidaatti ja arvostettu tilintarkastaja. Elämäntyönsä hän on tehnyt IT:ssä, taloushallinnossa ja KHT-tilintarkastajana. Vahtera oli Vantaan kaupunginvaltuustossa 2013-16 perussuomalaisten ryhmässä.
MIKA KOSKINEN
[email protected] 