MURHA.INFO

Onhan tässä kaikki mahdollista, vain M tietää, miten asiat meni.
Jos hän tiesi tuon niemen ja ajatteli sinne Saaran hylätä, ehken se olisi kannattanut yrittää kaivaa maan alle?
Itse olisin hänen tilallaan ottanut jo kenttälapion valmiiksi mukaan, jos hän Motonetissä oli vaikka sitä hankkimassa, niinkuin on epäilty
Hän olisi tässä tapauksessa neljä kertaa joutunut tuon hatelikon läpi kulkemaan, ehkä mieli muuttui, kun ajatteli asiaa.
Onhan hänellä lapio saattanut ollakkin, mutta huomasi, ettei sinne hautaa niin vain saadakkaan ja päätti luottaa tuuriin.
Kenttälapiota voi perustella vaikka nuotiopohjan kaivulla.

Yhtä kaikki mahdollista, mutta todennäköisyys kyllä pienempi on, että hukutti Saaran järveen ja karhu todella tempaisi sen kuiville

Niin, siinä hautaamisessa olisi vain se, että se veisi valtavasti pohjaa tältä kuulusteluissa annetulta selitykseltä, että lähti itse kävelemään pois eikä ole sen jälkeen näkynyt. Sama juttu, jos olisi varta vasten johonkin kallion koloon tunkenut. Todennäköisyys, että tuonne viety ruumis löytyisi nopeasti, on lähes olematon, kuten tiedämme. Minun mielestäni tämä vaikuttaa edelleen jonkinlaiselta lievästi pakkomielteisen autistin ajatuskululta, että ruumis viedään kaukaisimpaan mahdolliseen pisteeseen minkäänlaisesta tiestä tai surmataan uhri siellä, vaikka tässä tapauksessa olisi varmasti riittänyt, jos ruumis olisi ollut lähes missä tahansa tuolla Rutkonvuoren maastossa, kunhan nyt ei ihan tieurassa kiinni.

Toivottavasti kuolemansyyn selvitys valaisee asiaa. Mikäli selkeät tappojäljet löytyy, voisi uskoa enemmän, että se on pikaistuksissaan tehty.
Jos ei mitään löydy, harkitun surman mahdollisuus kasvaa.
Jos henkirikos todetaan, hänet pitäisi vielä pystyä yhdistämään paikalle, vaikka tupakan tumpin avulla. Tuossa tapauksessa kyllä tuomio todennäköisesti napsahtaa.

Siksi se on jätetty taivasalle ja kaipailtu alibiksi livohkaan lähtenyttä. Minkäänlainen peittely paljastaisi kuoleman jälkeisen vainajan luona olemisen, eli paljastaisi henkirikoksen ja sen tekijän.

nelit kirjoitti: ↑Ti Huhti 23, 2024 6:34 pm Siksi se on jätetty taivasalle ja kaipailtu alibiksi livohkaan lähtenyttä. Minkäänlainen peittely paljastaisi kuoleman jälkeisen vainajan luona olemisen, eli paljastaisi henkirikoksen ja sen tekijän.

Noinhan se voi olla.
Mutta, jos ja kun meni noin kauan, kun löydettiin, olisi kyllä sata varmaa, ettei haudasta olisi löydetty koskaan. Ellei sitten se karhu olisi kaivanut. Voihan olla, että alkuun oli ajatus kaivaakin, mutta huomasi toivottomaksi.

nelit kirjoitti: ↑Ti Huhti 23, 2024 4:49 pm Hulluuden ja nerouden raja on häilyvä, tulee tästä tekijästä mieleen.Ensinnäkin kaupunkilaispoikana noin vaikeakulkuisen maaston valinta uhrin luutumispaikaksi. Peittelemättä jättäminen, koska äärimmäisellä röyhkeydellä haki alibia kyselemällä "livohkaan" lähteneestä seuralaisesta. Uskoi valmiiksi vainajan löytymiseen vasta luutuneena.Tämä alibin hankkiminen ja luiden löytyminen peiteltynä olisi varmistanut henkirikoksen ja poistanut mahdollisen luonnollisen kuoleman.

Moring nerokas? Edelleen haluaisin kuulla vankat perusteet tähän väittämään.

Olen täysin samoilla linjoilla konkaripoliisien kanssa siinä, että Moring ei ole rikollisuransa aikana oppinut ns. virheistään mitään ja hänet on tuomittu useita kertoja samankaltaisista rikoksista. Toiminta on tähän saakka toistanut hyvin pitkälle samaa kaavaa, mutta väkivaltarikollisille tyypilliseen tapaan lähtenyt myös eskaloitumaan.

