Kuolemannaakka kirjoitti: Pe Tammi 21, 2022 10:59 pm
zzrgg kirjoitti: Pe Tammi 21, 2022 5:49 pm
Suomessakin koskien samanlaiset luvut olisi hauska nähdä - ymmärtääkseni "liikakuolleisuus" Suomessa painui vuodenvaihteessa 2020/2021 negatiiviseksi
(eli selvästi vähemmän ihmisiä kuoli kuin 5 vuoden keskiarvon perusteella voisi olettaa - tosin huonommaksi/korkeammalle
Tässä näitä OECD:n ylikuolleisuustilastoja:
https://stats.oecd.org/index.aspx?queryid=104676
Kovasti ovat melkein joka maassa nousussa olleet syksystä saakka. Suomessa tuollaista 15-20% luokkaa, monissa maissa jopa yli 50%. Alkuvuodesta 2021 oltiin vielä miinuksella.
Kiitokset linkistä, pitihän nuo nyt sitten myös itse piirtää:
- OECD.Stat: Data extracted on 21 Jan 2022
https://stats.oecd.org/index.aspx?queryid=104676
Tilastokeskus: 12ng -- Kuolleet viikoittain sukupuolen, iän ja maakunnan mukaan (Pikaennakko)
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kokeelliset_tilastot/Kokeelliset_tilastot__vamuu_koke/koeti_vamuu_pxt_12ng.px/table/tableViewLayout1/
n FIN OECD = 4891; n FIN Tilastokeskus = 4773; n SWE OECD = 6297; - Ylikuolleisuus vuosina 2020-2021 Suomessa ja Ruotsissa.jpg (61.95 KiB) Katsottu 1719 kertaa
Ensinnäkin näitä edellisen kaavion raakalukuja pitäisi korjata siten, että väestön ikärakenteessa tapahtuvat muutokset (väestön ikääntyminen) ei näkyisi käppyröitä nostavasti. Alla Tilastokeskuksen huomioita pikaennakkotilaston tietojen käyttämisestä.
Pikaennakkotiedot kuolleiden määristä viikoittain eivät ole viimeisimpien julkaistujen viikkojen osalta vertailukelpoisia aiempien vuosien vastaaviin lukuihin. Tämä johtuu pikaennakkotietojen normaalia tilastotuotantoa lyhyemmästä odotusajasta. Viimeisimpien kahden julkistetun viikon tiedot ovat tapausmäärältään vaillinaisia. Tiedot kuolemista päivittyvät väestötietojärjestelmään viiveellä. Viimeisen viikon kuolemantapauksia on ilmoitettu järjestelmään n. 55-60 % ja viimeistä edellisen viikon tapauksia n. 85-90 % kuolleiden pikaennakkotilastoa ajettaessa.
Taulukossa vuosien 1990-2020 kuolleiden määrät perustuvat lopulliseen tilastoon ja vuoden 2021 osalta ennakkotietoon. Vuoden 2021 ennakkotiedot revisioituvat joka kerta, kun seuraavan viikon tietoja julkistetaan. Tuoreimpien viikkojen tiedot ovat lyhyen odotusajan vuoksi vajavaisia ja ne täydentyvät jokaisella päivityskierroksella.
Kuolleiden määrä vaihtelee viikoittain paljon. Talvikuukausina kuolleita on perinteisesti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Vuosien 1990-2020 aikana kuolleiden määrä on yhden viikon aikana vaihdellut noin 800-1300 välillä.
Taulukon lukuja ei ole suhteutettu, joten niistä ei tule tehdä johtopäätöksiä kuolleisuuden kehityksestä. Väestön ikääntyessä kuolleiden määrä kasvaa, vaikka suhteellisesti tarkastellen kuolleisuus alenee ja elinajanodote pitenee.
https://www.stat.fi/uutinen/tilastokesk ... kotilastoa
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/K ... ewLayout1/
Jos tuosta kaaviosta nyt jotain kuitenkin uskaltaisi arvella, niin ensimmäinen koronavuosi näyttäisi Ruotsissa kuolleisuuden osalta (kaikkia kuolinsyitä tarkasteltaessa) olleen rankempi kuin toinen, ja Suomessa (vuoden 2021 viimeisen viikon tiedot puuttuvat) jälkimmäinen koronavuosi näyttäisi kuolleisuustilastojen valossa hivenen raskaammalta kuin ensimmäinen koronavuosi. Erikoisesti OECD:lle asti oli kantautunut tieto muutamista kymmenistä suomalaisista kuolemista, jotka eivät ilmene Tilastokeskuksen tilastoissa.
Kolmannen lähteen luvut näyttivät seurailevan Tilastokeskuksen lukemia melko tarkkaan (pienellä viiveellä).
Ikävertailu
Our World in Datan sivuilla osoittaa, että ylikuolleisuuden lievä kohoaminen Suomessa vuoden 2021 loppupuolella on selkeimmin havaittavissa yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä.