Henkirikoksen suorittanut henkilö voi reagoida monin eri tavoin tekoonsa ja peitellä sen seurauksia tai olla peittelemättä. Esimerkiksi Hillside Stranglers ja moni muu vastaava tapaus pitää sisällään mallin, jossa uhri kyllä raahattiin pusikkoon, muttei peitelty. Myös Bundylla oli vuorilla paikkoja, jonne oli surmaamansa tytöt kuljettanut.

On täysin mahdollista, että väkivalta on alkanut jo autossa, mutta Moring on pakottanut Saaran pakenemaan metsään. Kun tää ihmiskuvatus on saanut uhrinsa kiinni ja vienyt tekonsa päätökseen, surmapaikasta roudaaminen vielä loitommas pöpelikköön on voinut vaikuttaa hyvältä idealta.

Metsästä saattaa löytyä muitakin paikkoja, joista paljastuu todistusaineistoa.

Uskon kuitenkin, että Moringin kaltaisella huolimattomalla, mutta pakko-oireisella rikollisella ei ole ollut aiettakaan palata rikospaikalle.

Sanotaan, että rikollinen palaa aina rikospaikalle, mutta myös, että poikkeus vahvistaa säännön. Onko M pystynyt olemaan irti päihteistä koko tämän toiminnan ajan, joka on liittynyt näihin rikoksiin? Voi olla, että M on käyttänyt kaiken kapasiteettinsa näiden rikosten tekemiseen ja niistä selviytymiseen mahdollisimman vähällä. Ilmeisesti hänellä on ollut myös jonkinlaisia tunnekuohuja tekojen aikana, koska teot ilmeisesti liittyvät näihin asioihin. Aika pelottava ajatus, että ihmisestä olisi kehittynyt tehokas robotti, jonka kaikki tunteet ja kyvyt olisi valjastettu tällaisiin tekoihin. Monenlaista kulkijaa maa päällään kantaa.

Jos se pitää kutinsa että Moring on muinoin viettänyt paljonkin aikaansa pyrähdyksen päässä Rutkonvuoren ympäristöstä, niin se nyt olisi ollut ensimmäisiä kullanarvoisia paikkoja kakaralle seikkailla ja tutkia.
Saattaa siis tuntea ko. maaston vallan mainiosti.

Mutta eikös ulkomaillakin monet raiskaajat ole siirtyneet surmiin sen takia etteivät jäisi enään kiinni teoistaan ja joutuisivat kantamaan vastuuta. Onhan se kehitystä sekin.

Mistäköhän aikaisemmat vaaterievut löytyneet? Mahtoiko olla jäännöksellä vaatetta päällä? Ei ole mitään käryä miten vaatteet moiset maatuu.

Mä oon mietiskellyt sellaista vaihtoehtoa, että kun tuolla Rutkonvuoressa näkyy karttamerkeissä useampia jyrkänteitä, joista lähimmiltä ei ole kuin 100 m. tuohon niemeen.. ettei olisi käynyt niin, että Mika on tönäissyt Saaran jyrkänteeltä alas ja sitä kautta Saara on päätynyt tuohon niemeen, joko itse raahautuen, Mikan tai sen karhun raahaamana? Osaako joku teistä paikallisista sanoa onko miten korkeita noi lähimmät jyrkänteet?

Hurjimus kirjoitti: ↑Ti Huhti 23, 2024 5:06 pm Yhtäkaikki on mahdollista, että romanttinen päivä niemessä vaan päättyi näin surullisesti
Herkästi tulistuvaksihan häntä on kuvailtu. Ehkäpä Saara valitti liikaa matkaa tuonne ja "vintti pimeni"lopulta Moringilla

Ehkä osui Moringin arkaan paikkaan ja Moring ei antanut anteeksi, yksikin lyönti riittää tappamaan ihmisen. Jos olikin vahinkolyönti? Luulen että häpeän tunne saa useimmin ihmisiä sekoamaan väkivaltaisiksi. Suoraan kun puhuu suunsa puhtaaksi niin jotkut eivät kestä kuunnella.

lukutoukka kirjoitti: ↑Ti Huhti 23, 2024 9:32 pm Sanotaan, että rikollinen palaa aina rikospaikalle, mutta myös, että poikkeus vahvistaa säännön. Onko M pystynyt olemaan irti päihteistä koko tämän toiminnan ajan, joka on liittynyt näihin rikoksiin? Voi olla, että M on käyttänyt kaiken kapasiteettinsa näiden rikosten tekemiseen ja niistä selviytymiseen mahdollisimman vähällä. Ilmeisesti hänellä on ollut myös jonkinlaisia tunnekuohuja tekojen aikana, koska teot ilmeisesti liittyvät näihin asioihin. Aika pelottava ajatus, että ihmisestä olisi kehittynyt tehokas robotti, jonka kaikki tunteet ja kyvyt olisi valjastettu tällaisiin tekoihin. Monenlaista kulkijaa maa päällään kantaa.