OECD toteaa Methodological Notesissaan, että Suomen joulukuun 2021 luvut (viimeinen ilmoitettu kuukausi) voivat vielä muuttua tarkennusten ja täydennysten myötä, ja sama pätee siis myös Tilastokeskuksenkin tietoihin (koko edellisvuotta koskien mutta varsinkin koskien viikon 52 lukuja). Ylikuolleisuuslukujen laskemisperusteista ja analysoinnissa huomioon otettavista seikoista OECD mainitsee seuraavasti:
The calculation of weekly excess deaths contained follows a simple and easily interpretable calculation comparing the number of deaths recorded for a week against the expected number of deaths over the same week. The percentage change from the expected value (the P-score) is generally deemed “transparent and comparable” (Aron et al., 2020). The expected number of deaths is based on the average number of deaths for the same week over recent years (in this case the previous five years, 2015-19). This baseline could be considered a lower estimate of the expected number of deaths since both population growth and an ageing population would be expected to push up the number of deaths observed each year. For example, New Zealand saw its population grow by around 9% since 2015, with the number of people aged 65 and over increasing by 18%.
Significant events such as severe flu seasons, heatwaves, natural disasters, etc. might have significantly impacted the number of deaths over a period, affecting the underlying average. Comparing current levels of mortality against this baseline may, in effect, either under- or over-estimate the level of excess mortality. The current method has the advantage of being transparent in basing the calculations on the actual number of reported deaths rather than any adjusted values. Importantly, given the impact of COVID-19 to the overall number of weekly deaths in 2020, the average deaths for the period 2015-2019 continues to be used to calculate excess deaths in 2021.
Kansainvälisessä maavertailussa Suomi sijoittuu melko hyvin Kanadan ja Tanskan väliin eri ylikuolleisuusmittareita tarkasteltaessa. Alla Suomen luvut kahden vuoden osalta (2020-2021):
- 3400 ylimääräistä kuollutta (Red number: excess mortality starting from the first officially reported Covid-19 death. Eli ymmärtääkseni alkaen viikosta 10 vuonna 2020 - vrt. Tilastokeskuksen raakaluku 5348 ja OECD:n tiedot 5464 samalta ajanjaksolta)
- Ylikuolleisuuden osuus perustasona pidetyistä kuolemista on 6 %. (Gray number: excess mortality as a % of the annual baseline deaths.)
- Ylikuolleisuutta esiintyy populaatiossa suhteessa 60/100000 (Black number: excess mortality per 100,000 population.)
- Tietoa ei ole saatavilla siitä, mikä osuus ylikuolleista on samalta ajanjaksolta havaittuja covid-19-kuolemia. (Blue number: ratio to the daily reported Covid-19 deaths over the same period (sourced from WHO).)
Vuoden 2020 osaltahan jo moneen kertaan lienee todettu, että koronavirustautiin eli covid-19-virusinfektioon kuoli Suomessa vuonna 2020 yhteensä 558 henkilöä, eli joka sadas Suomessa tapahtunut kuolema oli koronavirustaudin aiheuttama.
Lisäksi koronavirustauti myötävaikutti 72 henkilön kuolemaan muuna kuin tilaston peruskuolemansyynä. Kuolintodistuksiin myötävaikuttaviksi kuolemansyiksi merkityt covid-19-virusinfektiot eivät lukeudu kuolemansyytilastossa koronataudin aiheuttamiin kuolemiin.
https://www.stat.fi/ajk/koronavirus/kor ... lemansyyna
Eli nähtävästi Tilastokeskuksen covid-kuolinluvut ovat melko perattuja - sitten kun ne vuoden 2022 loppupuolella vuoden 2021 osalta julkaistaan.
- Ikävakioitu kuolleisuus 100000 asukasta kohti
https://www.stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyyt_2020_2021-12-10_kat_001_fi.html - Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus 1971–2020.jpg (48.79 KiB) Katsottu 1719 kertaa
Ensimmäinen koronavuosi 2020 ei näkynyt ikävakioiduissa kokonaiskuolleisuuden kehityssarjoissa oikeastaan juuri minkäännäköisenä piikkinä. Huomionarvoista lisäksi myös on, että vuonna 2020 verenkiertoelinten sairauksiin, kasvaimiin, dementiaan ja Alzheimerin tautiin
kuoli yli 76 % kaikista vuonna 2020 kuolleista 55498 henkilöstä, ja esimerkiksi tapaturmaisesti (alkoholimyrkytykset poislukien) vuonna 2020 kuoli noin nelinkertainen määrä henkilöitä Covid-19:ään verrattuna. Covid-19-virusinfektioon kuolleiden osuus kaikista kuolemista oli noin 1,0 %, ja 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa noin 1,2 %.
Eli yllämainituissa ylikuolleisuusluvuissa oma huomioni kiinnittyy noihin ei-covid-19-tapauksiin, joita näppituntumalta vaikuttaisi ilmenneen parissa vuodessa ainakin muutamia satoja (maksimiarvio olisi kaiketi tuo Githubissa mainittu 3400 ylimääräistä kuolemaa miinus THL:n ilmoittama
koronakuolleiden määrä kahdelle edelliselle vuodelle, eli 1746, miinus väestön ikääntymisestä johtuvat "laskennallisesti odotettavissa olleet" kuolemat). Loppuvuotena Tilastokeskuksen kuolinsyydatasta sitten silmä kovana tarkkailemaan Covid-19:n osuuksia ja muissa kuolinsyissä tapahtuneita muutoksia.
Tilastokeskuksen koronakatsaus edellistä edelliselle vuodelle 2020:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyy ... 09_fi.html
Hyvää pohdiskelua Covid-kuolemiin ja tilastointiin liittyen:
Tracking excess mortality across countries during the COVID-19 pandemic with the World Mortality Dataset
https://elifesciences.org/articles/69336