Onko tuossa sanonnassa mitään perää? En itse usko, että rikolliset palaavat kauhean usein tekopaikalle. Vaikka he saisivat esim. seksuaalista nautintoa esim. raiskauksesta, niin vaikeaa kuvitella että palaamalla paikalle he kokisivat jotain mielihyvän jäänteitä tapahtumasta. Päinvastoin, luulen heidän karttavan koko paikkaa. Mutta saa todistaa minun uskomukset vääräksi.

viivahattu kirjoitti: ↑Ti Huhti 23, 2024 5:13 pm

Hurjimus kirjoitti: ↑Ti Huhti 23, 2024 5:06 pm Yhtäkaikki on mahdollista, että romanttinen päivä niemessä vaan päättyi näin surullisesti
Herkästi tulistuvaksihan häntä on kuvailtu.

Mahdollista kyllä, ehdottomasti. Tuo on vain kaikki seikat huomioiden niin lyömätön paikka nimenomaan ruumiin piilottamiseen, että vaikka niemeen olisi kävellytkin kaksi jalkaparia, niin yhtä lailla mahdollista on, että Moringin tarkoitus on alunperinkin ollut, että elossa sieltä ei poistu kuin hän itse. Joku toi ansiokkaasti aiemmin ilmi sen näkökulman, että Moring tiesi, että Helsinkiin on jossain vaiheessa palattava, ja tuskinpa hän tuollaisen melkein puolen vuoden reissun jälkeen halusi Saaraa enää vapaaksi päästää, pidettyään häntä väkivallalla ja sen uhalla käytännössä panttivankinaan niin pitkään.

Ehkäpä Saara yritti karata ja kävi sitten vahinko ja kuoli. Moring alkoi panikoimaan ja tekemään virheitä? Miksi muuten hän olisi Saaran kanssa ollut pidempään ellei olisi ollut enemmänkin tunteita häntä kohtaan?

Afrikka kirjoitti: ↑Ke Huhti 24, 2024 12:57 am Onko tuossa sanonnassa mitään perää? En itse usko, että rikolliset palaavat kauhean usein tekopaikalle. Vaikka he saisivat esim. seksuaalista nautintoa esim. raiskauksesta, niin vaikeaa kuvitella että palaamalla paikalle he kokisivat jotain mielihyvän jäänteitä tapahtumasta. Päinvastoin, luulen heidän karttavan koko paikkaa. Mutta saa todistaa minun uskomukset vääräksi.

Tutustu nyt vaikka aluksi tämmöisiin heppuihin kuin Gary Ridgway ja Joseph James DeAngelo. Tarkoitus ei ole väittää, että Mika Moring olisi yhtä paljon ihmisiä tappanut kuin nämä kaksi, vaan osoittaa, että ei se mikään "uskomus" ole, että on olemassa rikollisia, jotka tosiaankin haluavat elää rikoksensa uudelleen palaamalla paikkaan, johon ovat ruumiin kätkeneet (Ridgway) tai esimerkiksi soittelemalla uhreilleen ja näiden omaisille häirikkösoittoja vielä vuosikymmeniä myöhemmin (DeAngelo). Erityisen leimallista tämä on rikollisille, jotka tahtovat kontrolloida ja alistaa uhrejaan ja saavat siitä psykologista ja seksuaalista tyydytystä. Jos uhri on kuollut, tätä on enää vaikea kontrolloida tai alistaa, mutta aina voi palata sinne rikospaikalle hekumoimaan tähtihetkillään. Pyskologisesti kyse ei ole yhtään sen kummemmasta ilmiöstä kuin se, että joku entinen urheilija muistelee tippa linssissä uransa suurimpia saavutuksia stadionilla, jolla niihin yllettiin. Urheilija vain saa sen tyydytyksensä laillisin keinoin ja voi muistella saavutuksiaan jälkeenpäin pää pystyssä.